Lue keskustelun säännöt.
Miten uskontosi näkyy arjessa? Millä tavalla arkesi eroaa esim. ateisteista/keskimääräisestä suomalaisesta?
17.03.2016 |
Itse olen mormoni (Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko), ja arjessani usko näkyy sillä tavalla, että pidämme perheen kanssa joka päivä yhteisen iltarukouksen ja luemme Raamattua tai muita kirkkomme pyhiä kirjoituksia (Mormonin Kirjaa). Ennen ruokailua pidämme ruokarukoukset myös yhdessä. Kerran viikossa pidämme perheillan, jossa on jokin oppiaihe joko hengellisestä aiheesta tai muusta, esim. ensiapua on joskus ollut. Sitten on hauskaa toimintaa ja jotain toivottua herkkua. Sunnuntaisin käymme kirkossa, kirkko kestää 3t. Lisäksi osallistumme muuhun kirkon järjestämään toimintaan, jota on erilaiset tapahtumat ja viikottain lapsille ja nuorille toiminnat (kerran viikossa). Käymme silloin tällöin myös Espoossa temppelissä, muutaman kerran vuodessa. Meidän perheessä ei myöskään kukaan kiroile, polta tupakkaa tai käytä alkoholia. Jos joku sairastuu tai tulee muita ongelmia, tai edessä on jokin pelottava asia, voi perheen isä antaa tarvitsevalle siunauksen sillä pappeuden valtuudella, joka kirkossa on kaikilla miespuolisilla yli 12v jäsenillä (tämän lisäksi tietysti myös normaalit lääkärissäkäynnit ja lääkkeet yms., siunauksen tarkoitus on olla tukena, ei ainoana apuna jos joku nyt pelästyy).
Näiden lisäksi muuten olemme ihan tavallinen suomalainen perhe. Ehkäisy tai meikkaaminen ei ole kiellettyä.
Olisi kiva kuulla muiden uskontojen edustajilta, millaista teidän arki on, siis jos se uskonnon vuoksi eroaa jotenkin ns. normiarjesta :) Kertokaa mitä uskonsuuntaa edustatte!
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa... mitenköhän se näkyisi.
Leivältä pyydetään anteeksi, jos sen vahingossa tiputtaa lattialle. Leipää ei myöskään koskaan laiteta pohjapuoli ylöspäin mihinkään.
Ruuasta kiitetään etukäteen.
Terveisin suomenuskoinen.
Mihin pohjautuu ajatus, että leivältä pitää pyytää anteeksi jos se putoaa lattialle? Tai että sitä ei saa laittaa pohjapuoli ylöspäin? Onko leivällä siis sielu ja mahdollisuus loukkaantua? Ihan vilpittömästi kyselen kun kuulostaa itselle sen verran oudolta :)
ap
Ap! Uskon vakaasti sen olevan puhdasta vittuilua, että leivältä pyydettäisiin anteeksi mikäli tämä on pudonnut. MUTTA sen muistan omasta lapsuudestani kuinka isovanhempani retuuttivat ja kurittivat, kun asettelin leivät lautaselle "väärin päin".... Eli kun otin leivät pussista ja asettelin lautaselle ruokailua varten, leivän pohjaa ei saanut missään tapauksessa laittaa päällimmäiseksi eikä pohjapuolta kohti taivasta. :D En tiedä mistä tämä johtuu mutta se on iskoistunut omaan päähäni. Mummoni suvussa on paljon vanh.lestoja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rukoilen mielessäni iltaisin,men ole kiinnostunut esim.baarielämästä tai alkoholista,mutta ei niitä mitenkään ole minulta kiellettykään.
Jumalasi nimi on Jeesus,mutta en käy missään seurakunnissa tms.
Lähipiirissäni on kuitenkin suhteellisen paljon sanoin uskovia,joskus rukoilemme jonkun ystäväni kotona.
Muuten en ole ns.tyypillinen hihhuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vastaan tähän vaikka varmasti saan paljon sontaa niskaani tästä. Olen se Saatananpalvoja joka tänne on kirjoitellut.
