Lue keskustelun säännöt.
Vauvan raivarit ja äidin syöminen
31.03.2016 |
Mitenkähän mammat hoitavat ruokailunsa, jos vauvalla on ultimaattinen raivokohtaus meneillään? Jos ajatellaan tilannetta, että poikkeuksellisesti ei ole mitään mitä voisi vain pikaisesti lämmittää mikrossa.
Kun sinänsä jännä, että itkevän ja hätääntyneen vauvan tarpeisiin pitää vastata heti tai tulee kaikenmaailman trauman ja persoonallisuushäiriöt, mutta sitten ruokailun kohdalla lasta voisikin huudattaa sitterissä sen ruoanlaiton ajan... Mitä tässä nyt sitten enää uskoisi :) Äitinä olemisen hienoutta, teet miten tahansa, niin päin persettä menee ja lapsi saa traumat...
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Pastat, riisit tai puurot kiehumaan, onnistunee minuutissa. Vauva sylissä pystyy hämmentämään kattilaa tai ruskistamaan lihat, joku kastike on nopea valmistaa. Jos tarvitsee pilkkoa jotakin, tai tehdä muuta mihin tarvitset kaksi kättä, niin hetkeksi vauva pois sylistä. Marjat ovat hyvä naposteltava sellaisenaan, kun vähän sulattaa, ja lusikoi suuhunsa. Ruuan saa lapattua suuhunsa vauva sylissä, tai vauvan voi ottaa sitterissä viereen. Pääasia ettet hylkää yksin huutamaan johonkin, missä ei näe äitiä.
Jos tuntuu vaikealta, varaa jatkossa pakastimeen ja kaappeihin sellaista syötävää, että pääset helpommalla, jos vauvan kanssa on hankala päivä. Kyllä se siitä.
EIIIII!!!! VÄÄRIN VASTATTU!!! Aloittajan tilanteeseen ei ole olemassa ratkaisua. Vauva syö äidin tai äiti vauvan. Kaikki on hirveätä ja aloittaja on ilman syytään joutunut hirvittävään elämäntilanteeseen josta ei ole olemassa ulospääsyä. Vauva on Hirviö. Vauvat on kaikki Hirviöitä. Ja Äidit, ne kuolevat yleensä. Aloittajan tilanteesta ei voi mitenkään selvitä.
Sillai pitää vastata. Kaikki muu vastaaminen, ainakaan missä olis sanat napostelu, vauva sylissä, ratkaisu tms. ovat VÄÄRIN ja epäkunnioittavia aloittajan kärsimyksiä ajatellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vastaisin tähän alkuperäiseen kysymykseen:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkähän mammat hoitavat ruokailunsa, jos vauvalla on ultimaattinen raivokohtaus meneillään? Jos ajatellaan tilannetta, että poikkeuksellisesti ei ole mitään mitä voisi vain pikaisesti lämmittää mikrossa.
Katsoisin, mitä kaapista pystyy syömään pienimmällä vaivalla, ja söisin sitä (vaikka ne marjat tai puuro). Hirveästi vaihtoehtojahan ei ole, kaksi muuta olisi joko valmistaa ruoka pitemmän kaavan kautta huutoa kuunnellen tai olla nälissään. (Jossain päin varmaan myös noutoruuan tilaaminen, mutta täällä maalla ei ole sellaista vaihtoehtoa), mutta en pitäisi niitä kovin mielekkäinä. "Vahingosta viisastuneena" voi sitten varata seuraavaa kertaa varten paremmat eväät.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kivasti ehti naputella viestejä aaveelle vauvan raivoomisen lomassa vaikka puuron keittäminen on vaikeaa.
Miksi sun piti juosta puuronkeitossa? Ilman vauvaako siis? Kuinka vanha vauva?
