Mistä löytää työtön nainen?
Joka tykkää lempiä päivät pitkät ja nautiskella elämästä? Mistä voin löytää tai tavata? Onko jotain tuntomerkkejä, että tiedän ketä lähestyä? Kerro ole hyvä.
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te olette aivan pihalla, te av:n palstamiehet. Minun seuraelämäni koki kuoleman kun valmistuin työttömäksi ja nyt etsin toki töitä, mutta eipä se silti auta kun miehet lopettaa juttelun kun ilmenee etten ole töissä :D
Mulle on aivan sama onko mies töissä, kunhan hakisi edes aktiivisesti töitä. En vaan työttömän miehen kanssa ole missään tavannut, kaikki joko opiskelijoita tai työelämässä olevia. Mistä tietä työttömiä miehiä sitten löytää?
Kyllä se seuraelämä olisi kokenut kuoleman opiskeluaikoihin verrattuna, vaikka olisit saman tien siirtynyt työelämäänkin.
Ei, koska en koskaan tavannut miehiä opiskeluiden taholta vaan olen hakenut seurani aika työpaikoilta, harrastuksista tai netistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te olette aivan pihalla, te av:n palstamiehet. Minun seuraelämäni koki kuoleman kun valmistuin työttömäksi ja nyt etsin toki töitä, mutta eipä se silti auta kun miehet lopettaa juttelun kun ilmenee etten ole töissä :D
Mulle on aivan sama onko mies töissä, kunhan hakisi edes aktiivisesti töitä. En vaan työttömän miehen kanssa ole missään tavannut, kaikki joko opiskelijoita tai työelämässä olevia. Mistä tietä työttömiä miehiä sitten löytää?
Oot varmaan tavannut näitä akateemisia miehiä pääasiassa. Työttömiä miehiä on kahdenlaisia. 1 Miehet, jotka lorvivat kotona juomassa ja päihteitä käyttämässä. 2 Työttömät miehet, jotka kehittävät itseään fyysisesti ja psyykkisesti urheilemalla ja lukemalla itseään kiinnostavia aiheita.
Olen itse maisteri.
Missä noita 2. tyypin työttömiä miehiä löytää?
Eiköhän maisterin kannata pariutua mielummin kaltaistensa kanssa eli systeemin kouluttamien miesten kanssa kuin itseoppineiden miesten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te olette aivan pihalla, te av:n palstamiehet. Minun seuraelämäni koki kuoleman kun valmistuin työttömäksi ja nyt etsin toki töitä, mutta eipä se silti auta kun miehet lopettaa juttelun kun ilmenee etten ole töissä :D
Mulle on aivan sama onko mies töissä, kunhan hakisi edes aktiivisesti töitä. En vaan työttömän miehen kanssa ole missään tavannut, kaikki joko opiskelijoita tai työelämässä olevia. Mistä tietä työttömiä miehiä sitten löytää?
Oot varmaan tavannut näitä akateemisia miehiä pääasiassa. Työttömiä miehiä on kahdenlaisia. 1 Miehet, jotka lorvivat kotona juomassa ja päihteitä käyttämässä. 2 Työttömät miehet, jotka kehittävät itseään fyysisesti ja psyykkisesti urheilemalla ja lukemalla itseään kiinnostavia aiheita.
Olen itse maisteri.
Missä noita 2. tyypin työttömiä miehiä löytää?
Eiköhän maisterin kannata pariutua mielummin kaltaistensa kanssa eli systeemin kouluttamien miesten kanssa kuin itseoppineiden miesten kanssa.
Olisihan se, mutta yleisesti ottaen maisterimiehiä ei riitä edes kaikille maisterinaisille ja nyt kun olen akateeminen työtön nainen putoan vielä työttömien maisterinaistenkin alapuolelle.
Toki sen myönnän, että olen vain korkeintaan nätti, en lumoavan kaunis. Kauneudella saisi kaikki virheet ns. anteeksi.
Ilmankos mun mies on ollut vähän myrtsinä kun sain töitä pitkän työttömyyden jälkeen -ei ole eukko aina valmiina!
