hoitaja ihmettelee: MIKSI vanhemmat eivät ota lastensa sairastumista vakavasti?

Ei kai kukaan halua sairasta lasta ehdoin tahdoin viedä hoitoon.

 Mutta elämä ei ole mustavalkoista. Sekä minä että mieheni teemme työtä, jossa saatamme olla palaverissa keskellä päivää useamman tunnin, eikä sinä aikana voi aina vastata puhelimeen (tai edes huomaa, että puhelin on soinut. Meillä on kännykkäkielto palavereissa.) Työmatka kestää mitä tahansa 25 min. -1 h välillä, ruuhkaan ei voi etukäteen varautua, varsinkaan jos pitäisi äkisti lähteä. Eli, huonolla tuurilla siihen, että minä tai lapsen isä saa viestin voi mennä pari tuntia + matkat päälle (mies kulkee julkisilla -> vielä hitaampaa). Eläkkeellä oleva äitini on auttanut paljon, mutta hänellä ei ole ajokorttia, joten matkat julkisilla kestävät, eikä hänkään tietenkään ole aina heti lähtövalmiina. Ja vaikka miten ajattelisi, että on työnantajan ongelma hoitaa asiat kondikseen, ei se aina niin helppoa ole. Itse olen asiantuntijatehtävissä, eikä sijaisia tällaiseen mistään revitä. Käytännössä kaikki tekemättömät työt odottavat minua. Joskus toki kollega voi jeesata ja onneksi etänäkin pystyy hoitamaan joitain asioita, mutta on paljon töitä johin ei voi sijaisia repiä mistään. Ja tiimityössä yhden poissaolo voi vaikeuttaa/hidastaa kaikkien muiden työtä. Onneksi meillä on vain yksi lapsi. SIlti joskus pahimman korvatulehduskierteen aikana olimme todella kovilla, kun tyttö oli kipeä noin viikon kuukaudessa. Työt kasautuivat ja varmaan pari kertaa veimme tytön hoitoon päivää liian aikaisin. Onneksi oli tosiaan tuo suht lähellä asuva äitini apuna, muuten olisimme olleet todellisessa pulassa. En osaa edes kuvitella, miten olisimme selvinneet jos olisi useampi lapsi ja kaikki vuorotellen kipeinä :o

Mä en kyllä ymmärrä, miksi esim. 5-vuotias kuumeinen lapsi sitoo yhden työntekijän kokonaan päiväkodissa? Lapselle ja mulle on ihan ok, että lepäilee itsekseen, kunnes ehdin paikalle. En minä kotonakaan vieressä odota, että kuume laskee. Voisiko joku valaista?

Vierailija kirjoitti:

Kun ei vie sairasta lasta hoitoon, säästyy näiltä hakusoittomurheilta. Tarkkailkaa lapsenne kuntoa aamulla. Meillä jopa insinööri-isä huomaa lapsen olevan tulossa kipeäksi, esimerkiksi viime syksynä lapsi 5v valitti mahakipua ja jäätiin kotiin, oksensi vasta iltapäivällä. Älkää viekö sairasta lasta hoitoon tartuttamaan muita, luottakaa vaistoonne siitä, että lapsi ei ole terve. Ja kyllä sieltä työpaikalta, jopa leikkaussalista, pääsee sairasta lasta hakemaan, jos vain on tahtotila asia järjestää. Oksenteleva lapsi on silloin kyllä omalla asialistallani nro 1 ja kollegatkin 100 %:sti asian ymmärtävät. T. Kirurgiäiti

Kirurgiäidille tiedoksi, että elämä ei ole noin simppeliä. Tänä talvena esimerkisi esikoisen koulussa kiersi vatsatauti, joka iski yks kaks. Hoitaja sanoi että oppilaita pyörtyili kesken oppituntien, kymmeniä. Ollaanko sitten me kaikki vanhemmat idiootteja, kun ei aamulla kello 7.12 nähty koululaisesta, että kello 13,14 hän oksentaa?

