Lue keskustelun säännöt.
Vauvan raivarit ja äidin syöminen
31.03.2016 |
Mitenkähän mammat hoitavat ruokailunsa, jos vauvalla on ultimaattinen raivokohtaus meneillään? Jos ajatellaan tilannetta, että poikkeuksellisesti ei ole mitään mitä voisi vain pikaisesti lämmittää mikrossa.
Kun sinänsä jännä, että itkevän ja hätääntyneen vauvan tarpeisiin pitää vastata heti tai tulee kaikenmaailman trauman ja persoonallisuushäiriöt, mutta sitten ruokailun kohdalla lasta voisikin huudattaa sitterissä sen ruoanlaiton ajan... Mitä tässä nyt sitten enää uskoisi :) Äitinä olemisen hienoutta, teet miten tahansa, niin päin persettä menee ja lapsi saa traumat...
Kommentit (75)
Tsemppiä! Onneksi tuo vaihe kestää suhteellisen vähän aikaa ja sitten helpottaa.
Yritä varata käden ulottuville jotain pientä purtavaa, pähkinöitä jne. ettei verensokeri pääse ihan laskemaan ja syöt sitten kun ehdit.
Äläkä välitä av:n täydellistä äideistä joiden vauvojen "koliikki" kesti viikon tms. älytöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun esikoisella oli koliikki ja refluksi, päivät meni huutavaa vauvaa kantaessa. Välillä nukkui sylissä pystyasennossa. Mulla oli ympäri kämppää pähkinäkulhoja ja jääkaapissa pari litraa smoothieta valmiina laseissa. Niitä ohimennen vetelin siinä ympyrää kulkiessa.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä! Onneksi tuo vaihe kestää suhteellisen vähän aikaa ja sitten helpottaa.
Yritä varata käden ulottuville jotain pientä purtavaa, pähkinöitä jne. ettei verensokeri pääse ihan laskemaan ja syöt sitten kun ehdit.
Äläkä välitä av:n täydellistä äideistä joiden vauvojen "koliikki" kesti viikon tms. älytöntä.
no, jos oli osalla vastaajista tarkoitus saada tuntemaan entistä huonommaksi ihmiseksi ja äidiksi, niin se onnistui ihan hyvin :)
Olenhan tässä aiemminkin jo itkenyt lapsen puolesta, kun on näin paska äiti ettei mitään osaa ja tekee kaiken päin persettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öh, raivokohtaus menee ohi ja sit voi helposti laittaa sitä ruokaa... Et sä nälkään kuole jos et saa ruokaa heti sillä sekunnilla.
Meillä vauva ei viihtynyt muualla kuin sylissä joten tein hommat pääosin yhdellä kädellä. Ei se vaikeaa ole.
Voi, ei se yhtään haittaisikaan jos kyse olisi sekunneista :)
Mutta sitten kun puhutaan tunneista, niin alkaa hiljalleen ne verensokerit laskea.
Kun nyt en tosiaan puhu mistään parin minuutin raivokohtauksesta..
Onko hormonit sekoittaneet sun pään vai onko sun painoindeksi jo niin alhaalla että aivot on lakanneet toimimasta?
Sulla on siellä pieni ihminen vastuullasi ja hänen tarpeet menee nyt edelle, niin se vaan nyt on. Jos et kerkiä laittaa itselle lasagnea tai proteiinisoosia ihan niin kuin olit ajatellut niin se on voi voi. Teet kuten muutkin ihmiset, koppaat kaapista leivän palan suuhusi, syöt äkkiä banaanin tai hotkaiset jugurttipurkin aina välillä, selviät nälkään kuolematta vaikka vauva huutaisi koko päivän. Mikä tilanne on tietysti jo sellainen että on syytä miettiä mikä hätä vauvalla on.
Niin, olenhan sitä jo aiemminkin miettinyt, että taidan olla paskin äiti maailmassa :) Pitänee ottaa sosiaalitoimeen yhteyttä ja pyytää huostaamaan vauva, niin ei tarvitse kasvaa näin huonon äidin holhouksessa.
