Mies 2 yötä pois - tuntuu etten enää jaksa :,(!

Luulen, että AP:n tilanteessa juuri _miehen poissa olo 1-2 yötä_ on se ongelma.  Ei lapset vaan se, että kateus nostaa päätään ja AP kokee jotain eroahdistusta ja läheisriippuvuutta mieheensä.

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että AP:n tilanteessa juuri _miehen poissa olo 1-2 yötä_ on se ongelma.  Ei lapset vaan se, että kateus nostaa päätään ja AP kokee jotain eroahdistusta ja läheisriippuvuutta mieheensä.

No huhhuh . Yksin lasten kanssa parikin yötä tarkoittaa sitä, että tekee kaiken yksin . Lapsiperheessä se voi tarkoittaa 5 ateriaa/päivässä valmistus, sotkujen siivous, 20 konfliktin selvittämistä, raivoavan lapsen pukemista ja kitinää jne... Normaalia arkea mutta oikeasti uupuneella voi tuntua ylivoimaiselta kun ainoa ajatus on että kunpa saisi nukkua! Jos puoliso ei ole paikalla edes illalla auttamassa niin se voi tuntua jo liialta, jos ihminen ei ole kunnossa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että AP:n tilanteessa juuri _miehen poissa olo 1-2 yötä_ on se ongelma.  Ei lapset vaan se, että kateus nostaa päätään ja AP kokee jotain eroahdistusta ja läheisriippuvuutta mieheensä.

No huhhuh . Yksin lasten kanssa parikin yötä tarkoittaa sitä, että tekee kaiken yksin . Lapsiperheessä se voi tarkoittaa 5 ateriaa/päivässä valmistus, sotkujen siivous, 20 konfliktin selvittämistä, raivoavan lapsen pukemista ja kitinää jne... Normaalia arkea mutta oikeasti uupuneella voi tuntua ylivoimaiselta kun ainoa ajatus on että kunpa saisi nukkua! Jos puoliso ei ole paikalla edes illalla auttamassa niin se voi tuntua jo liialta, jos ihminen ei ole kunnossa!

Ihan totta. Jos puoliso on kotona voi edes välillä istua ja toinen hoitaa lapsia ja kotia. Heillä on muutenkin raskasta ja tuo 2 päivää voi todella viedä jaksamisen äärirajoille.

Vierailija kirjoitti:

Lapset 1,5v, 3,5v ja 7v. Nuorin valvottaa vieläkin, mikään kotiunikoulu ei ole auttanut. Joulusta asti on sairasteltu, keskimmäinen joutui keuhkokuumeen takia sairaalaan. Viime viikolla olin itse räkätaudissa enkä saanut levätä yhtään. Nyt olen sitten niin väsynyt että itkettää ja en ymmärrä miten selviän iltaan, kaikki yksin hoitaen. Isovanhemmista ei ole apua , oma äitini on sairas ja miehen vanhemmat ovat tällä hetkellä aurinkolomalla ja heillä on tanssikursseja ja läjä harrastuksia , eivät halua osallistua. Ei ole edes ketään kenen luo voisi mennä kylään tai joka kävisi kylässä. Olen täysin yksin. Ahdistaa ja itkettää :,(. Olen edelliset vuodet jaksanut esimerkillisesti mutta nyt asiat on kasautunut ja olen aivan loppu :,(!

Ymmärrän kyllä väsymyksesi, mutta on pakko sen verran kommentoida, että onko ihan pakko tehdä lapsia noin pienellä ikäerolla??? Ja jos ja kun kerta on, niin sitten pitää olla ymmärrys ja äly siitä, että se on ajoittain Erittäin raskasta ja vaikeaa, jopa hirveää, myös silloin kun tukijoukot on olemassa ja erityisesti jos ei ole.

Apua kuitenkin saa jos haluaa. Ja vaikka äiti onkin hoitovapaalla, se EI mielestäni tarkoita sitä, että äiti tekee Kaiken kotona ja lapsille!