"Yleensä varauduttu, mutta esim. eilen oli poikkeuksellinen tilanne, kun mies oli unohtanut edellisenä päivänä valmistetun ruoan hellalle yöksi (mentiin vauvan kanssa edeltä nukkumaan, mies jäi valveille)."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kysyi kysymyksen:
Miten laittaa ruokaa, kun vauvalla raivari, joka kestää kauan? Onko muita vaihtoehtoja kuin antaa vauvan huutaa yksin äidin kokatessa.Tälläisiä asiallisia ehdotuksia on annettu:
1) laita vauva liinaan tai reppuun ruokaalaittaessa
2) laita helppoa ja nopeaa ruokaa vauva sylissä
3) nappase jotain nopeaa välipalaa kaapista ja laita ruokaa myöhemmin
4) välipalamainen lounas riittää hyvin päivälliseen astiNämä ehdotukset eivät ap:lle kelpaa vaikka ovat kaikki toimivia. Aplla on myös mies, joka voi A) käydä kaupassa ostamassa ruokaa B) kokata päivällistä ja pakkaseen C) hoitaa vauvaa, jos ap käy kaupassa tai laittaa ruokaa. Ap:n täytyy nyt vain pärjätä siihn asti, että mies tulee töistä.
Mitä ap olisi halunnut kuulla? Olevansa pattitilanteessa ja todennäköissti kouluvansa nälkään tai vähintään tuupertuvansa lattialle huutavan vauvan viereen vai neuvon jättää vauva yksin huutamaan, jotta ap voi laittaa ruokaa rauhassa?
Ap tässä... Meillä ei yleensä pahemmin ole pikanaposteltavia, koska nimenomaan sitä ruokaa tehdään sen verran jotta riittää seuraavalle päivälle. Nyt oli poikkeuksellisesti käynyt niin, että mies unohti ruoan hellalle yöksi ja ruoka meni siis pilalle.
Puuroa söin aamulla, ja sitä yritinkin välissä juosta keittämässä vauvan huudon ohella. Sitten vielä yrittä saada parit lusikalliset syötyä siinä huudon lomassa.
Mies tekee pitkiä työvuoroja ja on yleensä kotona vasta puoliltaöin. Joskus pääsee aiemmin ja on kotona jopa jo kymmeneltä illalla. Siihen saadaan onneksi edes pientä muutosta, kun mies pyysi vuorosuunnittelijalta edes paria aamuvuoroa viikossa.
Poikkeuksellinen tilanne oli eilen, joten mukava saada kuulla kärsivänsä elämänhallintataitojen puutteesta. Kun tunteja yritän rauhoitella aivan täysillä raivoavaa vauvaa ja samaan aikaan miettiä, että miten helvetissä tässä nyt sitten hoitaa ruokapuolen kun varattu päivällinen onkin pilalla. Ruokaa sai lopulta laitettua, kun vauva oli raivonnut keuhkonsa tyhjäksi.
Ja juu, en tiedä edes kunnolla miksi huutaa. Terve ja tyytyväinen kaveri on muuten, mutta sitten tulee ne satunnaiset huutokohtaukset, joista vauva ei meinaa päästä yli vaikka miten sylittelisi ja hyssyttäisi.
Älä yritä tehdä tai syödä vaan tee ja syö. Lapsi sitteriin ja näköetäisyydelle. Laita vaikka korvatulpat sen hetken ajaksi kun teet ja syöt sen evääsi.
Minkä ikäinen lapsi on? Oletko neuvolassa kertonut noista huudoista?
3kk vauva... Neuvolassa olen maininnut, mutta eipä sieltä muuta saa kuin "Jaa, no pitää seurailla tilannetta".
Apua ja neuvoja olen noihin raivareihin yrittänyt pyytää, mutta vastauksena yleensä on pelkkää "No vauvat huutaa, koita kestää". Ja mies kun on käytännössä aina töissä, niin olen yksin vauvan kanssa.
Sama se mitä tekee, huutoon ei auta. Joskus olen yrittänyt lähteä vaunulenkillekin kun se kuulema tehokkaasti hiljentää, no tuo huusi sen koko tunnin vaunulenkin...