Ja kun lapsella on esimerkiksi pohjasairautena astma, ei kerta kaikkiaan pysty aina ennustamaan milloin se kohtaus tulee - jos pystyy niin miksei kukaan lääkäri ole meille pystynyt sitä ennustamaan. Viimeksi raju kohtaus tuli siitä, että toisen ryhmän hoitaja oli halannut lastani - tietämättä että tällä on kissa-allergia.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi tietää, mitä te jotkut, jotka ette mitenkään voi jättää töitä kesken, teette siinä tapauksessa, että itse alatte kesken työpäivän esimerkiksi juuri oksennella ja ripuloida. Niinkin voi käydä.

Vessaan ripuloimaan, huolellinen käsihygienia jne. Yksi yöhoitaja kiersi aamuyöstä pussin kanssa auttaen asiakkaita ennen kun sai paikalla sijaisen.

Äiti... kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän tuskasi totta kai, mutta joillakin meistä oikeasti kestää se kolme tuntia päästä pois töistä. Ei kaikkia hanskoja voi noin vain pudottaa tiskiin. Itse kökötän oikeudessa ja mies leikkaussalissa. Niistä ei kesken niin vain lähdetäkään.

Mutta muuten kyllä olen samaa mieltä kanssasi.

Oikeudesta kyllä lähdetään ja aika harvassa ne vasta alkaneet kolmen tunnin leikkaukset taitaa oikeasti olla. Kun lapsia on, niiden ehdoilla vanhemmat elävät ja kahden vanhemman perheessä yhteensattumat on epätodennäköisempiä syitä kuin vanhempien asenne. Etenkin keskustelupalstalle selitettynä tuollaisten wannabe uraohjusten selitys kertoo, että aikomus ei edes ole ajatella lasta ensimmäisenä.

Todella huono selitys, jos jää ilmoituksen jälkeen vielä useammaksi tunniksi. Jos sellaista selittää av:lla, tietää jo omat huonot tavat. Kun sellainen tapahtuu kerran, on syytä miettiä se mummon tai siskon puhelinnumero. Vaikka heilläkin saattaa olla työnsä tai askareensa, kolmesta ja neljästä hakemaan sovitusta aikuisesta on todennäköisempää löytää yksi vastuuntuntoinen.

Minkä mummon tai siskon? Meillä ei ole isovanhempia elossa, oma siskoni kuoli ayöpään kun lapset oli pieniä ja miehen sisko asuu Meksikossa. Miten voi olla noin vaikeaa tajuta, ettei kaikilla ole leegioittain sukulaisia joutilaana päiväkodin naapurissa? Jos siskoni eläisi, häneltä menisi tunti päästä sinne päiväkotiin. Vaikka kuinka kaikki on samassa kaupungissa.

Juuri tuon kirjoituksen ajatuksena on, että kahdesta vanhemmasta pitäisi toisen joutaa. Kummallisesti ajatellaan, että olosuhteet estävät lapsen asianmukaisen hoidon. Jos lapsi on sairaana, on VANHEMPIEN VELVOLLISUUS järjestää lasten hoito.

Toisen juristi taustalla pitäisi toisen vanhemmista tietää, mitä laissa on, kenen velvollisuus on hoitaa sairas lapsi. Hoitajat eivät voi jättää lasta heitteille, se on ainoa jonka varaan vanhemmat laskevat, vaikka heille kuuluu velvollisuus sairaasta lapsesta. Käytännössä sairaan lapsen hoito on heitteillejätön uhalla hoitajien, kenen heitteillejättö se oikeasti onkaan, jos virka tai työtehtävän puolesta hoito ei kuulu enää hoitopaikalle? Matka aika on se ainoa oikea syy sen jälkeen, kun tieto vanhemmile on mennyt. Työtehtävien jatkaminen ei ole peruste, vaan heitteillejättö.

Kaikilla ei todellakaan ole kuin ne omat kaksi vanhempaa. Silloin kahdesta vanhemmasta toisen on päästävä paikalle. Tekosyitä on helppo keksiä. Vaikka minä ja puolisoni asutaan 250 kilometrin päässä lähimmistä kummeista tai sukulaisista ja kummallakin on korkeakoulutus ja johtavasta asemasta vaikea päästä, ei ole ollut tilannetta, että olisi mennyt juuri tuntia kauemmin olla hakemassa lasta. Se tunti on johtunut minun matkasta hoitopaikkaan, kun toinen on ollut vielä kauempana.

