Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Käsitinkö nyt oikein hel-nycin perhe-elämän?
06.04.2016 |
Heillä käy
- lastenhoitaja
- siivooja
- miehen assari hoitaa juoksevat asiat?
Mitä vielä? Kokki?
Kommentit (1863)
Mistä koulusta mahtaa olla kyse? Hyvin voit kertoa, jokaisessa NYCn yliopistossa on ja on ollut vaikka kuinka monta suomalaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä koulusta mahtaa olla kyse? Hyvin voit kertoa, jokaisessa NYCn yliopistossa on ja on ollut vaikka kuinka monta suomalaista.
Steinhardt.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti järjen mukaan se lasku on sun miehes tyttöystävän eikä sen kaverin tyttöystävän. Tottakai se maksaa oman tytsänsä menot. Kävi vaan kakka mäihä et sä satuit sen laskun vahingossa huomaamaan. Kannattaa sanoo miehelle että voipi olla että joudut omantuntosi takia kertoo kaverin vaimolle ja kato kuinka paljon alkaa hikoilee.
Joo, siellä on sellainen kiva tyttöystävä, jonka luona voi vähän käydä tekemässä "töitä", voi sanoa menevänsä "toimistolle". Varmaan tyttö antaa kakkostakin, tyttöparka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti järjen mukaan se lasku on sun miehes tyttöystävän eikä sen kaverin tyttöystävän. Tottakai se maksaa oman tytsänsä menot. Kävi vaan kakka mäihä et sä satuit sen laskun vahingossa huomaamaan. Kannattaa sanoo miehelle että voipi olla että joudut omantuntosi takia kertoo kaverin vaimolle ja kato kuinka paljon alkaa hikoilee.
Joo, siellä on sellainen kiva tyttöystävä, jonka luona voi vähän käydä tekemässä "töitä", voi sanoa menevänsä "toimistolle". Varmaan tyttö antaa kakkostakin, tyttöparka.
Kummasti se mies löytyy kuitenkin aina toimistolta, kun siellä sanoo olevansa... Ja mikä siinä kakkosen antamisessa on vikana? Saa sitä kotonakin.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh, tältä tarinalta meni pohja jo silloin kun HEL-NYC postasi kuvan siitä halvasta, rumasta sormuksesta jonka hän väitti muistuttavan hänen omaa, satoja tuhansia maksanutta kihlasormusta!
Jaksat sitten kuitenkin kommentoida? Enkä edelleenkään ole kysynyt mieheltä paljonko sormus maksoi. Kuvan sormus oli melko halpa (n. 5.000) ja ei mielestäni mitenkään erityisen kaunis, siinä olet oikeassa. Sanoin sen muistuttavan tyyliltään omaa sormustani, en sen olevan identtinen kopio.
Reese Witherspoonilla on 4ct sormus, hinta-arvio 250k$. Siis yksi kivi.
https://www.google.fi/#hl=fi-fi&tbm=isch&q=reese+witherspoon+engagement…
Ymmärrät varmaan itsekkin, että on aika absurdi ajatus, vaikka sormuksesi totaalikaraatti määrä olisi 4ct, että hinta pikkutimanteille oli sama, kuin yhdelle isolle.
Totta kai ymmärrän. Mutta ymmärrän myös laadun ja suunnittelun päälle. Ei tässä vain raaka-aineista makseta.
Tässä asiassa olen kyllä samaa mieltä. Suunnittelu, luultavasti useitakin luonnoksia. Valmistus, pikkutarkkaa käsityötä, huippuluokan ammattilainen. Ja materiaalit siihen päälle. Yksilöllisessä tuotteessa on aina käsityötä. Käsityö ei ole halpaa.
15k$ timantteja ja ja kultaa ja loput 185k$ paloi suunnitteluun ja työhön? Olen väärällä alalla. :D
Meinaatko, että Porschen SUV:n osat ovat oikeasti sen 400.000€ mutta esim. Nissan X-trail maksaa kuitenkin vain sen 100.000€?
Ei mitään käsitystä, mutta luulisin, että Porschen korkeampi hinta ei pelkästään muodostu suunnittelusta ja merkistä. Kerro sinä?
Minä taas kuvittelisin, että muodostuu juurikin suunnittelusta ja merkistä.
Mutta sormus voi hyvinkin maksaa 20.000 tai vaikka 80.000 en ollenkaan tiedä. Voihan olla, että se maksoi alle 10.000?
Googlaat se tekijän nimen + price point niin ehköhän jotain tietoa löydy. Samalla löydät tiesi sinne NY mammojen foorumille.
Helpompaa olisi kysyä suoraan mieheltä, mutta en tee sitäkään. En jaksa uskoa, että on vastaavaa foorumia, joka tavoittaisi nykiläisistä yhtä ison osan, kuin av suomalaisista. Mieti nyt, ihan sama mitä googlaa, päätyy aina av:lle.
Reddit (nyc)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä koulusta mahtaa olla kyse? Hyvin voit kertoa, jokaisessa NYCn yliopistossa on ja on ollut vaikka kuinka monta suomalaista.
Steinhardt.
Steinhardt ei tarjoa pääaineena antropologiaa.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh, tältä tarinalta meni pohja jo silloin kun HEL-NYC postasi kuvan siitä halvasta, rumasta sormuksesta jonka hän väitti muistuttavan hänen omaa, satoja tuhansia maksanutta kihlasormusta!
Jaksat sitten kuitenkin kommentoida? Enkä edelleenkään ole kysynyt mieheltä paljonko sormus maksoi. Kuvan sormus oli melko halpa (n. 5.000) ja ei mielestäni mitenkään erityisen kaunis, siinä olet oikeassa. Sanoin sen muistuttavan tyyliltään omaa sormustani, en sen olevan identtinen kopio.