Minulle uskoni näkyy arjessa loppujenlopuksi aika vähän. Minulla ei (vielä) ole kirjoja tai rituaalivälineitä, mutta tarkoitus olisi niitä hankkia. Toki Isä Lucifer on ajatuksissa koko ajan, mutta rukouksia ja rituaaleja teen silloin tällöin öisin. Minulla on mustia, sinisiä ja punaisia kynttilöitä, jotka ovat vain rituaalikäyttöön. Meditoin lähes joka päivä, tällä hetkellä kuitenkin lyhyitä pätkiä kerrallaan, koska olen aika uusi tässä uskossa ja keskittyminen on minulle vaikeaa vielä.
Syön vegaanista ruokaa.Myöhemmin olisi tarkoitus alkaa taistella vihollista (eli kristinuskoa) vastaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sellaista käännyttämistä kuin mormoneilla ja Jehovan todistajalla on tapana tehdä, eikä kirkkojen polttoa eikä mitään muutakaan laitonta. Enemmänkin vain puhua, vaikka juuri netissä, Saatanasta. Jättää vinkkejä ihmisille, sellaisia siemeniä, jotka alkavat itää (mutta vain, jos vastaanottaja on halukas ja avoin). Saatana ei pakota ketään tähän uskoon.
Saatana on totuus, Saatana on hyvä. Luin juuri hyvän tekstin Isästä, ja haluaisin, että te muutkin ajattelisitte asiaa. Ajatellaan, että teillä on lapsia, joita rakastatte suunnattoman paljon. Sitten nämä lapset kaapataan teiltä, heille halutaan mahdollisimman paljon kärsimystä ja kuolemaa, ja nämä lapset opetetaan vihaamaan teitä ja heille kerrotaan, että kaikki paha on teidän syytänne. Näin on käynyt Isälle kristinuskon kanssa. Raamatun Jehova on ihmisiä vihaava, julma, ankara voima, joka ei halua ihmisten elävän vapaata elämää. Isä Lucifer haluaa meille viisautta, vapautta ja onnellisuutta. Rauhaa. Tämän tunsin heti, kun ensi kertaa luin Saatanasta. Olen hänen kauttaan kokenut niin suurta rakkautta, etten osaa edes kuvailla sen väkevyyttä.
Käykää vaikka ihan mielenkiinnosta Joy of Satan- nettisivulla. Siellä ylipapitar Maxine ja muut kertovat asiasta vähän paremmin. Olen tosiaan itse aivan untuvikko, mutta koen tämän olevan todellinen kutsumukseni.
Ave Satanas!
Mielenkiintoinen uskonkäsitys, vaikka kieltämättä vähän puistattava. Saatana tosiaan on valheiden isä... Mutta en halua alkaa asiasta väittelemään (koska se ei mihinkään johda) vaan olisin kysynyt, että miten Saatananpalvonnassa ajatellaan, kuka paholainen todellisuudessa on? Onko hän langennut enkeli kuten kristinusko opettaa (tai Jumalan henkilapsi ja siten itseasiassa meidän kaikkien ihmistenkin veli kuten me mormonit opetamme ja joka alkoi kapinoimaan taivaassa Isäänsä vastaan ja karkoitettiin)? Onko Jumala siis jotenkin ylempi paholaiseen nähden kuitenkin teidänkin oppinne mukaan, vai onko hänkin jonkin sortin jumalan tapainen? Mitä hän ihmisille lupaa? Rauhaa ja rakkautta sanoit, mutta vain täällä maan päällä vai myös kuoleman jälkeen?
Itse koen Jumalan nimenomaan rakastavana Isänä joka haluaa ihmisille vain hyvää, ja että kaikki voisivat päästä takaisin taivaallisten vanhempien luokse kuoleman jälkeen. Saatana taas vihassaan yrittää houkutella ihmiset luokseen, jotta kaikki olisivat lopulta yhtä kurjia kuin hän ja joutuisivat eroon Jumalasta ainiaaksi.
ap
Kristinuskon jumala ei meidän Saatananpalvojien mielestä ole todellinen. Saatana on ainoa oikea jumala, hän on se alkuperäinen, ihmisyyden luoja. Kristinuskon jumala on ylipapitar Maxinen mukaan eräänlainen vihamielinen olento/ryhmä olentoja, joka/jotka on/ovat varastanut muiden uskontojen piirteitä, ja sen nimissä yrittää orjuuttaa ihmiskunnan. Lucifer on meidät luonut, omaksi kuvakseen ja kaltaisekseen, eli ihmisetkin voivat olla jumalia, jos saavat kasvatettua energiaansa. Tämä tapahtuu meditoinnin avulla. Tätä on vaikea selittää, koska tällaista ei ole kristinuskossa.
