Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Apuja 2,5-vuotiaan hulivilin nukutukseen
28.03.2016 |
Lapsen nukkumaan laittaminen on AINA ollut hankalaa, ihan alusta asti. Ei jotenkin vain millään malttaisi rauhoittua nukkumaan. Kun lapsi oli vielä siinä iässä, että nukkui pinniksessä, niin ongelma ei ollut niin suuri - lapsen saattoi "jättää huutamaan", ja hän sitten nukahti itsekseen 5-15 min huudon jälkeen. No, sitten kun hankimme juniorisängyn, niin ongelma vasta korostui. Lapsihan ei missään nimessä jää sänkyynsä, vaan juoksee sieltä pois, ovi auki ja käytävään riekkumaan. Eli käytännössä meidän täytyy nukuttaa tätä 2,5-vuotiasta iltaisin jopa kahden tunnin ajan, ja voin sanoa, että sen ajan käyttäisimme mielellämme muuhun - lapsi kun ON joka tapauksessa väsynyt ja tarvitsisi unensa. Haluan tarkentaa, että lapsi EI nuku liian paljon, ja todellakin ON väsynyt, mutta ei luonteensa takia yksinkertaisesti rauhoitu nukkumaan, ennen kuin ei fyysisesti enää pysty unta vastaan taistelemaan, ja tähän menee yleensä se kaksi tuntia.
Ainoa keino, millä saamme lapsen nukkumaan aiemmin on sitoa hänet syöttötuoliin kiinni, ja jättää huoneeseensa hetkeksi yksin. 5-10 minuuttia riittää siihen, että hän ikään kuin "tylsistyy" ja väsähtää. Lapsi täytyy ikään kuin "taltuttaa" uneen, saman lailla nukahti kun sai huutaa pinniksessä sen 10 minuuttia. Syöttötuolista siirrämme lapsen sänkyyn, ja lapsi nukahtaa sinne saman tien. Ei vain tunnu kovin hyvältä noin isoa sitoa kiinni, enkä tiedä onko se muuten lainvastaistakin? Mutta tämä tyylin on tällä hetkellä lapsenkin parhaaksi, että malttaa nukahtaa ja saa näin tarpeeksi unta. Muutoin se nukahtamisprosessi vie aina sen pari tuntia. Olisiko täällä kenelläkään kokemusta yhtä "hankalasta" tapauksesta? Vinkkejä ottaisin mielelläni vastaan, miten lapsen saisi rauhoittumaan ja nukahtamaan nopeammin. Rutiinin luulisin olevan kunnossa - iltapala ja -maito, hampaiden ja kasvojen pesu, kirjan lukeminen ja sänkyyn. Sisaruksella mitään samantyylistä ongelmaa ei ole koskaan ollut, eli kyseessä on nimenomaan lapsen luonteenpiirre.
Kommentit (82)
Onko neurologiset poikkeamat suljettu pois? Vai otetaanko niihin noin nuorella lapsella edes kantaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko neurologiset poikkeamat suljettu pois? Vai otetaanko niihin noin nuorella lapsella edes kantaa?
Ei ole suljettu pois. Lapsi on erittäin, erittäin aktiivinen, välillä tuntuu, että yliaktiivinen. Häntä on siis melkein mahdoton saada päiväunille ja yöunille. On ollut myös melko huono syömään alusta alkaen. Tekee usein taistelun joka asiasta. Viime aikoina on esiintynyt lyömistä ja puremista - uhmaikä näyttää olevan tuloillansa. On kuitenkin onneksi erittäin hyväntuulinen ja hymyilevä lapsi. "Erikoista" lapsessa on se, että hän ei vielä juurikaan puhu - luulen tämän johtuvan lapsen kolmikielisyydestä. Hän kyllä ymmärtää kolmea kieltä, mutta puhuu yksittäisiä sanoja (n. 50-70) vain minun äidinkielelläni. Puhun lapselle omaa äidinkieltäni, isä omaansa, ja suomea poika kuulee päiväkodissa ja muualla. Epäilivät päiväkodissa, että lapsi saattaa olla ärsyyntynyt siitä, että hän ei saa kunnolla ilmaistua itseänsä, ja sen takia joissain tapauksissa puree muita lapsia. Mutta sanoivat, että ryhmässä on useampiakin "purijoita".
Äh, mulla on kaikki lapset ollu tollasia. Johtuu vaan tarpeettomista päiväunista.