Kiitoksia vastauksista ja oikein hyvää päivänjatkoa.
Ihan hirveitä vastauksia täällä taas.
Tsemppiä sulle ja vauvalle! Olet paras äiti omalle vauvallesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öh, raivokohtaus menee ohi ja sit voi helposti laittaa sitä ruokaa... Et sä nälkään kuole jos et saa ruokaa heti sillä sekunnilla.
Meillä vauva ei viihtynyt muualla kuin sylissä joten tein hommat pääosin yhdellä kädellä. Ei se vaikeaa ole.
Voi, ei se yhtään haittaisikaan jos kyse olisi sekunneista :)
Mutta sitten kun puhutaan tunneista, niin alkaa hiljalleen ne verensokerit laskea.
Kun nyt en tosiaan puhu mistään parin minuutin raivokohtauksesta..
Onko hormonit sekoittaneet sun pään vai onko sun painoindeksi jo niin alhaalla että aivot on lakanneet toimimasta?
Sulla on siellä pieni ihminen vastuullasi ja hänen tarpeet menee nyt edelle, niin se vaan nyt on. Jos et kerkiä laittaa itselle lasagnea tai proteiinisoosia ihan niin kuin olit ajatellut niin se on voi voi. Teet kuten muutkin ihmiset, koppaat kaapista leivän palan suuhusi, syöt äkkiä banaanin tai hotkaiset jugurttipurkin aina välillä, selviät nälkään kuolematta vaikka vauva huutaisi koko päivän. Mikä tilanne on tietysti jo sellainen että on syytä miettiä mikä hätä vauvalla on.
Niin, olenhan sitä jo aiemminkin miettinyt, että taidan olla paskin äiti maailmassa :) Pitänee ottaa sosiaalitoimeen yhteyttä ja pyytää huostaamaan vauva, niin ei tarvitse kasvaa näin huonon äidin holhouksessa.
Kiitoksia vastauksista ja oikein hyvää päivänjatkoa.
Marttyyriksi heittäytyminen auttaa kyllä aina asiaan kuin asiaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öh, raivokohtaus menee ohi ja sit voi helposti laittaa sitä ruokaa... Et sä nälkään kuole jos et saa ruokaa heti sillä sekunnilla.
Meillä vauva ei viihtynyt muualla kuin sylissä joten tein hommat pääosin yhdellä kädellä. Ei se vaikeaa ole.
Voi, ei se yhtään haittaisikaan jos kyse olisi sekunneista :)
Mutta sitten kun puhutaan tunneista, niin alkaa hiljalleen ne verensokerit laskea.
Kun nyt en tosiaan puhu mistään parin minuutin raivokohtauksesta..
Onko hormonit sekoittaneet sun pään vai onko sun painoindeksi jo niin alhaalla että aivot on lakanneet toimimasta?
Sulla on siellä pieni ihminen vastuullasi ja hänen tarpeet menee nyt edelle, niin se vaan nyt on. Jos et kerkiä laittaa itselle lasagnea tai proteiinisoosia ihan niin kuin olit ajatellut niin se on voi voi. Teet kuten muutkin ihmiset, koppaat kaapista leivän palan suuhusi, syöt äkkiä banaanin tai hotkaiset jugurttipurkin aina välillä, selviät nälkään kuolematta vaikka vauva huutaisi koko päivän. Mikä tilanne on tietysti jo sellainen että on syytä miettiä mikä hätä vauvalla on.
Niin, olenhan sitä jo aiemminkin miettinyt, että taidan olla paskin äiti maailmassa :) Pitänee ottaa sosiaalitoimeen yhteyttä ja pyytää huostaamaan vauva, niin ei tarvitse kasvaa näin huonon äidin holhouksessa.
Kiitoksia vastauksista ja oikein hyvää päivänjatkoa.
Ihan hirveitä vastauksia täällä taas.
Tsemppiä sulle ja vauvalle! Olet paras äiti omalle vauvallesi.