Lisäksi joutuu kuskaamaan lapsia, käymään kaupassa, tekemään itse ruokaa, sopimaan kaveritapaamisia (lapsille) yms. asioita jotka ennen hoidin lähes pelkästään itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te olette aivan pihalla, te av:n palstamiehet. Minun seuraelämäni koki kuoleman kun valmistuin työttömäksi ja nyt etsin toki töitä, mutta eipä se silti auta kun miehet lopettaa juttelun kun ilmenee etten ole töissä :D
Mulle on aivan sama onko mies töissä, kunhan hakisi edes aktiivisesti töitä. En vaan työttömän miehen kanssa ole missään tavannut, kaikki joko opiskelijoita tai työelämässä olevia. Mistä tietä työttömiä miehiä sitten löytää?
Kyllä se seuraelämä olisi kokenut kuoleman opiskeluaikoihin verrattuna, vaikka olisit saman tien siirtynyt työelämäänkin.
Ei, koska en koskaan tavannut miehiä opiskeluiden taholta vaan olen hakenut seurani aika työpaikoilta, harrastuksista tai netistä.
No voi perkele sentään. Kysy joltain formula-tähdeltä jos se ottais sut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista että mitä vaatimattomammat ovat naisen omat lähtökohdat, sitä vaativampi hän on miehen suhteen.
Olen esim. itse saanut pillua kauniilta naiselta, mutten lihavalta.
Eli sijassasi keskittyisin etsimään ihan työssä käyviä.
Mulla on kaikki muu kunnossa paitsi olen työtön. Pukeutuminen, ulkonäkö, lihakset, munan koko, äly (luen kirjoja, olen kiinnostunut historiasta, politiikasta, maailmantapahtumista etc)
Naiset katsovat minua, mutta ei tee mieli lähestyä tavallista työssä käyvää naista, kun tietää kuitenkin työttömyyteni olevan ongelma, kun se selville tulee.
Vähän kurjalta tuntuisi, jos mies haluaisi seuraani työllisyystilanteeni takia.
t. työtön nainen
Kyllä se ratkaisee millainen sinä olisit ihmisenä ja pitäisitkö edes minusta, mutta jos olemme molemmat työttömiä niin olemme samalla viivalla ja meillä on aikaa toisillemme. a+
Mitään muuta teillä ei sitten olekaan. Ei varaa laittaa kaunista kotia, ei varaa harrastaa, ei varaa matkustella, ei varaa sairastaa. Tulevaisuudessa olette kaksi kansaneläkeläistä ja toivonne on siinä, että hyvinvointiyhteiskunnasta säilyy edes rippeet ja on olemassa jonkinlainen sosiaaliturva. Itsestäänselvyys se ei todellakaan ole. Arki ja loma eivät erotu toisistaan mitenkään, on vain jatkuva välitila, jossa ei ole mielekästä tekemistä, päivät kuluvat odotellen jotain mitä ette tarkalleen ottaen osaa edes määritellä. Koskaan ei tule sitä onnistumisen tunnetta, kun on selviytynyt työhön liittyvistä haasteista tai voi raskaan viikon kunniaksi palkita itsensä, tapahtui se sitten oluella tai kakkukahvilla. Ei ole puhumista, kun arki pyörii vain omien nurkkien ja tv-ohjelmien ympärillä, ei sosiaalisia verkostoja, kun ei ole varaa käydä missään.
Onhan se kaunis ihanne, että rakkaus riittää, mutta uskon että tiedossa on vielä huomattavan paljon kylmempää kyytiä kuin nykyisin.
Olek nää joku nuori aloitteleva työläinen vai Nalle?
Todellisuudessa 90%:a ihmisistä enemmän tai vähemmän vituttaa mennä töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista että mitä vaatimattomammat ovat naisen omat lähtökohdat, sitä vaativampi hän on miehen suhteen.
Olen esim. itse saanut pillua kauniilta naiselta, mutten lihavalta.
Eli sijassasi keskittyisin etsimään ihan työssä käyviä.
Mulla on kaikki muu kunnossa paitsi olen työtön. Pukeutuminen, ulkonäkö, lihakset, munan koko, äly (luen kirjoja, olen kiinnostunut historiasta, politiikasta, maailmantapahtumista etc)
Naiset katsovat minua, mutta ei tee mieli lähestyä tavallista työssä käyvää naista, kun tietää kuitenkin työttömyyteni olevan ongelma, kun se selville tulee.