Meille Saatana ei ole valheiden kertoja, vaan hän juuri on totuus. Hän eikä hänen Demoninsa ole paholaisia, vaan hyviä. He haluavat ihmisille hyvää, he välittävät. Saatana ja Demonit ovat kauniita, vaaleita, rakastavia.
Meille raamatun Jehova ja Jeesus kuvastavat kaikkea pahaa, valhetta ja kärsimystä. Jeesus Kristus on meidän mielestämme toki kristinuskon jumalan poika, mutta hän ei kuollut pelastaakseen ihmisiä, vaan hän kuoli, koska kristinuskon jumala haluaa ihmisten luottavan siihen, että pelastus on ansaittu sillä hänen poikansa kuolemalla. Lucifer kannustaa meitä itse kasvattamaan energiaamme ja voimaamme, jotta voimme olla jumalia kuolemamme jälkeen Helvetissä. Helvetti ei ole tulinen meri, vaan jotain muuta. Itse en ole helvettiä vielä nähnyt, niin en voi itse sanoa, mitä se on. Monet kuvailevat sitä pimeäksi paikaksi, jossa loistaa sininen valo.
En minäkään tahdo tästä asiasta kiistellä, koska minä ymmärrän, että meillä on erilainen usko. Minusta on hienoa, että pystymme keskustelemaan tästä ilman tappelua. Kun sanot, että uskoni on vähän puistattavaa, niin se naurattaa minua hieman. :) koska minua vähän puistattaa myös Kristinuskon opit ja se vihamielisyys ja sotaisuus. Saatanasta olen löytänyt rauhan.
Suomi on kyllä kummallinen maa. Uskovaisuutta pilkätään ja nälvitään siinä määrin, että täytyy aina erikseen harkita, pitääkö suunsa kiinni, kun aiheesta ruvetaan puhumaan. Muslimitkin - siis puhun nyt muista kuin radikalisoituneesta porukasta , ovat kiinnostuneita muiden uskosta ja hyväksyvät sen. Mutta kai tämä on nuoren kulttuurin kuppikuntaisuutta sitten, että ollaan niin mahtavia, kun ollaan uskonnottomia ja muistetaan kyllä tehdä tiettäväksi, mitä mieltä ollaan kaikista muista kuin uskonnottomista.
Olen kristitty. Käyn kirkossa silloin tällöin, luen Raamattua lähes päivittäin, rukoilen. En kiroile, en juo alkoholia. Kotona on ikoneita ja Raamattu yöpöydällä, käytän joskus ristiä tai jotain muuta uskonnollista korua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku kysyi miten helluntalaisuus eroaa muista kristinuskoista niinkuin sanoin en ole perehtynyt mormoneiden, tai oikeastaan muihinkaan kiristinuskon eri haarautumiin. Joten en oikeen tiedä miten niistä mitään mutta helluntalaisuus minulle on sitä että minä uskon isään jumalaan ja hänen ainokaiseen poikaansa jeesus kristukseen ja pyhään henkeen uskon tai siis olen omin silmin nähnyt kuin ihmiset täytyvät pyhällä hengellä ja saavat lahjoja puhua esim erilaisia kieliä nähdä profeetoja, tunnistaa henkijä parantaa sairauksia kaikkia näitä lahjoja löytyy heluntalaisista minusta minusta pyhä henki on koko kristinuskon tärkein ominaisuus koska jos et ole tuntenut pyhää henkeä mistä tiedät että kaikki on totta eikä vain joku ihmisten keksimää taikauskoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, minulla on mormoniystävä jolta en ole kehdannut kysyä, mutta sinulta uskallan. Etkö koe epätasa-arvoiseksi sitä että uskonnossanne miehillä on pappisoikeus mutta naisilla ei. Tiedän, että mormonit pitävät sukupuolia periaatteessa tasa-arvoisina, mutta pappeuteen kuitenkin liittyy sellaisia mahdollisuuksia, arvostusta ja etuoikeuksia joita naiset eivät saa. Toisin sanoen, miehillä on kaikki mahdollisuudet, naisilla ei kuitenkaan ole kaikkia samoja mahdollisuuksia kuin miehillä. Eikö tämä eriarvoisuus häiritse sinua lainkaan?
