Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
opettajan pedagogiset opinnot - opekorkea vs. yliopisto
30.03.2016 |
Onko työllistymisen, työelämässä arvostuksen tai palkan osalta eroa siinä, onko opettajan pedagogiset opinnot suorittanut ammatillisessa opettajakorkeakoulussa vai yliopistossa?
Aion suuntautua jatkossa opetus- ja/tai koulutustyöhön. Ensi sijaisesti kiinnostaa terveystiedon opetus lukiossa, toissijaisesti hoitotyö ja terveyden edistäminen ammatillisessa oppilaitoksessa tai amk:ssa. Lukioon vaadittava aineenopettajan pätevyys (TtM-tutkinto ja terveystiedon aineenhallinnan kelpoisuus) täyttyy, mutta opettajan pedagogiset opinnot puuttuu. Nyt lähinnä mietityttää kannattaako hakea ammatilliseen opettajakorkeakouluun vai olisiko opettajan pätevyys pitänyt sisällyttää yliopistotutkintoon. Pelkkiä opettajan pedagogisia opintoja ei taida voida suorittaa yliopistossa tutkinnon jälkeen? Onko vaarana, että opekorkeasta saadulla pätevyydellä jää aina peruskoulun tai lukion terveystiedon opettajaksi hakiessa kakkossijalle?
Kommentit (35)
Aineenopettajaksi pedagogisen opinnot nimenomaan pystyy suorittamaan erillisopintoina tutkinnon jälkeen. Kestää vuoden. Yliopistoon menisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti omien kokemusteni mukaan ammattikorkean opettajaopinnoista ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston. Viime kädessä asian tietysti ratkaisee henkilön oma persoona: vaatimattomammankin koulutuksen saanut voi olla työssään parempi kuin hyvän koulutuksen saanut kusipää.
En ole perehtynyt nykyisiin ammattikorkean opettajaopintoihin, mutta ainakaan aiemmin niihin ei sisältynyt mitään vuoden opetusharjoittelua autenttisessa ympäristössä.
Been therr kirjoitti:
Aineenopettajaksi pedagogisen opinnot nimenomaan pystyy suorittamaan erillisopintoina tutkinnon jälkeen. Kestää vuoden. Yliopistoon menisin.
Riippuu yliopistosta. Esim. Tampereella vain edellisvuonna omasta yliopistosta valmistuneet voivat hakea erillisiin opintoihin. Kannattaa selvittää hakuehdot. Haku taitaa olla juuri nyt käynnissä.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti omien kokemusteni mukaan ammattikorkean opettajaopinnoista ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston. Viime kädessä asian tietysti ratkaisee henkilön oma persoona: vaatimattomammankin koulutuksen saanut voi olla työssään parempi kuin hyvän koulutuksen saanut kusipää.
En ole perehtynyt nykyisiin ammattikorkean opettajaopintoihin, mutta ainakaan aiemmin niihin ei sisältynyt mitään vuoden opetusharjoittelua autenttisessa ympäristössä.
Et ole perehtynyt nykyisiin amk:n opettajaopintoihin, mutta omien kokemuksiesi mukaan niistä ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston?
Minä en ole perehtynyt kumpiinkaan (vielä), mutta esimerkiksi Helsingin yliopistossa 60 opintopisteen opettajaopinnoissa on perusharjoittelu 10 op ja syventävä harjoittelu 10 op eli yhteensä 20 opintopistettä, mikä ei taida muodostaa vuoden mittaista opetusharjoittelua.
Yliopiston ilman muuta. Oletko varma, että amk-opeopinnot antaa kelpoisuuden peruskouluun tai lukioon? Ainakaan pari vuotta sitten ei antanut. Vastaavasti yliopiston opinnoilla olet pätevä joka paikkaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti omien kokemusteni mukaan ammattikorkean opettajaopinnoista ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston. Viime kädessä asian tietysti ratkaisee henkilön oma persoona: vaatimattomammankin koulutuksen saanut voi olla työssään parempi kuin hyvän koulutuksen saanut kusipää.
En ole perehtynyt nykyisiin ammattikorkean opettajaopintoihin, mutta ainakaan aiemmin niihin ei sisältynyt mitään vuoden opetusharjoittelua autenttisessa ympäristössä.
Et ole perehtynyt nykyisiin amk:n opettajaopintoihin, mutta omien kokemuksiesi mukaan niistä ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston?
