opettajan pedagogiset opinnot - opekorkea vs. yliopisto

Vierailija kirjoitti:

Omassa aineessani oli opettajainkoulutuksessa sekä tutkinnon suorittajia sekä jo valmistuneita erillisopiskelijoita. Heille siis tulee vähintään 360 op, kun itselleni 60op opettajan pedagogisia sisältyy maisterin tutkinnon 300 pisteeseen. Aivan samat asiat joutuu kaikki tekemään riippumatta millä valintamenettelyllä tulet sisään.

Meillä oli kolme harjoittelua: perus, soveltava ja syventävä. Perusharjoittelu alkoi syysloman jälkeen yliopiston periodissa 2., syventävä harjoittelu keväällä periodissa 4. Soveltavan saat hoitaa valitsemallasi tavalla, mutta jos suoritat sen esim. jossain kenttäkoulussa, vaihtoehtoja on lähinnä periodi 3.

Nämä harjoittelu eli praktikumjaksot eivät kata mielestäni kuin kolmanneksen opettajan pedagogisista opinnoista. Joten kaikille neljälle periodille riittää valtavasti töitä. Jos 60 opintopistettä suorittaa jokaisena opiskeluvuonna, valmistuu ihanne ajassa eli maisteriksi viidessä vuodessa. Näin ollen 60 op opeopintoja voidaan ajatella yhden vuoden mittaiseksi, mutta rankka vuosi se on kaikki tyynni.

Jos lukioon haluat opettamaan, en näe muuta vaihtoehtoa kuin yliopiston. AMK-opettajaopinnot ei kyllä mielestäni anna pätevyyttä peruskouluun tai lukioon lehtorin viran saannin kannalta. Tuntiopettajaksi voi hyvinkin päästä ja ammattikoulussa voinee opettaa ilman yliopistopapereitakin.

Tästäpä on hankala saada selvää. Laki sanoo näin:

865/2005, 5 §

Aineenopettajan kelpoisuus

Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä

3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

En löydä mistään mainintaa siitä, missä nämä kohdan 3 opinnot olisi suoritettava. Löytääkö joku muu?

5

Miten Lapin yo, siellä saattoi suorittaa muistaakseni 2 vuoden aikana monimuoto-opintoina? Suorita vaikka avoimessa kasvatustieteen opintoja, saat  niillä korvatuksi osan opettajan pedagogisiin kuuluvista ja voit valmistua nopeammin tai olla enemmän töissä.

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston ilman muuta. Oletko varma, että amk-opeopinnot antaa kelpoisuuden peruskouluun tai lukioon? Ainakaan pari vuotta sitten ei antanut. Vastaavasti yliopiston opinnoilla olet pätevä joka paikkaan!

Miksi valehtelet..?

Kaikki Suomessa suoritettavat ammatilliset opettajaopinnot antavat pätevyyden opettaa kaikilla kouluasteilla.

Se mitä voit opettaa, riippuu pohjatutkinnosta - kuten yliopistossakin opiskelleilta. Ei kampaaja voi opettaa ruotsin kieltä eikä englantia lukenut autonkorjausta.

Nykyään on mahdollista opettaa esimerkiksi lukiossa käymättä päivääkään yliopistoa. Käyt ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun sekä ammatilliset opettajaopinnot. Jos amk-tutkintoon kuuluu riittävä määrä opetettavan aineen opintoja, voit opettaa kyseistä ainetta.

Moron,

Muutama kommentti:

- Pedagogiset opinnot voi suorittaa joko yliopistossa tai amk-puolella. Molemmat antavat TÄSMÄLLEEN saman muodollisen pätevyyden opettajan työhön.

- Olen toiminut opetusalalla ja ainakin kymmenen tuttuani toimii opetustehtävissä. En ole kuullut kertaakaan, että työpaikan saamisessa ratkaisisi se kummalta puolelta (yo vaiko amk) on pätevyyden hankkinut. Eli ratkaisevaa on aineyhdistelmä, työkokemus sekä tietysti persoona.

- Noin nyrkkisääntönä voisin todeta, että yliopistopuolen pedagogiset ovat enemmän tiettyyn muotoon sidottuja (siis harjoittelut, kurssit, suoritukset, läsnäolo). Amk-puolen opinnot ovat tavallaan vapaampia (työohessa suoritettavia, etäopintoja yms.).

