Uusperheen huonejako kun kaikille lapsille ei riitä omia huoneita?

Vierailija kirjoitti:

Lasten isälle ilmeisesti on ihan sama, miten hänen kotinsa huoneet myllätään uusiksi.

Ehdotapa sinä toimivaa ratkaisua.

Vierailija kirjoitti:

Lasten isälle ilmeisesti on ihan sama, miten hänen kotinsa huoneet myllätään uusiksi.

Ensimmäiseltä sivulta:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat ja 16v 9m2 pojat 12m2 ja tyttö8m2

Näin minäkin tämän ajattelin, ja mies samoin. Poikien äidin mielestä molemmilla pitää olla omat huoneet. Ikävämmäksi tilanteen tekee vielä se, että molemmilla on ollut omat huoneet tässä samassa talossa ja nyt pitäisi jakaa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtääkö 141 ja 142, että miehellä EI OLE varaa asua tuossa asunnossa yksin. Ap osti eksän osuuden eikä heillä ole yhtään ylimääräistä rahaa. Eli yksin miehellä on varaa kustannuksiltaan puolet nykyiseen asuntoon nähden.

Ymmärrän hyvinkin. Ilmeisesti miehen puolikkaaseen kuuluu vessa, sauna ja autotalli, kun ap päättää makuuhuoneista. 142.

Vierailija kirjoitti:

Kaksi aikuista, vakituisesti talossa asuva 16-v poika, 2-3 päivää viikossa asuvat 10- ja 11-v pojat sekä vuoroviikoin asuva 8-v tyttö. Käytettävissä 12 m2, kaksi 9 m2 ja 8 m2 huoneet. Miten jakaisitte ne? Isompi asunto tai vanhemmat olkkariin eivät ole vaihtoehtoja.

Vakituisesti asuva poika + 2-3 päivää viikossa asuvat pojat 9 m2 huoneeseen, vanhemmille 12 m2 huone ja tyttö 8 m2 huoneeseen

Minua eniten ihmetyttää, että ap on laittanut omat rahansa kiinni taloon, jota ei saatu myytyä. Ex vaimolle hyvä diili. Ap:n olisi kannattanut hankkia ihan oma koti rahoillaan, niin saa itselleen ja lapsellen riittävät tilat, eikä tarvitse passata miehen poikia. Tuskin 16, 11 ja 10-v pojat ovat niitä kaikkein siisteimpiä ja omatoimisimpia lapsia...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten isälle ilmeisesti on ihan sama, miten hänen kotinsa huoneet myllätään uusiksi.

Ehdotapa sinä toimivaa ratkaisua.

Olen jo ehdottanut, että vanhempien makuuhuone yhdistetään olohuoneeseen. Kaikilla lapsilla on ollut ennen uusioperhettä oma huone, joten en pistäisi ketään heistä kärsimään järjestelystä. Muutenkin heillä on ollut ihan riittävästi muutoksia elämässä.

Vanhemmat voivat korkkailla ylimääräisiä huoneita minkä ehtivät lasten ollessa poissa, ja muutaman vuoden päästä tilanne on jo ihan toinen. Nyt on se aika luoda perhedynamiikkaa.

Vanhemmat vaatehuoneeseen ja isoin huone tytölle. Näin tytöllä on leikkitilaa ja häntä tuskin nuorinpana häiritsee, jos vanhemmat kulkevat hänen huoneensa poikki, omaan makuuhuoneeseensa. Lisäksi tyttö on paikalla vain vuoroviikoin, joten vanhemmillakin on joka toinen viikko vähän avarampaa.

Vierailija kirjoitti:

Minua eniten ihmetyttää, että ap on laittanut omat rahansa kiinni taloon, jota ei saatu myytyä. Ex vaimolle hyvä diili. Ap:n olisi kannattanut hankkia ihan oma koti rahoillaan, niin saa itselleen ja lapsellen riittävät tilat, eikä tarvitse passata miehen poikia. Tuskin 16, 11 ja 10-v pojat ovat niitä kaikkein siisteimpiä ja omatoimisimpia lapsia...

Ap:llähän oli oma koti, kaksio. Makuuhuone oli lapsella, olohuone äidillä, ja jotenkin olen aistivinani ettei se ihan riitä hänelle - ainakaan enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtääkö 141 ja 142, että miehellä EI OLE varaa asua tuossa asunnossa yksin. Ap osti eksän osuuden eikä heillä ole yhtään ylimääräistä rahaa. Eli yksin miehellä on varaa kustannuksiltaan puolet nykyiseen asuntoon nähden.

Ymmärrän hyvinkin. Ilmeisesti miehen puolikkaaseen kuuluu vessa, sauna ja autotalli, kun ap päättää makuuhuoneista. 142.