Minä en ole perehtynyt kumpiinkaan (vielä), mutta esimerkiksi Helsingin yliopistossa 60 opintopisteen opettajaopinnoissa on perusharjoittelu 10 op ja syventävä harjoittelu 10 op eli yhteensä 20 opintopistettä, mikä ei taida muodostaa vuoden mittaista opetusharjoittelua.
En ole tosiaan nykyisiin amk-opeopintoihin perehtynyt, mutta olen työssäni nähnyt sitä kautta valmistuneita, ja siksi sanoin noin. Eroa on kuin yöllä ja päivällä pelkästään peruskäsitteiden hallinnassa ja pedagogisessa asenteessa. Tunnen kolme ammatillisesti pätevöitynyttä opettajaa: kotitaloutta opettavan, metsäalan open ja putkialan open. Ainoastaan tuo metsäalan opettaja voisi arvioni mukaan selviytyä joten kuten yliopistollisesta opettajakoulutuksesta. #3
Vierailija kirjoitti:
Been therr kirjoitti:
Aineenopettajaksi pedagogisen opinnot nimenomaan pystyy suorittamaan erillisopintoina tutkinnon jälkeen. Kestää vuoden. Yliopistoon menisin.
Riippuu yliopistosta. Esim. Tampereella vain edellisvuonna omasta yliopistosta valmistuneet voivat hakea erillisiin opintoihin. Kannattaa selvittää hakuehdot. Haku taitaa olla juuri nyt käynnissä.
Kiitos kommenteista.
Näissä on todella paljon eroja. Tampereen käytäntö on tosiaan tuo, Helsingissä, Turussa ja Itä-Suomessa ei voi terveystieteilijät suorittaa pedagogisia opintoja lainkaan. Jäljelle jää Jyväskylä, jossa terveystieteilijöille ei ole joka vuosi kiintiöitä. Äärimmäisen harmillinen tilanne, koska vasta työelämässä on vahvistunut se, mikä olisi se "oma juttu". Yksi vaihtoehto kai on sekin, että pyrkii suorittamaan toisen maisterin tutkinnon ja liittää siihen opettajan pedagogiset opinnot sivuaineeksi? Ensikertalaisen kiintiöt tietysti vaikeuttaa hommaa, eikä enää oikein jaksaisi isoja opintoja aloittaa alusta...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti omien kokemusteni mukaan ammattikorkean opettajaopinnoista ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston. Viime kädessä asian tietysti ratkaisee henkilön oma persoona: vaatimattomammankin koulutuksen saanut voi olla työssään parempi kuin hyvän koulutuksen saanut kusipää.
En ole perehtynyt nykyisiin ammattikorkean opettajaopintoihin, mutta ainakaan aiemmin niihin ei sisältynyt mitään vuoden opetusharjoittelua autenttisessa ympäristössä.
Et ole perehtynyt nykyisiin amk:n opettajaopintoihin, mutta omien kokemuksiesi mukaan niistä ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston?
Minä en ole perehtynyt kumpiinkaan (vielä), mutta esimerkiksi Helsingin yliopistossa 60 opintopisteen opettajaopinnoissa on perusharjoittelu 10 op ja syventävä harjoittelu 10 op eli yhteensä 20 opintopistettä, mikä ei taida muodostaa vuoden mittaista opetusharjoittelua.
Ne pedagogiset kestää yhteensä sen lukuvuoden. Harjoittelun osuus on noin neljä kuukautta ja kyllä se osuus on todella rankka.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole perehtynyt kumpiinkaan (vielä), mutta esimerkiksi Helsingin yliopistossa 60 opintopisteen opettajaopinnoissa on perusharjoittelu 10 op ja syventävä harjoittelu 10 op eli yhteensä 20 opintopistettä, mikä ei taida muodostaa vuoden mittaista opetusharjoittelua.
Kuulostaa ihan oikealta; Tampereella noista "harjoittelu"-sanan alla kulkevista kursseista taisi saada aikoinaan 6op/kurssi. Siihen opetusharjoitteluvuoteen on sitten ympätty kaikkea muutakin, joiden kanssa puuhastellessa huomaa hyvinkin viettäneensä lukuvuoden Norssilla ja siihen suoraan tai välillisesti liittyvissä aktiviteeteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti omien kokemusteni mukaan ammattikorkean opettajaopinnoista ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston. Viime kädessä asian tietysti ratkaisee henkilön oma persoona: vaatimattomammankin koulutuksen saanut voi olla työssään parempi kuin hyvän koulutuksen saanut kusipää.