Vähän kurjalta tuntuisi, jos mies haluaisi seuraani työllisyystilanteeni takia.
t. työtön nainen
Kyllä se ratkaisee millainen sinä olisit ihmisenä ja pitäisitkö edes minusta, mutta jos olemme molemmat työttömiä niin olemme samalla viivalla ja meillä on aikaa toisillemme. a+
Mitään muuta teillä ei sitten olekaan. Ei varaa laittaa kaunista kotia, ei varaa harrastaa, ei varaa matkustella, ei varaa sairastaa. Tulevaisuudessa olette kaksi kansaneläkeläistä ja toivonne on siinä, että hyvinvointiyhteiskunnasta säilyy edes rippeet ja on olemassa jonkinlainen sosiaaliturva. Itsestäänselvyys se ei todellakaan ole. Arki ja loma eivät erotu toisistaan mitenkään, on vain jatkuva välitila, jossa ei ole mielekästä tekemistä, päivät kuluvat odotellen jotain mitä ette tarkalleen ottaen osaa edes määritellä. Koskaan ei tule sitä onnistumisen tunnetta, kun on selviytynyt työhön liittyvistä haasteista tai voi raskaan viikon kunniaksi palkita itsensä, tapahtui se sitten oluella tai kakkukahvilla. Ei ole puhumista, kun arki pyörii vain omien nurkkien ja tv-ohjelmien ympärillä, ei sosiaalisia verkostoja, kun ei ole varaa käydä missään.
Onhan se kaunis ihanne, että rakkaus riittää, mutta uskon että tiedossa on vielä huomattavan paljon kylmempää kyytiä kuin nykyisin.
Se on mielentila, way of life, less is more. Todellinen onnellisuus tulee pienistä asioista. Raha ja materia on kuin huume sitä halutaan aina lisää ja lisää, mikään ei riitä ja se sokaisee todelliselta onnellisuudelta ja rakkaudelta. Jos ihminen on henkisesti rikas elämä voi olla oikean ihmisen kanssa myös rikasta ilman uutta autoa ja isoa valkotiilitaloa mustavalkoisella sisustuksella ja niillä tähtityynyillä. Ei pienet tulot ole estänyt minua matkustelemasta, toki en ole voinut yöpyä siinä Pariisin hienoimmassa hotellissa vaan olen joutunut nukkumaan yöni hostellissa, mutta olen kuitenkin kokenut saman Pariisin mitä sinäkin kokisit sinun all inclusive hotellistasi :) Urheilu ei maksa mitään, juokse, nosta raskaasti ja syö terveellistä ruokaa (halpaa) niin kasvat, yksinkertaista. Elämä on sellaista kuin siitä tekee ja mihin on valmis tyytymään :) Ymmärrän sinua, enkä koskaan voisi tehdä sinua onnelliseksi, koska minä en pelkästään riittäisi sinulle. Varmasti löydät miehen joka pystyy täyttämään jokaisen kultareunaisen haaveesi. ap
Vierailija kirjoitti:
Todellisuudessa 90%:a ihmisistä enemmän tai vähemmän vituttaa mennä töihin.
90 % naisista jättää työnsä, jos lupaat elättää heidät.
Vierailija kirjoitti:
Etsi joku vähintään neljän lapsen työtön ja kouluttautumaton yksinhuoltajaäiti. He eivät yleensä edes halua, että mies kävisi töissä, koska silloinhan tuet pienenisivät.
Päivät kuluisivat leppoisasti lähipubissa, ryypäten tukirahoja. Lapset pärjäävät kotona yksinään murojen voimalla. Taas sossun tukien tullessa tilille, emäntä ostaa violettia hiusväriä kananpersetukkaansa, ehkä jotain kivaa Lidlistä lapsille. Ukko saa 100 euroa, jolla rehennellä varakkuudeellaan pubissa. Rehvastellaan ja ollaan kuin omistettaisiin koko eurooppa. Haukutaan kaikki,joilla menee hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te olette aivan pihalla, te av:n palstamiehet. Minun seuraelämäni koki kuoleman kun valmistuin työttömäksi ja nyt etsin toki töitä, mutta eipä se silti auta kun miehet lopettaa juttelun kun ilmenee etten ole töissä :D
Mulle on aivan sama onko mies töissä, kunhan hakisi edes aktiivisesti töitä. En vaan työttömän miehen kanssa ole missään tavannut, kaikki joko opiskelijoita tai työelämässä olevia. Mistä tietä työttömiä miehiä sitten löytää?
Kyllä se seuraelämä olisi kokenut kuoleman opiskeluaikoihin verrattuna, vaikka olisit saman tien siirtynyt työelämäänkin.