Vierailija kirjoitti:
Äh, mulla on kaikki lapset ollu tollasia. Johtuu vaan tarpeettomista päiväunista.
Lapsi tarvitsee kyllä edelleen päiväunensa. Muuten menee iltapäivä ja ilta hyvin levottomaksi ja aggressiiviseksikin. Olemme testanneet monen monta kertaa ilman päiväunia, mutta yöunille lapsi ei mene siltikään sen aiemmin, yllättävää kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äh, mulla on kaikki lapset ollu tollasia. Johtuu vaan tarpeettomista päiväunista.
Lapsi tarvitsee kyllä edelleen päiväunensa. Muuten menee iltapäivä ja ilta hyvin levottomaksi ja aggressiiviseksikin. Olemme testanneet monen monta kertaa ilman päiväunia, mutta yöunille lapsi ei mene siltikään sen aiemmin, yllättävää kyllä.
Rytmin vaihtumiseen kuluu pari viikkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äh, mulla on kaikki lapset ollu tollasia. Johtuu vaan tarpeettomista päiväunista.
Lapsi tarvitsee kyllä edelleen päiväunensa. Muuten menee iltapäivä ja ilta hyvin levottomaksi ja aggressiiviseksikin. Olemme testanneet monen monta kertaa ilman päiväunia, mutta yöunille lapsi ei mene siltikään sen aiemmin, yllättävää kyllä.
Rytmin vaihtumiseen kuluu pari viikkoa.
Tjaa... Pitäisiköhän vielä kokeilla tuotakin. Kokeilemme varnmaankin nyt ihan ensimmäisenä hierontaa, ja jos se ei toimi, niin harkitsemme varmaankin tuota päiväunien pois jättämistä. Kiitos vinkistä. Vaikka meillähän tämä nukkumisongelma on ollut alusta asti tämän lapsen kohdalla. On jotenkin erittäin rauhaton ollut aina. Toinen lapsi on taas kuin "unelma", mitä nukkumiseen tulee. Hyvä niin, sepä olisikin jotain, kun molemmat pitäisivät kahden tunnin show'n iltaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äh, mulla on kaikki lapset ollu tollasia. Johtuu vaan tarpeettomista päiväunista.
Lapsi tarvitsee kyllä edelleen päiväunensa. Muuten menee iltapäivä ja ilta hyvin levottomaksi ja aggressiiviseksikin. Olemme testanneet monen monta kertaa ilman päiväunia, mutta yöunille lapsi ei mene siltikään sen aiemmin, yllättävää kyllä.
Rytmin vaihtumiseen kuluu pari viikkoa.
Tjaa... Pitäisiköhän vielä kokeilla tuotakin. Kokeilemme varnmaankin nyt ihan ensimmäisenä hierontaa, ja jos se ei toimi, niin harkitsemme varmaankin tuota päiväunien pois jättämistä. Kiitos vinkistä. Vaikka meillähän tämä nukkumisongelma on ollut alusta asti tämän lapsen kohdalla. On jotenkin erittäin rauhaton ollut aina. Toinen lapsi on taas kuin "unelma", mitä nukkumiseen tulee. Hyvä niin, sepä olisikin jotain, kun molemmat pitäisivät kahden tunnin show'n iltaisin.
No mun lapset on jättäneet päiväunet enimmäkseen pois jo aikaisemmin kuin 2,5 vuoden iässsä. Oikeastaan heti kun unirytmi muutenkin tasoittuu. Nuoremmalla totutteluun menee pari kuukautta jolloin omaehtoiset päiväunet jää myöhemmäksi ja myöhemmäksi lopulta sulautuen yöuniin. Edellyttää tietysti, että sitä päiväunta ei pakolla tarjota vaan annetaan lapsen nukkua silloin kun tuntuu siltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi mitä mä luin! Sitä lasta pelottaa nukkumaanmeno kun tietää joutuvansa sidotuksi. Provo! Eiköhän hulivili 2,5v osaa paeta syöttötuolista. Millä te oikein sidotte sen?
Ööh, ihan syöttötulissa mukana olevilla valjailla?
Jännä juttu, että sitten kuitenkin nukahtaa nimenomaan kun on istunut aloillansa sen 10 minuuttia...
Meidän cp-vammainen 1v osaa riuhtoa itsensä irti tripptrappin valjaista, kaikista turvaistuimista ja rattaiden valjaista ja sillä ei ole juurikaan lihaksia. Joten en usko, että syöttötuoli pidättelee huliviliä normaalia 2,5v. Eli tää ei voi olla totta. Ohis.