Reese Witherspoonilla on 4ct sormus, hinta-arvio 250k$. Siis yksi kivi.
https://www.google.fi/#hl=fi-fi&tbm=isch&q=reese+witherspoon+engagement…
Ymmärrät varmaan itsekkin, että on aika absurdi ajatus, vaikka sormuksesi totaalikaraatti määrä olisi 4ct, että hinta pikkutimanteille oli sama, kuin yhdelle isolle.
Totta kai ymmärrän. Mutta ymmärrän myös laadun ja suunnittelun päälle. Ei tässä vain raaka-aineista makseta.
Tässä asiassa olen kyllä samaa mieltä. Suunnittelu, luultavasti useitakin luonnoksia. Valmistus, pikkutarkkaa käsityötä, huippuluokan ammattilainen. Ja materiaalit siihen päälle. Yksilöllisessä tuotteessa on aina käsityötä. Käsityö ei ole halpaa.
15k$ timantteja ja ja kultaa ja loput 185k$ paloi suunnitteluun ja työhön? Olen väärällä alalla. :D
Meinaatko, että Porschen SUV:n osat ovat oikeasti sen 400.000€ mutta esim. Nissan X-trail maksaa kuitenkin vain sen 100.000€?
Ei mitään käsitystä, mutta luulisin, että Porschen korkeampi hinta ei pelkästään muodostu suunnittelusta ja merkistä. Kerro sinä?
Minä taas kuvittelisin, että muodostuu juurikin suunnittelusta ja merkistä.
Mutta sormus voi hyvinkin maksaa 20.000 tai vaikka 80.000 en ollenkaan tiedä. Voihan olla, että se maksoi alle 10.000?
Miksi heittää esimerkkejä, joista et osaa sanoa mitään faktaa. Sen tiedän, että nissan on perus japani kamaa ja samat osat menee moneen merkkiin. Porschelle ei ole oikeen vertailukohtaa. Porsche cayenne maksaa about 160ke. En tiedä mikä on porsche suv.
No ei maksanut. Melkein tasan 400.000 maksoi. Ja rehellisesti, ainoa mitä kaipasin ajaessani vaarin ikivanhalla farkkuvolvolla oli spotify ja toimiva takapuolenlämmitin. No ehkä vielä cruise control.
On se vaatimaton.
Tai autoista ymmärtämätön sunnuntaiajelija...
Oletko ajatellut, että tuo jatkuva hintojen tiputtelu voisi olla yksi ärsytyksen syy? Jo jonkin aikaa palstailtuani voin sanoa, että se on aika harvinaista.
En tiedä. En ole koskaan kokenut rahaa tabuna. En ole koskaan ymmärtänyt niitä ihmisiä, jotka myhäilevät palkkakuittinsa saadessaan, että "en ainakaan kerro teille mitä minä tienaan, pyörtyisitte jos näkisitte kuinka paljon enemmän palkkaa minä olen itselleni hankkinut." Samaan aikaan kaverit, jotka ovat palkoistaan kertoneet toisilleen, ovat huomanneet esimiehen käyttävän hajoita ja hallitse-tekniikkaa: "älä vaan kerro kellekään, että me maksetaan sulle näin paljon enemmän kuin niille".
Minulle on aika luonnollista, että asiat maksavat jotain ja joku on niistä jotain maksanut. Joku voi maksaa mielestäni ihan älyttömiä summia itselleen tärkeästä asiasta ja toisinpäin. Minusta ne on niitä kiinnostavia asioita elämässä. Kyllä minusta olisi kiva esim. nähdä jonkun piheilijän kertovan palstalla paljonko hän mihinkin käyttää :D
Voisiko se johtua siitä, ettei sinulle itsellesi ole niin montaa palkkakuittia tullut ja sinulla on aika rajallinen omakohtainen kokemus työelämästä? Minulle ei ole koskaan kukaan kollega tullut palkallaan leuhkimaan ja olen tiennyt mikä on työni vaativuusluokan mukainen palkkahaitari. Tuo auto ei liittynyt mitenkään mihinkään muuhun, kuin tarpeeseesi leuhkia. Luonnollisesti miehesi rahoilla. Reilu kolme vuotta olet hoitanut lapsia, sitä ennen ollut puhtaasti lompakkoloinen.
Oletko ajatellut, että juttusi ärsyttää mahdollisesti myös siksi, että palstalla on paljon naisia, jotka tekevät paljon töitä ja joiden meriitit elämässä on enemmän, kuin pettämisen sietäminen ja jokailtainen jalkojen levitys, mutta silti he eivät ostele 400ke autoja?
Eli olenko ajatellut, että on ihmisiä, jotka ovat minulle mahdollisesti kateellisia? Olen. Ja olen päättänyt olla välittämättä. Se, että minä mahdollistan kotoa miehen uran ei tee minusta lompakkoloista. Jätin työpaikkani ja asuntoni mieheni vuoksi. Minulla oli työ ja minulla oli oma elämä, jotka suostuin jättämään siksi, että miehen työ onnistui helpommin yhdestä maasta. Nyt olen suostunut siihen, että lapsemme kasvavat USAssa, koska se on miehelle helpompaa. En koe meriiteiksi elämässäni sitä, että siedän miehen pettämistä tai sitä että "levitän jalkani" joka ilta miehelle.
