Lue keskustelun säännöt.
Katala anoppi
02.04.2016 |
En varmaankaan ole tämän palstan ainoa, jolla on ongelmia anoppinsa kanssa, joten tulin hakemaan vertaistukea. Kun kerroimme anopimme vauvauutiset joskus aikoinaan, anoppi itki vuolaasti ja selitti, ettei vauva ole nyt hyvä juttu. Hän sanoi kaikkea ilkeää samalla (taloudellisesta tilanteesta, elämästämm, parisuhteestamme, lapsista ym). Ymmärtäisin itkut, jos olisimme teinejä tai vastuuttomia. Olimme tuolloin opiskelijoita, mutta olimme kuitenkin elättäneet itsemme ja tiesimme kykenevämme elättämään myös lapsemme. Anoppi myös itki, että vauvanhoito on niin rankkaa ja yöheräämiset kamalia. Hän moneen kertaan muistutti, että tämä on loppuelämän projekti yms.
Loukkaannuin tuosta keskustelusta todella pahasti. Itkin ja ilmaisin kantani ja poistuin paikalta. Myöhemmin anoppi tokaisi, että "suutuit kuulemma, olet nyt käsittänyt väärin kun ei tarkoitus ollut suututtaa". Tuolla kommentilla hän kuittasi koko homman...
Nyt, kun lapsemme on syntynyt, on hän niin mummia että. Hänen arvomaailmansa poikkeaa omastani ja hän jatuvasti aukoo päätänsä siitä, että nukutan lasta vieressäni, huolehdin ja hoivaan liikaa ym... huomaan muutenkin, ettei anoppi pidä minusta ollenkaan.
Nyt kuitenkin mieheni on sitä mieltä, että olen pitkävihainen ja minun tulisi olla iloisempi anoppini seurassa. Minun myös tulisi antaa kuulemma hoitoon anopille lapsemme (vaikka hän näkee lasta muutaman kerran vuodessa ja asuu kaukana eikä ikinä käy meillä), kun mielummin annan ne omille sukulaisilleni tai vaikka kavereilleni ennen anoppia. Tästä väännämme kättä mieheni kanssa.
Oletteko sitä mieltä, että suoraataan velvollisuuteni on antaa lapsi anopille hoitoon, vaikka en luota häneen lainkaan?
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Aika mitätön riita. Et voi kyllä äidin roolissa olla noin lapsellinen ja pikkumainen, häpeäisit. Vanhat ihmiset nyt on joskus ajattelemattomia ja käytös voi olla sekavaa, moni ei joka päivä muista juoda tarpeeksi kun lääkkeet ja kahvi kuivattavat kehoa. Anopin höpinät vaan toisesta korvasta ulos jos on höpsöllä tuulella. Lapsi tarvitsee myös mummon, ei kenenkään lapsen elämässä voi olla liikaa välittäviä aikuisia.
Jos tämä on tilanne, niin lasta ei voi antaa hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anopit nyt on lähtökohtasesti perseestä. Pistä välit poikki muutamaksi vuodeksi, sitten rippijuhliin voivat tulla jos lapsi itse haluaa. Ei hullumpi menetelmä, toimii, eikä anoppi pääse vaikuttamaan perheen elämään. Mies jos jotain vinkuu, niin pilde tauolle ja kysyt uudestaan, että äiti vai vaimo?