Ei normaali 2,5 v pääse irti kunnolla laitetuista valjaista, 1-vuotiaasta puhumattakaan. Valjaita ei saa jättää liian löysälle, jotta lapsi ei saa revittyä olkapäiden yli meneviä hihnoja alas eikä myöskään liikuteltua rintakehän yli menevää poikittaista hihnaa. Ja solkien pitää olla selkäpuolella, jotta niitä ei pääse peukaloimaan.
Itse olen käyttänyt valjaita useammalla erityislapsella, joista vanhin on tällä hetkellä 5 v, eikä siltikään pääse niistä irti vaikka on aika väkivahva.
Aika yleistä on, että lapsi reagoi valjaisiin ihan eri tavalla kuin kiinnipitelyyn. Kun joku pitelee lasta kiinni, niin lapsi provosoituu siitä ja pyrkii jatkuvasti rimpuilemaan irti, kun taas valjaat otetaan enemmän "annettuna", eikä muutaman kokeilun jälkeen edes yritetä päästä niistä irti, vaan tosiaan vain puuhaillaan rauhallisena siinä paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minne se lähtee sängystä jos sä oot siellä sängyssä tai sängyn vieressä ja mitä se tekee jos annat vaan mennä? Jos meette kaikki nukkumaan yhtä aikaa samaan paikkaan ja te aikuiset esitätte nukkuvaa molemmat niin lähteekö se lapsi hillumaan yksinään johki? Vai viettekö te sen vaan sänkyyn ja jätätte sinne ja sen pitäis yksin nukahtaa? Tottakai se tulee perässä pois. Teille on tullu nukutuksesta ihan älytön homma ja se itsessään jo nostaa lapsen vireystasot ihan pilviin kun se tietää et taistelu alkaa. Voisko mummo tai joku muu tulla hoitamaan muutaman illan ja kokeilla mitä siinä tapahtuu? Tilanne vois rauhottua.
Lähtee kiertelemään ympäri huonetta, hyppää ikkunalaudalle, avaa ikkunat, vetää kirjat alas hyllystä, menee maton alle, pomppii huoneessa olevalta sohvalta alas. Tätä pari minuuttia, sitten avaa oven, juoksee käytävään, ja siitä esim. vierashuoneeseen, menee vierasssänkyyn peiton alle, josta pomppaa 10 s kuluttua ylös ja juoksee vaatekaapin luo, menee vaatekaappiin, ja laittaa oven kiinni. Kurkkii sieltä sellaiset 30 s, kunnes matka jatkuu esim. kylppäriin, missä remuaa aikansa, siitä sitten pikkusiskon huoneeseen herättämään hänet. Lapsi kyllä lähtee yksin hillumaan, se on jo nähty. Yksi yö hän heräsi kolmen aikaan, ja ei muuta kuin yläkertaan sohvalle autoilla leikkimään. No, nyt on rapussa portti, ettei pääse ylös.
Meillä ei ole isovanhempia, jotka välittäisi/joita kiinnostaisi. Viime kerralla kun anoppi oli kylässä, pyysimme laittamaan pojan nukkumaan, ja hän tuli pojan kanssa ulos huoneesta n. 2 min jälkeen. Eli ei kiinnosta. Tulevat meille vain "vieraiksi", lastenhoito ei heitä kiinnosta.
No onpa ikävää. Ja sit poika kuitenkin talttuu heti jos pysyy makuuasennossa tai jopa istuvaltaan 10 minuuttia? Joku vieraampi ihminen vois toimia jos poika on yhtään vieraskorea...tai sitten ei. Ootteko ollu missään reissuissa tai kylässä ja onko poika siellä samanlainen? Onko nukuttaminen onnistunut missään tilanteessa helpommin vai onko se aina tollasta hillumista?