Koen meriiteiksi sen, että lähdin täysin vieraaseen maahan, hain ja sain työpaikan, menestyin työssäni ja asuin kivassa kodissa kivojen kämppisten kanssa. Koen meriiteiksi myös sen, että lähdin toiseen vieraaseen maahan, jättäen taakseni kaiken. Aloitin yliopisto-opinnot ja menestyin niissä erinomaisesti. Koen meriitiksi myös sen, että koin isommaksi tarpeekseni huolehtia itse omista lapsistani, että olisin jatkanut opiskelua kun lapset ovat pieniä. Enkä koe opiskeluaikaa miksikään lompakkoloisimiseksi. Varsinkaan kun tiedossa on selkeästi, etten koskaan voi hankkia yhtä vaativaa uraa.
En ole koskaan palkoista muiden kanssa keskustellessani kokenut kenenkään kehuskelleen, vaan keskustelleen palkoistaan.
Enkä ajatellut, että 400.000 auto on niin iso juttu, että sitä tarvitsee kenenkään kadehtia tai kenenkään sillä kehuskella. Eiköhän noita saa halvemmalla käytettynä, että varmasti jokaisella on sellainenkin auto varaa ostaa jos oikeasti sellaisen haluaa.
En ole koskaan kertonut kellekään kuinka paljon omaisuutta meillä on, koska pelkään, ettei minua uskota ja että se koettaisiin kehuskeluksi. Eipä käynyt mielessä, että joku auto pitäisi olla kehuskelun aihe. Varsinkaan, kun se ei ole mikään Bugatti tai edes Ferrari.
Ja luulisi, että jos ne palstailevat ja työssäkäyvät naiset ovat niin ylpeitä meriiteistään, niin he eivät edes ajattelisi jonkun kehuskelevan autollaan?
Ai jätit sen sen huikeassa nousussa olevan respatytön uran? Jos muistat paljonko sait silloin palkkaa tai sinulla on palkkakuitit tallessa, niin laskeppa huviksesi, kuinka kauan olisit joutunut säästämään, että olisit voinut ostaa se teidän nykyisen auton. Googlaa sitten huviksesi suomalaisten keksivuosiansioit ja suhteuta se 400ke siihen, jos matikkapää riittää. Tänä päivänä ei ole mitenkään poikkeuksellista, että on ollut töissä tai opiskellut ulkomailla, eikä se, että on akateeminen loppututkinto, lapsia ja ura. Suomessa uranmahdollista on synonyymi lompakkoloiselle. Minun silmissä sinulla on vain käynyt tuuri naimakaupoissa, pamahdit paksuksi ja elintaso oli turvattu eikä ole pelkoakaan töihin joutumisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti järjen mukaan se lasku on sun miehes tyttöystävän eikä sen kaverin tyttöystävän. Tottakai se maksaa oman tytsänsä menot. Kävi vaan kakka mäihä et sä satuit sen laskun vahingossa huomaamaan. Kannattaa sanoo miehelle että voipi olla että joudut omantuntosi takia kertoo kaverin vaimolle ja kato kuinka paljon alkaa hikoilee.
Joo, siellä on sellainen kiva tyttöystävä, jonka luona voi vähän käydä tekemässä "töitä", voi sanoa menevänsä "toimistolle". Varmaan tyttö antaa kakkostakin, tyttöparka.
Kummasti se mies löytyy kuitenkin aina toimistolta, kun siellä sanoo olevansa... Ja mikä siinä kakkosen antamisessa on vikana? Saa sitä kotonakin.
Perseparka.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä koulusta mahtaa olla kyse? Hyvin voit kertoa, jokaisessa NYCn yliopistossa on ja on ollut vaikka kuinka monta suomalaista.
Steinhardt.
Steinhardt ei tarjoa pääaineena antropologiaa.
Ei. Ei tarjoakaan. NYU department of Anthropology tarjoaa. Mutta antropologiaa on todella monta koulutushaaraa, joista osaa Steinhardt tarjoaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh, tältä tarinalta meni pohja jo silloin kun HEL-NYC postasi kuvan siitä halvasta, rumasta sormuksesta jonka hän väitti muistuttavan hänen omaa, satoja tuhansia maksanutta kihlasormusta!
Jaksat sitten kuitenkin kommentoida? Enkä edelleenkään ole kysynyt mieheltä paljonko sormus maksoi. Kuvan sormus oli melko halpa (n. 5.000) ja ei mielestäni mitenkään erityisen kaunis, siinä olet oikeassa. Sanoin sen muistuttavan tyyliltään omaa sormustani, en sen olevan identtinen kopio.
Reese Witherspoonilla on 4ct sormus, hinta-arvio 250k$. Siis yksi kivi.
https://www.google.fi/#hl=fi-fi&tbm=isch&q=reese+witherspoon+engagement…
Ymmärrät varmaan itsekkin, että on aika absurdi ajatus, vaikka sormuksesi totaalikaraatti määrä olisi 4ct, että hinta pikkutimanteille oli sama, kuin yhdelle isolle.
Totta kai ymmärrän. Mutta ymmärrän myös laadun ja suunnittelun päälle. Ei tässä vain raaka-aineista makseta.
Tässä asiassa olen kyllä samaa mieltä. Suunnittelu, luultavasti useitakin luonnoksia. Valmistus, pikkutarkkaa käsityötä, huippuluokan ammattilainen. Ja materiaalit siihen päälle. Yksilöllisessä tuotteessa on aina käsityötä. Käsityö ei ole halpaa.
15k$ timantteja ja ja kultaa ja loput 185k$ paloi suunnitteluun ja työhön? Olen väärällä alalla. :D
Meinaatko, että Porschen SUV:n osat ovat oikeasti sen 400.000€ mutta esim. Nissan X-trail maksaa kuitenkin vain sen 100.000€?
