Apuja 2,5-vuotiaan hulivilin nukutukseen
Lapsen nukkumaan laittaminen on AINA ollut hankalaa, ihan alusta asti. Ei jotenkin vain millään malttaisi rauhoittua nukkumaan. Kun lapsi oli vielä siinä iässä, että nukkui pinniksessä, niin ongelma ei ollut niin suuri - lapsen saattoi "jättää huutamaan", ja hän sitten nukahti itsekseen 5-15 min huudon jälkeen. No, sitten kun hankimme juniorisängyn, niin ongelma vasta korostui. Lapsihan ei missään nimessä jää sänkyynsä, vaan juoksee sieltä pois, ovi auki ja käytävään riekkumaan. Eli käytännössä meidän täytyy nukuttaa tätä 2,5-vuotiasta iltaisin jopa kahden tunnin ajan, ja voin sanoa, että sen ajan käyttäisimme mielellämme muuhun - lapsi kun ON joka tapauksessa väsynyt ja tarvitsisi unensa. Haluan tarkentaa, että lapsi EI nuku liian paljon, ja todellakin ON väsynyt, mutta ei luonteensa takia yksinkertaisesti rauhoitu nukkumaan, ennen kuin ei fyysisesti enää pysty unta vastaan taistelemaan, ja tähän menee yleensä se kaksi tuntia.
Ainoa keino, millä saamme lapsen nukkumaan aiemmin on sitoa hänet syöttötuoliin kiinni, ja jättää huoneeseensa hetkeksi yksin. 5-10 minuuttia riittää siihen, että hän ikään kuin "tylsistyy" ja väsähtää. Lapsi täytyy ikään kuin "taltuttaa" uneen, saman lailla nukahti kun sai huutaa pinniksessä sen 10 minuuttia. Syöttötuolista siirrämme lapsen sänkyyn, ja lapsi nukahtaa sinne saman tien. Ei vain tunnu kovin hyvältä noin isoa sitoa kiinni, enkä tiedä onko se muuten lainvastaistakin? Mutta tämä tyylin on tällä hetkellä lapsenkin parhaaksi, että malttaa nukahtaa ja saa näin tarpeeksi unta. Muutoin se nukahtamisprosessi vie aina sen pari tuntia. Olisiko täällä kenelläkään kokemusta yhtä "hankalasta" tapauksesta? Vinkkejä ottaisin mielelläni vastaan, miten lapsen saisi rauhoittumaan ja nukahtamaan nopeammin. Rutiinin luulisin olevan kunnossa - iltapala ja -maito, hampaiden ja kasvojen pesu, kirjan lukeminen ja sänkyyn. Sisaruksella mitään samantyylistä ongelmaa ei ole koskaan ollut, eli kyseessä on nimenomaan lapsen luonteenpiirre.
Kommentit (82)
Siis mitä mä just luin?! Sidot kiinni syöttötuoliin ja jätät yksin huoneeseen?! Ei ihme jos nukuttaminen sänkyynkin on vaikeaa jos teillä on käytössä niin kamalia käytäntöjä! Huhuh!
Meillä sama ongelma, paitsi että lapsen nukahtamiseen menee "vain" tunti. Iltapala, hammaspesu, vaippa, yöpuku, iltasatu, valot pois - ja sitten alkaa se kiehnääminen. Meillä mies ei saa lapseen mitään kuria, hänen kanssaan ongelma on pahempi. Kun mies nukuttaa, lapsi hyppii sängyssä, roikkuu verhoissa, juoksee pois huoneesta jne. Jos minä nukutan ja sanon lujasti "pää tyynyyn ja silmät kiinni", lapsi tyyntyy ja hiljenee, mutta siltikin kieriskelee hyvän aikaa, ennen kuin uni tulee. Me emme siis voi vain viedä lasta petiin ja sanoa hyvää yötä. Emmekä todellakaan ala raahata lasta 500 kertaa käytävältä petiin joka ilta.
