Lue keskustelun säännöt.
En usko rangaistuksiin kasvatuskeinona. Onko muita?
23.03.2016 |
Perheessä uaseampi lapsi, kaikki jo kouluikäisiä.
Kommentit (155)
Varmasti on muitakin kaltaisiasi vanhempia. Nyky-yhteiskunnasta päätellen valitettavasti paljonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko minäkään emmekä käytä niitä. Tietenkin rankaisisin, jos jotain tahallisen ikävää tekisi, mutta pääasiassa uskon kannustamiseen ja keskustelemiseen sekä siihen, että lapsi oppii itse tietoiseati toimimaan oikein. Tämä vaatii ajattelukyvyn kehittämistä.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti on muitakin kaltaisiasi vanhempia. Nyky-yhteiskunnasta päätellen valitettavasti paljonkin.
Mitä tarkoitat? Kyllä meillä kasvatetaan, siihen ei tarvita rankaisemista.
Joillakin lapsilla rangaistuksia ei tarvita, mutta useimmilla kyllä. Sen kyllä näkee lasten käytöksestä jos vanhemmat eivät käytä rangaistuksia vaikka kyseinen lapsi niitä tarvitsisi. Säännöistä ei välitetä, puhutaan rumia eikä koulun opettajien tai tarhan tätien totteleminen kiinnosta. Ylipäätään määräykset menevät yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos, koska lapsi tietää, ettei aikuinen mahda hänelle mitään vaikka jättäisikin tottelematta.
Riippuu minkä kukakin laskee rankaisuna.
Meillä ei mennä jäähylle tms. (lapsi 2v), mutta jos esim. sylissä ollessaan lyö ja kiellosta huolimatta toistaa, totean "jos vielä lyöt, äiti laittaa sinut pois sylistä" ja jos lyö, niin todellakin toteutan uhkaukseni. Toki myös puhutaan lyömisestä, perustellaan kielto ja käsitellään sitä lyömiseen johtanutta fiilistä 2-vuotiaan tavalla (siis puhutaan ja sanoitetaan).
Meillä on kaikilla tässä talossa oikeus olla huonolla tuulella, kiukutellakin kohtuudella ja murjottaa, ei ne ole minusta rankaistavia juttuja. Pyrin kasvatuksessani pääpainoisesti käsittelemään asioita puhumalla ja nimenomaan kannustamalla aina, kun siihen on aihetta - siis ihan arkipäiväisissäkin jutuissa. Kiitän lasta avusta, kehun reippaudesta esim. kauppakäynnillä ("olit tosi reipas kaupassa, oli kiva käydä yhdessä kun niin hienosti autoit äitiä") ja ne negatiiviset hetket pyritään tosiaan vain puhumaan läpi.
Tosin lapsihan on vasta pieni, tiedä sitten tulevasta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joillakin lapsilla rangaistuksia ei tarvita, mutta useimmilla kyllä. Sen kyllä näkee lasten käytöksestä jos vanhemmat eivät käytä rangaistuksia vaikka kyseinen lapsi niitä tarvitsisi. Säännöistä ei välitetä, puhutaan rumia eikä koulun opettajien tai tarhan tätien totteleminen kiinnosta. Ylipäätään määräykset menevät yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos, koska lapsi tietää, ettei aikuinen mahda hänelle mitään vaikka jättäisikin tottelematta.
Pointtina onkin kasvattaa lapsi ymmärtämääm, miksi hän tottelee -ei aikaansaada sitä vallalla, vaan niin että lapsi ymmärtää asian itse.
Vierailija kirjoitti:
Joillakin lapsilla rangaistuksia ei tarvita, mutta useimmilla kyllä. Sen kyllä näkee lasten käytöksestä jos vanhemmat eivät käytä rangaistuksia vaikka kyseinen lapsi niitä tarvitsisi. Säännöistä ei välitetä, puhutaan rumia eikä koulun opettajien tai tarhan tätien totteleminen kiinnosta. Ylipäätään määräykset menevät yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos, koska lapsi tietää, ettei aikuinen mahda hänelle mitään vaikka jättäisikin tottelematta.