En ole perehtynyt nykyisiin ammattikorkean opettajaopintoihin, mutta ainakaan aiemmin niihin ei sisältynyt mitään vuoden opetusharjoittelua autenttisessa ympäristössä.
Et ole perehtynyt nykyisiin amk:n opettajaopintoihin, mutta omien kokemuksiesi mukaan niistä ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston?
Minä en ole perehtynyt kumpiinkaan (vielä), mutta esimerkiksi Helsingin yliopistossa 60 opintopisteen opettajaopinnoissa on perusharjoittelu 10 op ja syventävä harjoittelu 10 op eli yhteensä 20 opintopistettä, mikä ei taida muodostaa vuoden mittaista opetusharjoittelua.
Kyllä norsseilla yleensä ollaan se lukuvuosi. Toki opintoihin on nivelletty muutakin, ei norssilla harjoitella kahdeksasta neljään, mutta lukuvuoden sitoutumisen harjoittelu vaatii. Muutakin kuin harjoitustuntien pitämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti omien kokemusteni mukaan ammattikorkean opettajaopinnoista ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston. Viime kädessä asian tietysti ratkaisee henkilön oma persoona: vaatimattomammankin koulutuksen saanut voi olla työssään parempi kuin hyvän koulutuksen saanut kusipää.
En ole perehtynyt nykyisiin ammattikorkean opettajaopintoihin, mutta ainakaan aiemmin niihin ei sisältynyt mitään vuoden opetusharjoittelua autenttisessa ympäristössä.
Et ole perehtynyt nykyisiin amk:n opettajaopintoihin, mutta omien kokemuksiesi mukaan niistä ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston?
Minä en ole perehtynyt kumpiinkaan (vielä), mutta esimerkiksi Helsingin yliopistossa 60 opintopisteen opettajaopinnoissa on perusharjoittelu 10 op ja syventävä harjoittelu 10 op eli yhteensä 20 opintopistettä, mikä ei taida muodostaa vuoden mittaista opetusharjoittelua.
Kyllä norsseilla yleensä ollaan se lukuvuosi. Toki opintoihin on nivelletty muutakin, ei norssilla harjoitella kahdeksasta neljään, mutta lukuvuoden sitoutumisen harjoittelu vaatii. Muutakin kuin harjoitustuntien pitämistä.
No ei kyllä olla. Ollaan se nelisen kuukautta ja silloin töitä kyllä tehdäänkin suunnilleen nukkumatta, ei tod kahdeksasta neljään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Been there kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti omien kokemusteni mukaan ammattikorkean opettajaopinnoista ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston. Viime kädessä asian tietysti ratkaisee henkilön oma persoona: vaatimattomammankin koulutuksen saanut voi olla työssään parempi kuin hyvän koulutuksen saanut kusipää.
En ole perehtynyt nykyisiin ammattikorkean opettajaopintoihin, mutta ainakaan aiemmin niihin ei sisältynyt mitään vuoden opetusharjoittelua autenttisessa ympäristössä.
Et ole perehtynyt nykyisiin amk:n opettajaopintoihin, mutta omien kokemuksiesi mukaan niistä ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston?
Minä en ole perehtynyt kumpiinkaan (vielä), mutta esimerkiksi Helsingin yliopistossa 60 opintopisteen opettajaopinnoissa on perusharjoittelu 10 op ja syventävä harjoittelu 10 op eli yhteensä 20 opintopistettä, mikä ei taida muodostaa vuoden mittaista opetusharjoittelua.
Kyllä norsseilla yleensä ollaan se lukuvuosi. Toki opintoihin on nivelletty muutakin, ei norssilla harjoitella kahdeksasta neljään, mutta lukuvuoden sitoutumisen harjoittelu vaatii. Muutakin kuin harjoitustuntien pitämistä.
No ei kyllä olla. Ollaan se nelisen kuukautta ja silloin töitä kyllä tehdäänkin suunnilleen nukkumatta, ei tod kahdeksasta neljään.