Hauska vitsi!!! :'D
Vauvan yökyläily lähtee vauvan ja vanhempien tarpeesta yökyläilyyn. Vauvaa ei raahata yökylään puolituntemattomalle mummille vaan jotta mummin hoivavietti tulee tyydytetyiksi. Vauva ei ole mikään palkinto jota kierrätetään ihmiseltä toiselle huvikseen. Vauva tarvii äitiä ja isää, ei se tarvi vielä mummia mihinkään. Eikä se nukkuessaan (tai huutaessaan) luo mummiinsa minkäänlaista suhdetta, joten sillä on yökyläilyä ihan turha perustella. Lapsi ehtii yökylään kyllä vielä isompanakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koko keskustelua ole lukenut läpi joten osa voi mennä huti.. Mutta itseä kyllä naisena häiritsee tosi paljon se että miehen päätökset ohitetaan niin kevyesti. Tässäkin keskustelussa "mies ja anoppi sopivat keskenään vauvan hoidosta" tms. mihin vastaus oli ettei niin voi todellakaan tehdä kysymättä vauvan äidiltä. Ookoo ymmärrän että äidille voi olla isompi paikka jättää lapsi hoitoon plus imetys ja muuta. Mutta jos vauvan äiti sopisi vauvan hoidosta oman äitinsä kanssa kysymättä mielipidettä vauvan isältä, niin kuinka moni sitä kauhistelisi?
Vastasinkin tuon tyyliseen aiemmin, että ihan totta, mutta tosiaan jos mieheni on työmatkalla, minä päätän kenelle hoitoon vauvan jätän. Ja mieheni muutenkin paljon töissä, joten itse järjestelen hoitokuvioita usein. Jos joskus on tilanne, että mieheni on yksin vauvan kanssa tai yksin käymässä mummilla tms, saa hän toki ominpäin jättää lapsen silloin hoitoon. Mutta tässä onkin kysymys siitä, etten halua vielä jättää imetettävää yökylään, mieheni ja anoppini taas ovat sitä mieltä, että tottakai. Ja ensin tietenkin anopille joka on vauvan 3 kertaa nähnyt ja asuu 400 km päässä.
- AP
Juu ei yökylään pientä imetettävää. Ei missään nimessä. Mitä sinä tekisit sinun rinnoille, kun ne pursuaa maidosta? Missä sinä olisit tuon yöajan? Ruokkisiko mummo vauvaa pullosta? Ei ole tainut mummo imettää itse, kun edes ehdottaa tuollaista.
Suojele vauvaa, sinä päätät tämän äitinä. Mieskään ei voi päättää, koska ei imetä.
Muuten olen täys-samaa mieltä, mutta pikku miikka tuosta imetysfanaattisuudesta!
Kaikilta se ei vain onnistu, jos vaikka maito ei nouse. Jos lapsi ollut vaikka keskoskaapissa tms.
Sä et ole mitenkään parempi äiti, koska olet imettänyt ja toinen huonompi, kun ei ole imettänyt.
Kyllä se on se, mikä määrittelee hyvän äitiyden, millainen lapsesta tulee aikuisena.
Me ei aikanaan annettu 1,5v. lasta yökylään appivanhemmille 100km päähän. Ja mies oli se joka ensin sanoi vanhemmilleen ei kun nämä yökyläilyä ehdottivat. Mies tunsi lapsen ja tiesi, että yöstä ei tule mitään. Lapsi sitten itse halusi mennä yökylään n. 3v:na ja hyvin meni. Silloin isovanhemmat asui jo lähempänä meitä, vajaan 10km päässä. Ja lapsi oli näitä nähnyt paljon, joten ongelmia ei ollut.
En olis ikinä antanut puolivuotiasta 400km päähän yökylään ihan vaan huvin vuoksi. Tuohan on ihan päätöntä. Matka, yökyläily ja taas matka. Järjetöntä. Miksi lapsen pitää alistua moiseen stressiin vain siksi että mummi haluaa? Miehes ja anoppis on päästään vialla jos ihan tosissaan moista ehdottavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En koko keskustelua ole lukenut läpi joten osa voi mennä huti.. Mutta itseä kyllä naisena häiritsee tosi paljon se että miehen päätökset ohitetaan niin kevyesti. Tässäkin keskustelussa "mies ja anoppi sopivat keskenään vauvan hoidosta" tms. mihin vastaus oli ettei niin voi todellakaan tehdä kysymättä vauvan äidiltä. Ookoo ymmärrän että äidille voi olla isompi paikka jättää lapsi hoitoon plus imetys ja muuta. Mutta jos vauvan äiti sopisi vauvan hoidosta oman äitinsä kanssa kysymättä mielipidettä vauvan isältä, niin kuinka moni sitä kauhistelisi?