Ei mitään käsitystä, mutta luulisin, että Porschen korkeampi hinta ei pelkästään muodostu suunnittelusta ja merkistä. Kerro sinä?
Minä taas kuvittelisin, että muodostuu juurikin suunnittelusta ja merkistä.
Mutta sormus voi hyvinkin maksaa 20.000 tai vaikka 80.000 en ollenkaan tiedä. Voihan olla, että se maksoi alle 10.000?
Miksi heittää esimerkkejä, joista et osaa sanoa mitään faktaa. Sen tiedän, että nissan on perus japani kamaa ja samat osat menee moneen merkkiin. Porschelle ei ole oikeen vertailukohtaa. Porsche cayenne maksaa about 160ke. En tiedä mikä on porsche suv.
No ei maksanut. Melkein tasan 400.000 maksoi. Ja rehellisesti, ainoa mitä kaipasin ajaessani vaarin ikivanhalla farkkuvolvolla oli spotify ja toimiva takapuolenlämmitin. No ehkä vielä cruise control.
On se vaatimaton.
Tai autoista ymmärtämätön sunnuntaiajelija...
Oletko ajatellut, että tuo jatkuva hintojen tiputtelu voisi olla yksi ärsytyksen syy? Jo jonkin aikaa palstailtuani voin sanoa, että se on aika harvinaista.
En tiedä. En ole koskaan kokenut rahaa tabuna. En ole koskaan ymmärtänyt niitä ihmisiä, jotka myhäilevät palkkakuittinsa saadessaan, että "en ainakaan kerro teille mitä minä tienaan, pyörtyisitte jos näkisitte kuinka paljon enemmän palkkaa minä olen itselleni hankkinut." Samaan aikaan kaverit, jotka ovat palkoistaan kertoneet toisilleen, ovat huomanneet esimiehen käyttävän hajoita ja hallitse-tekniikkaa: "älä vaan kerro kellekään, että me maksetaan sulle näin paljon enemmän kuin niille".
Minulle on aika luonnollista, että asiat maksavat jotain ja joku on niistä jotain maksanut. Joku voi maksaa mielestäni ihan älyttömiä summia itselleen tärkeästä asiasta ja toisinpäin. Minusta ne on niitä kiinnostavia asioita elämässä. Kyllä minusta olisi kiva esim. nähdä jonkun piheilijän kertovan palstalla paljonko hän mihinkin käyttää :D
Voisiko se johtua siitä, ettei sinulle itsellesi ole niin montaa palkkakuittia tullut ja sinulla on aika rajallinen omakohtainen kokemus työelämästä? Minulle ei ole koskaan kukaan kollega tullut palkallaan leuhkimaan ja olen tiennyt mikä on työni vaativuusluokan mukainen palkkahaitari. Tuo auto ei liittynyt mitenkään mihinkään muuhun, kuin tarpeeseesi leuhkia. Luonnollisesti miehesi rahoilla. Reilu kolme vuotta olet hoitanut lapsia, sitä ennen ollut puhtaasti lompakkoloinen.
Oletko ajatellut, että juttusi ärsyttää mahdollisesti myös siksi, että palstalla on paljon naisia, jotka tekevät paljon töitä ja joiden meriitit elämässä on enemmän, kuin pettämisen sietäminen ja jokailtainen jalkojen levitys, mutta silti he eivät ostele 400ke autoja?
Eli olenko ajatellut, että on ihmisiä, jotka ovat minulle mahdollisesti kateellisia? Olen. Ja olen päättänyt olla välittämättä. Se, että minä mahdollistan kotoa miehen uran ei tee minusta lompakkoloista. Jätin työpaikkani ja asuntoni mieheni vuoksi. Minulla oli työ ja minulla oli oma elämä, jotka suostuin jättämään siksi, että miehen työ onnistui helpommin yhdestä maasta. Nyt olen suostunut siihen, että lapsemme kasvavat USAssa, koska se on miehelle helpompaa. En koe meriiteiksi elämässäni sitä, että siedän miehen pettämistä tai sitä että "levitän jalkani" joka ilta miehelle.
Koen meriiteiksi sen, että lähdin täysin vieraaseen maahan, hain ja sain työpaikan, menestyin työssäni ja asuin kivassa kodissa kivojen kämppisten kanssa. Koen meriiteiksi myös sen, että lähdin toiseen vieraaseen maahan, jättäen taakseni kaiken. Aloitin yliopisto-opinnot ja menestyin niissä erinomaisesti. Koen meriitiksi myös sen, että koin isommaksi tarpeekseni huolehtia itse omista lapsistani, että olisin jatkanut opiskelua kun lapset ovat pieniä. Enkä koe opiskeluaikaa miksikään lompakkoloisimiseksi. Varsinkaan kun tiedossa on selkeästi, etten koskaan voi hankkia yhtä vaativaa uraa.
En ole koskaan palkoista muiden kanssa keskustellessani kokenut kenenkään kehuskelleen, vaan keskustelleen palkoistaan.
Enkä ajatellut, että 400.000 auto on niin iso juttu, että sitä tarvitsee kenenkään kadehtia tai kenenkään sillä kehuskella. Eiköhän noita saa halvemmalla käytettynä, että varmasti jokaisella on sellainenkin auto varaa ostaa jos oikeasti sellaisen haluaa.
En ole koskaan kertonut kellekään kuinka paljon omaisuutta meillä on, koska pelkään, ettei minua uskota ja että se koettaisiin kehuskeluksi. Eipä käynyt mielessä, että joku auto pitäisi olla kehuskelun aihe. Varsinkaan, kun se ei ole mikään Bugatti tai edes Ferrari.