Minä taas katson, että nuo haistattelijalapset tietävät, että rangaistus tulee joka tapauksessa, teki niin tai näin. Siksi voi huoleti tehdä pahojaan, koska jo pienestä pahasta, vaikka viattomasta unohduksesta tai naurahduksesta väärässä paikassa tulee rangaistus. Sama se, jos tekee jotain oikeasti väärää, vanhemmat rankaisee joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä käytössä jäähy. Ollut jo pienestä saakka. Lapset osaa käyttäytyä eivätkä perseile niinkuin nämä vapaan kasvatuksen tulokset. Osaavat ja saavat silti olla myös lapsia.
En minäkään. Keskustelu lasten kanssa on paras kasvatuskeino. Asioiden selittäminen ja oikean ja väärän pohtiminen. 2 lasta olen fiksuiksi aikuisiksi kasvattanut tällä tavalla. Suosittelen tätä toimintamallia ehdottomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pointtina onkin kasvattaa lapsi ymmärtämääm, miksi hän tottelee -ei aikaansaada sitä vallalla, vaan niin että lapsi ymmärtää asian itse.
Se on kyllä valitettavasti täysi utopia saada keskivertoihminen hyväksymään kaikki säännöt ja unohtamaan oman edun tavoittelu toisten kustannuksella. Tämä koskee vielä enemmän lapsia kuin aikuisia, koska lapsilla tunnetusti omatunto ja yleisesti asioiden ymmärtäminen ei ole läheskään aikuisen tasolla.
Tietysti pitää selittää miksi säännöt menevät niin ja niin, mutta erittäin usein siitä seuraa kyllä katastrofi, jos taustalla ei ole tilannekohtaisesti joko rangaistusta ja/tai palkitsemista varmistamassa tottelemista.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu minkä kukakin laskee rankaisuna.
Meillä ei mennä jäähylle tms. (lapsi 2v), mutta jos esim. sylissä ollessaan lyö ja kiellosta huolimatta toistaa, totean "jos vielä lyöt, äiti laittaa sinut pois sylistä" ja jos lyö, niin todellakin toteutan uhkaukseni. Toki myös puhutaan lyömisestä, perustellaan kielto ja käsitellään sitä lyömiseen johtanutta fiilistä 2-vuotiaan tavalla (siis puhutaan ja sanoitetaan).
Meillä on kaikilla tässä talossa oikeus olla huonolla tuulella, kiukutellakin kohtuudella ja murjottaa, ei ne ole minusta rankaistavia juttuja. Pyrin kasvatuksessani pääpainoisesti käsittelemään asioita puhumalla ja nimenomaan kannustamalla aina, kun siihen on aihetta - siis ihan arkipäiväisissäkin jutuissa. Kiitän lasta avusta, kehun reippaudesta esim. kauppakäynnillä ("olit tosi reipas kaupassa, oli kiva käydä yhdessä kun niin hienosti autoit äitiä") ja ne negatiiviset hetket pyritään tosiaan vain puhumaan läpi.
Tosin lapsihan on vasta pieni, tiedä sitten tulevasta...
Ja lisään tähän vielä, että olenhan itsekin joskus huonolla tuulella. Väsymys, rankka työviikko, muu stressi, you name it. Silloin sanoitan lapselle tyylillä "nyt äitiä vähän kiukuttaa, äitillä on huono mieli". Näytän esimerkillä, etten pura sitä lyömällä/paiskomalla/karjumalla vaan sanomalla. Toki joskus tulee ärähdettyä, mutta sen käsittelen ihan samalla tavalla kuin lapsen "toilailut" - kerron, että äitiä kiukutti ja äiti teki väärin kun huusi. Sanoitan ja selitän omat tuntemukseni, jotta lapsi oppisi että on enemmän kuin ok tuntea eri tunteita, mutta niitä voi käsitellä eri menetelmin - ja että on ainoastaan ja vain inhimillistä, että toisinaan pinna ei kestäkään ja tulee ylitettyä se hyvän käytöksen raja. Mutta siitäkin selvitään ja ne ovat vain ohimeneviä purkauksia.
t. lainauksen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rankaiseminen edustaa vain vahvemman voimankäyttöä. Ei kukaan opi mitään rankaisemalla, vaan opettelemalla ajattelemaan. Vanhempien tehtävä on opastaa siinä. Tosin, jos vanhempikaan ei ajattele ...