Olen huomannut, että lapsi rauhoittuu nopeammin, kun iltasatu luetaan himmeässä valossa ja niin, että lapsi saa istua sylissä ja katselemme satua lukiessa yhdessä kuvia ja pohdimme, mitä seuraavaksi tapahtuu jne. Lapsi tuntuu jotenkin tankkaavan läheisyyttä, jotta jaksaa aamuun asti olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä mä just luin?! Sidot kiinni syöttötuoliin ja jätät yksin huoneeseen?! Ei ihme jos nukuttaminen sänkyynkin on vaikeaa jos teillä on käytössä niin kamalia käytäntöjä! Huhuh!
Niin, oliko sinulla kertoa jotain vinkkejä tilanteeseen, vai tulla kauhistelemaan? Voisit jättää kommentoimatta, jos ei ole mitään annettavaa keskusteluun.
Kuulostaa aivan kamalalta tuo sitominen. Lopettakaa se heti. Ota yhteyttä kuntasi perheneuvolaan tai omaan neuvolaan, jotta saatte tukea.
Sitten muut niksit meiltä. Meillä sama tilanne, paitsi että lapsia on useampi ja villitsevät toisiaan.
1. Silittely auttaa, sillä saa hiukan ohjattua lasta pötkölleenkin.
2. Luemme i-padi pimeässä huoneessa silittäen toisella kädellä. Tällöin saan ikään kuin omaa aikaa, eikä hermo mene niin herkästi.
3. Vaihdamme nukuttajaa jos hermo alkaa mennä. Lapsi ei näes rauhoitu vihaisen aikuisen läheellä.
4. Isomman kanssa noudatamme myös uhkailua (lelu takavarikkoon jos metelöinti jatkuu) ja lahjontaa (esim.ruksi tauluun jos ilta mennyt hyvin)
5. Viimeinen vinkkini on, etyä olemme täysin hyväksyneet tilanteen. Eli tämä on nyt näin seuraavat 3 vuotta. Kyllä se lapsi koululaisena osaa jo nukahtaa.
Jännä luonteenpiirre!
Miksi et anna lapsen nukahtaa sohvalle tms. tai sitten vain juosta itseään väsyksiin
Kannattaa kokeilla rauhallista musiikkia.
Onneksi meillä kolmella lapsella on ollut luonteenpiirteenä itsenäinen nukahtaminen. Ei ole koskaan silitelty, kuunneltu huutoja, juoksutettu mehua tms.
Hyi mitä mä luin! Sitä lasta pelottaa nukkumaanmeno kun tietää joutuvansa sidotuksi. Provo! Eiköhän hulivili 2,5v osaa paeta syöttötuolista. Millä te oikein sidotte sen?
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama ongelma, paitsi että lapsen nukahtamiseen menee "vain" tunti. Iltapala, hammaspesu, vaippa, yöpuku, iltasatu, valot pois - ja sitten alkaa se kiehnääminen. Meillä mies ei saa lapseen mitään kuria, hänen kanssaan ongelma on pahempi. Kun mies nukuttaa, lapsi hyppii sängyssä, roikkuu verhoissa, juoksee pois huoneesta jne. Jos minä nukutan ja sanon lujasti "pää tyynyyn ja silmät kiinni", lapsi tyyntyy ja hiljenee, mutta siltikin kieriskelee hyvän aikaa, ennen kuin uni tulee. Me emme siis voi vain viedä lasta petiin ja sanoa hyvää yötä. Emmekä todellakaan ala raahata lasta 500 kertaa käytävältä petiin joka ilta.
Olen huomannut, että lapsi rauhoittuu nopeammin, kun iltasatu luetaan himmeässä valossa ja niin, että lapsi saa istua sylissä ja katselemme satua lukiessa yhdessä kuvia ja pohdimme, mitä seuraavaksi tapahtuu jne. Lapsi tuntuu jotenkin tankkaavan läheisyyttä, jotta jaksaa aamuun asti olla yksin.