Juuri näin. Hän ikään kuin rauhoittuu välittömästi syöttötuolissa. Silloin harvoin, kuin tuota kikkaa olemme joutuneet käyttämään, olen jättänyt hänelle kirjan katseltavaksi, ja hän jää ihan tyytyväisenä huoneeseensa. Itse asiassa arvioisin, että hän on tuolissa ehkä viitisen minuuttia... Päiväkodista itse asiassa saimmekin tämän vinkin, he kuulemma laittavat lapsen syöttötuoliin kiinni aina niissä tilanteissa, kun pitäisi olla paikallaan ja rauhoittua, eli jotkut satuhetket ja lauluhetket. Muutoin häntä ei kuulemma yksinkertaisesti saa pysymään aloillansa. Olivat yrittäneet pitää väkisin sylissä, mutta lapsi oli saanut kamalat raivarit. Tuolissa oli istunut ihan tyytyväisenä. Samoin kun olivat käyneet retkillä jne., niin meidän lapsemme on ainut, joka on rattaissa kiinnitettynä, muut lapset istuvat penkeillä. :( Ymmärrän kyllä, että tekevät tämän lapsen oman turvallisuuden vuoksi - sillä hän osaa häipyä näköpiiristä nanosekuneissa, eikä todellakaan tule pyydettäessä takaisin. Parempi näin, kuin että juoksee suoraan autotielle...
Niin se ongelma ei ole pelkästään nukutustilanteessa. Sitten ei kyllä varmaa mitkään rutiinit auta. Mitä jos teille rauhoittamisrutiiniksi on muodostunut tuo syöttötuoli? Sain aloituksesta kuvan että se sidotaan kiinni tuoliin ja siellä se sitten huutaa, mutta eihän tollanen kirjan kattelu mitään haittaa. Mitä neuvolassa on sanottu tästä ylivilkkaudesta?
Harvoin meillä tuota syöttötuolia käytetään, mutta se on tosiaan ainoa keino, jolla lapsi rauhoittuu nopeasti ja helposti. Samoin rattaisiin ja autoistuimeen laittaminen. Ikään kuin lapsen on pakko liikkua ja mennä, jos pystyy, mutta heti kun hänet ns. "kahlitaan", niin hän rauhoittuu samoin tien. Pahoittelen, jos aloituksesta sai väärän kuvan. Suomi ei ole äidinkieleni, johtuisikohan siitä? Silloin kun käytämme syöttötuolia, laitetaan lapsi siis siihen kiinni ihan niillä turvahihnoilla/valjailla, jotka tulevat tuolin mukana. Käytän tuolia myös silloin, kun minun on pakko jättää lapsi hetkeksi yksin, esim. jos minun täytyy laittaa sisarus nukkumaan tai käydä vessassa. Laitan silloin isomman istumaan ja lastenohjelmat pyörimään. En osaa kuvitellakaan mitä kaikkea hän voisi mahdollisesti keksiä sillä aikaa kun olen poissa, joten kyllä tuo meillä on aika ehdoton apuväline. Minusta on parempi, että lapsen "vapaus riistetään" hetkeksi, kuin että hän mahdollisesti loukkaa itsensä hengenvaarallisesti sillä aikaa kun olen poissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi mitä mä luin! Sitä lasta pelottaa nukkumaanmeno kun tietää joutuvansa sidotuksi. Provo! Eiköhän hulivili 2,5v osaa paeta syöttötuolista. Millä te oikein sidotte sen?
Ööh, ihan syöttötulissa mukana olevilla valjailla?
Jännä juttu, että sitten kuitenkin nukahtaa nimenomaan kun on istunut aloillansa sen 10 minuuttia...
Meidän cp-vammainen 1v osaa riuhtoa itsensä irti tripptrappin valjaista, kaikista turvaistuimista ja rattaiden valjaista ja sillä ei ole juurikaan lihaksia. Joten en usko, että syöttötuoli pidättelee huliviliä normaalia 2,5v. Eli tää ei voi olla totta. Ohis.
Ei normaali 2,5 v pääse irti kunnolla laitetuista valjaista, 1-vuotiaasta puhumattakaan. Valjaita ei saa jättää liian löysälle, jotta lapsi ei saa revittyä olkapäiden yli meneviä hihnoja alas eikä myöskään liikuteltua rintakehän yli menevää poikittaista hihnaa. Ja solkien pitää olla selkäpuolella, jotta niitä ei pääse peukaloimaan.
Itse olen käyttänyt valjaita useammalla erityislapsella, joista vanhin on tällä hetkellä 5 v, eikä siltikään pääse niistä irti vaikka on aika väkivahva.
Aika yleistä on, että lapsi reagoi valjaisiin ihan eri tavalla kuin kiinnipitelyyn. Kun joku pitelee lasta kiinni, niin lapsi provosoituu siitä ja pyrkii jatkuvasti rimpuilemaan irti, kun taas valjaat otetaan enemmän "annettuna", eikä muutaman kokeilun jälkeen edes yritetä päästä niistä irti, vaan tosiaan vain puuhaillaan rauhallisena siinä paikalla.