Toisinaan tuntuu, ettei enää vaan jaksa. Kysyi mitä tahansa tai neuvoja mihin tahansa, niin yleensä vastaukset on vittuilua tai ylenkatsovaa "oletko oikeasti niin vajaa ettet itseksesi tajua mitä pitää tehdä?".
Tämän takia en enää kysy neuvoja neuvolasta enkä keneltäkään tutulta, enkä näköjään sitten enää palstoiltakaan... Että en sitten tiedä, ehkä sitten vaan olen niin paska äiti ettei mitään rajaa.
Kunhan jotakin syöt, että jaksat eikä tule huono olo. Hedelmää, leipää, raejuustoa, vihanneksia, juustoviipaleita, pikapuuroa...
Huutavan vauvan voi kyllä hetkeksi laskea sylistä, pääasia että vauva näkee ja kuulee että olet lähellä, mutta eri asia ketä huvittaa alkaa kokkaamaan jos vauvalla on huutomaratoni menossa. Vaikka vauvan tarpeisiin vastaaminen on tärkeää, ei kannata jättää huolehtimatta omasta ravinnosta, hygieniasta ym. perustarpeista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmeen maailman uhrautuvaisin äiti palkintoa täällä taas haetaan. Ei kaikilla ole kantoliinaa, eikä jogurtteja ja leipiä kaapeissa odottamassa vauvan raivaria. Ap sanoi että ruoka mennyt hellalla pilalle. Ette te oikeesti saa siltä lapselta mitään palkintoa tai kiitosta kun kymmenen vuoden päästä marmatatte kuinka elitte pelkällä jugurtilla kun hän oli hankala vauva.
Ongelman tästä saa vain silloin, jos äidillä on paha diabetes, mutta kai silloinkin voi ensihätään napata banaanin tai sen leivänpalan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä! Onneksi tuo vaihe kestää suhteellisen vähän aikaa ja sitten helpottaa.
Yritä varata käden ulottuville jotain pientä purtavaa, pähkinöitä jne. ettei verensokeri pääse ihan laskemaan ja syöt sitten kun ehdit.
Äläkä välitä av:n täydellistä äideistä joiden vauvojen "koliikki" kesti viikon tms. älytöntä.
no, jos oli osalla vastaajista tarkoitus saada tuntemaan entistä huonommaksi ihmiseksi ja äidiksi, niin se onnistui ihan hyvin :)
Olenhan tässä aiemminkin jo itkenyt lapsen puolesta, kun on näin paska äiti ettei mitään osaa ja tekee kaiken päin persettä.
Hei, minusta vastaukset olivat varsin asiallisia paria lukuunottamatta. Sinä kysyit selkeän kysymyksen ja me vastasimme miten itse toimimme. Sinulla on taustalla tässä jotain
muuta (PPD?), ei ole normaalia kokea olevansa huono äiti ja tekevänsä kaiken väärin. Soita neuvolaan ja pyydä apua, se on parasta mitä voit tehdä. Kerro miehellesikin, ehkä hän voisi kokota sinulle pakkaseen sopivaa ruokaa, jos tämä lämmin lounas tuntuu sinulle isolta asialta, etkä jaksa itse. Halauksia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öh, raivokohtaus menee ohi ja sit voi helposti laittaa sitä ruokaa... Et sä nälkään kuole jos et saa ruokaa heti sillä sekunnilla.
Meillä vauva ei viihtynyt muualla kuin sylissä joten tein hommat pääosin yhdellä kädellä. Ei se vaikeaa ole.
Voi, ei se yhtään haittaisikaan jos kyse olisi sekunneista :)
Mutta sitten kun puhutaan tunneista, niin alkaa hiljalleen ne verensokerit laskea.
Kun nyt en tosiaan puhu mistään parin minuutin raivokohtauksesta..
Onko hormonit sekoittaneet sun pään vai onko sun painoindeksi jo niin alhaalla että aivot on lakanneet toimimasta?