Mutta eiköhän tämä keskustelu nyt viimeistään ollut osoitusta siitä, ettei neuvoja kannata kysyä, koska olet silloin huono äiti ja surkea ihmisenä. Kiitos fiksuille neuvoille, te muut taas, hienoa että olette täydellisiä ihmisiä ja selviätte yksinään ja pyytämättä neuvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pastat, riisit tai puurot kiehumaan, onnistunee minuutissa. Vauva sylissä pystyy hämmentämään kattilaa tai ruskistamaan lihat, joku kastike on nopea valmistaa. Jos tarvitsee pilkkoa jotakin, tai tehdä muuta mihin tarvitset kaksi kättä, niin hetkeksi vauva pois sylistä. Marjat ovat hyvä naposteltava sellaisenaan, kun vähän sulattaa, ja lusikoi suuhunsa. Ruuan saa lapattua suuhunsa vauva sylissä, tai vauvan voi ottaa sitterissä viereen. Pääasia ettet hylkää yksin huutamaan johonkin, missä ei näe äitiä.
Jos tuntuu vaikealta, varaa jatkossa pakastimeen ja kaappeihin sellaista syötävää, että pääset helpommalla, jos vauvan kanssa on hankala päivä. Kyllä se siitä.
EIIIII!!!! VÄÄRIN VASTATTU!!! Aloittajan tilanteeseen ei ole olemassa ratkaisua. Vauva syö äidin tai äiti vauvan. Kaikki on hirveätä ja aloittaja on ilman syytään joutunut hirvittävään elämäntilanteeseen josta ei ole olemassa ulospääsyä. Vauva on Hirviö. Vauvat on kaikki Hirviöitä. Ja Äidit, ne kuolevat yleensä. Aloittajan tilanteesta ei voi mitenkään selvitä.
Sillai pitää vastata. Kaikki muu vastaaminen, ainakaan missä olis sanat napostelu, vauva sylissä, ratkaisu tms. ovat VÄÄRIN ja epäkunnioittavia aloittajan kärsimyksiä ajatellen.
Kyllä, juuri tätä haettiin. Onneksi sinulla on ollut aina helppoa ja vaivatonta vauvan kanssa, eikä koskaan ole tullut tilannetta jossa mietit yksinään että mitä ihmettä minä teen.
Paljon on tullut asiallisia vastauksia, mutta luepa nuo asiattomat ja mietipä ihan vaikka hetki, että miltä ne tuntuvat jos olet univelasta väsynyt ja kokenut paljon toivottomuuden tunteita. En suoraan sanoen edes käsitä, mitä tyydytystä ihmiset saavat noilla ilkeilyillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pastat, riisit tai puurot kiehumaan, onnistunee minuutissa. Vauva sylissä pystyy hämmentämään kattilaa tai ruskistamaan lihat, joku kastike on nopea valmistaa. Jos tarvitsee pilkkoa jotakin, tai tehdä muuta mihin tarvitset kaksi kättä, niin hetkeksi vauva pois sylistä. Marjat ovat hyvä naposteltava sellaisenaan, kun vähän sulattaa, ja lusikoi suuhunsa. Ruuan saa lapattua suuhunsa vauva sylissä, tai vauvan voi ottaa sitterissä viereen. Pääasia ettet hylkää yksin huutamaan johonkin, missä ei näe äitiä.
Jos tuntuu vaikealta, varaa jatkossa pakastimeen ja kaappeihin sellaista syötävää, että pääset helpommalla, jos vauvan kanssa on hankala päivä. Kyllä se siitä.
EIIIII!!!! VÄÄRIN VASTATTU!!! Aloittajan tilanteeseen ei ole olemassa ratkaisua. Vauva syö äidin tai äiti vauvan. Kaikki on hirveätä ja aloittaja on ilman syytään joutunut hirvittävään elämäntilanteeseen josta ei ole olemassa ulospääsyä. Vauva on Hirviö. Vauvat on kaikki Hirviöitä. Ja Äidit, ne kuolevat yleensä. Aloittajan tilanteesta ei voi mitenkään selvitä.