- Se kummasta saa paremman pätevyyden riippuu tietty aika paljon myös itsestä. Rimaa hipoen voi hiihdellä läpi molemmilta puolilta.

Vierailija kirjoitti:

Moron,

Muutama kommentti:

- Pedagogiset opinnot voi suorittaa joko yliopistossa tai amk-puolella. Molemmat antavat TÄSMÄLLEEN saman muodollisen pätevyyden opettajan työhön.

- Olen toiminut opetusalalla ja ainakin kymmenen tuttuani toimii opetustehtävissä. En ole kuullut kertaakaan, että työpaikan saamisessa ratkaisisi se kummalta puolelta (yo vaiko amk) on pätevyyden hankkinut. Eli ratkaisevaa on aineyhdistelmä, työkokemus sekä tietysti persoona.

- Noin nyrkkisääntönä voisin todeta, että yliopistopuolen pedagogiset ovat enemmän tiettyyn muotoon sidottuja (siis harjoittelut, kurssit, suoritukset, läsnäolo). Amk-puolen opinnot ovat tavallaan vapaampia (työohessa suoritettavia, etäopintoja yms.).

- Se kummasta saa paremman pätevyyden riippuu tietty aika paljon myös itsestä. Rimaa hipoen voi hiihdellä läpi molemmilta puolilta.

Noihin ajatuksiin olen minäkin päätynyt, vaikken mitään virallista vertailua tai rinnastamista olekaan löytänyt. Jossain keskustelunpätkässä muistan mainitun, että joku oikein nipo rehtori saattaa karsastaa AMK:sta hankittua pätevyyttä (kuten tässäkin ketjussa jokunen kirjoittaja). Olisiko tuolla kuitenkaan suurta merkitystä käytännössä?

Nro 5

Vierailija kirjoitti:

Moron,

Muutama kommentti:

- Pedagogiset opinnot voi suorittaa joko yliopistossa tai amk-puolella. Molemmat antavat TÄSMÄLLEEN saman muodollisen pätevyyden opettajan työhön.

- Olen toiminut opetusalalla ja ainakin kymmenen tuttuani toimii opetustehtävissä. En ole kuullut kertaakaan, että työpaikan saamisessa ratkaisisi se kummalta puolelta (yo vaiko amk) on pätevyyden hankkinut. Eli ratkaisevaa on aineyhdistelmä, työkokemus sekä tietysti persoona.

- Noin nyrkkisääntönä voisin todeta, että yliopistopuolen pedagogiset ovat enemmän tiettyyn muotoon sidottuja (siis harjoittelut, kurssit, suoritukset, läsnäolo). Amk-puolen opinnot ovat tavallaan vapaampia (työohessa suoritettavia, etäopintoja yms.).

- Se kummasta saa paremman pätevyyden riippuu tietty aika paljon myös itsestä. Rimaa hipoen voi hiihdellä läpi molemmilta puolilta.

Kiitos selkeästä vastauksesta!

ap

Minä olen liiketalouden amk-ope, ja vuosittain molemmista opinahjoista tulee opettajaopiskelijoita suorittamaan harjoitteluita. Ja fakta on, että amk-taustaiset ovat aina parempia. Heillä on paljon enemmän pedagogista osaamista.

Työllistymisen kannalta asialla ei liene merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moron,

Muutama kommentti:

- Pedagogiset opinnot voi suorittaa joko yliopistossa tai amk-puolella. Molemmat antavat TÄSMÄLLEEN saman muodollisen pätevyyden opettajan työhön.

- Olen toiminut opetusalalla ja ainakin kymmenen tuttuani toimii opetustehtävissä. En ole kuullut kertaakaan, että työpaikan saamisessa ratkaisisi se kummalta puolelta (yo vaiko amk) on pätevyyden hankkinut. Eli ratkaisevaa on aineyhdistelmä, työkokemus sekä tietysti persoona.

- Noin nyrkkisääntönä voisin todeta, että yliopistopuolen pedagogiset ovat enemmän tiettyyn muotoon sidottuja (siis harjoittelut, kurssit, suoritukset, läsnäolo). Amk-puolen opinnot ovat tavallaan vapaampia (työohessa suoritettavia, etäopintoja yms.).