Tässä on nyt sellainen juttu että äiti on se, joka imettää. Äiti elää symbioosissa vauvan kanssa.
Tasa-arvoahan me kaikki kannatamme mutta biologiaa ei ihan täysin voi häivyttää.
Mikä ihme pakkomielle on saada vauva yökylään? Minullakin anoppi ja oma äiti asuvat kaukana 400-600 km päästä.Lapsemme ei ollut ikinä anopin luona yökylässä yksin eikä äitininkään luona kun oli vasta 7 vuotta.Porukalla on kyllä yökylässä ollut.Missään nimessä en tuossa ap:n tilanteessa lastani veisi anopille yökylään itsekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kauheeta, miten täällä joidenkin kauhuanopit on kommentoineet esim. raskauskiloja! Ootteko oikeesti pystyneet ottamaan vastaan tuollaista paskaa hammasta purren? Eihän kenenkään painonnousua (raskaus- tai muuta) ole kohteliasta kommentoida! Mä olisin noissa ulkonäköön kohdistuvissa kommentoinneissa joko täräyttänyt takaisin jotain ilkeän painokelvotonta tai muuten osoittanut tunteeni esim. avoimesti mököttämällä (tai poistumalla kyläpaikasta). Lapsellista ehkä, mutta en kyllä jaksais suhtautua jonkun sukulaisen ilkeilyyn mitenkään aikuismaisesti, sen verran temperamenttia löytyy.
Täällä yksi noista, jonka kiloja tai niiden puutetta, tilanteesta riippuen anoppi kommentoi ahkerasti.. Yleensä olen vain hiljaa, kerran kuitenkin räjähti. Anoppi taas sanoi, että näytän kamalalta mustine silmänalusineni, johon tokaisin viattomasti hymyillen, että sittenhän meitä on kaksi, kamalannäköistä siis :) keskustelu loppui siltä erää siihen. Oli lapsellista, mutta olin viimeisilläni raskaana ja älyttömän väsynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koko keskustelua ole lukenut läpi joten osa voi mennä huti.. Mutta itseä kyllä naisena häiritsee tosi paljon se että miehen päätökset ohitetaan niin kevyesti. Tässäkin keskustelussa "mies ja anoppi sopivat keskenään vauvan hoidosta" tms. mihin vastaus oli ettei niin voi todellakaan tehdä kysymättä vauvan äidiltä. Ookoo ymmärrän että äidille voi olla isompi paikka jättää lapsi hoitoon plus imetys ja muuta. Mutta jos vauvan äiti sopisi vauvan hoidosta oman äitinsä kanssa kysymättä mielipidettä vauvan isältä, niin kuinka moni sitä kauhistelisi?
Vastasinkin tuon tyyliseen aiemmin, että ihan totta, mutta tosiaan jos mieheni on työmatkalla, minä päätän kenelle hoitoon vauvan jätän. Ja mieheni muutenkin paljon töissä, joten itse järjestelen hoitokuvioita usein. Jos joskus on tilanne, että mieheni on yksin vauvan kanssa tai yksin käymässä mummilla tms, saa hän toki ominpäin jättää lapsen silloin hoitoon. Mutta tässä onkin kysymys siitä, etten halua vielä jättää imetettävää yökylään, mieheni ja anoppini taas ovat sitä mieltä, että tottakai. Ja ensin tietenkin anopille joka on vauvan 3 kertaa nähnyt ja asuu 400 km päässä.
- AP
Juu ei yökylään pientä imetettävää. Ei missään nimessä. Mitä sinä tekisit sinun rinnoille, kun ne pursuaa maidosta? Missä sinä olisit tuon yöajan? Ruokkisiko mummo vauvaa pullosta? Ei ole tainut mummo imettää itse, kun edes ehdottaa tuollaista.