Sillai pitää vastata. Kaikki muu vastaaminen, ainakaan missä olis sanat napostelu, vauva sylissä, ratkaisu tms. ovat VÄÄRIN ja epäkunnioittavia aloittajan kärsimyksiä ajatellen.
Kyllä, juuri tätä haettiin. Onneksi sinulla on ollut aina helppoa ja vaivatonta vauvan kanssa, eikä koskaan ole tullut tilannetta jossa mietit yksinään että mitä ihmettä minä teen.
Paljon on tullut asiallisia vastauksia, mutta luepa nuo asiattomat ja mietipä ihan vaikka hetki, että miltä ne tuntuvat jos olet univelasta väsynyt ja kokenut paljon toivottomuuden tunteita. En suoraan sanoen edes käsitä, mitä tyydytystä ihmiset saavat noilla ilkeilyillä.
Mitä sinä sitten haet, kun ei neuvot kelpaa? Oikeutusta sille, että jätät vauvan huutamaan lattialle sillä välin kun valmistat itsellesi gurmeelounasta? Minusta tuntuu, että sun on vaikea hyväksyä sitä että omat tarpeet on vaan laitettava sivuun vauvaperheessä. Itselläkin 3kk ikäisen vauvan äitinä on välillä ärsyttävää kun ei saa luettua sitä päivän lehteä just silloin kun haluaa tai laittaa ruokaa milloin haluaa vaan vauvan tarpeet tulee ensin. Siksi syönkin päivisin vauvan kanssa ollessani jotain nopeaa, voileipää, nuudeleita, pähkinöitä tms. Ja sitten kun mies tulee töistä niin laitan ruokaa kun mies katsoo vauvaa. Ei tämä vaihe ikuisuuksia kestä (toivottavasti), yritähän jaksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pastat, riisit tai puurot kiehumaan, onnistunee minuutissa. Vauva sylissä pystyy hämmentämään kattilaa tai ruskistamaan lihat, joku kastike on nopea valmistaa. Jos tarvitsee pilkkoa jotakin, tai tehdä muuta mihin tarvitset kaksi kättä, niin hetkeksi vauva pois sylistä. Marjat ovat hyvä naposteltava sellaisenaan, kun vähän sulattaa, ja lusikoi suuhunsa. Ruuan saa lapattua suuhunsa vauva sylissä, tai vauvan voi ottaa sitterissä viereen. Pääasia ettet hylkää yksin huutamaan johonkin, missä ei näe äitiä.
Jos tuntuu vaikealta, varaa jatkossa pakastimeen ja kaappeihin sellaista syötävää, että pääset helpommalla, jos vauvan kanssa on hankala päivä. Kyllä se siitä.
EIIIII!!!! VÄÄRIN VASTATTU!!! Aloittajan tilanteeseen ei ole olemassa ratkaisua. Vauva syö äidin tai äiti vauvan. Kaikki on hirveätä ja aloittaja on ilman syytään joutunut hirvittävään elämäntilanteeseen josta ei ole olemassa ulospääsyä. Vauva on Hirviö. Vauvat on kaikki Hirviöitä. Ja Äidit, ne kuolevat yleensä. Aloittajan tilanteesta ei voi mitenkään selvitä.
Sillai pitää vastata. Kaikki muu vastaaminen, ainakaan missä olis sanat napostelu, vauva sylissä, ratkaisu tms. ovat VÄÄRIN ja epäkunnioittavia aloittajan kärsimyksiä ajatellen.
Kyllä, juuri tätä haettiin. Onneksi sinulla on ollut aina helppoa ja vaivatonta vauvan kanssa, eikä koskaan ole tullut tilannetta jossa mietit yksinään että mitä ihmettä minä teen.
Paljon on tullut asiallisia vastauksia, mutta luepa nuo asiattomat ja mietipä ihan vaikka hetki, että miltä ne tuntuvat jos olet univelasta väsynyt ja kokenut paljon toivottomuuden tunteita. En suoraan sanoen edes käsitä, mitä tyydytystä ihmiset saavat noilla ilkeilyillä.