äiti... kirjoitti:

Hoitajan kannattaa katsoa ympäröivää maailmaa - todennäköisin syy lienee työnantaja. Minulta vaadittiin mm. astmakohtauksen ennustamista etukäteen, vaikka se että olin lapsen kanssa yön sairaalassa, ei edes vaivannut työnantajaa mitenkään.

Ja ei, en ole vienyt sairasta lasta hoitoon, mutta voin kuvitella, että joku ahdingossa niin tekee.

Mutta jos tilanne on tuollainen, että on lapsen astmakohtauksen takia ollut yön sairaalassa, niin tottakai sieltä sairaalasta saa pyydettäessä sairauslomatodistuksen. Silloin ei ole enää työnantajalla asiaa rutista.

Kokonaan eri asia on sitten ne tilanteet, kun lapsi sairastuu oikeasti yllättäen kesken päivän, eikä vanhemmat voi heti lähteä hakemaan. Tai jos lapsella on vaikka pitkittynyttä nuhaa, voi olla vaikea arpoa, että onko aihetta käydä jossain vaiheessa lääkärillä tms. Nämä ovat oikeasti vaikeita juttuja vanhemmillekin, ei se että lapsi on selkeästi lääkärihoitokunnossa, jolloin sen saikkutodistuksen kyllä saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi tietää, mitä te jotkut, jotka ette mitenkään voi jättää töitä kesken, teette siinä tapauksessa, että itse alatte kesken työpäivän esimerkiksi juuri oksennella ja ripuloida. Niinkin voi käydä.

Vessaan ripuloimaan, huolellinen käsihygienia jne. Yksi yöhoitaja kiersi aamuyöstä pussin kanssa auttaen asiakkaita ennen kun sai paikalla sijaisen.

Hoitopaikoissa tms. vastaavissa yksi vaihtoehto on tietenkin soittaa hätänumeroon jos tilanne todella sitä edellyttää eikä ihmisiä/ihmisiä voi jättää heitteille.

Vierailija kirjoitti:

Äiti... kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei näin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Been there kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän tuskasi totta kai, mutta joillakin meistä oikeasti kestää se kolme tuntia päästä pois töistä. Ei kaikkia hanskoja voi noin vain pudottaa tiskiin. Itse kökötän oikeudessa ja mies leikkaussalissa. Niistä ei kesken niin vain lähdetäkään.

Mutta muuten kyllä olen samaa mieltä kanssasi.

Teillä on varaa palkata hoitaja kotiin.

Sinäkö sen päätät? Ja vähän vaikea sitä hoitajaa on siihen hätään sen kummemmin palkata.

Jonkinlainen tilanteiden ennakointi on nykyvanhemmilta täysin hukassa, oltiin sitten korkeastikoulutettuja tai ei. Vinkkinä:moni voisi ottaa jo etukäteen harkintaan, että mitä tämänlaisessa tilanteessa tehdään, jos kumpikaan ei pääse hakemaan.

Oletko täysi idiootti???? Vaikka olisi kymmenen hoitajaa varalla, nämä voi olla muissa menoiss kiinni keskellä arkipäivää. Ainoa tapa taata että olisi aina päivystäjä viiden minsan päässä, olisi maksaa päivystyksestä 24/7.

Ja tajuat kai ettei sieltä ratikasta tai avoaydänleikkauksesta myöskään voi lähteä rimpauttelemaan niitä hoitajia läpi.

Taisi jollakin mennä herne nokkaan? Kuule, sitä voi miettiä jo etukäteen sen tilanteen läpi että kenelle ne hoitajat soittavat päikystä, jos vanhemmat ovat avosydänleikkauksessa/oikeudenkäynnissä /nelosen ratikan kuskina, eli tavoittamattomissa. Kyllä kai teillä joku suunnitelma B on olemassa? Jos ei, niin kuka se idiootti olikaan...

Kylläon, plan B. Meillä on lista maksullisia hoitajia tukiverkkona. Emme voi taata että heistä juuri joku sillä sekunnilla sinne repeää. Ja kyllä minä haluan että hoidamme itse kun lapsi on sairas eli mieluummin sitten teet jotain palkkasi eteen sen puoli tuntia. Sinä olet edelleen idiootti.