Ja luulisi, että jos ne palstailevat ja työssäkäyvät naiset ovat niin ylpeitä meriiteistään, niin he eivät edes ajattelisi jonkun kehuskelevan autollaan?
Ai jätit sen sen huikeassa nousussa olevan respatytön uran? Jos muistat paljonko sait silloin palkkaa tai sinulla on palkkakuitit tallessa, niin laskeppa huviksesi, kuinka kauan olisit joutunut säästämään, että olisit voinut ostaa se teidän nykyisen auton. Googlaa sitten huviksesi suomalaisten keksivuosiansioit ja suhteuta se 400ke siihen, jos matikkapää riittää. Tänä päivänä ei ole mitenkään poikkeuksellista, että on ollut töissä tai opiskellut ulkomailla, eikä se, että on akateeminen loppututkinto, lapsia ja ura. Suomessa uranmahdollista on synonyymi lompakkoloiselle. Minun silmissä sinulla on vain käynyt tuuri naimakaupoissa, pamahdit paksuksi ja elintaso oli turvattu eikä ole pelkoakaan töihin joutumisesta.
Olimme naimisissa paljon ennen kuin tulin raskaaksi. Elintasoni on ollut "turvattu" jo ties kuinka kauan. Taloudellisesti, sain enemmän kuin Eurojackpotin naidessani mieheni, vaikka meillä on avioehto. Se ei kuitenkaan ollut syy miksi menin naimisiin.
Pitäisikö minun pitää miestäni sitten oikeasti niin paljon parempana ihmisenä, kun hän itse taisteli itselleen koulutuksen ja perusti menestyvän firman ihan omalla selkänahallaan? Saako hän kertoa 400.000 autosta ilman, että se on kehuskelua? Vai olisimmeko me kuitenkin ihmisinä ihan samalla tasolla, valinnoistamme huolimatta?
Mutta kuvitteletko oikeasti, että minulla voisi olla vastaava ura, kuin miehellä? Että voisin tehdä töitä melkein joka päivä sen yli 12h? Koska sitä miehen työ vaatii. Ja sitä paitsi, kunhan lapset kasvavat, palaan kouluun.
Katsoin nettiautosta, alle 20.000 saa samanlaisen Porschen SUV:in, hiukan vanhemman käytettynä. Kyllä minulla olisi siihen ollut varaa, sillä respatytönkin palkalla.
Pitäisikö minun oikeasti ostaa halvempia tuotteita vai vain olla hiljaa niistä kalliista, ettei joku loukkaannu?
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä koulusta mahtaa olla kyse? Hyvin voit kertoa, jokaisessa NYCn yliopistossa on ja on ollut vaikka kuinka monta suomalaista.
Steinhardt.
Steinhardt ei tarjoa pääaineena antropologiaa.
Ei. Ei tarjoakaan. NYU department of Anthropology tarjoaa. Mutta antropologiaa on todella monta koulutushaaraa, joista osaa Steinhardt tarjoaa.
Okei (tai no ei kyllä edes mielestäni tarjoa), mutta sanoit vaihtaneesi majoria opintojen loppupuolella. Departmentista toiseen hyppimisessä opintopisteet eivät tule mukana, joten olisit joutunut aloittamaan opinnot melkeinpä alusta. Miksi kukaan tekisi niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh, tältä tarinalta meni pohja jo silloin kun HEL-NYC postasi kuvan siitä halvasta, rumasta sormuksesta jonka hän väitti muistuttavan hänen omaa, satoja tuhansia maksanutta kihlasormusta!
Jaksat sitten kuitenkin kommentoida? Enkä edelleenkään ole kysynyt mieheltä paljonko sormus maksoi. Kuvan sormus oli melko halpa (n. 5.000) ja ei mielestäni mitenkään erityisen kaunis, siinä olet oikeassa. Sanoin sen muistuttavan tyyliltään omaa sormustani, en sen olevan identtinen kopio.
Reese Witherspoonilla on 4ct sormus, hinta-arvio 250k$. Siis yksi kivi.
https://www.google.fi/#hl=fi-fi&tbm=isch&q=reese+witherspoon+engagement…
Ymmärrät varmaan itsekkin, että on aika absurdi ajatus, vaikka sormuksesi totaalikaraatti määrä olisi 4ct, että hinta pikkutimanteille oli sama, kuin yhdelle isolle.
Totta kai ymmärrän. Mutta ymmärrän myös laadun ja suunnittelun päälle. Ei tässä vain raaka-aineista makseta.
Tässä asiassa olen kyllä samaa mieltä. Suunnittelu, luultavasti useitakin luonnoksia. Valmistus, pikkutarkkaa käsityötä, huippuluokan ammattilainen. Ja materiaalit siihen päälle. Yksilöllisessä tuotteessa on aina käsityötä. Käsityö ei ole halpaa.
15k$ timantteja ja ja kultaa ja loput 185k$ paloi suunnitteluun ja työhön? Olen väärällä alalla. :D
Meinaatko, että Porschen SUV:n osat ovat oikeasti sen 400.000€ mutta esim. Nissan X-trail maksaa kuitenkin vain sen 100.000€?
Ei mitään käsitystä, mutta luulisin, että Porschen korkeampi hinta ei pelkästään muodostu suunnittelusta ja merkistä. Kerro sinä?
Minä taas kuvittelisin, että muodostuu juurikin suunnittelusta ja merkistä.
Mutta sormus voi hyvinkin maksaa 20.000 tai vaikka 80.000 en ollenkaan tiedä. Voihan olla, että se maksoi alle 10.000?