Miten niin päättää? Nythän asiasta yrittää päättää ex, joka omistaa 0 %. Jos asunto omistetaan puoliksi, pitää ap:llä myös olla oikeus ja ap:n lapsella, kokea asunto omaksi kodikseen. Olisi ollut ehkä fiksuinta ostaa uusi asunto niin menneisyys ei vainoaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua eniten ihmetyttää, että ap on laittanut omat rahansa kiinni taloon, jota ei saatu myytyä. Ex vaimolle hyvä diili. Ap:n olisi kannattanut hankkia ihan oma koti rahoillaan, niin saa itselleen ja lapsellen riittävät tilat, eikä tarvitse passata miehen poikia. Tuskin 16, 11 ja 10-v pojat ovat niitä kaikkein siisteimpiä ja omatoimisimpia lapsia...

Ap:llähän oli oma koti, kaksio. Makuuhuone oli lapsella, olohuone äidillä, ja jotenkin olen aistivinani ettei se ihan riitä hänelle - ainakaan enää.

Joo, mutta luulisi, että puolikkaan 5h+k hinnalla saisi jostain kolmionkin.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat vaatehuoneeseen ja isoin huone tytölle. Näin tytöllä on leikkitilaa ja häntä tuskin nuorinpana häiritsee, jos vanhemmat kulkevat hänen huoneensa poikki, omaan makuuhuoneeseensa. Lisäksi tyttö on paikalla vain vuoroviikoin, joten vanhemmillakin on joka toinen viikko vähän avarampaa.

Miten mahdutat vanhemmat vaatehuoneeseen, jos sinne ei sovi edes pikkutyttö? Päällekkäin 190x70cm patjalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtääkö 141 ja 142, että miehellä EI OLE varaa asua tuossa asunnossa yksin. Ap osti eksän osuuden eikä heillä ole yhtään ylimääräistä rahaa. Eli yksin miehellä on varaa kustannuksiltaan puolet nykyiseen asuntoon nähden.

Ymmärrän hyvinkin. Ilmeisesti miehen puolikkaaseen kuuluu vessa, sauna ja autotalli, kun ap päättää makuuhuoneista. 142.

Miten niin päättää? Nythän asiasta yrittää päättää ex, joka omistaa 0 %. Jos asunto omistetaan puoliksi, pitää ap:llä myös olla oikeus ja ap:n lapsella, kokea asunto omaksi kodikseen. Olisi ollut ehkä fiksuinta ostaa uusi asunto niin menneisyys ei vainoaisi.

Nolla prosenttia omistamme myös me vauvalaiset fiksuine mielipiteinemme. Kaikkein fiksuinta olisi seurustella ainakin alkuun eri asunnoista käsin, mutta sitä ei saa ehdottaa, koska aikuisilla on oikeus onneen...

Oikeasti miettikää ittenne noiden poikien asemaan.. Ei mitenkään päin reilua..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtääkö 141 ja 142, että miehellä EI OLE varaa asua tuossa asunnossa yksin. Ap osti eksän osuuden eikä heillä ole yhtään ylimääräistä rahaa. Eli yksin miehellä on varaa kustannuksiltaan puolet nykyiseen asuntoon nähden.

Ymmärrän hyvinkin. Ilmeisesti miehen puolikkaaseen kuuluu vessa, sauna ja autotalli, kun ap päättää makuuhuoneista. 142.

Miten niin päättää? Nythän asiasta yrittää päättää ex, joka omistaa 0 %. Jos asunto omistetaan puoliksi, pitää ap:llä myös olla oikeus ja ap:n lapsella, kokea asunto omaksi kodikseen. Olisi ollut ehkä fiksuinta ostaa uusi asunto niin menneisyys ei vainoaisi.

Nolla prosenttia omistamme myös me vauvalaiset fiksuine mielipiteinemme. Kaikkein fiksuinta olisi seurustella ainakin alkuun eri asunnoista käsin, mutta sitä ei saa ehdottaa, koska aikuisilla on oikeus onneen...

Mistä tiedät, kuinka kauan seurustelua on jatkunut ennen yhteenmuuttoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi vanhemmat eivät voi nukkua olohuoneessa?

Nukkuisitko itse olohuoneessa? Ehdin nauttia siitä ylellisyydestä aivan riittävästi, kun asuimme tytön kanssa kahdestaan. Haluamme myös pitää olohuoneen koko perheen yhteisenä tilana.

ap

Olet lapsesi kanssa muuttanut poikien kotiin. Ei se 16-vuotias kovin pitkään kotona viihdy, joten muutama vuosi menee laadukkaalla vuodesohvalla. Tai ainakin olisi syytä mennä. Mieti nyt nainen omaa mukavuuttasi pidemmälle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua eniten ihmetyttää, että ap on laittanut omat rahansa kiinni taloon, jota ei saatu myytyä. Ex vaimolle hyvä diili. Ap:n olisi kannattanut hankkia ihan oma koti rahoillaan, niin saa itselleen ja lapsellen riittävät tilat, eikä tarvitse passata miehen poikia. Tuskin 16, 11 ja 10-v pojat ovat niitä kaikkein siisteimpiä ja omatoimisimpia lapsia...

Ap:llähän oli oma koti, kaksio. Makuuhuone oli lapsella, olohuone äidillä, ja jotenkin olen aistivinani ettei se ihan riitä hänelle - ainakaan enää.