Itse asiassa syöttötuolissa ei ole valjaat, vaan ihan vain reisien päälle ja reisien välistä tulevat hihnat. Äh, vaikea selittää. Mutta ei meidän lapsemme niistä pois pääse, jos ne on oikein laitettu.
Ja meillä pätee juuri tuo - jos lapsi sille tuulelle sattuu, niin hän on kuin paholaisen riivaama kun yritämme itse pidellä häntä kiinni. Siksi se ei oikein ole vaihtoehto. Tuolissa hän rauhoittuu kyllä. Ihan tyytyväisenä jää lukemaan kirjaansa. Se tuntuu pahalta itsestä lähinnä vain siksi, että ikään kuin kahlitsee toisen, vaikka tarkoitus onkin hyvä ja lapsi olisi tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Jättäkää se sinne huoneeseensa. Kaikki lelut pois vaan, huoneesta mahdollisimman tylsä. Jos tulee sieltä pois, siirrätte takaisin ja ovi kiinni. Ei se kuole siihen, että vähän aikaa riehuu huoneessaan ja kenties nukahtaa lattialle.
Itse en koe turvallisena jättää 2,5-vuotiasta yksin omaan huoneeseensa riehumaan. Okei, kaikki lipastot ja kaapit toki on kiinnitetty seinään, etteivät pääse kaatumaan, mutta kyllähän sitä tuon ikäinen nyt voi teloa itsensä about miljoonalla eri tavalla, varsinkin kun on vielä noin harvinaisen vilkas tapaus. Eli minusta tämä ei kyllä valitettavasti tule kuuloonkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuota tassuttelua minäkin alkaisin kokeilla. En kannata mitään sitomisia, mutta kyllä selvästi huomaa, että monella vastaajalla ei ole oikeasti huonosti nukahtavaa lasta :( Kumpikin lapseni oli huono nukahtaja pienenä, ja silloin eivät rutiinit, päivän ulkoilut, hyrinät ja hämärät ratkaisseet oleellisesti mitään (no toki muuten oli hyvä pitää rutiinit kunnossa). Meillä tilanne helpottui tasan silloin, kun päiväunet loppuivat. Sitten alkoivat yöunet maistua. Muuten lapseni olivat ihan erilaisia kuin ap:n ilmeisesti hyvin vilkas ja liikunnallinen lapsi. En tarkoita kysyä tätä mitenkään rumasti, mutta onko ollut mitään viitteitä siitä, että lapsella olisi muuten mitään ongelmaa kehityksessä? Siis eihän pienelle nyt mitään diagnooseja yleensä jaella, mutta tarkoitan, että pystyykö muuten toimimaan ikätasoisesti? Käsittääkseni moniin neurologisiin juttuihin liittyy huonoa nukkumista. Mutta lähinnä nyt toivotan teille tsemppiä! Muistan itsekin sen tunteen, kun itse nukutti lasta tuntikausia joka päivä ja muut kehuivat, kuinka uni tulee kesken iltasadun...
Ei tarvitse mitenkään pelätä rumalla kysymistä. Apua ja vinkkejähän minä tässä nimenomaan haen. Lapsi on mielestäni ihan normaalisti kehittynyt. Hän on siis erittäin vilkas, aktiivinen ja motorisesti kehittynyt. Välillä tuntuu, ettei hän jaksa keskittyä asioihin kovin kauaa. Päiväkodista sanoivat, että kun hän alkaa käydä ylikierroksilla, laittavat he hänet myös syöttötuoliin istumaan ja kiinni, ja antavat esim. palapelejä tehtäväksi, ja silloin osaakin keskittyä hienosti ja tehdä pelejä ja piirtää jne. puolikin tuntia. Ihan samanlailla kuin meillä kotonakin siis - jos laitamme istumaan, niin keskittyy kyllä kirjoihin hienosti ja väsähtää myös nopeasti.
Ainoa, missä lapsi on ikätasoa "jäljessä" on kielen kehitys. Eli ei vielä osaa juuri puhua, vain yksittäisiä sanoja. Luulen tämän johtuvan lapsen kolmikielisyydestä. Lapsi kyllä ymmärtää kaikkia kolmea kieltä, ja osaa sanoa 50-70 sanaa minun äidinkielelläni. Sanon siis "jäljessä" heittomerkeissä siksi, että lapsen täytyy oppia kolminkertainen määrä sanoja ja lisäksi oppia rakenteet ja muut kolmella eri kielellä.