Miksi heittää esimerkkejä, joista et osaa sanoa mitään faktaa. Sen tiedän, että nissan on perus japani kamaa ja samat osat menee moneen merkkiin. Porschelle ei ole oikeen vertailukohtaa. Porsche cayenne maksaa about 160ke. En tiedä mikä on porsche suv.
No ei maksanut. Melkein tasan 400.000 maksoi. Ja rehellisesti, ainoa mitä kaipasin ajaessani vaarin ikivanhalla farkkuvolvolla oli spotify ja toimiva takapuolenlämmitin. No ehkä vielä cruise control.
On se vaatimaton.
Tai autoista ymmärtämätön sunnuntaiajelija...
Oletko ajatellut, että tuo jatkuva hintojen tiputtelu voisi olla yksi ärsytyksen syy? Jo jonkin aikaa palstailtuani voin sanoa, että se on aika harvinaista.
En tiedä. En ole koskaan kokenut rahaa tabuna. En ole koskaan ymmärtänyt niitä ihmisiä, jotka myhäilevät palkkakuittinsa saadessaan, että "en ainakaan kerro teille mitä minä tienaan, pyörtyisitte jos näkisitte kuinka paljon enemmän palkkaa minä olen itselleni hankkinut." Samaan aikaan kaverit, jotka ovat palkoistaan kertoneet toisilleen, ovat huomanneet esimiehen käyttävän hajoita ja hallitse-tekniikkaa: "älä vaan kerro kellekään, että me maksetaan sulle näin paljon enemmän kuin niille".
Minulle on aika luonnollista, että asiat maksavat jotain ja joku on niistä jotain maksanut. Joku voi maksaa mielestäni ihan älyttömiä summia itselleen tärkeästä asiasta ja toisinpäin. Minusta ne on niitä kiinnostavia asioita elämässä. Kyllä minusta olisi kiva esim. nähdä jonkun piheilijän kertovan palstalla paljonko hän mihinkin käyttää :D
Voisiko se johtua siitä, ettei sinulle itsellesi ole niin montaa palkkakuittia tullut ja sinulla on aika rajallinen omakohtainen kokemus työelämästä? Minulle ei ole koskaan kukaan kollega tullut palkallaan leuhkimaan ja olen tiennyt mikä on työni vaativuusluokan mukainen palkkahaitari. Tuo auto ei liittynyt mitenkään mihinkään muuhun, kuin tarpeeseesi leuhkia. Luonnollisesti miehesi rahoilla. Reilu kolme vuotta olet hoitanut lapsia, sitä ennen ollut puhtaasti lompakkoloinen.
Oletko ajatellut, että juttusi ärsyttää mahdollisesti myös siksi, että palstalla on paljon naisia, jotka tekevät paljon töitä ja joiden meriitit elämässä on enemmän, kuin pettämisen sietäminen ja jokailtainen jalkojen levitys, mutta silti he eivät ostele 400ke autoja?
Eli olenko ajatellut, että on ihmisiä, jotka ovat minulle mahdollisesti kateellisia? Olen. Ja olen päättänyt olla välittämättä. Se, että minä mahdollistan kotoa miehen uran ei tee minusta lompakkoloista. Jätin työpaikkani ja asuntoni mieheni vuoksi. Minulla oli työ ja minulla oli oma elämä, jotka suostuin jättämään siksi, että miehen työ onnistui helpommin yhdestä maasta. Nyt olen suostunut siihen, että lapsemme kasvavat USAssa, koska se on miehelle helpompaa. En koe meriiteiksi elämässäni sitä, että siedän miehen pettämistä tai sitä että "levitän jalkani" joka ilta miehelle.
Koen meriiteiksi sen, että lähdin täysin vieraaseen maahan, hain ja sain työpaikan, menestyin työssäni ja asuin kivassa kodissa kivojen kämppisten kanssa. Koen meriiteiksi myös sen, että lähdin toiseen vieraaseen maahan, jättäen taakseni kaiken. Aloitin yliopisto-opinnot ja menestyin niissä erinomaisesti. Koen meriitiksi myös sen, että koin isommaksi tarpeekseni huolehtia itse omista lapsistani, että olisin jatkanut opiskelua kun lapset ovat pieniä. Enkä koe opiskeluaikaa miksikään lompakkoloisimiseksi. Varsinkaan kun tiedossa on selkeästi, etten koskaan voi hankkia yhtä vaativaa uraa.
En ole koskaan palkoista muiden kanssa keskustellessani kokenut kenenkään kehuskelleen, vaan keskustelleen palkoistaan.
Enkä ajatellut, että 400.000 auto on niin iso juttu, että sitä tarvitsee kenenkään kadehtia tai kenenkään sillä kehuskella. Eiköhän noita saa halvemmalla käytettynä, että varmasti jokaisella on sellainenkin auto varaa ostaa jos oikeasti sellaisen haluaa.
En ole koskaan kertonut kellekään kuinka paljon omaisuutta meillä on, koska pelkään, ettei minua uskota ja että se koettaisiin kehuskeluksi. Eipä käynyt mielessä, että joku auto pitäisi olla kehuskelun aihe. Varsinkaan, kun se ei ole mikään Bugatti tai edes Ferrari.
Ja luulisi, että jos ne palstailevat ja työssäkäyvät naiset ovat niin ylpeitä meriiteistään, niin he eivät edes ajattelisi jonkun kehuskelevan autollaan?