Sulla on siellä pieni ihminen vastuullasi ja hänen tarpeet menee nyt edelle, niin se vaan nyt on. Jos et kerkiä laittaa itselle lasagnea tai proteiinisoosia ihan niin kuin olit ajatellut niin se on voi voi. Teet kuten muutkin ihmiset, koppaat kaapista leivän palan suuhusi, syöt äkkiä banaanin tai hotkaiset jugurttipurkin aina välillä, selviät nälkään kuolematta vaikka vauva huutaisi koko päivän. Mikä tilanne on tietysti jo sellainen että on syytä miettiä mikä hätä vauvalla on.
Niin, olenhan sitä jo aiemminkin miettinyt, että taidan olla paskin äiti maailmassa :) Pitänee ottaa sosiaalitoimeen yhteyttä ja pyytää huostaamaan vauva, niin ei tarvitse kasvaa näin huonon äidin holhouksessa.
Kiitoksia vastauksista ja oikein hyvää päivänjatkoa.
Ei huono ajatus ottaa sosiaalitoimeen yhteyttä.
Et nyt varmaankaan ole maailman paskin äiti, mutta vähän tavallista enemmän hukassa olevalta vaikutat kyllä. Mutta siihen voi saada apua. Ei ne sun vauvaa huostaan vie, mutta jospa joku tulis vähän sun kanssa juttelemaan ja katselemaan sitä teidän arkea ja sen sujuvuutta. Voisi olla ihan paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen maailman uhrautuvaisin äiti palkintoa täällä taas haetaan. Ei kaikilla ole kantoliinaa, eikä jogurtteja ja leipiä kaapeissa odottamassa vauvan raivaria. Ap sanoi että ruoka mennyt hellalla pilalle. Ette te oikeesti saa siltä lapselta mitään palkintoa tai kiitosta kun kymmenen vuoden päästä marmatatte kuinka elitte pelkällä jugurtilla kun hän oli hankala vauva.
Pistää miettimään elämänhallinnan osaamista, jos mitään muuta syötävää ei ole kuin pilalle mennyt eilinen ruoka.
Fakta vain on se, että pienen vauvan kanssa ei voi touhuta tuntitolkulla hellan ääressä. Ei jugurtin syöminen tee kenestäkään uhriäitiä, päinvastoin. On viisasta pitää nopeaa syötävää kaapeissa odottamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä! Onneksi tuo vaihe kestää suhteellisen vähän aikaa ja sitten helpottaa.
Yritä varata käden ulottuville jotain pientä purtavaa, pähkinöitä jne. ettei verensokeri pääse ihan laskemaan ja syöt sitten kun ehdit.
Äläkä välitä av:n täydellistä äideistä joiden vauvojen "koliikki" kesti viikon tms. älytöntä.
no, jos oli osalla vastaajista tarkoitus saada tuntemaan entistä huonommaksi ihmiseksi ja äidiksi, niin se onnistui ihan hyvin :)
Olenhan tässä aiemminkin jo itkenyt lapsen puolesta, kun on näin paska äiti ettei mitään osaa ja tekee kaiken päin persettä.
Kukaan ei sua paskaksi äidiksi hauku vaan on antaneet hyviä vinkkejä miten handlata tilanne mut olet varmaan niin väsynyt että ei mee nyt ihan perille asti. Lopeta se itsesi vähättely ja syö välipalaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen maailman uhrautuvaisin äiti palkintoa täällä taas haetaan. Ei kaikilla ole kantoliinaa, eikä jogurtteja ja leipiä kaapeissa odottamassa vauvan raivaria. Ap sanoi että ruoka mennyt hellalla pilalle. Ette te oikeesti saa siltä lapselta mitään palkintoa tai kiitosta kun kymmenen vuoden päästä marmatatte kuinka elitte pelkällä jugurtilla kun hän oli hankala vauva.