Miten muuten reagoitte, jos lastanne on rangaistu koulussa tai tarhassa (esim. jälki-istunto tai jäähy)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä käytössä jäähy. Ollut jo pienestä saakka. Lapset osaa käyttäytyä eivätkä perseile niinkuin nämä vapaan kasvatuksen tulokset. Osaavat ja saavat silti olla myös lapsia.
Jos sun lapset osaa käyttäytyä eivätkä perseile, niin mihin teillä sitä jäähyä käytetään?
Meillä keskustellaan paljon oikeasta ja väärästä, ohjataan oman järjen käyttöön ja muiden kunnioittamiseen. Jos ja kun lapset joskus hölmöilevät, asiasta keskustellaan ja mietitään missä meni vikaan, mitä voisi tehdä toisin.
Meillä on kotona posiviitinen ja hyvin avoin ilmapiiri eikä meillä myöskään esim. huudeta. Missään tuntemissani perheissä missä huudetaan ja rangaistaan, ei ole sen paremmin käyttäytyviä lapsia, monesti jopa päinvastoin.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Rankaiseminen edustaa vain vahvemman voimankäyttöä. Ei kukaan opi mitään rankaisemalla, vaan opettelemalla ajattelemaan. Vanhempien tehtävä on opastaa siinä. Tosin, jos vanhempikaan ei ajattele ...
Ajatella mikä säästö saataisiin aikaan vaikka lopettamalla Suomesta vankilat. Ties kuinka monta kymmentä miljoonaa joka vuosi. Lisäksi lakien noudattaminen paranisi, kun ihmiset eivät enää kokisi itseään alistetuiksi ja alkaisivat ajatella enemmän.
Aika kumma, ettei lainsäätäjä kuuntele nykyaikaisen kasvatustieteen tutkimustuloksia tämän asian suhteen. Enemmänkin vallalla on joku keskiaikainen kostokulttuuri, joka ei opeta kenellekään mitään.
Ei ole tarvetta ollut meilläkään. Lapset on nyt teinejä. Eivät ole käyttäytyneet huonosti missään. Olen ollut kannustava ja asettanut rajat. Asiat vaan tehdään. Esim syödään kauniisti ja mennään hyvällä mielellä nukkumaan.
En rankaise huonoista koenumeroista tai kännykän hajoamisesta. En myöskään maksa numeroista.
Molemmat harrastaa. Käy kavereiden kanssa ulkona ja tulee aina ajoissa kotiin
Nykyään uskotaan ohjaavaan kasvatukseen. Rajat ja rakkaus
Uhkaan perustuva autoritäärinen kasvatus sekä epäjohdonmukainen kasvatus aiheuttaa pelkoa ja turvattomuutta.
Vierailija kirjoitti:
Miten muuten reagoitte, jos lastanne on rangaistu koulussa tai tarhassa (esim. jälki-istunto tai jäähy)?
Keskustellaan. Huuto ei auta, ei myöskään rangaistus, ne eivät ohjaa oikeaan käytökseen.
Ja korostan nyt myös sitä, että meidän lapset ovat ihan normaaleja lapsia kolttosineen ja hölmöilyineen, kyse ei ole siitä että olisivat jotenkin erityisen kilttejä tai rauhallisia.
Olen kokenut kasvatustavan toimivana, ei ole tarvinnut puuttua samoihin asioihin toistuvasti vaan lapset ovat oppineet ja kehittyneet.
-ap
Ap vielä jatkaa, että en puutu koulun kasvatustapoihin, eli jos rankaisevat lasta jostain hyväksyn sen.
Tutkimustieto osoittaa, että rangasituksiin perustuvalla kasvatuksella lapsien aggressiivisuus lisääntyy ja lapsien uhmakkuus lisääntyy. Työskentelen päiväkodissa, ja siellä näkee hyvin, että ne lapset joilla kasvatuksessa käytetään paljon rangaistuksia - jopa tukistamista - käyttäytymisen ongelmat ovat suurimmat. Ne lapset joiden kodissa jaksetaan ohjata lasta oikeaan toimintaan, lasten kanssa yhteistoiminta ja rajojen hyväksyminen toimii paremmin.
On.