Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsiperheen avioliitto ei kestä
21.03.2016 |
Lähes kaikki tietämäni perheet, joilla lapsia, niin vanhemmat ovat järjestään eronneet tai harkitsevat eroa, kun lapset alle kouluikäisiä.
Mikä suhteessa menee pieleen, miksi niin monet eroavat.
Pelottaa, että se on omakin kohtalo.
Miksi sitten suosutaan lapsen hankintaan, kun tiedossa on varmasti varsin erilainen elämä kuin muutoin. Mielestäni se in väärin lapsia kohtaan, että tavoitellaan koko ajan omaa hyvinvointia. Sama lapsi ruljanssi on edessä vaikka hankkisi uudet lapset toisen kanssa.
Onko se vain, että ei kestetä sitä perhearkea.
Kommentit (214)
Vierailija kirjoitti:
Koska lapset pilaa elämän
Minulla on lapset +-50-vuotiaita, eivät ole pilanneet minun elämääni millään lailla. Eivätkä lapsenlapset heidän elämäänsä. Lapsenlapset ovat ainoastaan sulostuttaneet elämääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiaa pitäisi kysyä monilapsisilta perheiltä jotka ovat pysyneet yhdessä. Miten ovat selvinneet?
Vierailija kirjoitti:
Koska lapset pilaa elämän
Eikös ne lapset juuri ole sitä "elämää"?
En oikein ymmärrä tätä pikkulapsiajan eroa. Sehän on suurin lahja jonka nainen voi antaa rakastamalleen miehelle. Joskus jopa monta kertaa. Se on sitä elämää, joka näkyy ja tuntuu. Lapsen onnellisuus on vanhempien keskinäinen suhde. Toki pikkulapsiarki on rankkaa, mutta ei se kestä kuin muutaman vuoden koko elämästä. Voisivatko esim. isovanhemmat ottaa lapsia joskus yökylään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toiset avioliitot sen sijaan vahvistuvat entisestään lasten myötä. Onnellisista perheistä ei vain huudella niin paljoa.
Totta ja voi niitä yksinäisiä vanhuksia, joilla ei ole lapsia, tai eivät onnistuneet kasvattamaan lapsistaan välittäviä, kivoja, seurallisia, ystävällisiä aikuisia!
Vierailija kirjoitti:
Koska lapset pilaa elämän.
Sinä varmaan oletkin aikoinaan pilannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkulapsiaika on avioliiton kannalta helpompi kuin lasten murrosikä, huhhuh
Tiedostin olevani kovilla. Mies oli luonteeltaan vaativa, enkä jaksanut lapsien vaativuutta ja miehen vastivuutta siihen päälle. Siiheh päälle vielä työelämä. Olin jonkinlaisessa burnoutissa.
Mies ei ymmärtänyt, vaan syytti minua usein siitä, että aina minua vain väsyttää. Lopuksi hän hankki sivusuhteen naisesta, joka kuulemma haluaa tehdä kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisen vaihdevuodet vaikuttavat eroihin myös. Luonto varmasti järjestänyt näin, että jälkikasvua tulis mahd paljon maailmaan, että mies vaihtaa nuorempaan. Ei tosin kaikki. Liukuvoide käyttöön, kun vaihdevuodet kuivattaa paikat! Vinkkinä vain.
Meillä teini sairastui anoreksiaan. Sen jälkeiset 2-3v oli helvetin vaikeita. Pysyttiin kuitenkin kaiken sen jälkeenkin yhdessä.
Nyt on helpompaa ja lapsikin on parantunut, luojan kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisen vaihdevuodet vaikuttavat eroihin myös. Luonto varmasti järjestänyt näin, että jälkikasvua tulis mahd paljon maailmaan, että mies vaihtaa nuorempaan. Ei tosin kaikki. Liukuvoide käyttöön, kun vaihdevuodet kuivattaa paikat! Vinkkinä vain.
On myytti ettei ikääntyminen vaikuttaisi paljon myös miehiin - kyllä nimittäin vaikuttaa. Keski-ikäistyneinä monista miehistä tulee äreitä ja saamattomia juurikin sen takia, että testosteronituotanto hiipuu. Siihen vielä kriisi omasta vanhenemisesta päälle.
Vierailija kirjoitti:
Minne se aika menee? Kasvatus olkoistettu, päiväkodille, koululle ja lopuksi viranomaisille. Vanhemmille ei kuulu kun alulle saattaminen nykyään!?!