Suojele vauvaa, sinä päätät tämän äitinä. Mieskään ei voi päättää, koska ei imetä.
Muuten olen täys-samaa mieltä, mutta pikku miikka tuosta imetysfanaattisuudesta!
Kaikilta se ei vain onnistu, jos vaikka maito ei nouse. Jos lapsi ollut vaikka keskoskaapissa tms.
Sä et ole mitenkään parempi äiti, koska olet imettänyt ja toinen huonompi, kun ei ole imettänyt.
Kyllä se on se, mikä määrittelee hyvän äitiyden, millainen lapsesta tulee aikuisena.
Mä en ollut tuossa lukevani mitään imetysfanaattisuutta. Ja tuskin kirjoittaja halusi erotella sitä, että imettääkö vai ei. Ennemmin tuoda esiin sitä ap:n tilanteessa olennaista, että imettävälle äidille on fysiologisesti tuskaa, jos rintoja ei saa tyhjennetyksi maidosta kun lapsi on poissa, ja mikään muu kuin se lapsi ei pysty niitä niin tehokkaasti tyhjentämään. Lisäksi vauva ei välttämättä ole tottunut pulloon, ja sen lisäksi pitää etukäteen pumpata maidot jne.
Mitä tulee edellisen sukupolven imetykseen, silloin säännöt oli syöttää sen max 20min 3-4h välein, ja muutoin antaa vauvan "tuulettaa keuhkoja". Ei liene yllätys, että imetykset eivät kestäneet kauaa. Jos ei ole itse imettänyt voi siten olla vaikeaa samaistua (anopista puhun). Samoin ei välttämättä ymmärrä sitä, miten riippuvainen vauva on äidistä, ja äiti rintoineen myös vauvasta.
Ei tehdä tästä mitään "imettäminen tai ei-imettäminen on äitiyden mitta"-sotaa, koska me kaikki tiedetään, että kaikki tavallaan ja se on yhtälailla oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en antaisi hoitoon kenellekään johon en luottaisi. Ei ole siis merkitystä onko henkilö anoppi vai ystävä vai tuntematon. Jos et luota niin et anna hoitoon. Jos et tunne tarpeeksi hyvin, niin et anna hoitoon.
Lapsi, iästä viis, ei ole kapine johon kaikilla sukulaisilla ja kavereilla on hoito-optio (tai velvollisuus).
Me olemme saaneet lapsillemme parhaan hoidon ei-sukulaisilta sekä ammattikasvattajilta. He ovat olleet sellaisia jotka ovat ottaneet hoitamisen tosissaan ilman minä-minusta tuntuu-mutu-mutku -asenteita. Eikä ole tarvinnut pelätä että lapsista otetaan kuvia ja julkaistaan Facebookissa. On ollut helpompi sopia yhteiset säännöt ja puhua meidän perheen tavoista ja toiveista kasvattaa lapset. Sukulaisilta tämmöset menee ohi, he kun tietävät parhaiten miten muiden lapset nykypäivänä hoidetaan😐
Olen vapautunut sukulaisvelvotteista ja onnellinen nykyään. Luota itseesi ja äidinvaistoosi Ap!
Vierailija kirjoitti:
Joo ei kirjoitti:
Ei vauvaa tarvitse yökylään antaa. Käykää kylässä ja anna heidän tutustua.
Näin minäkin ajattelin. Mutta kun anoppini ja mieheni jatkuvasti jankkaavat, että se jos mikä olisi mummille ihana asia, kun saisi tytön yökylään. Tyttö on tosiaan vasta puoli vuotta, joten en ole aiemmin halunnutkaan antaa yökylään (enkä vieläkään haluaisi). Tähän anopin mielipide oli, että itse hän on lapsensa jo 4 kk iässä yökuntiin jättänyt aivan huoletta. Mitäs sitten, tehköön jokainen tavallaan...