Ai jätit sen sen huikeassa nousussa olevan respatytön uran? Jos muistat paljonko sait silloin palkkaa tai sinulla on palkkakuitit tallessa, niin laskeppa huviksesi, kuinka kauan olisit joutunut säästämään, että olisit voinut ostaa se teidän nykyisen auton. Googlaa sitten huviksesi suomalaisten keksivuosiansioit ja suhteuta se 400ke siihen, jos matikkapää riittää. Tänä päivänä ei ole mitenkään poikkeuksellista, että on ollut töissä tai opiskellut ulkomailla, eikä se, että on akateeminen loppututkinto, lapsia ja ura. Suomessa uranmahdollista on synonyymi lompakkoloiselle. Minun silmissä sinulla on vain käynyt tuuri naimakaupoissa, pamahdit paksuksi ja elintaso oli turvattu eikä ole pelkoakaan töihin joutumisesta.
Olimme naimisissa paljon ennen kuin tulin raskaaksi. Elintasoni on ollut "turvattu" jo ties kuinka kauan. Taloudellisesti, sain enemmän kuin Eurojackpotin naidessani mieheni, vaikka meillä on avioehto. Se ei kuitenkaan ollut syy miksi menin naimisiin.
Pitäisikö minun pitää miestäni sitten oikeasti niin paljon parempana ihmisenä, kun hän itse taisteli itselleen koulutuksen ja perusti menestyvän firman ihan omalla selkänahallaan? Saako hän kertoa 400.000 autosta ilman, että se on kehuskelua? Vai olisimmeko me kuitenkin ihmisinä ihan samalla tasolla, valinnoistamme huolimatta?
Mutta kuvitteletko oikeasti, että minulla voisi olla vastaava ura, kuin miehellä? Että voisin tehdä töitä melkein joka päivä sen yli 12h? Koska sitä miehen työ vaatii. Ja sitä paitsi, kunhan lapset kasvavat, palaan kouluun.
Katsoin nettiautosta, alle 20.000 saa samanlaisen Porschen SUV:in, hiukan vanhemman käytettynä. Kyllä minulla olisi siihen ollut varaa, sillä respatytönkin palkalla.
Pitäisikö minun oikeasti ostaa halvempia tuotteita vai vain olla hiljaa niistä kalliista, ettei joku loukkaannu?
No sosiologiaa/antropologiaa opiskelemalla ei varmaan ole mitään pelkoa, että saisit vastaavan uran ja tekisit yhtä pitkää päivää, kuin miehesi. Kun nelikymppisenä palaat yliopistolle, niin eipä taida muita "uravaihtoehtoja" ollakaan kuin yrittää päästä tekemään väikkäriä.
Arvostan kovasti yrittäjiä, jotka itse luovat menestyksensä. Kuten itsekin totesi, miehesi on taistellut. Ollut ilmesesti jo varakas tavatessanne ihan ilman sinun mahdollistavaa vaikutusta. Teitä toisen menestyksellä retostelijoita arvostan vähemmän. En sinäänsä arvota ihmisiä rahassa, mutta et sinä kyllä millään sielun sivistykselläkään täällä loista.
Tuo auto-kommentti oli taas niin naurettava, että lopetan tämän trollin ruokkimisen. I'm out.
Megamelaa kakkoseen? Mahtaa olla melkoinen se kakkonenkin.
Haaveammatti tutkija tai professori? Noilla akateemisilla meriiteillä?
Mahdollistat miehen uran kotoa? Vaikka olet hoitanut lapsia vasta 3 vuotta ja uraa ollut ymmärrykseni mukaan parikymmentä vuotta, rahoja myös?
Ihmistieteitä lukeneeksi et tunnu omaavan kuitenkaan lainkaan tunneälyä eli ihmismielen intuitiivista ymmärrystä; se vaje näkyy postauksissasi, joissa olet jotenkin täysin pihalla toisten reaktioista juttuihisi ja tapaasi olla täällä av.lla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen miettinyt, mikä tässä hahmossa mättää, ja olen tehnyt oman tulkintani.
Alemmista yhteiskuntaluokista tulevat kokevat epäuskottavaksi kirjoittajan kansainvälisen ylämäntyylin, ja pitävät siksi provona.
Keskiluokkaiset ja koulutetut taas pitävät luonnollisena eri maissa asumista ja menestystä, mutta eivät sitä, että rahasta ja seksuaalisuudesta puhutaan avoimesti. Siksi pitävät kirjoittajaa provona.
Kuten joku kirjoittikin jo, uskon Hirnyrkin olevan ihan oikea ihminen ja asioiden olevan totta, mutta kaunisteltuja/väritettyjä/kerrottu raflaavammin. Jokainen meistä tekee sitä kirjoitellessaan vaikka tänne, mutta tämä aihepiiri on niin kaukainen perus palstamammalle, että siitä on varmaan siksi vaikea uskoa yhtäkään asiaa todeksi.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen miettinyt, mikä tässä hahmossa mättää, ja olen tehnyt oman tulkintani.
Alemmista yhteiskuntaluokista tulevat kokevat epäuskottavaksi kirjoittajan kansainvälisen ylämäntyylin, ja pitävät siksi provona.
Keskiluokkaiset ja koulutetut taas pitävät luonnollisena eri maissa asumista ja menestystä, mutta eivät sitä, että rahasta ja seksuaalisuudesta puhutaan avoimesti. Siksi pitävät kirjoittajaa provona.
Itse olen on and off näitä lueskellut, ja se mikä töķkii, ei ole varsinainen sisältö vaan tuo massiivinen palstailuaika ja päivystäminen täällä uusiin postauksiin vastaamiseksi välittömästi ja se teflonmaisuus, jolla tuntuu suhtautuvan kaikkeen.
Ihmettelen toki myös miten pikkulasten äidillä on aikaa, halua ja voimia pitää yllä virtuaalijuttua täysin vieraiden ja kasvottomien vierailijoiden kanssa.
