Miksiköhän monia persoonallisuuksia nimitetään persoonallisuushäiriöksi?

Epäsosiaalinen pers.häiriöinen ei ole vähän jörö vaan tyyliin paatunut rikollinen jolla ei ole juuri omaatuntoa. Mulla on epävakaa häiriö ja musta on ihan oikein kutsua tätä häiriöksi, ajatteluni ja tuntemukseni poikkeaa useimmista tuntemistani ihmisistä monella tapaa ja nimenomaan itselleni tuottaa hankaluuksia. Ei siis ole mitään erikoisuuden tavoittelua tms. Eikä epävakaus tässä mielessä tarkoita että saman päivän aikana on iloinen ja surullinen, vaan mm pohjatonta tyhjyyden tunnetta ja virheistä oppimattomuutta, esim vaikka kuinka päättäisi muuttua ajautuu koko ajan kaaosmaisiin tilanteisiin. Ym ym.

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän monia poikkeavia persoonallisuuksia nimitetään persoonallisuushäiriöksi? Esimerkiksi "estynyt persoonallisuushäiriö", jota kuvataan ujona, sosiaalisen haluisena mutta omiin vetäytyvänä. Tahi sitten epäsosiaalinen persoonallisuushäiriöinen, joka on vähä jörö jne...

Ei ole mitään olemassa olevaa todistetta "vaihtoehtoisesta todellisuudesta" verrattavissa, olisiko persoona ollut "ei-häiriöis potenttiaalinen".

Itse vihaan suurta osaa ihmisistä, jotka pitävät yllä ihme rooliansa, lauhkeaa lammasmaisuutta tai vaikkapa "samoja mielipiteitä" koska heidät on alistettu siihen rooliin. Heillä usein edes ole "omaa mielipidettä", koska heidän ei ole tarvinnut arjen sosiaalisuudessa pohtia niin syvällisiä asioita, moraalista ym.sta.

Jokainen, jolla on oma persoona ja haluaa muuttaa tätä typerää maailmaa vaikkapa puhumalla edes omia näkemyksiään ääneen, täyttää vähintään yhden ellei useamman "persoonallisuushäiriön" kriteerit. Ehkä "häiriö" onkin persoona ja sen omaamisen sidosta.

Anna kun arvaan, olet melko nuori, mielestäsi elämää kovasti kokenut, nuorena aikuistunut? Samaistut radikaaleihin älykköihin? Elämä onneksi opettaa elämään. Ne lampaat kuin sudetkin ;)

Sinänsä persoonallisuushäiriö on huono nimitys. Sillä on kuitenkin ensisijaisesti haluttu pyrkiä eroon leimaavista nimityksistä. Vaikka itse lueskelet kriteerejä netistä ja vaikka ihan kirjoistakin, harva ammattilainen kovin nopeasti diagnosoi persoonallisuushäiriötä, vaikka webmd:n kriteerit täyttyisivätkin. 

Harva nuori anarkisti tai satanisti kuitenkaan on persoonallisuushäiriöinen, vaikka identifioituminen onkin vielä käynnissä. Kyllä se oma paikka useimmille löytyy - ja usko tai älä, suurelle osalle sieltä "lampaiden laaksosta" omakotitaloista ja farmarivolvoista. 

Jos taas halutaan syvemmällä tasolla asiaa miettiä, niin minusta huomattavasti mielenkiintoisempi aihe on skitsofrenia ja valtaväestö. Joku joskus sanoi, että jos suhde olisi toisinpäin, "terveitä" lääkittäisiin psykoaktiivisilla huumeilla. 