En työskentele päiväkodissa, joten ihan turhaan yrität purkaa muhun oman lapsesi päivähoitoon kohdistuvia aggressioita. Mutta jos se sua helpottaa, voit sanoa idiootiksikin, niinhän ne lapsetkin yleensä purkaa kiukkuaan. Puoli tuntia on hieman eri asia kuitenkin kuin 3 tuntia, joka äsken mainittiin viesteissä.

Huvittaa nämä idiootiksi nimittelevät avosydänleikkaustuomarikuskit. Miten mahtaa arki sujua, jos keskustelupalstalla pitää turvautua nimittelemään muita, jotka ilmaisevat eriävän mielipiteensä. Elämänhallinnasta se lähtee, sitä joko on tai ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä päiväkodin hoitaja, kyllä minä lapseni sairastelut otan vakavasti, mutta sitten kun sieltä toistuvaasti soitellaan, että lapsi oksensi ja hakiessa on ihan terve eikä itse muista oksentaneensa, niin minä en ota enää sinua vakavasti.

Sinä siis väität että päiväkodista valehdellaan?

No sinä paljastit oman arvomaailmasi ja sen että valehtelet töissäsi toisille.

Päiväkodissa on muitakin lapsia kuin sinun kullannuppusi ja todellakin haluan että haet lapsesi pois jos on oksentanut.

Ei henkilökunta voi alkaa seuraamaan kovin pitkään mikä lapsella on jos oksentaa ettei tartuta kaikkia.

Ei kaikki oksentelu tartu! Lapsellani on ikävä tapa pienessäkin nuhassa niellä limaa ja sitten kyökkiä se ylös. Tänä hoitajat pitävät oksenteluna. Ei se ihan oikeasti tartu, siitä ei ole haittaa, se on käytännössä sama kuin vähän tavallista runsaampi sylkeminen. Mutta LTO:lle se on oksennus, jonka takia pitää olla pois hoidosta vähintään 2 päivää! Käytännössä en olisi saanut viedä lasta lainkaan hoitoon maaliskuussa, kun lapsella oli nuha. Harmi, että minulla ei ole varaa hoita tervettä lasta kotona, koska hän ei hoitoon kelpaa.

Joo, samaa mieltä, mutta...

Meillä lapsi oli aamulla täysin terve, mutta oli päiväkodissa yhtäkkiä keinussa oksentanut. Okei, lapsi haettiin kotiin, ja olin sitten päivän poissa töistä. No, mitään oireita ei ollut koko päivänä, joten seuraavana päivänä vietiin lapsi taas hoitoon. Hoitajat olivat vähän nyrpeinä, kun kuulemma oksentaminen on aika vakava juttu. Suostuivat kuitenkin ottamaan lapsen hoitoon. Heitin siinä sitten ilmoille, että voisiko keinuminen olla syy oksentamiseen? Heh heh, oli vastaus, eihän nyt keinumisesta oksennusta tule.

No, parin päivän päästä täysin sama toistui, haettiin lapsi kotiin, ja olin taas turhaan päivän poissa töistä.

Vasta kolmannella kerralla suostuivat tajuamaan, että lapsi ilmeisestikin oksensi keinumisesta johtuen. Mutta kaksi kertaa jouduin hakemaan terveen lapsen kotiin, ja silloin kyllä kävi mielessä, että eivätkö vain halua hoitaa lasta, vai mistä on kyse? Voi sitä nyt vähän omaakin järkeä käyttää, että jos 2 v. oksentaa keinuessa, niin ei välttämättä ole kyse oksennustaudista, jos muita oireita ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän tuskasi totta kai, mutta joillakin meistä oikeasti kestää se kolme tuntia päästä pois töistä. Ei kaikkia hanskoja voi noin vain pudottaa tiskiin. Itse kökötän oikeudessa ja mies leikkaussalissa. Niistä ei kesken niin vain lähdetäkään.

Mutta muuten kyllä olen samaa mieltä kanssasi.

Oikeudesta kyllä lähdetään ja aika harvassa ne vasta alkaneet kolmen tunnin leikkaukset taitaa oikeasti olla. Kun lapsia on, niiden ehdoilla vanhemmat elävät ja kahden vanhemman perheessä yhteensattumat on epätodennäköisempiä syitä kuin vanhempien asenne. Etenkin keskustelupalstalle selitettynä tuollaisten wannabe uraohjusten selitys kertoo, että aikomus ei edes ole ajatella lasta ensimmäisenä.