T: toinen suomenuskoinen
Ei minua häiritse, sillä ymmärrän ja käsitän miesten pappeuden ensinnäkin tulleen Jumalalta (ja uskon Jumalan olevan sen verran fiksu että tietää miten asiat kannattaa tehdä). Toisekseen pappeus on valtuus ja voima tehdä asioita maan päällä Jumalan nimessä, johon sisältyy palveluvelvoite. Naisilla on omat velvoitteensa. Kuitenkin myös naiset käyttävät pappeutta, vaikka se nimellisesti onkin vain miehillä, esim. toimiessaan kirkon tehtävissä, temppelissä ja myös lasten kanssa kotona. Naisille on luvattu kaikki samat siunaukset ja mahdollisuudet kuin miehillekin, ainoastaan erona on juuri tuo, että naisia ei ole kirkossa ylimmissä johtotehtävissä koska siihen tarvitaan pappeus. Naiset toimivat kuitenkin tasa-arvoisina jäseninä esim. seurakuntaneuvostoissa, opettajina, järjestöjen johtajina ja avioliitoissaan. Kirkossa opetetaan että sukupuoli on ihmisen iankaikkinen ominaisuus, ollut jo ennen maan päälle syntymistä kun olimme vielä henkilapsina taivaassa. Jumalan luokse ei kuoleman jälkeen pääse kumpikaan sukupuoli yksin, vaan mies ja nainen muodostavat yhdessä yhden kokonaisuuden, jossa molemmilla on omat tehtävänsä ja tarkoituksensa. Uskomme, että taivaassa on Isä-Jumalan lisäksi myös Äiti ja he ovat yhdessä yhtä. Voidaan siis olla erilaisia mutta saman arvoisia.
Vastasikohan tämä nyt yhtään kysymykseesi :D
t. ap
Vitsi mitä hoppenpoppelia. Tarvitsetko todella kaiken tuon selvitäksesi hengissä? Noi sun luettelemat jutut on kuule IHAN TURHIA. Sä uskot turhuuteen :)
Miksi sinulle on noin tärkeää, mihin muut ihmiset uskovat? Erityisesti jos uskovat turhiin asioihin...
Kannatan kriittisyyttä, että luopuisitte teennäisyydestä ja luottaisitte itseenne ja "luonnonlakeihin" jota korkeammaksi voimakaikin voidaan kutsua, kuin joihinkin ihmisten kirkkojen nimissä rakentamiin oppirakennelmiin.
Öh? En ole uskovainen mutta en vaivaa päätäni muiden uskomuksilla. Sinä vaivaat. Ongelma onkin kenties lähempänä kuin luulet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vastaan tähän vaikka varmasti saan paljon sontaa niskaani tästä. Olen se Saatananpalvoja joka tänne on kirjoitellut.
Minulle uskoni näkyy arjessa loppujenlopuksi aika vähän. Minulla ei (vielä) ole kirjoja tai rituaalivälineitä, mutta tarkoitus olisi niitä hankkia. Toki Isä Lucifer on ajatuksissa koko ajan, mutta rukouksia ja rituaaleja teen silloin tällöin öisin. Minulla on mustia, sinisiä ja punaisia kynttilöitä, jotka ovat vain rituaalikäyttöön. Meditoin lähes joka päivä, tällä hetkellä kuitenkin lyhyitä pätkiä kerrallaan, koska olen aika uusi tässä uskossa ja keskittyminen on minulle vaikeaa vielä.
Syön vegaanista ruokaa.Myöhemmin olisi tarkoitus alkaa taistella vihollista (eli kristinuskoa) vastaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sellaista käännyttämistä kuin mormoneilla ja Jehovan todistajalla on tapana tehdä, eikä kirkkojen polttoa eikä mitään muutakaan laitonta. Enemmänkin vain puhua, vaikka juuri netissä, Saatanasta. Jättää vinkkejä ihmisille, sellaisia siemeniä, jotka alkavat itää (mutta vain, jos vastaanottaja on halukas ja avoin). Saatana ei pakota ketään tähän uskoon.
