Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko tämä ihmissuhdepelaamista? :D
01.04.2016 |
En siis välttämättä (lue: en) yritä leimata itseäni peluriksi, en mielestäni sellainen edes ole. Ihan mielenkiinnosta vain kysyisin mielipidettänne :D
Eli tutustun tiiviillä tahdilla miehiin netissä (siksi netissä että minulla on tiukat kriteerit ja en tapaa miehiä livenä missään)
No kerron esimerkin: kirjoittelin kahden miehen kanssa, molempia kohtaan olin kiinnostuneen oloinen. Sitten syystä × juttelu loppui toisen kanssa. "Panostin" siihen jäljelle jääneeseen enemmän kuin aiemmin. Sitten syystä × juttelu loppui, ja hyvä niin. Otin yhteyttä tähän aiempaan ja tällä kertaa "panostin" häneen enemmän ::::::::DD sitten tajusin, ettei koko tyyppi jaksa kiinnostaa minua ja lopetin juttelun.
Joskus aiemmin, olisikohan siitä vuosi tai vähän päälle, olin eronnut lähiaikoina miesystävästäni. Tapailin (ja panin) toista miestä jonkun aikaa exän jälkeen, kunnes juttu loppui. Tylsistyin ja päätin ottaa yhteyttä yhteen vanhaan puolituttuun livemieheen. Päädyimme tapailemaan (ja panimme) kunnes sekin juttu sitten loppui :D Taisin olla itse jättäjä. Tai se, mikä se onkaan tapailussa.
Siis onko tämä oikeasti pelailua? :D Koska mielestäni ei ole, vaikkakin kovin sekavia juttuja kieltämättä ovat... On niitä muitakin, tässä nyt ne mitkä tulivat ekana mieleen.
Kommentit (25)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta, jossain vaiheessa tuosta katoaa se hohdokkuus "hihii, pyöritän useampaa miestä samaan aikaan" ja alkaa haluamaan laatua määrän ja epämääräisten nettipokien sijaan.
Olen ollut monta vuotta tällainen :D En tiedä onko parisuhde minua varten kuitenkaan, kun mietin. Jokaisessa suhteessa olen vain voinut huonosti ja vittuuntunut mieheen. En jaksa draamaa, en jaksa suuttua aina jostain (ja miesten kanssa aiheita riittää...), en jaksa sydänsuruja, en halua tehdä kompromisseja, en halua (enkä aio) olla itsestäänselvyys. Ei kukaan jaksa suhteessa flirtata ja panostaa. Enkä tavallaan aina tajua parisuhteen ideaa. Toinen pysyy vieressä jos pysyy. Yleensä ei pysy. On mustasukkaisuutta, muiden tiirailua, pettymyksiä, asioiden pimittämistä, valehtelua... Mitä järkeä :D Ei kiinnosta. Kai minä tavallaan haluan seurustella mutta nääh... on näitä nähty.
Ap, en ymmärrä miksi olet saanut niin paljon alapeukkuja. Luulen, että aloituksesi lukeneet eivät oikein tajua, mitä tarkoitat, mistä on kysymys.
Minä tunnistan kirjoituksistasi paljon itseäni. En myöskään ole löytänyt tosirakkautta, ja siksi elämässä on ja on aina ollut säätämistä, tapailua, yritystä ja sekoilua.
Ja nuo exien uudelleen lämmittelyt... voih. Minäkin olen pettymyksissäni sortunut yrittämään jotain jo-toimimattomaksi-todettua suhdetta uudelleen.
En tiedä, luovunko koskaan toivosta löytää se ihminen, joka vilpittömästi, aidosti rakastaa minua ja antaa minun olla se ihminen, joka olen. Olen nimittäin kiltti ja hyväsydäminen, uskollinen sille, joka on sen arvoinen.
Jos palaan vielä alkuun: ei aidon rakkauden etsintä ole pelailua. Ne pelaavat, jotka tekevät draamaa turhasta, eikä ole aikomustakaan sitoutua toiseen ihmiseen. Miehissä ainakin on paljon niitä, joilla on koko ajan haku päällä, vaikka tapailevat/seurustelevat/panevat yhtä tai useampaa.
Olen puhunut.
Olet tyypillinen sekoileva suomalaisnainen. Saat miehiä milloin haluat seksin avulla. Miehelle seksin ja parisuhteen saanti on huomattavasti vaikeampaa mikä selittää sen, että pystyt ns. palaamaan näihin puolitiehen jääneisiin suhteisiin. Tavalliselle miehelle tuollainen ei olisi mahdollista.
Alue: Aihe vapaa
Up