Todella huono selitys, jos jää ilmoituksen jälkeen vielä useammaksi tunniksi. Jos sellaista selittää av:lla, tietää jo omat huonot tavat. Kun sellainen tapahtuu kerran, on syytä miettiä se mummon tai siskon puhelinnumero. Vaikka heilläkin saattaa olla työnsä tai askareensa, kolmesta ja neljästä hakemaan sovitusta aikuisesta on todennäköisempää löytää yksi vastuuntuntoinen.

Pakko nyt puuttua tähän keskusteluun. Kirjoitat mummon tai siskon puhelinnumeron kaivamisesta esiin. Etkö ihan oikeasti tiedä, että kaikilla EI ole mummoa eikä siskoa? Ja jos on, ei ainakaan samassa kaupungissa tai maassa. Eikä muitakaan. Ei ainuttakaan sellaista, jolle voisi soittaa. Jos työn vastaanottaminen eri paikkakunnalta tehdään pakolliseksi (vai onko se jo) karenssien uhalla, näitä perheitä löytyy paljon.

Vierailija kirjoitti:

äiti... kirjoitti:

Hoitajan kannattaa katsoa ympäröivää maailmaa - todennäköisin syy lienee työnantaja. Minulta vaadittiin mm. astmakohtauksen ennustamista etukäteen, vaikka se että olin lapsen kanssa yön sairaalassa, ei edes vaivannut työnantajaa mitenkään.

Ja ei, en ole vienyt sairasta lasta hoitoon, mutta voin kuvitella, että joku ahdingossa niin tekee.

Mutta jos tilanne on tuollainen, että on lapsen astmakohtauksen takia ollut yön sairaalassa, niin tottakai sieltä sairaalasta saa pyydettäessä sairauslomatodistuksen. Silloin ei ole enää työnantajalla asiaa rutista.

Kokonaan eri asia on sitten ne tilanteet, kun lapsi sairastuu oikeasti yllättäen kesken päivän, eikä vanhemmat voi heti lähteä hakemaan. Tai jos lapsella on vaikka pitkittynyttä nuhaa, voi olla vaikea arpoa, että onko aihetta käydä jossain vaiheessa lääkärillä tms. Nämä ovat oikeasti vaikeita juttuja vanhemmillekin, ei se että lapsi on selkeästi lääkärihoitokunnossa, jolloin sen saikkutodistuksen kyllä saa.

Niin ja? Kyllä mulle silti natistiin ja vittuiltiin, vaikka tein ihan normityöpäivänkin kotoa käsin. Et taida tajuta ollenkaan reaalimaailmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse oon lto ja äiti, ymmärrän että pieniä viivästymisiä saattaa tulla lapsen odottamattomaan hakemiseen, mutta on niitäkin vanhempia, jotka pitävät omaa työtänsä lastansa tärkeämpänä eivätkä edes yritä kiirehtiä hakemaan lastaan.

Toinen minua ihmetyttävä asia on tuo lasten hankinta, ei lapsen kuulu olla omaa imagoa täydentävä osa, vaan toivottu lisä elämään, joka asetetaan aina ja kaikessa etusijalla! Jos et pysty tekeen sille lapselle tilaa sun tärkeiden töiden keskelle ja ottamaan huomioon tukiverkkoja, niin ei niitä lapsia ole pakko hankkia!

Jos et oo ollut pk:ssa töissä, niin sulla ei oo mitään käsitystä, kuinka yks kipeä lapsi sotkee kuviot. Kun ensinnäkään ei sitä lasta saa jättää siksi kolmeksi tunniksi yksin patjalle nurkkaan, vaan sitoo yhden työntekijän. Tämä aiheuttaa usein sen, että joku joutuu pidentämään päiväänsä eli ei pääse ajoissa hakemaan omaa lastaan, vaan päätyy soittelemaan samalla varahakijaa. Muun lapsiryhmän vieminen esim ulkoilemaan viivästyy. Ja todennäköisesti päivän tai parin päästä tarvitaan ryhmään sijainen, kun sairasta lasta hoitanut on itse kipeänä.