Kai sillä kotona nyt jotain on kaapissa? Minusta nimenomaan täällä vastanneet olivat sitä mieltä, että kyseessä ei ole uhraus. Kirjoittelen tätä juuri, kun syön leipää ja appelsiinia makaroonilaatikkoa syövän taaperon kaverina. Eilisen illan ruokaa jäi niin paljon, että syömme sen tänään päivälliseksi ja olen pakastanut pieniä yhden taaperon lounasannoksia. Minusta on ihan ok syödä leipää lounaaksi, söin niin ulkomailla asuessanikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen maailman uhrautuvaisin äiti palkintoa täällä taas haetaan. Ei kaikilla ole kantoliinaa, eikä jogurtteja ja leipiä kaapeissa odottamassa vauvan raivaria. Ap sanoi että ruoka mennyt hellalla pilalle. Ette te oikeesti saa siltä lapselta mitään palkintoa tai kiitosta kun kymmenen vuoden päästä marmatatte kuinka elitte pelkällä jugurtilla kun hän oli hankala vauva.
Pistää miettimään elämänhallinnan osaamista, jos mitään muuta syötävää ei ole kuin pilalle mennyt eilinen ruoka.
Fakta vain on se, että pienen vauvan kanssa ei voi touhuta tuntitolkulla hellan ääressä. Ei jugurtin syöminen tee kenestäkään uhriäitiä, päinvastoin. On viisasta pitää nopeaa syötävää kaapeissa odottamassa.
Ruokarajoitteet on ensinnäkin aika kiva juttu. Leipää eivät kaikki voi syödä.
Toisena, kun hoidat kaupassa käynnit rättiväsyneenä ja mahdollisesti huutokiukkuavan lapsen kanssa, niin toisinaan voi unohtua ottaa ne pikkunaposteltavat, kun keskittyy juoksemaan kaupasta vain ne päivällistarvikkeet, vaipat ja lisämaidot ja kassan kautta ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen maailman uhrautuvaisin äiti palkintoa täällä taas haetaan. Ei kaikilla ole kantoliinaa, eikä jogurtteja ja leipiä kaapeissa odottamassa vauvan raivaria. Ap sanoi että ruoka mennyt hellalla pilalle. Ette te oikeesti saa siltä lapselta mitään palkintoa tai kiitosta kun kymmenen vuoden päästä marmatatte kuinka elitte pelkällä jugurtilla kun hän oli hankala vauva.
Pistää miettimään elämänhallinnan osaamista, jos mitään muuta syötävää ei ole kuin pilalle mennyt eilinen ruoka.
Fakta vain on se, että pienen vauvan kanssa ei voi touhuta tuntitolkulla hellan ääressä. Ei jugurtin syöminen tee kenestäkään uhriäitiä, päinvastoin. On viisasta pitää nopeaa syötävää kaapeissa odottamassa.
Ruokarajoitteet on ensinnäkin aika kiva juttu. Leipää eivät kaikki voi syödä.
Toisena, kun hoidat kaupassa käynnit rättiväsyneenä ja mahdollisesti huutokiukkuavan lapsen kanssa, niin toisinaan voi unohtua ottaa ne pikkunaposteltavat, kun keskittyy juoksemaan kaupasta vain ne päivällistarvikkeet, vaipat ja lisämaidot ja kassan kautta ulos.
On kerrassaan kauhea määrä ruokarajoitteita, jos mikään hedelmä, vihannes, pikapuuro, leipä, suklaa, valmispöperö yms ei käy.
Elämänhallinnassa on puutteita, jos itseään ei saa ruokittua kun vauva huutaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen maailman uhrautuvaisin äiti palkintoa täällä taas haetaan. Ei kaikilla ole kantoliinaa, eikä jogurtteja ja leipiä kaapeissa odottamassa vauvan raivaria. Ap sanoi että ruoka mennyt hellalla pilalle. Ette te oikeesti saa siltä lapselta mitään palkintoa tai kiitosta kun kymmenen vuoden päästä marmatatte kuinka elitte pelkällä jugurtilla kun hän oli hankala vauva.
Pistää miettimään elämänhallinnan osaamista, jos mitään muuta syötävää ei ole kuin pilalle mennyt eilinen ruoka.
Fakta vain on se, että pienen vauvan kanssa ei voi touhuta tuntitolkulla hellan ääressä. Ei jugurtin syöminen tee kenestäkään uhriäitiä, päinvastoin. On viisasta pitää nopeaa syötävää kaapeissa odottamassa.