Saatana on totuus, Saatana on hyvä. Luin juuri hyvän tekstin Isästä, ja haluaisin, että te muutkin ajattelisitte asiaa. Ajatellaan, että teillä on lapsia, joita rakastatte suunnattoman paljon. Sitten nämä lapset kaapataan teiltä, heille halutaan mahdollisimman paljon kärsimystä ja kuolemaa, ja nämä lapset opetetaan vihaamaan teitä ja heille kerrotaan, että kaikki paha on teidän syytänne. Näin on käynyt Isälle kristinuskon kanssa. Raamatun Jehova on ihmisiä vihaava, julma, ankara voima, joka ei halua ihmisten elävän vapaata elämää. Isä Lucifer haluaa meille viisautta, vapautta ja onnellisuutta. Rauhaa. Tämän tunsin heti, kun ensi kertaa luin Saatanasta. Olen hänen kauttaan kokenut niin suurta rakkautta, etten osaa edes kuvailla sen väkevyyttä.
Käykää vaikka ihan mielenkiinnosta Joy of Satan- nettisivulla. Siellä ylipapitar Maxine ja muut kertovat asiasta vähän paremmin. Olen tosiaan itse aivan untuvikko, mutta koen tämän olevan todellinen kutsumukseni.
Ave Satanas!
Mielenkiintoinen uskonkäsitys, vaikka kieltämättä vähän puistattava. Saatana tosiaan on valheiden isä... Mutta en halua alkaa asiasta väittelemään (koska se ei mihinkään johda) vaan olisin kysynyt, että miten Saatananpalvonnassa ajatellaan, kuka paholainen todellisuudessa on? Onko hän langennut enkeli kuten kristinusko opettaa (tai Jumalan henkilapsi ja siten itseasiassa meidän kaikkien ihmistenkin veli kuten me mormonit opetamme ja joka alkoi kapinoimaan taivaassa Isäänsä vastaan ja karkoitettiin)? Onko Jumala siis jotenkin ylempi paholaiseen nähden kuitenkin teidänkin oppinne mukaan, vai onko hänkin jonkin sortin jumalan tapainen? Mitä hän ihmisille lupaa? Rauhaa ja rakkautta sanoit, mutta vain täällä maan päällä vai myös kuoleman jälkeen?
Itse koen Jumalan nimenomaan rakastavana Isänä joka haluaa ihmisille vain hyvää, ja että kaikki voisivat päästä takaisin taivaallisten vanhempien luokse kuoleman jälkeen. Saatana taas vihassaan yrittää houkutella ihmiset luokseen, jotta kaikki olisivat lopulta yhtä kurjia kuin hän ja joutuisivat eroon Jumalasta ainiaaksi.
ap
Kristinuskon jumala ei meidän Saatananpalvojien mielestä ole todellinen. Saatana on ainoa oikea jumala, hän on se alkuperäinen, ihmisyyden luoja. Kristinuskon jumala on ylipapitar Maxinen mukaan eräänlainen vihamielinen olento/ryhmä olentoja, joka/jotka on/ovat varastanut muiden uskontojen piirteitä, ja sen nimissä yrittää orjuuttaa ihmiskunnan. Lucifer on meidät luonut, omaksi kuvakseen ja kaltaisekseen, eli ihmisetkin voivat olla jumalia, jos saavat kasvatettua energiaansa. Tämä tapahtuu meditoinnin avulla. Tätä on vaikea selittää, koska tällaista ei ole kristinuskossa.
Meille Saatana ei ole valheiden kertoja, vaan hän juuri on totuus. Hän eikä hänen Demoninsa ole paholaisia, vaan hyviä. He haluavat ihmisille hyvää, he välittävät. Saatana ja Demonit ovat kauniita, vaaleita, rakastavia.
Meille raamatun Jehova ja Jeesus kuvastavat kaikkea pahaa, valhetta ja kärsimystä. Jeesus Kristus on meidän mielestämme toki kristinuskon jumalan poika, mutta hän ei kuollut pelastaakseen ihmisiä, vaan hän kuoli, koska kristinuskon jumala haluaa ihmisten luottavan siihen, että pelastus on ansaittu sillä hänen poikansa kuolemalla. Lucifer kannustaa meitä itse kasvattamaan energiaamme ja voimaamme, jotta voimme olla jumalia kuolemamme jälkeen Helvetissä. Helvetti ei ole tulinen meri, vaan jotain muuta. Itse en ole helvettiä vielä nähnyt, niin en voi itse sanoa, mitä se on. Monet kuvailevat sitä pimeäksi paikaksi, jossa loistaa sininen valo.