Kun kyse ei ole vain siitä yhdestä lapsesta. Ja miksi yleensä pk:sta soitetaan heti yhdestä oksennuksesta on, että vatsatauti usein alkaa lievemmillä oireilla, halutaan saada se tartuttava lapsi pois ennen kuin oksua ja ripulia on siivottavana ties mistä. Joskus sitten tulee vääriä hälytyksiä. Tosin näissäkin usein takana se, että lapsi flunssainen/limainen ja oksentaa sen takia. Ei taida siinäkään kunnossa kuulua pkotiin?

Aina on niitä vanhempia, jotka eivät välitä lapsistaan, mutta tässä tuskin keskustellaan siitä. Normaalit vanhemmat voivat olla todella hyviä vanhempia, vaikka eivät pääsisi hakemaan sitä sairasta lasta kuin vasta muutaman tunnin päästä ilmoituksesta.

On myös absurdi ajatus, että lapsen voi tehdä vain siinä tapauksessa jos työsi on sellainen, että voit lähteä siitä alle 10min tai sinulla on samassa kaupungissa tukiverkosto, joka voi tarvittaessa hakea lapsen pk:sta jos itse et pääse. 

Näen vahvasti perheen yksikkönä, jonka kokonaisvaltaista hyvinvointia vanhempien tulee ajatella. Joskus kuumeinen lapsi voi joutua kestämään epämukavaa oloa vähän pidempään kun vanhempi järjestelee vastuullisena työntekijänä asiat niin, että sieltä on hyvä lähteä työnantajankin näkökulmasta. Ei lapsi siihen kuole, että muutaman tunnin odottelee pk:ssa äitiä tai isää. Toki siis pitää pyrkiä mahdollisimman nopeasti tulemaan paikalle, mutta reaalielämässä kaikki ei käy ihan niin helposti. 

Mitä tulee siihen, että yksi lapsi sotkee kuviot, niin ymmärrän kyllä sen. Sellaisessa tilanteessa joutuu joustamaan. Toisaalta ei päiväkodissa ole mitään pakkoa tehdä asioita tietyllä tavalla. Ainoa on ruokailu ja päiväunet mutta esimerkiksi ulkoilun voi skipata jos se ei onnistua kuumeisen lapsen takia. Patja lattialle, hoitaja viereen ja koko porukka vaikka katsomaan elokuvaa, pelaamaan lautapelejä, retkeilemään, rakentamaan majaa. Välipalankin voi joskus syödä lattialta. Ehkä vähän huimapäisyyttä siihen touhuun. 

Että ehdotat siis oksentelevan lapsen laittoa samaan huoneeseen missä muut syövät lattialla välipalaa? Jos on vain yksi työntekijä paikalla niin tuo on se tilanne jos lasta ei pääse hakemaan heti pois. Joustamaan joutuu, mutta aina siihen ei ole mahdollisuutta. Aamuvuorolaisen työvuoro voi päättyä 12.30, hän lähtee koska on menoa jota ei voi perua, eikä työnantaja anna ylityömääräystä. Silloin poistutaan työpaikalta. Paikalle jää kaksi työntekijää. Yksi hoitaa sen kipeän lapsen toisessa tilassa, toinen pärjätköön yksin 21 muun lapsen kanssa. Ei se mitään, katsotaan televisiota (jota ei päiväkodissamme ole) ja istutaan iltapäivä sisällä. Tätä sitten viikon putkeen kun vatsatautia alkaa kiertämään koko ryhmää. Tuntuisko sinusta vanhampana kivalta tilanteelta?

Kun omani sairastui kesken päivän niin minä lähdin hakemaan lasta puolen tunnin sisään ja jätin työni päiväkodissa siltä päivältä. Pari kertaa jouduin hakemaan pois, yleensä tilanne oli huomattu kotona yön/aamun aikana enkä vienyt lasta hoitoon tai mennyt itse töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti... kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei näin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Been there kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän tuskasi totta kai, mutta joillakin meistä oikeasti kestää se kolme tuntia päästä pois töistä. Ei kaikkia hanskoja voi noin vain pudottaa tiskiin. Itse kökötän oikeudessa ja mies leikkaussalissa. Niistä ei kesken niin vain lähdetäkään.

Mutta muuten kyllä olen samaa mieltä kanssasi.