Mitä sinä sitten haet, kun ei neuvot kelpaa? Oikeutusta sille, että jätät vauvan huutamaan lattialle sillä välin kun valmistat itsellesi gurmeelounasta? Minusta tuntuu, että sun on vaikea hyväksyä sitä että omat tarpeet on vaan laitettava sivuun vauvaperheessä. Itselläkin 3kk ikäisen vauvan äitinä on välillä ärsyttävää kun ei saa luettua sitä päivän lehteä just silloin kun haluaa tai laittaa ruokaa milloin haluaa vaan vauvan tarpeet tulee ensin. Siksi syönkin päivisin vauvan kanssa ollessani jotain nopeaa, voileipää, nuudeleita, pähkinöitä tms. Ja sitten kun mies tulee töistä niin laitan ruokaa kun mies katsoo vauvaa. Ei tämä vaihe ikuisuuksia kestä (toivottavasti), yritähän jaksaa.
Vinkkejä siihen, miten muut selviävät noista pahimmista tilanteista. Hyviä vinkkejä tuli, mutta myös ihan ehtaa pään aukomista, jota ei vaan tällä hetkellä enää jaksaisi. Kun muutenkaan apua ei saa, mutta päsmäröintiä ja kuittailua sitäkin enemmän.
Ja omat tarpeet voin laittaa juu sivuun, mutta se on sitten vähän paskempi juttu jos niiden tarpeiden täyttämättömyyden takia äiti ei jaksa, kuten juurikin jos olet monen monta tuntia syömättä ja siihen päälle koet suurta ahdistusta, että mitä ihmettä minä teen, kun kukaan ei ole auttamassa ja vauvaa ei saa rahoittumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsen isä on noin paljon poissa arjen pyörittämisestä, on hänen vastuullaan käydä työvuoron päätteeksi (tai aluksi) ostamassa kotiin ruokaa, vaikka sitten valmisaterioita, helposti syötäviä hedelmiä ja pähkinöitä ja muita välipaloja joita äiti voi vetää pahimman huutoitkun ollessa käynnissä. Sen lisäksi äidin on opittava laskemaan se huutava vauva pariksi minuutiksi alas niin että saa aterian mikroon ja jurgurttipurkin kannen auki.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsen isä on noin paljon poissa arjen pyörittämisestä, on hänen vastuullaan käydä työvuoron päätteeksi (tai aluksi) ostamassa kotiin ruokaa, vaikka sitten valmisaterioita, helposti syötäviä hedelmiä ja pähkinöitä ja muita välipaloja joita äiti voi vetää pahimman huutoitkun ollessa käynnissä. Sen lisäksi äidin on opittava laskemaan se huutava vauva pariksi minuutiksi alas niin että saa aterian mikroon ja jurgurttipurkin kannen auki.
Tuosta miehen kanssa eilen illalla puhuin, että voisi nyt edes sitten ennen töitä käydä välillä kaupassa, etten yksinään olisi vastuussa kaikesta.. Kun tosiaan työskentelee niin myöhään, että kauppa on yleensä kiinni kun tulee kotiin (yleensä puolenyön aikaan saapuu kotiin). Paljon olen vauvan kanssa yksin ja otan yksin vastaan myös tietty kaikki ne huutokohtaukset. Mies kun niitä ei ole koskaan näkemässä, niin näkee vain ne lievät kiukut... Ja niistä sitten hehkuttaa miten hienosti sai vauvan rauhoitettua, kun heijaili ja lauleskeli. Siihen pahimpaan huutokohtaukseen kun ei auta, vaikka laulaisit läpi koko Phantom of the Operan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuorovaikutussuhteesi vauvan kanssa ei ole riittävän turvallinen, siksi vauva huutaa.
Hae apua.