Ei, koska en koskaan tavannut miehiä opiskeluiden taholta vaan olen hakenut seurani aika työpaikoilta, harrastuksista tai netistä.
No voi perkele sentään. Kysy joltain formula-tähdeltä jos se ottais sut.
Kuule, en ole riittävän kaunis edes tavismiehelle, puhumattakaan formula-tähdestä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muista että mitä vaatimattomammat ovat naisen omat lähtökohdat, sitä vaativampi hän on miehen suhteen.
Olen esim. itse saanut pillua kauniilta naiselta, mutten lihavalta.
Eli sijassasi keskittyisin etsimään ihan työssä käyviä.
Mulla on kaikki muu kunnossa paitsi olen työtön. Pukeutuminen, ulkonäkö, lihakset, munan koko, äly (luen kirjoja, olen kiinnostunut historiasta, politiikasta, maailmantapahtumista etc)
Naiset katsovat minua, mutta ei tee mieli lähestyä tavallista työssä käyvää naista, kun tietää kuitenkin työttömyyteni olevan ongelma, kun se selville tulee.
Vähän kurjalta tuntuisi, jos mies haluaisi seuraani työllisyystilanteeni takia.
t. työtön nainen
Kyllä se ratkaisee millainen sinä olisit ihmisenä ja pitäisitkö edes minusta, mutta jos olemme molemmat työttömiä niin olemme samalla viivalla ja meillä on aikaa toisillemme. a+
Mitään muuta teillä ei sitten olekaan. Ei varaa laittaa kaunista kotia, ei varaa harrastaa, ei varaa matkustella, ei varaa sairastaa. Tulevaisuudessa olette kaksi kansaneläkeläistä ja toivonne on siinä, että hyvinvointiyhteiskunnasta säilyy edes rippeet ja on olemassa jonkinlainen sosiaaliturva. Itsestäänselvyys se ei todellakaan ole. Arki ja loma eivät erotu toisistaan mitenkään, on vain jatkuva välitila, jossa ei ole mielekästä tekemistä, päivät kuluvat odotellen jotain mitä ette tarkalleen ottaen osaa edes määritellä. Koskaan ei tule sitä onnistumisen tunnetta, kun on selviytynyt työhön liittyvistä haasteista tai voi raskaan viikon kunniaksi palkita itsensä, tapahtui se sitten oluella tai kakkukahvilla. Ei ole puhumista, kun arki pyörii vain omien nurkkien ja tv-ohjelmien ympärillä, ei sosiaalisia verkostoja, kun ei ole varaa käydä missään.
Onhan se kaunis ihanne, että rakkaus riittää, mutta uskon että tiedossa on vielä huomattavan paljon kylmempää kyytiä kuin nykyisin.
Se on mielentila, way of life, less is more. Todellinen onnellisuus tulee pienistä asioista. Raha ja materia on kuin huume sitä halutaan aina lisää ja lisää, mikään ei riitä ja se sokaisee todelliselta onnellisuudelta ja rakkaudelta. Jos ihminen on henkisesti rikas elämä voi olla oikean ihmisen kanssa myös rikasta ilman uutta autoa ja isoa valkotiilitaloa mustavalkoisella sisustuksella ja niillä tähtityynyillä. Ei pienet tulot ole estänyt minua matkustelemasta, toki en ole voinut yöpyä siinä Pariisin hienoimmassa hotellissa vaan olen joutunut nukkumaan yöni hostellissa, mutta olen kuitenkin kokenut saman Pariisin mitä sinäkin kokisit sinun all inclusive hotellistasi :) Urheilu ei maksa mitään, juokse, nosta raskaasti ja syö terveellistä ruokaa (halpaa) niin kasvat, yksinkertaista. Elämä on sellaista kuin siitä tekee ja mihin on valmis tyytymään :) Ymmärrän sinua, enkä koskaan voisi tehdä sinua onnelliseksi, koska minä en pelkästään riittäisi sinulle. Varmasti löydät miehen joka pystyy täyttämään jokaisen kultareunaisen haaveesi. ap
Täytyy sanoa, että ap on palauttanut uskoani miehiin :) Välillä tuntuu siltä, että kaikki kaksilahkeiset ovat niin kunnianhimonsa ja tunnekylmyytensä vallassa ettei heillä riitä aikaa tai innostusta miettiä, mikä tekee elämästä oikeasti elämisen arvoista ja miten sen voisi saavuttaa.