Kuulostaa hyvin samalta, kuin meilläkin, ehkä vähän helpompana versiona. :) Harvoin meilläkään turvaudutaan tuohon syöttötuoliin, mutta joskus on ollut pakko, kun muuten siihen riehumiseen ei ole tullut loppua. Meillä myös niin, että isi on lepsumpi, eikä jaksa vänkätä lapsen kanssa. Usein isä aloittaa nukuttamisen, ja itse menen suihkuun ja siivoamaan, ja tulen sitten itse jatkamaan nukuttamista, ja saatan sen loppuun. Lapsen sänkyyn jättäminen on ihan naurettava idea, kun muuten se tosiaan joudutaan raahaamaan takaisin sänkyyn kymmeniä kertoja. Väitetään, että sen pitäisi toimia, että lapsi kyllä antaa periksi. Ja höpö höpö, siitähän lapsi saa oikein kivan leikin... Sadut meillä luetaan jo himmeässä valossa ja sylissä istuen. Mutta mikään ei auta. :( Ja sitten aamulla ollaan kiukkuisia, kun ei olla saatu tarpeeksi unta!
En ikinä sitoisi lasta! Onko ikinä käynyt mielessä mennä sen lapsen viereen pötkölleen ja nukuttaa se ? Näin se lapsi saa läheisyyttä ja turvaa ja rahoittuu ja jopa nukahtaa ilman huutoa. Meillä on 2-vuotias joka toisinaan ei muuten rauhotu, mutta noin rauhoittuu ja nukahtaa hetkessä. Mutta tää taitaaki olla provo.
Vierailija kirjoitti:
Hyi mitä mä luin! Sitä lasta pelottaa nukkumaanmeno kun tietää joutuvansa sidotuksi. Provo! Eiköhän hulivili 2,5v osaa paeta syöttötuolista. Millä te oikein sidotte sen?
Ööh, ihan syöttötulissa mukana olevilla valjailla?
Jännä juttu, että sitten kuitenkin nukahtaa nimenomaan kun on istunut aloillansa sen 10 minuuttia...
En ole myöskään tuon sitomisen kannalla, mutta samanlainen hulivili löytyy täältä. Nykyään helpommin nukahtaa, joskus yksinkin, mutta varsinkin pienempänä oli juurikin noin että meno päällä kunnes virta vain loppui ja uni tuli kesken liikkeen. Juniorisänkyyn siirrettäessä palauttelin pari viikkoa sitkeästi sänkyyn kun sieltä lähti, mutta reilut sata palautusta joka ilta kertoi sen että ei toimi tämän lapsen kohdalla. Aloin nukuttamaan sängyn vieressä estäen poislähtemiset.
Rutiinit myös kunnossa, joka ilta samanlaisena toistuu. Auttaa en osaa, meillä taisi auttaa aika (täyttää kesällä 3), mutta ymmärrän tilanteen rasittavuuden. Jätä omaan arvoonsa nämä rutiineista paasaavat, vika ei aina ole niiden puutteessa. Toiset vain ovat luonteeltaan paljon menevämpiä.
Vierailija kirjoitti:
Jännä luonteenpiirre!
Miksi et anna lapsen nukahtaa sohvalle tms. tai sitten vain juosta itseään väsyksiin
Siksi, että lapsi nukahtaa siinä tapauksessa about klo 23.00-24.00. Ja herätys on kello 06.30. Ei riitä lapselle kuuden-seitsemän tunnin yöunet.
Mutta itse asiassa juuri noin toimimme aiemmin, ja eihän sekään nyt toimi, että lapsi nukkuu seitsemän tunnin yöunia.
Melatoniinia luontaistuotekaupasta?