- AP
Kirjoitinkin sulle tuonne oisko sivu 6 että luota itseesi ja äidinvaistoosi. Nyt kehotan vetämään hätäjarrua! Et kai tosissasi ole antamassa 6 kk vauvaa (vauvan näkökulmasta vieraalle ihmiselle) hoitoon! Kyllä sitä myöhemminkin ehtii! Jos sinä, vauvan oma vanhempi, voit hoitaa niin se on parempi kun anopin mielenterveyden mielyttäminen. Mä itse en kuuntelisi anopin kotkotuksia lasten hoidista koska hänen hoitopuheet vaikuttaa kamalilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En siis ole antamassa nyt tyttöä hoitoon, lähinnä siis vaan tämä on ikuisuuskeskustelu "no millos sitten se tulee meille yöksi ja joko kesällä ja joko ensi vierailulla jne", eli lähinnä aloinkin kyselemään, että onko mielestänne velvollisuus antaa vauva hoitoon jo iässä, jolloin vauva ei sitä itse vaadi... Eli en haluaisi vielä ensi kesänäkään yökylään varsinkaan anopilleni. Tämän vuoksi siis olen ylihuolehtiva jne...
Ja anoppini ajatus on, että voisimme tehdä jotain kivaa sillä välin kun hän hoitaa. En kuitenkaan osaa tehdä mitään kivaa, jos jätän anopin hoiviin tyttöni. Mieheni sanoo, että anopille se olisi niin tärkeää ja perustelee usein äitinsä tempauksia sanomalla, että äidilleen se on todella tärkeää joten suostutaan jne. Mielestäni huono perustelu näissä asioissa.
-AP
Vierailija kirjoitti:
En siis ole antamassa nyt tyttöä hoitoon, lähinnä siis vaan tämä on ikuisuuskeskustelu "no millos sitten se tulee meille yöksi ja joko kesällä ja joko ensi vierailulla jne", eli lähinnä aloinkin kyselemään, että onko mielestänne velvollisuus antaa vauva hoitoon jo iässä, jolloin vauva ei sitä itse vaadi... Eli en haluaisi vielä ensi kesänäkään yökylään varsinkaan anopilleni. Tämän vuoksi siis olen ylihuolehtiva jne...
Ja anoppini ajatus on, että voisimme tehdä jotain kivaa sillä välin kun hän hoitaa. En kuitenkaan osaa tehdä mitään kivaa, jos jätän anopin hoiviin tyttöni. Mieheni sanoo, että anopille se olisi niin tärkeää ja perustelee usein äitinsä tempauksia sanomalla, että äidilleen se on todella tärkeää joten suostutaan jne. Mielestäni huono perustelu näissä asioissa.
-AP
Kirjoittelin jo aiemminkin tänne, mutta tuli mieleeni että jos miehesi on kuitenkin ihan järkevä (vaikka otsalamppu ei sytykään tässä asiassa), niin voisitkohan sanoa ihan suoraan että ei lapsenhoitoa voi miettiä niin mikä on aikuiselle ihmiselle tärkeää, vaan pitää miettiä mikä on lapselle tärkeää. Antaisit myös artikkeleita luettavaksi juurikin noista yökyläilyjutuista. Olisikohan vaikka Sinkkosella jotain hyviä juttuja siitä.. Aika varmasti kun etsit ihan kirjoitettua tietoa, niin löydät tuon että vasta vuoden ikäinen yöhoitoon, ja sekin vain jos lapsi ei silloin vierasta ja pärjää (ellei toki ole pakkotilanne/hätätapaus), ja tällöinkin vain sellaiselle hoitajalle johon on tottunut ja silloinkin vielä kaupan päälle pitäisi olla tuttu ympäristö ja tutut rutiinit. MIelestäni kirjoituksistasi käy aika selväsi ilmi ettei anoppila tuollaista tarjoa. Luottamuskortin (lastahan ei anneta hoitoon hoitajalle johon ei luoteta) veto miehellesi voi olla aikamoinen riidankylväjä, joten sillä mietin jos tällainen lähestymistapa toimisi. Minä laittaisin noin harvoin tapaamansa mummon luo vasta kun osaa sitä itse pyytää, ja on tottunut yövierailuihin ylipäätään jo paljon tutummissa paikoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anopit nyt on lähtökohtasesti perseestä. Pistä välit poikki muutamaksi vuodeksi, sitten rippijuhliin voivat tulla jos lapsi itse haluaa. Ei hullumpi menetelmä, toimii, eikä anoppi pääse vaikuttamaan perheen elämään. Mies jos jotain vinkuu, niin pilde tauolle ja kysyt uudestaan, että äiti vai vaimo?