En minäkään tahdo tästä asiasta kiistellä, koska minä ymmärrän, että meillä on erilainen usko. Minusta on hienoa, että pystymme keskustelemaan tästä ilman tappelua. Kun sanot, että uskoni on vähän puistattavaa, niin se naurattaa minua hieman. :) koska minua vähän puistattaa myös Kristinuskon opit ja se vihamielisyys ja sotaisuus. Saatanasta olen löytänyt rauhan.
Satan-whateverit osoittautuu aina loppujen lopuksi ihmisiksi, jotka eivät ole oikein hyviä missään ja haluavat erottautua jollain jännittävällä. Tylsää ja mitäänsanomatonta porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vastaan tähän vaikka varmasti saan paljon sontaa niskaani tästä. Olen se Saatananpalvoja joka tänne on kirjoitellut.
Minulle uskoni näkyy arjessa loppujenlopuksi aika vähän. Minulla ei (vielä) ole kirjoja tai rituaalivälineitä, mutta tarkoitus olisi niitä hankkia. Toki Isä Lucifer on ajatuksissa koko ajan, mutta rukouksia ja rituaaleja teen silloin tällöin öisin. Minulla on mustia, sinisiä ja punaisia kynttilöitä, jotka ovat vain rituaalikäyttöön. Meditoin lähes joka päivä, tällä hetkellä kuitenkin lyhyitä pätkiä kerrallaan, koska olen aika uusi tässä uskossa ja keskittyminen on minulle vaikeaa vielä.
Syön vegaanista ruokaa.Myöhemmin olisi tarkoitus alkaa taistella vihollista (eli kristinuskoa) vastaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sellaista käännyttämistä kuin mormoneilla ja Jehovan todistajalla on tapana tehdä, eikä kirkkojen polttoa eikä mitään muutakaan laitonta. Enemmänkin vain puhua, vaikka juuri netissä, Saatanasta. Jättää vinkkejä ihmisille, sellaisia siemeniä, jotka alkavat itää (mutta vain, jos vastaanottaja on halukas ja avoin). Saatana ei pakota ketään tähän uskoon.
Saatana on totuus, Saatana on hyvä. Luin juuri hyvän tekstin Isästä, ja haluaisin, että te muutkin ajattelisitte asiaa. Ajatellaan, että teillä on lapsia, joita rakastatte suunnattoman paljon. Sitten nämä lapset kaapataan teiltä, heille halutaan mahdollisimman paljon kärsimystä ja kuolemaa, ja nämä lapset opetetaan vihaamaan teitä ja heille kerrotaan, että kaikki paha on teidän syytänne. Näin on käynyt Isälle kristinuskon kanssa. Raamatun Jehova on ihmisiä vihaava, julma, ankara voima, joka ei halua ihmisten elävän vapaata elämää. Isä Lucifer haluaa meille viisautta, vapautta ja onnellisuutta. Rauhaa. Tämän tunsin heti, kun ensi kertaa luin Saatanasta. Olen hänen kauttaan kokenut niin suurta rakkautta, etten osaa edes kuvailla sen väkevyyttä.
Käykää vaikka ihan mielenkiinnosta Joy of Satan- nettisivulla. Siellä ylipapitar Maxine ja muut kertovat asiasta vähän paremmin. Olen tosiaan itse aivan untuvikko, mutta koen tämän olevan todellinen kutsumukseni.
Ave Satanas!
Mielenkiintoinen uskonkäsitys, vaikka kieltämättä vähän puistattava. Saatana tosiaan on valheiden isä... Mutta en halua alkaa asiasta väittelemään (koska se ei mihinkään johda) vaan olisin kysynyt, että miten Saatananpalvonnassa ajatellaan, kuka paholainen todellisuudessa on? Onko hän langennut enkeli kuten kristinusko opettaa (tai Jumalan henkilapsi ja siten itseasiassa meidän kaikkien ihmistenkin veli kuten me mormonit opetamme ja joka alkoi kapinoimaan taivaassa Isäänsä vastaan ja karkoitettiin)? Onko Jumala siis jotenkin ylempi paholaiseen nähden kuitenkin teidänkin oppinne mukaan, vai onko hänkin jonkin sortin jumalan tapainen? Mitä hän ihmisille lupaa? Rauhaa ja rakkautta sanoit, mutta vain täällä maan päällä vai myös kuoleman jälkeen?