Höpö höpö, vanhemmat käyttää lapsiinsa aikaa enemmän kuin koskaan. Mun lapsuudessa pyörittiin keskenään ulkona viisivuotiaasta lähtien ja syötiin hyvällä omallatunnolla kaikki makkaraa, eipä kumpaakaan katsota nykyisin hyvällä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä tätä pikkulapsiajan eroa. Sehän on suurin lahja jonka nainen voi antaa rakastamalleen miehelle. Joskus jopa monta kertaa. Se on sitä elämää, joka näkyy ja tuntuu. Lapsen onnellisuus on vanhempien keskinäinen suhde. Toki pikkulapsiarki on rankkaa, mutta ei se kestä kuin muutaman vuoden koko elämästä. Voisivatko esim. isovanhemmat ottaa lapsia joskus yökylään?
Mitäs se mies antaa rakastamalleen naiselle? Sen eron?
Vierailija kirjoitti:
Naisen vaihdevuodet vaikuttavat eroihin myös. Luonto varmasti järjestänyt näin, että jälkikasvua tulis mahd paljon maailmaan, että mies vaihtaa nuorempaan. Ei tosin kaikki. Liukuvoide käyttöön, kun vaihdevuodet kuivattaa paikat! Vinkkinä vain.
Vaihdevuodet pikkulapsiaikana?
Vierailija kirjoitti:
Naisen vaihdevuodet vaikuttavat eroihin myös. Luonto varmasti järjestänyt näin, että jälkikasvua tulis mahd paljon maailmaan, että mies vaihtaa nuorempaan. Ei tosin kaikki. Liukuvoide käyttöön, kun vaihdevuodet kuivattaa paikat! Vinkkinä vain.
Jos jotain olen tällä palstalla oppinut niin sen, etten aio hävetä, jos tunnen vetoa nuorempaan mieheen. Annan palaa, koska haluan.
N30
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten olen kirjoittanut useat kerrat aikaisemminkin, niin mahdollisesti jälkikasvua harkitseville miehille pitäisi kertoa että pahimmillaan:
- raskausaikana naisesta tulee ihan täysi hirviö hormooniensa kanssa
- vauva-aikana miehen rooli on hieman koiran alapuolella
- seksiä ei kannata miettiä raskauden alusta lapsen 3-vuotissynttäreihin.
- vapaa-aikaa ei ole, ja varsinkaan poikein saunailtoihin ei saa missään tapauksessa osallistua.
Jos ja kun mies on valmis noihin ylläoleviin asioihin, niin hän on valmis isäksi.
Naurettavaa yleistystä. Meillä pantiin päivittäin raskausaika ja nyt taaperoikäisen kanssa 4-5 kertaa viikossa. Koiraakaan meillä ei ole.
Pannaan taaperoikäistä?
Buah hahhah............sukurutsaus!
"Mies ei ymmärtänyt, vaan syytti minua usein siitä, että aina minua vain väsyttää. Lopuksi hän hankki sivusuhteen naisesta, joka kuulemma haluaa tehdä kaikkea. "
En mitenkään halua puolustella miestäsi hänen typerästä teostaan tai sanoa että sinä et olisi saanut olla väsynyt. Mutta se mitä ihan yleisesti näkee on se että naiset menevät lasten syntymän jälkeen sellaiseen omaan maailmaansa jossa on aika vähän sijaa tai tärkeyttä sille puolisoiden väliselle suhteelle. Tai jos sanon tarkemmin niin sen näyttämiselle että se on edelleen tärkeää naisellekin vaikka sille on vähän aikaan ja usein väsyttää. Sen sijaan saatetaan suuttua miehelle jos hän ilmaisee haluaan näille asioille. Ja en siis sano että juuri sinä olisit näin toiminut vaan enemmän vai yleisempänä huomiona.
Jos mietin mikä sai minut näin miehenä pysymään omassa liitossani läpi aika raskaidenkin pikkulapsiaikojen niin se oli se tunne että myös vaimoni näytti läpi koko sen ajan että myös minä olen tärkeä ja että myös hän haluaisi että meillä olisi enemmän yhteistä aikaa ja enemmän seksiä. Niitä ei siis edes tarvinnut olla, tarvitse olla vain se tunne että hänkin kaipasi niitä asioita kuten minäkin ja että kun tilanne vähän taas rauhoittuu niin ne kyllä tulevat vähitellen takaisin.
Ja ne tulivat. Kanntti odottaa ja näin 15 vuotta myöhemmin kun lapset alkavat jo olla tosi isoja niin liittomme on edelleen tosi hyvä.
Näin se on