just tällaisten itsekkäiden ämmien takia lspsenlspsilla ei ole mummoja ja miehillä enään suhdetta äitiinsä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopit nyt on lähtökohtasesti perseestä. Pistä välit poikki muutamaksi vuodeksi, sitten rippijuhliin voivat tulla jos lapsi itse haluaa. Ei hullumpi menetelmä, toimii, eikä anoppi pääse vaikuttamaan perheen elämään. Mies jos jotain vinkuu, niin pilde tauolle ja kysyt uudestaan, että äiti vai vaimo?
just tällaisten itsekkäiden ämmien takia lspsenlspsilla ei ole mummoja ja miehillä enään suhdetta äitiinsä
Mikä ihmeen "enään"?
Puolivuotiaata vauvaa ei laiteta yökylään kenenkään luo vain siksi ettå se on hoitajasta kivaa! Jos on vanhemmat uupumisen partaalla tai muutoin tarve, niin sitten yökylään - ja vain vauvan tutulle aikuiselle. Kyllä se lapsi sitten pyytää itse päästä yökylään kun haluaa, itse puuskahdin inttävälle isovanhemmalle aikoinani että sitten kun täyttää kaksi vuotta, niin tulee yökylään. Niin tehtiin.
Käykää kylässä ja piipahtakaa miehen kanssa pikku kävelyllä tai lähetätte anopin vaunulenkille niin saa keikaroida kadulla kuinka hoitaa vauvaa.
Mä kans sanon, että niin kauan, kun imetät, niin sinä päätät missä vauvasi on! Tässä kohtaa ei miehenkään sana paljoa paina, toivottavasti miehesi ymmärtää tämän ja osaa selittää myös äidilleen. Imetys on tässä kohtaa hyvä ja painava syy sanoa anopille, ettei yökyläilyä tapahdu niin kauan, kun lapsi syö rintaa!
Tai sitten sanot anopille itse, että ymmärtääkö hän, ettet voi jättää imeväistä lasta kellon ympäri hoitoon, mitä jos pulloruokinta ei onnistukaan? Kuinka pitkällä olisitte hakemassa vauvaa keskellä yötä kotiin rinnalle? Ei olisi todellakaan vauvan etujen mukaista.
Nyt vaan pää kovana sanot asiasta miehellesi, joka tekee tämän selväksi äidilleen tai sitten sanot itse. Jos anoppisi suuttuu, niin voi voi, et ole ollenkaan itsekäs, vaan ajattelet lastasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En siis ole antamassa nyt tyttöä hoitoon, lähinnä siis vaan tämä on ikuisuuskeskustelu "no millos sitten se tulee meille yöksi ja joko kesällä ja joko ensi vierailulla jne", eli lähinnä aloinkin kyselemään, että onko mielestänne velvollisuus antaa vauva hoitoon jo iässä, jolloin vauva ei sitä itse vaadi... Eli en haluaisi vielä ensi kesänäkään yökylään varsinkaan anopilleni. Tämän vuoksi siis olen ylihuolehtiva jne...