Itse koen Jumalan nimenomaan rakastavana Isänä joka haluaa ihmisille vain hyvää, ja että kaikki voisivat päästä takaisin taivaallisten vanhempien luokse kuoleman jälkeen. Saatana taas vihassaan yrittää houkutella ihmiset luokseen, jotta kaikki olisivat lopulta yhtä kurjia kuin hän ja joutuisivat eroon Jumalasta ainiaaksi.
ap
Kristinuskon jumala ei meidän Saatananpalvojien mielestä ole todellinen. Saatana on ainoa oikea jumala, hän on se alkuperäinen, ihmisyyden luoja. Kristinuskon jumala on ylipapitar Maxinen mukaan eräänlainen vihamielinen olento/ryhmä olentoja, joka/jotka on/ovat varastanut muiden uskontojen piirteitä, ja sen nimissä yrittää orjuuttaa ihmiskunnan. Lucifer on meidät luonut, omaksi kuvakseen ja kaltaisekseen, eli ihmisetkin voivat olla jumalia, jos saavat kasvatettua energiaansa. Tämä tapahtuu meditoinnin avulla. Tätä on vaikea selittää, koska tällaista ei ole kristinuskossa.
Meille Saatana ei ole valheiden kertoja, vaan hän juuri on totuus. Hän eikä hänen Demoninsa ole paholaisia, vaan hyviä. He haluavat ihmisille hyvää, he välittävät. Saatana ja Demonit ovat kauniita, vaaleita, rakastavia.
Meille raamatun Jehova ja Jeesus kuvastavat kaikkea pahaa, valhetta ja kärsimystä. Jeesus Kristus on meidän mielestämme toki kristinuskon jumalan poika, mutta hän ei kuollut pelastaakseen ihmisiä, vaan hän kuoli, koska kristinuskon jumala haluaa ihmisten luottavan siihen, että pelastus on ansaittu sillä hänen poikansa kuolemalla. Lucifer kannustaa meitä itse kasvattamaan energiaamme ja voimaamme, jotta voimme olla jumalia kuolemamme jälkeen Helvetissä. Helvetti ei ole tulinen meri, vaan jotain muuta. Itse en ole helvettiä vielä nähnyt, niin en voi itse sanoa, mitä se on. Monet kuvailevat sitä pimeäksi paikaksi, jossa loistaa sininen valo.
En minäkään tahdo tästä asiasta kiistellä, koska minä ymmärrän, että meillä on erilainen usko. Minusta on hienoa, että pystymme keskustelemaan tästä ilman tappelua. Kun sanot, että uskoni on vähän puistattavaa, niin se naurattaa minua hieman. :) koska minua vähän puistattaa myös Kristinuskon opit ja se vihamielisyys ja sotaisuus. Saatanasta olen löytänyt rauhan.
Satan-whateverit osoittautuu aina loppujen lopuksi ihmisiksi, jotka eivät ole oikein hyviä missään ja haluavat erottautua jollain jännittävällä. Tylsää ja mitäänsanomatonta porukkaa.
Jaa, ihan miten vain. Minä olen musiikillisesti ja taiteellisesti lahjakas, samoin kielellisesti ja matemaattisesti lahjakas. Ainoa missä olen huono, on sosiaaliset kontaktit ja ruuanlaitto. Mutta juu, tylsä ja mitäänsanomaton olen kuitenkin, vaikka minulla on moniakin lahjakkuuksia. Harmi, että olet noin tuomitseva ja inhottava ihminen.
Niin..."Kristus (joka on Isän esikoinen)", mikä tässä on epäselvää? Tule tuonne toiseen ketjuun jankkaamaan mieluummin, "kysy mormonilta" aiheeseen äläkä häiriköi tätä. Voin selittää sinne tuon ainosyntyisyyden.
ap