Minun suorittamissani pedagogisissa kyllä aloitettiin heti syyskuussa norssilla tutustuminen, ja viimeiset tapaamiset siellä oli toukokuussa. Varsinaiset harjoitustunnit oli puristettu lyhyemmälle ajalle, mutta kuten sanoin, suorituksia oli muitakin, esimerkiksi vanhempainiltaan osallistuminen, välitunti- ja ruokalavalvonta, harjoittelu toisessakin oppilaitoksessa kuin norssilla jne. Myös osa opinnoista eli luennoista järjestettiin norssilla, vaikka siihen ei norssin henkilökuntaa tai oppilaita tarvittukaan. Läsnäolot olivat pakollisia, läpi ei olisi päässyt suostumalla käymään norssilla vain neljän kuukauden ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti omien kokemusteni mukaan ammattikorkean opettajaopinnoista ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston. Viime kädessä asian tietysti ratkaisee henkilön oma persoona: vaatimattomammankin koulutuksen saanut voi olla työssään parempi kuin hyvän koulutuksen saanut kusipää.
En ole perehtynyt nykyisiin ammattikorkean opettajaopintoihin, mutta ainakaan aiemmin niihin ei sisältynyt mitään vuoden opetusharjoittelua autenttisessa ympäristössä.
Et ole perehtynyt nykyisiin amk:n opettajaopintoihin, mutta omien kokemuksiesi mukaan niistä ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston?
Minä en ole perehtynyt kumpiinkaan (vielä), mutta esimerkiksi Helsingin yliopistossa 60 opintopisteen opettajaopinnoissa on perusharjoittelu 10 op ja syventävä harjoittelu 10 op eli yhteensä 20 opintopistettä, mikä ei taida muodostaa vuoden mittaista opetusharjoittelua.
En ole tosiaan nykyisiin amk-opeopintoihin perehtynyt, mutta olen työssäni nähnyt sitä kautta valmistuneita, ja siksi sanoin noin. Eroa on kuin yöllä ja päivällä pelkästään peruskäsitteiden hallinnassa ja pedagogisessa asenteessa. Tunnen kolme ammatillisesti pätevöitynyttä opettajaa: kotitaloutta opettavan, metsäalan open ja putkialan open. Ainoastaan tuo metsäalan opettaja voisi arvioni mukaan selviytyä joten kuten yliopistollisesta opettajakoulutuksesta. #3
Oletko tavannut AMK-opekoulutuksen käyneitä humanististen tai kasvatustieteiden alan maistereita? Heiltä näkyy vaadittavan (yli) kaksi kertaa enemmän pääsykoepisteitä kuin muiden alojen edustajilta. Minua kiinnostaa tämä sen vuoksi, että olen hakenut sekä AMK:hon että yliopistolle. AMK:hon menen, jos pääsen, koska siellä on mahdollisuus opiskella osa etänä ja sovitella loput työn oheen. Kasvatustieteen perusopinnot olen jo suorittanut.
5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston ilman muuta. Oletko varma, että amk-opeopinnot antaa kelpoisuuden peruskouluun tai lukioon? Ainakaan pari vuotta sitten ei antanut. Vastaavasti yliopiston opinnoilla olet pätevä joka paikkaan!
Hiukan kyllä mietin tuota kelpoisuus-asiaa, mutta Hämeenlinnan ammatillisen opettajakorkeakoulun sivuilla sanotaan näin: "Ammatillinen opettajankoulutus on opettajaksi pätevöittävää koulutusta. Koulutus antaa pedagogisen kelpoisuuden kaikkiin oppilaitosmuotoihin. Koulutus on kuitenkin suunnattu erityisesti ammatillisten oppilaitosten tai ammattikorkeakoulun opetustehtäviin aikoville tai niissä tehtävissä jo toimiville."
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti omien kokemusteni mukaan ammattikorkean opettajaopinnoista ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston. Viime kädessä asian tietysti ratkaisee henkilön oma persoona: vaatimattomammankin koulutuksen saanut voi olla työssään parempi kuin hyvän koulutuksen saanut kusipää.
En ole perehtynyt nykyisiin ammattikorkean opettajaopintoihin, mutta ainakaan aiemmin niihin ei sisältynyt mitään vuoden opetusharjoittelua autenttisessa ympäristössä.
Et ole perehtynyt nykyisiin amk:n opettajaopintoihin, mutta omien kokemuksiesi mukaan niistä ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston?
Minä en ole perehtynyt kumpiinkaan (vielä), mutta esimerkiksi Helsingin yliopistossa 60 opintopisteen opettajaopinnoissa on perusharjoittelu 10 op ja syventävä harjoittelu 10 op eli yhteensä 20 opintopistettä, mikä ei taida muodostaa vuoden mittaista opetusharjoittelua.