Ja anoppini ajatus on, että voisimme tehdä jotain kivaa sillä välin kun hän hoitaa. En kuitenkaan osaa tehdä mitään kivaa, jos jätän anopin hoiviin tyttöni. Mieheni sanoo, että anopille se olisi niin tärkeää ja perustelee usein äitinsä tempauksia sanomalla, että äidilleen se on todella tärkeää joten suostutaan jne. Mielestäni huono perustelu näissä asioissa.
-AP
Kirjoittelin jo aiemminkin tänne, mutta tuli mieleeni että jos miehesi on kuitenkin ihan järkevä (vaikka otsalamppu ei sytykään tässä asiassa), niin voisitkohan sanoa ihan suoraan että ei lapsenhoitoa voi miettiä niin mikä on aikuiselle ihmiselle tärkeää, vaan pitää miettiä mikä on lapselle tärkeää. Antaisit myös artikkeleita luettavaksi juurikin noista yökyläilyjutuista. Olisikohan vaikka Sinkkosella jotain hyviä juttuja siitä.. Aika varmasti kun etsit ihan kirjoitettua tietoa, niin löydät tuon että vasta vuoden ikäinen yöhoitoon, ja sekin vain jos lapsi ei silloin vierasta ja pärjää (ellei toki ole pakkotilanne/hätätapaus), ja tällöinkin vain sellaiselle hoitajalle johon on tottunut ja silloinkin vielä kaupan päälle pitäisi olla tuttu ympäristö ja tutut rutiinit. MIelestäni kirjoituksistasi käy aika selväsi ilmi ettei anoppila tuollaista tarjoa. Luottamuskortin (lastahan ei anneta hoitoon hoitajalle johon ei luoteta) veto miehellesi voi olla aikamoinen riidankylväjä, joten sillä mietin jos tällainen lähestymistapa toimisi. Minä laittaisin noin harvoin tapaamansa mummon luo vasta kun osaa sitä itse pyytää, ja on tottunut yövierailuihin ylipäätään jo paljon tutummissa paikoissa.
Kiitos! Mieheni on järkevä kyllä, vaikkakaan ei aina näissä asioissa maailman nokkelin. Minäpäs käytänkin tuota näkökulmaa, luottamuskortti nimittäin saa meidät aina riidan partaalle. Eiköhän noita artikkeleitakin löydä. Ja kun tosiaan en osaa ede imetyksen loputtua heti ajatella, että veisin tälle mummille tytön hoitoon, kun mummi on kuitenkin vieraampi ja hänen kotinsa on vieraampi kuin muiden läheisten. (Esimerkiksi miehen isän kotikin on paljon tutumpi paikka ja miehen isä näkee lasta useammin. Ja minä häneen luotan täysin. joten miksi veisimme anopilleni tytön etunenässä yökylään)
Vihellä itsesi pois jatkuvasta tivaamisesta: Lupaa anopille että tyttö pääsee yökylään sitten kun täyttää viisi vuotta.
Ja muistuta että vaikka anopille olisi tärkeää ja kivaa saada lapsenlapsi yöhoitoon, niin ykkössijalla on lapsen hyvinvointi.
Jos mies jaksaa jankuttaa, niin pyydä miestäsi etsimään asiantuntijatietoa jossa kerrotaan, mitä puolivuotiaan vauvan kehityksen kannalta sanotaan siitä että hänet laitetaan tuntemattomaan paikkaan vuorokaudeksi eroon vanhemmistaan ja erotetaan rinnasta.
Juu ei yökylään pientä imetettävää. Ei missään nimessä. Mitä sinä tekisit sinun rinnoille, kun ne pursuaa maidosta? Missä sinä olisit tuon yöajan? Ruokkisiko mummo vauvaa pullosta? Ei ole tainut mummo imettää itse, kun edes ehdottaa tuollaista.
Suojele vauvaa, sinä päätät tämän äitinä. Mieskään ei voi päättää, koska ei imetä.