Sä taidat olla juuri niitä äitejä :) Et ymmärrä ettei kyse ollut jugurteista.
Älä ap missään nimessä usko tuota propagandaa että olet isomman avun tarpeessa tai menettämässä elämänhallinnan! Ihme tyyppejä nämä joiden vastauksista haisee omakehu kuinka aina osattu sitänsun tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen maailman uhrautuvaisin äiti palkintoa täällä taas haetaan. Ei kaikilla ole kantoliinaa, eikä jogurtteja ja leipiä kaapeissa odottamassa vauvan raivaria. Ap sanoi että ruoka mennyt hellalla pilalle. Ette te oikeesti saa siltä lapselta mitään palkintoa tai kiitosta kun kymmenen vuoden päästä marmatatte kuinka elitte pelkällä jugurtilla kun hän oli hankala vauva.
Pistää miettimään elämänhallinnan osaamista, jos mitään muuta syötävää ei ole kuin pilalle mennyt eilinen ruoka.
Fakta vain on se, että pienen vauvan kanssa ei voi touhuta tuntitolkulla hellan ääressä. Ei jugurtin syöminen tee kenestäkään uhriäitiä, päinvastoin. On viisasta pitää nopeaa syötävää kaapeissa odottamassa.
Ruokarajoitteet on ensinnäkin aika kiva juttu. Leipää eivät kaikki voi syödä.
Toisena, kun hoidat kaupassa käynnit rättiväsyneenä ja mahdollisesti huutokiukkuavan lapsen kanssa, niin toisinaan voi unohtua ottaa ne pikkunaposteltavat, kun keskittyy juoksemaan kaupasta vain ne päivällistarvikkeet, vaipat ja lisämaidot ja kassan kautta ulos.
Jos ap:llä olisi keittiön kaapit täysin tyhjinä, niin hän olisi kysynyt kuinka käydä kaupassa huutavan vauvan kanssa, ei kuinka laittaa ruokaa huutavan vauvan kanssa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen maailman uhrautuvaisin äiti palkintoa täällä taas haetaan. Ei kaikilla ole kantoliinaa, eikä jogurtteja ja leipiä kaapeissa odottamassa vauvan raivaria. Ap sanoi että ruoka mennyt hellalla pilalle. Ette te oikeesti saa siltä lapselta mitään palkintoa tai kiitosta kun kymmenen vuoden päästä marmatatte kuinka elitte pelkällä jugurtilla kun hän oli hankala vauva.
Pistää miettimään elämänhallinnan osaamista, jos mitään muuta syötävää ei ole kuin pilalle mennyt eilinen ruoka.
Fakta vain on se, että pienen vauvan kanssa ei voi touhuta tuntitolkulla hellan ääressä. Ei jugurtin syöminen tee kenestäkään uhriäitiä, päinvastoin. On viisasta pitää nopeaa syötävää kaapeissa odottamassa.
Ruokarajoitteet on ensinnäkin aika kiva juttu. Leipää eivät kaikki voi syödä.
Toisena, kun hoidat kaupassa käynnit rättiväsyneenä ja mahdollisesti huutokiukkuavan lapsen kanssa, niin toisinaan voi unohtua ottaa ne pikkunaposteltavat, kun keskittyy juoksemaan kaupasta vain ne päivällistarvikkeet, vaipat ja lisämaidot ja kassan kautta ulos.
On kerrassaan kauhea määrä ruokarajoitteita, jos mikään hedelmä, vihannes, pikapuuro, leipä, suklaa, valmispöperö yms ei käy.
Elämänhallinnassa on puutteita, jos itseään ei saa ruokittua kun vauva huutaa.
Luitko tuon "toiseksi" kohdan?
Niin, olenhan sitä jo aiemminkin miettinyt, että taidan olla paskin äiti maailmassa :) Pitänee ottaa sosiaalitoimeen yhteyttä ja pyytää huostaamaan vauva, niin ei tarvitse kasvaa näin huonon äidin holhouksessa.
Kiitoksia vastauksista ja oikein hyvää päivänjatkoa.