Ja ehkä se sisällöstä se megaluokka, joka tulee esille eri asioissa (myös noissa ammattihaaveissa, vaikka toinen on college drop out ja yli 30v. Ei toki este, mutta melkoinen hidaste USAn valtaisassa akateemisessa kilvassa).
Vierailija kirjoitti:
Kuten joku kirjoittikin jo, uskon Hirnyrkin olevan ihan oikea ihminen ja asioiden olevan totta, mutta kaunisteltuja/väritettyjä/kerrottu raflaavammin. Jokainen meistä tekee sitä kirjoitellessaan vaikka tänne, mutta tämä aihepiiri on niin kaukainen perus palstamammalle, että siitä on varmaan siksi vaikea uskoa yhtäkään asiaa todeksi.
En sanoisi niinkään. Täällä on akateemisia pitkälle koulutettujakin ihmisiä, ulkomailla asuvia ja asuneita, myös New Yorkissa ja muualla USAssa, varakkaita, tietenkin äitejä jne. jne.
On tullut eri yhteyksissä esille, että av on yllättävänkin seurattu paikka kautta koko nettailevan kansakunnan :-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen miettinyt, mikä tässä hahmossa mättää, ja olen tehnyt oman tulkintani.
Alemmista yhteiskuntaluokista tulevat kokevat epäuskottavaksi kirjoittajan kansainvälisen ylämäntyylin, ja pitävät siksi provona.
Keskiluokkaiset ja koulutetut taas pitävät luonnollisena eri maissa asumista ja menestystä, mutta eivät sitä, että rahasta ja seksuaalisuudesta puhutaan avoimesti. Siksi pitävät kirjoittajaa provona.
Itse olen on and off näitä lueskellut, ja se mikä töķkii, ei ole varsinainen sisältö vaan tuo massiivinen palstailuaika ja päivystäminen täällä uusiin postauksiin vastaamiseksi välittömästi ja se teflonmaisuus, jolla tuntuu suhtautuvan kaikkeen.
Ihmettelen toki myös miten pikkulasten äidillä on aikaa, halua ja voimia pitää yllä virtuaalijuttua täysin vieraiden ja kasvottomien vierailijoiden kanssa.
Usko pois, huomioon jää totaalisen koukkuun. Olen aikoinaan ollut Hel-Nycin tavoin "tapetilla" toisessa keskusteluyhteisössä, ja siihen huomioon jää vaan roikkumaan, oli se positiivista tai negatiivista. Ihmisten uteliaisuus hivelee jotain narcissos-keskusta.
Kävin silloinkin normaalisti töissä, harrastamassa ja mitä nyt satuinkin puuhailla kotona tai seurassa, mutta hyvin löytyi sille viestittelyllekin aikaa joka välistä. Voi vaikuttaa siltä, että olisi online joka sekunti, vaikka oikeasti viestittelyn välissä ehtii tehdä vaikka mitä.
Juuri siksi, että ihmisillä on noista asioista kokemuksia (ei ehkä megarahoista mutta paljosta), tulee ihmettelyä.
Alue: Aihe vapaa
Eli olenko ajatellut, että on ihmisiä, jotka ovat minulle mahdollisesti kateellisia? Olen. Ja olen päättänyt olla välittämättä. Se, että minä mahdollistan kotoa miehen uran ei tee minusta lompakkoloista. Jätin työpaikkani ja asuntoni mieheni vuoksi. Minulla oli työ ja minulla oli oma elämä, jotka suostuin jättämään siksi, että miehen työ onnistui helpommin yhdestä maasta. Nyt olen suostunut siihen, että lapsemme kasvavat USAssa, koska se on miehelle helpompaa. En koe meriiteiksi elämässäni sitä, että siedän miehen pettämistä tai sitä että "levitän jalkani" joka ilta miehelle.
Koen meriiteiksi sen, että lähdin täysin vieraaseen maahan, hain ja sain työpaikan, menestyin työssäni ja asuin kivassa kodissa kivojen kämppisten kanssa. Koen meriiteiksi myös sen, että lähdin toiseen vieraaseen maahan, jättäen taakseni kaiken. Aloitin yliopisto-opinnot ja menestyin niissä erinomaisesti. Koen meriitiksi myös sen, että koin isommaksi tarpeekseni huolehtia itse omista lapsistani, että olisin jatkanut opiskelua kun lapset ovat pieniä. Enkä koe opiskeluaikaa miksikään lompakkoloisimiseksi. Varsinkaan kun tiedossa on selkeästi, etten koskaan voi hankkia yhtä vaativaa uraa.
En ole koskaan palkoista muiden kanssa keskustellessani kokenut kenenkään kehuskelleen, vaan keskustelleen palkoistaan.
Enkä ajatellut, että 400.000 auto on niin iso juttu, että sitä tarvitsee kenenkään kadehtia tai kenenkään sillä kehuskella. Eiköhän noita saa halvemmalla käytettynä, että varmasti jokaisella on sellainenkin auto varaa ostaa jos oikeasti sellaisen haluaa.
En ole koskaan kertonut kellekään kuinka paljon omaisuutta meillä on, koska pelkään, ettei minua uskota ja että se koettaisiin kehuskeluksi. Eipä käynyt mielessä, että joku auto pitäisi olla kehuskelun aihe. Varsinkaan, kun se ei ole mikään Bugatti tai edes Ferrari.
Ja luulisi, että jos ne palstailevat ja työssäkäyvät naiset ovat niin ylpeitä meriiteistään, niin he eivät edes ajattelisi jonkun kehuskelevan autollaan?