- Se kummasta saa paremman pätevyyden riippuu tietty aika paljon myös itsestä. Rimaa hipoen voi hiihdellä läpi molemmilta puolilta.

Kiitos selkeästä vastauksesta!

ap

Minäkin pidin tästä vastauksesta. Muistetaan silti lähdekritiikki. ;)

5

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa aineessani oli opettajainkoulutuksessa sekä tutkinnon suorittajia sekä jo valmistuneita erillisopiskelijoita. Heille siis tulee vähintään 360 op, kun itselleni 60op opettajan pedagogisia sisältyy maisterin tutkinnon 300 pisteeseen. Aivan samat asiat joutuu kaikki tekemään riippumatta millä valintamenettelyllä tulet sisään.

Meillä oli kolme harjoittelua: perus, soveltava ja syventävä. Perusharjoittelu alkoi syysloman jälkeen yliopiston periodissa 2., syventävä harjoittelu keväällä periodissa 4. Soveltavan saat hoitaa valitsemallasi tavalla, mutta jos suoritat sen esim. jossain kenttäkoulussa, vaihtoehtoja on lähinnä periodi 3.

Nämä harjoittelu eli praktikumjaksot eivät kata mielestäni kuin kolmanneksen opettajan pedagogisista opinnoista. Joten kaikille neljälle periodille riittää valtavasti töitä. Jos 60 opintopistettä suorittaa jokaisena opiskeluvuonna, valmistuu ihanne ajassa eli maisteriksi viidessä vuodessa. Näin ollen 60 op opeopintoja voidaan ajatella yhden vuoden mittaiseksi, mutta rankka vuosi se on kaikki tyynni.

Jos lukioon haluat opettamaan, en näe muuta vaihtoehtoa kuin yliopiston. AMK-opettajaopinnot ei kyllä mielestäni anna pätevyyttä peruskouluun tai lukioon lehtorin viran saannin kannalta. Tuntiopettajaksi voi hyvinkin päästä ja ammattikoulussa voinee opettaa ilman yliopistopapereitakin.

Tästäpä on hankala saada selvää. Laki sanoo näin:

865/2005, 5 §

Aineenopettajan kelpoisuus

Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä

3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

En löydä mistään mainintaa siitä, missä nämä kohdan 3 opinnot olisi suoritettava. Löytääkö joku muu?

5

Olen käsittänyt, että amk-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, ja tuossa lainaamassasi pätkässä edellytyksenä on ylempi korkeakoulututkinto. Toki opettajaopintojen suorituspaikasta ei puhuta mitään, mistä nyt tässä keskustelussa oli kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa aineessani oli opettajainkoulutuksessa sekä tutkinnon suorittajia sekä jo valmistuneita erillisopiskelijoita. Heille siis tulee vähintään 360 op, kun itselleni 60op opettajan pedagogisia sisältyy maisterin tutkinnon 300 pisteeseen. Aivan samat asiat joutuu kaikki tekemään riippumatta millä valintamenettelyllä tulet sisään.

Meillä oli kolme harjoittelua: perus, soveltava ja syventävä. Perusharjoittelu alkoi syysloman jälkeen yliopiston periodissa 2., syventävä harjoittelu keväällä periodissa 4. Soveltavan saat hoitaa valitsemallasi tavalla, mutta jos suoritat sen esim. jossain kenttäkoulussa, vaihtoehtoja on lähinnä periodi 3.

Nämä harjoittelu eli praktikumjaksot eivät kata mielestäni kuin kolmanneksen opettajan pedagogisista opinnoista. Joten kaikille neljälle periodille riittää valtavasti töitä. Jos 60 opintopistettä suorittaa jokaisena opiskeluvuonna, valmistuu ihanne ajassa eli maisteriksi viidessä vuodessa. Näin ollen 60 op opeopintoja voidaan ajatella yhden vuoden mittaiseksi, mutta rankka vuosi se on kaikki tyynni.

Jos lukioon haluat opettamaan, en näe muuta vaihtoehtoa kuin yliopiston. AMK-opettajaopinnot ei kyllä mielestäni anna pätevyyttä peruskouluun tai lukioon lehtorin viran saannin kannalta. Tuntiopettajaksi voi hyvinkin päästä ja ammattikoulussa voinee opettaa ilman yliopistopapereitakin.