Googlaa Crib net restraint, on sellainen vauvansänkyyn/laidoille tuleva pehmeästä verkosta tehty katto, joka estää sängystä nousemisen. Käyttäkää sitä noiden syöttötuolisiteiden sijaan niin lapsi nukahtaa suoraan sänkyyn eikä pääse sieltä suotta lipettiin.
Huutaahan saa, kyllä tähän maailmaan ääntä mahtuu. Ei lapsi kuitenkaan kauaa huuda kun tajuaa, että yöllä nukutaan on talon sääntö.
Vierailija kirjoitti:
En ikinä sitoisi lasta! Onko ikinä käynyt mielessä mennä sen lapsen viereen pötkölleen ja nukuttaa se ? Näin se lapsi saa läheisyyttä ja turvaa ja rahoittuu ja jopa nukahtaa ilman huutoa. Meillä on 2-vuotias joka toisinaan ei muuten rauhotu, mutta noin rauhoittuu ja nukahtaa hetkessä. Mutta tää taitaaki olla provo.
No, nimenomaan tätä me tehdään joka ilta se kaksi tuntia. Satujen jälkeen maataan tai istutaan vieressä se lähes kaksi tuntia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi mitä mä luin! Sitä lasta pelottaa nukkumaanmeno kun tietää joutuvansa sidotuksi. Provo! Eiköhän hulivili 2,5v osaa paeta syöttötuolista. Millä te oikein sidotte sen?
Ööh, ihan syöttötulissa mukana olevilla valjailla?
Jännä juttu, että sitten kuitenkin nukahtaa nimenomaan kun on istunut aloillansa sen 10 minuuttia...
Meidän cp-vammainen 1v osaa riuhtoa itsensä irti tripptrappin valjaista, kaikista turvaistuimista ja rattaiden valjaista ja sillä ei ole juurikaan lihaksia. Joten en usko, että syöttötuoli pidättelee huliviliä normaalia 2,5v. Eli tää ei voi olla totta. Ohis.
Eikö jompikumpi vanhemmista voi toimia sitä kymmentä minuuttia "syöttötuolina"? Istutte hiljaa lapsen huoneessa tiukasti sylikkäin ja sitten unille kun on rauhoittunut?
Vierailija kirjoitti:
En ole myöskään tuon sitomisen kannalla, mutta samanlainen hulivili löytyy täältä. Nykyään helpommin nukahtaa, joskus yksinkin, mutta varsinkin pienempänä oli juurikin noin että meno päällä kunnes virta vain loppui ja uni tuli kesken liikkeen. Juniorisänkyyn siirrettäessä palauttelin pari viikkoa sitkeästi sänkyyn kun sieltä lähti, mutta reilut sata palautusta joka ilta kertoi sen että ei toimi tämän lapsen kohdalla. Aloin nukuttamaan sängyn vieressä estäen poislähtemiset.
Rutiinit myös kunnossa, joka ilta samanlaisena toistuu. Auttaa en osaa, meillä taisi auttaa aika (täyttää kesällä 3), mutta ymmärrän tilanteen rasittavuuden. Jätä omaan arvoonsa nämä rutiineista paasaavat, vika ei aina ole niiden puutteessa. Toiset vain ovat luonteeltaan paljon menevämpiä.
Sama juttu siis, lapsihan ei meilläkään opi siitä, että sitä kantaa takaisin sänkyyn vaikka tuhat kertaa. Ja kaksi tuntia sitä lasta sitten iltaisin nukutetaan sängyn vieressä. Mikä johtaakin siihen, että lapsi on aamuisin väsynyt, ja minulla ja miehelläni ei ole ollenkaan vapaa-aikaa, vaan nukkumaan mennään heti, kun lapsi on vihdoin hävinnyt taistonsa unta vastaan.
Jättää huutamaan? Sitoa syöttötuoliin?
Jos menetelmät ovat tällaisia niin äkkiä jotain oikeaa neuvoa hankkimaan vanhemmuuteen, vaikka neuvolasta!