En ole tosiaan nykyisiin amk-opeopintoihin perehtynyt, mutta olen työssäni nähnyt sitä kautta valmistuneita, ja siksi sanoin noin. Eroa on kuin yöllä ja päivällä pelkästään peruskäsitteiden hallinnassa ja pedagogisessa asenteessa. Tunnen kolme ammatillisesti pätevöitynyttä opettajaa: kotitaloutta opettavan, metsäalan open ja putkialan open. Ainoastaan tuo metsäalan opettaja voisi arvioni mukaan selviytyä joten kuten yliopistollisesta opettajakoulutuksesta. #3
Oletko tavannut AMK-opekoulutuksen käyneitä humanististen tai kasvatustieteiden alan maistereita? Heiltä näkyy vaadittavan (yli) kaksi kertaa enemmän pääsykoepisteitä kuin muiden alojen edustajilta. Minua kiinnostaa tämä sen vuoksi, että olen hakenut sekä AMK:hon että yliopistolle. AMK:hon menen, jos pääsen, koska siellä on mahdollisuus opiskella osa etänä ja sovitella loput työn oheen. Kasvatustieteen perusopinnot olen jo suorittanut.
5
En ainakaan tiedä tavanneeni. Nyt alkoi kyllä kiinnostaa tuo amk-ratkaisu, jos opinnot voi suorittaa etänä. Eikö siellä ole varsinaista opetusharjoittelua ollenkaan, vai onko se vain yliopistollista opettajakoulutusta huomattavasti suppeampi?
Vierailija kirjoitti:
Been there kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti omien kokemusteni mukaan ammattikorkean opettajaopinnoista ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston. Viime kädessä asian tietysti ratkaisee henkilön oma persoona: vaatimattomammankin koulutuksen saanut voi olla työssään parempi kuin hyvän koulutuksen saanut kusipää.
En ole perehtynyt nykyisiin ammattikorkean opettajaopintoihin, mutta ainakaan aiemmin niihin ei sisältynyt mitään vuoden opetusharjoittelua autenttisessa ympäristössä.
Et ole perehtynyt nykyisiin amk:n opettajaopintoihin, mutta omien kokemuksiesi mukaan niistä ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston?
Minä en ole perehtynyt kumpiinkaan (vielä), mutta esimerkiksi Helsingin yliopistossa 60 opintopisteen opettajaopinnoissa on perusharjoittelu 10 op ja syventävä harjoittelu 10 op eli yhteensä 20 opintopistettä, mikä ei taida muodostaa vuoden mittaista opetusharjoittelua.
Kyllä norsseilla yleensä ollaan se lukuvuosi. Toki opintoihin on nivelletty muutakin, ei norssilla harjoitella kahdeksasta neljään, mutta lukuvuoden sitoutumisen harjoittelu vaatii. Muutakin kuin harjoitustuntien pitämistä.
No ei kyllä olla. Ollaan se nelisen kuukautta ja silloin töitä kyllä tehdäänkin suunnilleen nukkumatta, ei tod kahdeksasta neljään.
Minun suorittamissani pedagogisissa kyllä aloitettiin heti syyskuussa norssilla tutustuminen, ja viimeiset tapaamiset siellä oli toukokuussa. Varsinaiset harjoitustunnit oli puristettu lyhyemmälle ajalle, mutta kuten sanoin, suorituksia oli muitakin, esimerkiksi vanhempainiltaan osallistuminen, välitunti- ja ruokalavalvonta, harjoittelu toisessakin oppilaitoksessa kuin norssilla jne. Myös osa opinnoista eli luennoista järjestettiin norssilla, vaikka siihen ei norssin henkilökuntaa tai oppilaita tarvittukaan. Läsnäolot olivat pakollisia, läpi ei olisi päässyt suostumalla käymään norssilla vain neljän kuukauden ajan.
No meillä oli kolmen päivän "kouluun tutustuminen syyskuussa, marras-joulukuu hyvin tiivistä harjoittelua, samaten huhti-toukokuu. Vähän ihmettelen että miten teillä voi olla suorituksena "vanhempainilta" tai "välituntivalvonta" tms. Heh.
Meillä oli myös parin viikon soveltava harjoittelu mutta se on nyt tippunut pois. Se ei ollut Norssissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti omien kokemusteni mukaan ammattikorkean opettajaopinnoista ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston. Viime kädessä asian tietysti ratkaisee henkilön oma persoona: vaatimattomammankin koulutuksen saanut voi olla työssään parempi kuin hyvän koulutuksen saanut kusipää.
En ole perehtynyt nykyisiin ammattikorkean opettajaopintoihin, mutta ainakaan aiemmin niihin ei sisältynyt mitään vuoden opetusharjoittelua autenttisessa ympäristössä.