Vierailija kirjoitti:

Epäsosiaalinen pers.häiriöinen ei ole vähän jörö vaan tyyliin paatunut rikollinen jolla ei ole juuri omaatuntoa. Mulla on epävakaa häiriö ja musta on ihan oikein kutsua tätä häiriöksi, ajatteluni ja tuntemukseni poikkeaa useimmista tuntemistani ihmisistä monella tapaa ja nimenomaan itselleni tuottaa hankaluuksia. Ei siis ole mitään erikoisuuden tavoittelua tms. Eikä epävakaus tässä mielessä tarkoita että saman päivän aikana on iloinen ja surullinen, vaan mm pohjatonta tyhjyyden tunnetta ja virheistä oppimattomuutta, esim vaikka kuinka päättäisi muuttua ajautuu koko ajan kaaosmaisiin tilanteisiin. Ym ym.

Näin. Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö ei tarkoita samaa kuin epäsosiaalinen puhekielessä. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ep%C3%A4sosiaalinen_persoonallisuus

Huomaa, että ap ei tiedä MITÄÄN persoonallisuushäiriöistä :D :D

Mielummin olisin hiljanen massan mukana menevä lammas, kuin persoonallisuushäiriöinen. Oo varovainen mitä puhut, vähän nöyryyttä noihin juttuihin. Sulla taitaa olla joku murros nyt meneillään, älä huoli, se menee ohi, eikä ole sairaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäsosiaalinen pers.häiriöinen ei ole vähän jörö vaan tyyliin paatunut rikollinen jolla ei ole juuri omaatuntoa. Mulla on epävakaa häiriö ja musta on ihan oikein kutsua tätä häiriöksi, ajatteluni ja tuntemukseni poikkeaa useimmista tuntemistani ihmisistä monella tapaa ja nimenomaan itselleni tuottaa hankaluuksia. Ei siis ole mitään erikoisuuden tavoittelua tms. Eikä epävakaus tässä mielessä tarkoita että saman päivän aikana on iloinen ja surullinen, vaan mm pohjatonta tyhjyyden tunnetta ja virheistä oppimattomuutta, esim vaikka kuinka päättäisi muuttua ajautuu koko ajan kaaosmaisiin tilanteisiin. Ym ym.

Näin. Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö ei tarkoita samaa kuin epäsosiaalinen puhekielessä. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ep%C3%A4sosiaalinen_persoonallisuus

Tosiasiassa useat epäsosiaaliset persoonallisuushäiriöt ovat väärin diagnosoituja, varsinkin nuorten miesten keskuudessa, jotka ovat ongelmissa lain kanssa. Yhdessä vaiheessa oli varsinkin USAn puolella muotia diagnosoida innokkaasti ja mm. aviomieheni kantaa papereissaan tätä ko. merkintää.

Nykyään onneksi diagnooseja pyritään välttämään yhden tapaamisen  perusteella.

Totta on, että nykyään mulkeroita pitää kutsua "persoonallisuushäiriöisiksi" ettei tule loukanneeksi mulkeroiden tunteita.

Persoonallisuushäiriö nyt on vai termi, jolla tarkoitetaan persoonallisuutta jossa tietyt persoonallisuuspiirteet ovat korostuneet niin paljon että ne haittaavat normaalia sosiaalista kanssakäymistä. Sinänsähän ne ovat ihan sopimuskysymyksiä koska todellisuudessa nuo piirteet ovat liukuvalla asteikoilla joka mitä ilmeisemmin noudattaa normaalijakaumaa eli suurin osa ihmisistä tosiaan on niitä taviksia tai lampaita tai miten nyt haluatkaan heitä kuvailla.

Esimerkiksi neuroottisuuden suhteen suurin osa ihmisistä on keskivertoja, mutta saman asteikon toinen ääripää on epävakaalle persoonallisuushäiriölle ja epäsosiaaliselle persoonallisuushäiriölle  ja toinen taas ns klassille psykopatialle ja klassiselle (grandioosille) narsismille tyypillinen piirre.

Diagnoosi tulee rajusti yksinkertaistaen sitten kun tietylle persoonallisuushäiriölle tyypillinen yhdistelmä piirteitä on riittävän voimakas.