Tästäpä on hankala saada selvää. Laki sanoo näin:

865/2005, 5 §

Aineenopettajan kelpoisuus

Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä

3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

En löydä mistään mainintaa siitä, missä nämä kohdan 3 opinnot olisi suoritettava. Löytääkö joku muu?

5

Olen käsittänyt, että amk-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, ja tuossa lainaamassasi pätkässä edellytyksenä on ylempi korkeakoulututkinto. Toki opettajaopintojen suorituspaikasta ei puhuta mitään, mistä nyt tässä keskustelussa oli kyse.

Opettajaopinnoistahan tässä onkin kyse, siis noista kolmoskohdan pedagogisista: missään ei mainita sitä, onko AMK:ssa ja yliopistossa suoritetuissa opinnoissa eroa, mainitaan vain, että näillä on kelpoinen aineoenpettajaksi. (Minä olen jo maisteri, joten olen kiinnostunut vain näiden opeopiskelupaikkojen eroista.)

5

Vierailija kirjoitti:

Moron,

Muutama kommentti:

- Pedagogiset opinnot voi suorittaa joko yliopistossa tai amk-puolella. Molemmat antavat TÄSMÄLLEEN saman muodollisen pätevyyden opettajan työhön.

- Olen toiminut opetusalalla ja ainakin kymmenen tuttuani toimii opetustehtävissä. En ole kuullut kertaakaan, että työpaikan saamisessa ratkaisisi se kummalta puolelta (yo vaiko amk) on pätevyyden hankkinut. Eli ratkaisevaa on aineyhdistelmä, työkokemus sekä tietysti persoona.

- Noin nyrkkisääntönä voisin todeta, että yliopistopuolen pedagogiset ovat enemmän tiettyyn muotoon sidottuja (siis harjoittelut, kurssit, suoritukset, läsnäolo). Amk-puolen opinnot ovat tavallaan vapaampia (työohessa suoritettavia, etäopintoja yms.).

- Se kummasta saa paremman pätevyyden riippuu tietty aika paljon myös itsestä. Rimaa hipoen voi hiihdellä läpi molemmilta puolilta.

Just näin! Molemmista saa siis saman opettajan kelpoisuuden, mutta jos haluaa pätevyyden opettaa jotain tiettyä ainetta peruskoulussa ja lukiossa, täytyy siitä aineesta suorittaa (pedagogisten lisäksi) 60 op (peruskoulupätevyys) tai 120 op (lukiopätevyys) jotta saa vastaavuustodistuksen, jolla pätevyyden ko. aineessa voi todistaa.

Helsingissä ei suoraan ole terveystiedon opetusta, mutta en tiedä kuinka tarkkaan nuo aikuisopetukseen suuntautuvat hakuryhmät on määritelty. Menisikö terveysaineet yhteiskunnallisten aineiden ryhmässä?

Nostanpa tätä ketjua siinä toivossa, että joku opettaja-ammattikorkeakoulua käynyt tai kuka vain huomaisi ja haluaisi kertoa kokemuksistaan.

Tässä meille Hämeen ammatillisen opettajakorkeakoulun opepedat juuri suorittaneille annetut tiedot:

- Ammatillinen opettajankoulutus (= opettajan pedagogiset opinnot) ei ole tutkinto, vaan opettajaksi pätevöittävää koulutusta

- Antaa opettajankoulutuksen osalta kelpoisuuden toimia opettajana kaikissa oppilaitosmuodoissa

- Opettajankelpoisuuteen kuuluuu myös vaatimukset pohjatutkinnosta ja työkokemuksesta: nämä eroavat eri oppilaitosmuodoissa ja eri opetustehtävissä

- Opettajien kelpoisuusvaatimuksia säätelee asetus 986/1998 (lisäksi AMK-opettajia asetus 1129/2014

Up.

Et työllisty lukioon pelkällä terveystiedon opetuksella. Sinun tulee haluta opettaa myös jotain muuta ainetta. Lisäksi monet opettajat haluavat lukioon karkuun peruskoulun vaikeita oppilaita, joten kannattaa myös varautua siihen, ettö työllistyminen on vaikeaa suoraan lukioon. Ammattikouluun ehkä helpompi päästä.