Itse valmistuin työttömäksi jokunen vuosi sitten ja sen jälkeen olen onnistunut saamaan vain muutaman kuukauden mittaisia pätkätöitä silloin tällöin. Nyt on taas työttömyyskausi päällä ja elämäni on siitä huolimatta / sen ansiosta varsin onnellista ja tyydyttävää. Tähän vuodenaikaan on erityisen kivaa seurata kevään etenemistä.
Toivotan sinulle onnea kumppanin etsimisessä, ap. Älä koskaan menetä elämäniloisuuttasi tai ala mitata itseäsi ulkoisten statussymbolien perusteella :)
Minkä ikäinen ja mistäpäin aloittaja on?
Vierailija kirjoitti:
No missä sä ap asut, minkä näköinen olet, millanen luonne/ulkonäkö vetoaa naisessa?
Kaakkois-Suomessa. Tummat hiukset, siniset silmät, lihaksikas, varmaan ihan hyvännäköinen jos naiset katsoo. Älykkyys, empatia, maanläheisyys, uskollisuus vetoaa naisessa. En osaa sanoa ulkonäöstä, koska olen ihastunut naisiin ulkonäöstä riippumatta, mutta ruskeista hiuksista tykkään. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te olette aivan pihalla, te av:n palstamiehet. Minun seuraelämäni koki kuoleman kun valmistuin työttömäksi ja nyt etsin toki töitä, mutta eipä se silti auta kun miehet lopettaa juttelun kun ilmenee etten ole töissä :D
Mulle on aivan sama onko mies töissä, kunhan hakisi edes aktiivisesti töitä. En vaan työttömän miehen kanssa ole missään tavannut, kaikki joko opiskelijoita tai työelämässä olevia. Mistä tietä työttömiä miehiä sitten löytää?
Kyllä se seuraelämä olisi kokenut kuoleman opiskeluaikoihin verrattuna, vaikka olisit saman tien siirtynyt työelämäänkin.
Ei, koska en koskaan tavannut miehiä opiskeluiden taholta vaan olen hakenut seurani aika työpaikoilta, harrastuksista tai netistä.
No voi perkele sentään. Kysy joltain formula-tähdeltä jos se ottais sut.
Kuule, en ole riittävän kaunis edes tavismiehelle, puhumattakaan formula-tähdestä!
:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te olette aivan pihalla, te av:n palstamiehet. Minun seuraelämäni koki kuoleman kun valmistuin työttömäksi ja nyt etsin toki töitä, mutta eipä se silti auta kun miehet lopettaa juttelun kun ilmenee etten ole töissä :D
Mulle on aivan sama onko mies töissä, kunhan hakisi edes aktiivisesti töitä. En vaan työttömän miehen kanssa ole missään tavannut, kaikki joko opiskelijoita tai työelämässä olevia. Mistä tietä työttömiä miehiä sitten löytää?
Kyllä se seuraelämä olisi kokenut kuoleman opiskeluaikoihin verrattuna, vaikka olisit saman tien siirtynyt työelämäänkin.
Ei, koska en koskaan tavannut miehiä opiskeluiden taholta vaan olen hakenut seurani aika työpaikoilta, harrastuksista tai netistä.
No voi perkele sentään. Kysy joltain formula-tähdeltä jos se ottais sut.
Kuule, en ole riittävän kaunis edes tavismiehelle, puhumattakaan formula-tähdestä!
:D
Jösses, toivottavasti synnyn seuraavalla kerralla naiseksi :/
Pääsisi hivenen helpommalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te olette aivan pihalla, te av:n palstamiehet. Minun seuraelämäni koki kuoleman kun valmistuin työttömäksi ja nyt etsin toki töitä, mutta eipä se silti auta kun miehet lopettaa juttelun kun ilmenee etten ole töissä :D
Mulle on aivan sama onko mies töissä, kunhan hakisi edes aktiivisesti töitä. En vaan työttömän miehen kanssa ole missään tavannut, kaikki joko opiskelijoita tai työelämässä olevia. Mistä tietä työttömiä miehiä sitten löytää?
Kyllä se seuraelämä olisi kokenut kuoleman opiskeluaikoihin verrattuna, vaikka olisit saman tien siirtynyt työelämäänkin.