Joo, mutta luulisi, että puolikkaan 5h+k hinnalla saisi jostain kolmionkin.

Niin, mikä on käypä hinta asunnosta, joka ei mene kaupaksi? Tätä miettii Suomessa moni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtääkö 141 ja 142, että miehellä EI OLE varaa asua tuossa asunnossa yksin. Ap osti eksän osuuden eikä heillä ole yhtään ylimääräistä rahaa. Eli yksin miehellä on varaa kustannuksiltaan puolet nykyiseen asuntoon nähden.

Ymmärrän hyvinkin. Ilmeisesti miehen puolikkaaseen kuuluu vessa, sauna ja autotalli, kun ap päättää makuuhuoneista. 142.

Miten niin päättää? Nythän asiasta yrittää päättää ex, joka omistaa 0 %. Jos asunto omistetaan puoliksi, pitää ap:llä myös olla oikeus ja ap:n lapsella, kokea asunto omaksi kodikseen. Olisi ollut ehkä fiksuinta ostaa uusi asunto niin menneisyys ei vainoaisi.

Nolla prosenttia omistamme myös me vauvalaiset fiksuine mielipiteinemme. Kaikkein fiksuinta olisi seurustella ainakin alkuun eri asunnoista käsin, mutta sitä ei saa ehdottaa, koska aikuisilla on oikeus onneen...

Mistä tiedät, kuinka kauan seurustelua on jatkunut ennen yhteenmuuttoa?

Seurustelua on voinut olla toki vuosikausia, mutta talon omistajien erosta tuskin on kulunut kovin kauan, kun talo on vielä jakamatta.

Tai sitten miehen ex on huomattavan varakas ja ihmisystävällinen henkilö, joka on auttanut miestä asumaan talossa, johon tällä ei ole varaa, hankkien samalla itselle ja lapsille asunnon, jossa lapsilla on omat huoneet.

Eron jälkeen on lasten kannalta paras kun mitään uusiovirityksiä ei perusteta ollenkaan. Onko liikaa vaadittu asua erillään kunnes lapset ovat tarpeeksi vanhoja muuttamaan omilleen? Aikuisen ihmisen pitää ottaa vastuu omista virheistään ja osata asettaa ne lapset etusijalle elämässään kerran sellaisia on hankkinut! Näin säästytään monelta mielipahalta. Ikävää, mutta näin se nyt vaan menee!

Vierailija kirjoitti:

Aaargggh raivostuttaa aikuisten ihmisten itsekkyys ja olematon kyky kantaa vastuunsa valintojensa suhteen! Ei se yhteenmuutto ole mikään pakko-asia! Varmasti kaikille helpompaa, jos jatkatte eri osoitteissa asumista siihen asti kunnes yksi huone vapautuu.

No jos mies ei voi ostaa toistakin puolikasta, on talo myytävä pilkkahinnalla ja parhaassa tapauksessa myynnistä jää käteen vaan velkaa. Sitten isä muuttaa lapsineen kaksioon, jossa 16-v lähilapsi saa makkarin ja iskä vuodesohvan olkkariin. Etäpojat saa sitten nukkua olkkarin lattialla tai teinin lattialla patjoilla kolme päivää viikossa. Sekö on hyvä ratkaisu?

Tää on niin kutkuttavaa, kun porukka haukkuu äitipuolta ja tytärtä tilan viemisestä. Mites se menikään av mammojen mielestä, se esikoinen on se ALKUPERÄINEN lapsi ja perhe. Nuo kaksi seuraavaahan oli vaan uusperheen ankkurilapsia, eihän niillä pitäis olla mitään sanavaltaa asumiseen. Nehän on vaan etälapsiakin. :D

Makkareita on neljä ja kaksi niistä kuuluu aloittajalle, hänhän osti puolet kämpästä. Aloittaja haluaa käyttää toisen makkarinsa aikuisten makkariksi ja toisen tyttärelleen.

Isä haluaa käyttää omansa niin, että Tämä ALKUPERÄINEN jälkeläinen, jumalasta seuraava muuttaa luokseen ja saa oman huoneen ja kaksi poikaa jakavat toisen huoneen.

Esikoinen oli olemassa ennen noita uusia lapsia ja isän on se nyt vaan luokseen otettava, joten seuraavana tulleet etä-ankkuripennut jakakoot kiltisti sen yhden huoneen.

Siellä jakomäen kaksiossa kun on sitten vaan patjat lattialla.

Olen samaa mieltä, että uusperheen perustamisessa pitää noudattaa vakaata harkintaa ja mielummin pidättäytyä siltä. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että nämä kaksi pikkumiestä joutuisivat joka tapauksessa luopumaan huoneistaan. Se ei ole missään määrin ap:n vika. Ja se, joka ehdotti pidempää seurustelua ennen yhteenmuuttoa, tajuaa ehkä miettiä sitäkin, miten kallista omistusasumisen vaihtaminen välityspalkkioineen ja varainsiirtoveroineen on ja mies olisi joutunut joka tapauksessa siinäkin tapauksessa muuttamaan.