Teillä on varaa palkata hoitaja kotiin.

Sinäkö sen päätät? Ja vähän vaikea sitä hoitajaa on siihen hätään sen kummemmin palkata.

Jonkinlainen tilanteiden ennakointi on nykyvanhemmilta täysin hukassa, oltiin sitten korkeastikoulutettuja tai ei. Vinkkinä:moni voisi ottaa jo etukäteen harkintaan, että mitä tämänlaisessa tilanteessa tehdään, jos kumpikaan ei pääse hakemaan.

Oletko täysi idiootti???? Vaikka olisi kymmenen hoitajaa varalla, nämä voi olla muissa menoiss kiinni keskellä arkipäivää. Ainoa tapa taata että olisi aina päivystäjä viiden minsan päässä, olisi maksaa päivystyksestä 24/7.

Ja tajuat kai ettei sieltä ratikasta tai avoaydänleikkauksesta myöskään voi lähteä rimpauttelemaan niitä hoitajia läpi.

Taisi jollakin mennä herne nokkaan? Kuule, sitä voi miettiä jo etukäteen sen tilanteen läpi että kenelle ne hoitajat soittavat päikystä, jos vanhemmat ovat avosydänleikkauksessa/oikeudenkäynnissä /nelosen ratikan kuskina, eli tavoittamattomissa. Kyllä kai teillä joku suunnitelma B on olemassa? Jos ei, niin kuka se idiootti olikaan...

Kylläon, plan B. Meillä on lista maksullisia hoitajia tukiverkkona. Emme voi taata että heistä juuri joku sillä sekunnilla sinne repeää. Ja kyllä minä haluan että hoidamme itse kun lapsi on sairas eli mieluummin sitten teet jotain palkkasi eteen sen puoli tuntia. Sinä olet edelleen idiootti.

En työskentele päiväkodissa, joten ihan turhaan yrität purkaa muhun oman lapsesi päivähoitoon kohdistuvia aggressioita. Mutta jos se sua helpottaa, voit sanoa idiootiksikin, niinhän ne lapsetkin yleensä purkaa kiukkuaan. Puoli tuntia on hieman eri asia kuitenkin kuin 3 tuntia, joka äsken mainittiin viesteissä.

Huvittaa nämä idiootiksi nimittelevät avosydänleikkaustuomarikuskit. Miten mahtaa arki sujua, jos keskustelupalstalla pitää turvautua nimittelemään muita, jotka ilmaisevat eriävän mielipiteensä. Elämänhallinnasta se lähtee, sitä joko on tai ei ole.

Idiootti on idiootti. Ja tämä ääliö oli sellainen.

Vierailija kirjoitti:

Ei meidänkään varahakijat sukulaisia ole. He ovat alueella asuvia ihmisiä joiden kanssa olemme sopineet varahausta. Olemme löytäneet heidät ilmoituksen kautta. Lapsen repussa on kotiavain ja olemme tutustuttaneet heidät lapsiin aiemmin. Olemme sopineet korvauksesta. Tämä piti tehdä, sillä olemme molemmat vanhemmat työssä, josta emme voi lähteä kesken päivää pois. Sen vuoksi olemme järjestäneet asian. Onnistuu meiltä, niin onnistuu muiltakin.

T. Se kolmen äiti joka edelleen peräänkuuluttaa elämänhallintaa.

miten voit luottaa ilmoituksen kautta löytyneisiin vieraisiin ihmisiin? Eihän kaikkiin tuttuihinkaan voi luottaa, vaikka heistä tietää paljon.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi tietää, mitä te jotkut, jotka ette mitenkään voi jättää töitä kesken, teette siinä tapauksessa, että itse alatte kesken työpäivän esimerkiksi juuri oksennella ja ripuloida. Niinkin voi käydä.

Hoitajana olen ollut työpaikallani noron kourissa yövuorossa aamuun asti ja näin kävi parille työkaverillenikin, jotka sairastuivat kesken yövuoronsa. Osaston potilaiden norokanta tarttui henkilökuntaan ja kun sattuu olemaan yksin yövuorossa, ei kukaan tule sieltä pelastamaan. Hoitotyön varjopuolia.