Ei, koska en koskaan tavannut miehiä opiskeluiden taholta vaan olen hakenut seurani aika työpaikoilta, harrastuksista tai netistä.
No voi perkele sentään. Kysy joltain formula-tähdeltä jos se ottais sut.
Kuule, en ole riittävän kaunis edes tavismiehelle, puhumattakaan formula-tähdestä!
:D
Niin? Olen minä tuota naista ainakin pari pykälää rumempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niillä on jo kaikilla rikas tai ainakin hyvätuloinen mies. Tuskin vaihtavat kovin herkästi tyhjän päälle.
Naisille on niin paljon varakkaita miehiä tarjolla, ettei työttömänä valitettavasti taida juuri olla mahdollisuuksia - keskituloisenakin on nihkeää.
Jos haluaa onneaan koittaa niin lähtisin ehkä liikkeelle hiukan hippimäisistä nuorista naisista, joilla on menossa kulutusyhteiskuntaa vastustava vaihe. Tuntomerkkeinä söpöys ja värikkäät vaatteet plus pikkumyy-nuttura.
Mulle kelpaisi kyllä tällainen hipahtava nainen. Mistä löydän? ap
Eipä niitä vanhan ajan volkkarihippejä taida olla juuri missään enää. Ja ne loputkin ovat pääasiassa miehiä. Naiset kun seuraavat lähinnä trendejä ja hippi ei ole ollut trendiä enää 45 vuoteen.
...joitakin vuosia sitten duunikeikalla San Franciscossa törmäsin oikein kunnon old skool hippiposseen - kukkaisvolkkaripaku, nuutama hippiä joskin harmaantuneita plus kuuskybäisiä jne. Ja kaikki äijiä, naisia ei ollut kertaakaan kun tuohon porukkaan törmäsin (hengailivat hotellin läheisessä puistossa...)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te olette aivan pihalla, te av:n palstamiehet. Minun seuraelämäni koki kuoleman kun valmistuin työttömäksi ja nyt etsin toki töitä, mutta eipä se silti auta kun miehet lopettaa juttelun kun ilmenee etten ole töissä :D
Mulle on aivan sama onko mies töissä, kunhan hakisi edes aktiivisesti töitä. En vaan työttömän miehen kanssa ole missään tavannut, kaikki joko opiskelijoita tai työelämässä olevia. Mistä tietä työttömiä miehiä sitten löytää?
Kyllä se seuraelämä olisi kokenut kuoleman opiskeluaikoihin verrattuna, vaikka olisit saman tien siirtynyt työelämäänkin.
Ei, koska en koskaan tavannut miehiä opiskeluiden taholta vaan olen hakenut seurani aika työpaikoilta, harrastuksista tai netistä.
No voi perkele sentään. Kysy joltain formula-tähdeltä jos se ottais sut.
Kuule, en ole riittävän kaunis edes tavismiehelle, puhumattakaan formula-tähdestä!
:D
Niin? Olen minä tuota naista ainakin pari pykälää rumempi.
No höpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen ja mistäpäin aloittaja on?
24v ja Kaakkois-Suomesta. ap
Mitään muuta teillä ei sitten olekaan. Ei varaa laittaa kaunista kotia, ei varaa harrastaa, ei varaa matkustella, ei varaa sairastaa. Tulevaisuudessa olette kaksi kansaneläkeläistä ja toivonne on siinä, että hyvinvointiyhteiskunnasta säilyy edes rippeet ja on olemassa jonkinlainen sosiaaliturva. Itsestäänselvyys se ei todellakaan ole. Arki ja loma eivät erotu toisistaan mitenkään, on vain jatkuva välitila, jossa ei ole mielekästä tekemistä, päivät kuluvat odotellen jotain mitä ette tarkalleen ottaen osaa edes määritellä. Koskaan ei tule sitä onnistumisen tunnetta, kun on selviytynyt työhön liittyvistä haasteista tai voi raskaan viikon kunniaksi palkita itsensä, tapahtui se sitten oluella tai kakkukahvilla. Ei ole puhumista, kun arki pyörii vain omien nurkkien ja tv-ohjelmien ympärillä, ei sosiaalisia verkostoja, kun ei ole varaa käydä missään.
Onhan se kaunis ihanne, että rakkaus riittää, mutta uskon että tiedossa on vielä huomattavan paljon kylmempää kyytiä kuin nykyisin.