Et ole perehtynyt nykyisiin amk:n opettajaopintoihin, mutta omien kokemuksiesi mukaan niistä ei voi puhua samana päivänäkään kuin yliopiston?
Minä en ole perehtynyt kumpiinkaan (vielä), mutta esimerkiksi Helsingin yliopistossa 60 opintopisteen opettajaopinnoissa on perusharjoittelu 10 op ja syventävä harjoittelu 10 op eli yhteensä 20 opintopistettä, mikä ei taida muodostaa vuoden mittaista opetusharjoittelua.
En ole tosiaan nykyisiin amk-opeopintoihin perehtynyt, mutta olen työssäni nähnyt sitä kautta valmistuneita, ja siksi sanoin noin. Eroa on kuin yöllä ja päivällä pelkästään peruskäsitteiden hallinnassa ja pedagogisessa asenteessa. Tunnen kolme ammatillisesti pätevöitynyttä opettajaa: kotitaloutta opettavan, metsäalan open ja putkialan open. Ainoastaan tuo metsäalan opettaja voisi arvioni mukaan selviytyä joten kuten yliopistollisesta opettajakoulutuksesta. #3
Oletko tavannut AMK-opekoulutuksen käyneitä humanististen tai kasvatustieteiden alan maistereita? Heiltä näkyy vaadittavan (yli) kaksi kertaa enemmän pääsykoepisteitä kuin muiden alojen edustajilta. Minua kiinnostaa tämä sen vuoksi, että olen hakenut sekä AMK:hon että yliopistolle. AMK:hon menen, jos pääsen, koska siellä on mahdollisuus opiskella osa etänä ja sovitella loput työn oheen. Kasvatustieteen perusopinnot olen jo suorittanut.
5
En ainakaan tiedä tavanneeni. Nyt alkoi kyllä kiinnostaa tuo amk-ratkaisu, jos opinnot voi suorittaa etänä. Eikö siellä ole varsinaista opetusharjoittelua ollenkaan, vai onko se vain yliopistollista opettajakoulutusta huomattavasti suppeampi?
Tässä on aika hyvä esitys siitä, mitä Haaga-Helian opeammattikorkeakoulun opinnot sisältävät ja mihin ne pätevöittävät. Minulle riittää se, että asetuksen 986/1998 ehdot täyttyvät.
http://www.haaga-helia.fi/fi/koulutus/ammatillinen-opettajakorkeakoulu/…
5
Itse koululaisten äitinä pidän kyllä parempana, että siellä Norssissa ei koko lukuvuoden ajan notku niitä ylimääräisiä vaan siihen harjoitteluun on varattu vain osa vuodesta.
Omassa aineessani oli opettajainkoulutuksessa sekä tutkinnon suorittajia sekä jo valmistuneita erillisopiskelijoita. Heille siis tulee vähintään 360 op, kun itselleni 60op opettajan pedagogisia sisältyy maisterin tutkinnon 300 pisteeseen. Aivan samat asiat joutuu kaikki tekemään riippumatta millä valintamenettelyllä tulet sisään.
Meillä oli kolme harjoittelua: perus, soveltava ja syventävä. Perusharjoittelu alkoi syysloman jälkeen yliopiston periodissa 2., syventävä harjoittelu keväällä periodissa 4. Soveltavan saat hoitaa valitsemallasi tavalla, mutta jos suoritat sen esim. jossain kenttäkoulussa, vaihtoehtoja on lähinnä periodi 3.
Nämä harjoittelu eli praktikumjaksot eivät kata mielestäni kuin kolmanneksen opettajan pedagogisista opinnoista. Joten kaikille neljälle periodille riittää valtavasti töitä. Jos 60 opintopistettä suorittaa jokaisena opiskeluvuonna, valmistuu ihanne ajassa eli maisteriksi viidessä vuodessa. Näin ollen 60 op opeopintoja voidaan ajatella yhden vuoden mittaiseksi, mutta rankka vuosi se on kaikki tyynni.
Jos lukioon haluat opettamaan, en näe muuta vaihtoehtoa kuin yliopiston. AMK-opettajaopinnot ei kyllä mielestäni anna pätevyyttä peruskouluun tai lukioon lehtorin viran saannin kannalta. Tuntiopettajaksi voi hyvinkin päästä ja ammattikoulussa voinee opettaa ilman yliopistopapereitakin.
Alue: Aihe vapaa
up