Oletko miettinyt, että laittaisit lapsen valjailla sänkyyn kiinni samalla lailla kuin mitä esim. vaunuissa nukuttaessa tehdään? Eli nukutuksen ajan lapsi olisi valjaissa ja valjaat sängyssä kiinni, ja sitten kun nukahtaa, niin otat valjaat sängystä irti?
Varmaan rauhoittuisi aika tehokkaasti sillä tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun käytämme syöttötuolia, laitetaan lapsi siis siihen kiinni ihan niillä turvahihnoilla/valjailla, jotka tulevat tuolin mukana. Käytän tuolia myös silloin, kun minun on pakko jättää lapsi hetkeksi yksin, esim. jos minun täytyy laittaa sisarus nukkumaan tai käydä vessassa. Laitan silloin isomman istumaan ja lastenohjelmat pyörimään. En osaa kuvitellakaan mitä kaikkea hän voisi mahdollisesti keksiä sillä aikaa kun olen poissa, joten kyllä tuo meillä on aika ehdoton apuväline. Minusta on parempi, että lapsen "vapaus riistetään" hetkeksi, kuin että hän mahdollisesti loukkaa itsensä hengenvaarallisesti sillä aikaa kun olen poissa.
Miksi lähdet pois?
Kylläpä kuulostaa rankalta :(
Minun neuvoni on hämärä huone, rauhallinen unimusiikki ja silittely, ei jutella, hyssytellään vaan ja silitellään omat silmät suljettuna. Yks mikä vois kans rauhoittaa lasta, on semmoinen yövalo joka pöyrii ja valaisee kattoon tai seiniin hitaasti liikkuvia kuvia :)
Voisivatko sisarukset nukkua vierekkäin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun käytämme syöttötuolia, laitetaan lapsi siis siihen kiinni ihan niillä turvahihnoilla/valjailla, jotka tulevat tuolin mukana. Käytän tuolia myös silloin, kun minun on pakko jättää lapsi hetkeksi yksin, esim. jos minun täytyy laittaa sisarus nukkumaan tai käydä vessassa. Laitan silloin isomman istumaan ja lastenohjelmat pyörimään. En osaa kuvitellakaan mitä kaikkea hän voisi mahdollisesti keksiä sillä aikaa kun olen poissa, joten kyllä tuo meillä on aika ehdoton apuväline. Minusta on parempi, että lapsen "vapaus riistetään" hetkeksi, kuin että hän mahdollisesti loukkaa itsensä hengenvaarallisesti sillä aikaa kun olen poissa.
Miksi lähdet pois?
Koska muuten lapsi ei rauhoita, vaan innostuu läsnäolostani. Haluaa leikkiä, jutella jne. Jos lähden, niin tylsistyy ja väsähtää.
Ongelma ei ole nukuttamisessa vaan siinä mitä päivän aikana tapahtuu.
-liikaa telsua
-liian vähän ulkoilua
-liian vähän fyysistä toimintaa
Lapsen päivässä kuuluu olla niin paljon tekemistä, että illalla väsyttää. Jos ei väsytä tarvitaan tekemistä lisää. Ja aivan erityisesti ulkoilua. Telkku pois.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei ole nukuttamisessa vaan siinä mitä päivän aikana tapahtuu.
-liikaa telsua
-liian vähän ulkoilua
-liian vähän fyysistä toimintaa
Lapsen päivässä kuuluu olla niin paljon tekemistä, että illalla väsyttää. Jos ei väsytä tarvitaan tekemistä lisää. Ja aivan erityisesti ulkoilua. Telkku pois.
Lapsi ulkoilee sellaiset viisi tuntia päivässä säällä kuin säällä. Jos olisit lukenut aloituksen ajatuksella, niin olisit huomannut, että kirjoitin, että lapsi ON väsynyt, mutta taistelee unta vastaan ja puoliunessakin vielä nousee sängystä ulos. Kyse ei ole siitä, etteikö lapsi olisi väsynyt. Telkkaria meillä ei katsella.
Alue: Aihe vapaa
Niin se ongelma ei ole pelkästään nukutustilanteessa. Sitten ei kyllä varmaa mitkään rutiinit auta. Mitä jos teille rauhoittamisrutiiniksi on muodostunut tuo syöttötuoli? Sain aloituksesta kuvan että se sidotaan kiinni tuoliin ja siellä se sitten huutaa, mutta eihän tollanen kirjan kattelu mitään haittaa. Mitä neuvolassa on sanottu tästä ylivilkkaudesta?