Minä lähinnä ihmettelen, miten moni täällä tyytyy siihen, että apua ei saa ja neuvolasta sanovat kaiken olevan hyvin. Vaivat iktkee, saattavat työllistää aika lailla ja nukkuvatkin usein huonosti, MUTTA jos 3kk vauva karjuu yötä päivää niin, ettei mikään auta ja äitikään ei saa syötyä yhtään mitään, niin kaikki ei ehkä ole ihan kunnossa! Silloin vanhempien täytyy hakea apua! Tarvittaessa yksityiseltä lääkäriltä! Allergiaan erikoistuneelta, joltain joka tietää refluksista jotain. Tai kokeiltava vaikka vyöhyketerapiaa. Ihan mitä vaan!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsen isä on noin paljon poissa arjen pyörittämisestä, on hänen vastuullaan käydä työvuoron päätteeksi (tai aluksi) ostamassa kotiin ruokaa, vaikka sitten valmisaterioita, helposti syötäviä hedelmiä ja pähkinöitä ja muita välipaloja joita äiti voi vetää pahimman huutoitkun ollessa käynnissä. Sen lisäksi äidin on opittava laskemaan se huutava vauva pariksi minuutiksi alas niin että saa aterian mikroon ja jurgurttipurkin kannen auki.
Tuosta miehen kanssa eilen illalla puhuin, että voisi nyt edes sitten ennen töitä käydä välillä kaupassa, etten yksinään olisi vastuussa kaikesta.. Kun tosiaan työskentelee niin myöhään, että kauppa on yleensä kiinni kun tulee kotiin (yleensä puolenyön aikaan saapuu kotiin). Paljon olen vauvan kanssa yksin ja otan yksin vastaan myös tietty kaikki ne huutokohtaukset. Mies kun niitä ei ole koskaan näkemässä, niin näkee vain ne lievät kiukut... Ja niistä sitten hehkuttaa miten hienosti sai vauvan rauhoitettua, kun heijaili ja lauleskeli. Siihen pahimpaan huutokohtaukseen kun ei auta, vaikka laulaisit läpi koko Phantom of the Operan...
Näin vähän arvelinkin. Usein epätoivoisten äitien taustalla on osallistumaton mies joka suhtautuu välinpitämättömästi äidin väsymykseen. Selvää on että teidän vauvallanne on jokin hätänä jos huutaa tuntikausia päivittäin. Se voi osittain johtua siitä että olet niin poikki että vauva reagoi stressiin ja kierre on valmis. Suosittelen hakemaan apua neuvolalääkäriltä.
Mun vauva oli tuollainen ekat 4kk. Syödä en saanut rauhassa. Korvasin sitten herkuilla päivällä syömiset ja illalla mies teki ruokaa, jonka söin vauva sylissä yai niin että mies söi eka ja otti vauvan, että sain vetäistyävetäistyä äkkiä ruoat alas. Muuta ei oikeesti voinut tehdä itse. Vauva ei nukkunut edes itsekseen ja liinassa piti olla liikkeessä tai sai raivarit. Vauva ei viihtynyt yhtään itsekseen. Ota vaan rennosti.
Lämpimiä leipiä kannattaa tehdä uunissa kun saa kädet vapaaksi. Tee paljon niin voit säilööjääkaappiin ja ottaa sieltä vaikka vauvalle ei sovi kokkaus silloin. Ainakin nälkä lähtee. Kylmänäkin hyviä. Eikä vauvan huitominen sylissä haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä hemmetin työpaikka tuommoinen on missä ollaan puoliinöihin töissä?
Pakeneeko mies isyyttä töihin?
Tai jos tuo on kannattavaa, niin mies varmaan tienaa niin paljon, että voi palkata jonkun käymään kaupassa ja miksei saman tien sitten tekemään viikkosiivouksen esim.
Luoja miten kädettömille akkoja täällä on! Saatteko edes omaa takapuoltanne pyyhittyä ilman apua! Vauvan "raivarit", kaikkea sitä tuleekin lukeneeksi.