Lapsia ei viedä sairaana tarhaan, siinä muutkin lapset sairastuu. Erittäin itsekästä ja noloa mielestäni. Ja lapsi haetaan heti kun pystytään.

Vierailija kirjoitti:

Mä en kyllä ymmärrä, miksi esim. 5-vuotias kuumeinen lapsi sitoo yhden työntekijän kokonaan päiväkodissa? Lapselle ja mulle on ihan ok, että lepäilee itsekseen, kunnes ehdin paikalle. En minä kotonakaan vieressä odota, että kuume laskee. Voisiko joku valaista?

Päiväkodissa ei saa antaa lapselle kuumetta alentavaa lääkitystä. Kuumekouristuksen riski on aina olemassa siksi emme saa jättää kuumeista lasta valvomatta tai yksin toiseen huoneeseen. Sinä huoltana vastaat tilanteesta kotona, minä työpaikallani päiväkodissa. Ja silloin noudatan esimiehen ohjetta joka on yksiselitteisesti se, että kuumeista lasta ei jätetä ilman samassa tilassa olevaa aikuista.

Vierailija kirjoitti:

Ei meidänkään varahakijat sukulaisia ole. He ovat alueella asuvia ihmisiä joiden kanssa olemme sopineet varahausta. Olemme löytäneet heidät ilmoituksen kautta. Lapsen repussa on kotiavain ja olemme tutustuttaneet heidät lapsiin aiemmin. Olemme sopineet korvauksesta. Tämä piti tehdä, sillä olemme molemmat vanhemmat työssä, josta emme voi lähteä kesken päivää pois. Sen vuoksi olemme järjestäneet asian. Onnistuu meiltä, niin onnistuu muiltakin.

T. Se kolmen äiti joka edelleen peräänkuuluttaa elämänhallintaa.

Hienosti järjestetty asiat. Itse en kuitenkaan ole nähnyt tarpeelliseksi tehdä vastaavia järjestelyjä, koska mikäli lapsi olisi vakavasti sairas tai pahoin loukkaantunut, hänet pitäisi joka tapauksessa toimittaa välittömästi hoitoon ambulanssilla eikä jäädä odottelemaan vanhempien saapumista. Muussa tapauksessa ei ole niin suurta vaaraa jos joutuu vaikka pari tuntia odottelemaan lääkäriin tai kotiin pääsyä.

Vierailija kirjoitti:

jos soitamme ja sanomme, että tyttärenne oksentelee ja on tulikuuma en todellakaan ilahdu siitä että saavut hakemaan vasta kolmen tunnin päästä tai

jos soitan, että pojallasi on vesirokko olet sitä mieltä, että voihan se olla hikinäppylöitäkin ja "tarkkaillaan tilannetta"

tajuatko yhtään, miten kurjaa kipeällä lapsella siellä tarhassa on ? :(

KAIKKIEN ENITEN KUITENKIN IHMETTELEN SITÄ, ETTÄ TUOT SEN KUUMEISEN/UUPUNEEN " KERRAN YÖLLÄ OKSENTANEEN "-LAPSESI POKKANA TARHAAN JA KEHTAAT OLLA YLLÄTTYNYT KUN SOITAMME TUNNIN PÄÄSTÄ HAKEMAAN POIS. ymmärrän kyllä, että lapsilla vuotaa usein nenä ja se ei ole syy pitää kotona, mutta jos lapsesi on nuhan ohella veltto ja kuuma niin pääset helpommalla kun alat vaan suosiolla soitella pomolta vapaata! sillä me kyllä soitamme sinut hakemaan, tykkäät tai et.

Muuten ihan hyvä kirjoitus, mutta yritä sinäkin ymmärtää, että kaikki vanhemmat eivät ole niin lähellä päivähoitopaikkaa työpäivänsä ajan, että voisivat olla 5 minuutin sisällä hakemassa lapsensa pois hoidosta. Vanhempi voi olla jopa lentokoneessa, junassa tms. yllättävän kaukana. Siksi olisi hyvä, jos kaikilla olisi varahakija, mutta kun sitäkään mahdollisuutta ei aina ole. Ei ole lapselle kivaa, mutta yllätyssairastumisia tapahtuu kesken päivän ja useimmat vanhemmat ajattelevat varmasti ensin lastaan ja vasta sitten peruttua palaveria.