Onko tämä nyt saatana ihan oikein?? (Mies ja raha-asiat)
Muutimme miehen kanssa hiljattain yhteen, lapsia ei ole.
Mies on aivan hulluna peleihin ja pelaamiseen, ja asiasta on väännetty kättä ennenkin. Jos hän ei seuraa jotain peliä, niin hän itse pelaa jotain, tai sitten on ostelemassa pelejä, kirppareilta, huuto.netistä, uutena...
Tämä osteleminen onkin koitunut ongelmaksi. Nyt viimeisen vajaan kuukauden aikana postin kautta on tullut 5 peliä, yhden on ostanut uutena. Eli 6 peliä vajaassa kuukaudessa. Tarkkaa en tiedä paljonko näihin on rahaa mennyt, mutta tämä uusi peli maksoi lähemmäs 50 euroa.
Rahaa meillä ei liiaksi asti ole, pärjäämme, mutta joudumme miettimään menoja.
Mies tietää että pidän jatkuvaa pelien ostelemista turhana rahanmenona, ja nyt näköjään hän on alkanut tilailemaan pelejä salaa.
Tänään hän tuli töistä, valitteli huonoa oloa ja sanoi menevänsä lepäämään. Minä puuhasin hetken omiani, kunnes tarvitsin makuuhuoneesta jotain ja menin sen kummempia ajattelematta sinne. Mies oikein hätkähti kun ei osannut odottaa minua, ja eihän se siellä mitään lepäillyt vaan avasi taas postipakettia!
En tässä vaiheessa sanonut mitään, lähdin vain pois.
Miehen äiti on jo pidempään pyydellyt häntä käymään, että tulisi junalla.
Tänään sitten, pari tuntia tuon postipakettijutun jälkeen, kysyin että onko hän kenties pääsiäisen aikaan lähdössä sinne äitinsä luo käymään, hän totesi että ei, koska "matkat maksaa niin paljon"
En sitten malttanut olla huomauttamatta, että mistähän hänellä peleihin riittää rahaa, kun äitinsä luo ei voi mennä ja ruokakaupassa nuristaan rahojen riittämistä.
Mies totesi ensin ettei se ole "minun asiani", minä sanoin uudemman kerran että ruokaankin pitäisi riitää rahaa jne. että en ymmärrä miksi pitää koko ajan ostaa uusia pelejä.
Siinä vaiheessa mies korotti ääntään ja huusi "No ei ne ole sun rahoja!"
Sitten hän huomautti minulle mm. ostamastani sateenvarjosta.
Lopulta hän heittäytyi marttyyriksi, että eipä hänen sitten tarvitse täällä olla, kun kerta koko ajan on tällaista (siis tässä asunnossa)
Ja alkoi luettelemaan mitä kaikkea hän on ostanut/minun hyväkseni tehnyt, ja yhtään ei arvosteta.
Minä lopulta vaikenin täysin kun keskustelu alkoi mennä ihan hulluun suuntaan ja äänen korottamiseksi, lopulta mies riuhtaisi puhelimensa oikein äkkipikaisella eleellä sohvalta ja meni makuuhuoneeseen mököttämään.
Että minäkö tässä nyt olen se nalkuttava kusipää?
En ensinnäkään siedä ollenkaan äänen korottamista/uhkaavia eleitä, sain katsella niitä lapsuudenkodissani ihan tarpeeksi.
En myöskään lainkaan ymmärrä tuollaista, että puhutaan asiasta x, ja sitten yhtäkkiä siihen pitää vetää jostain sivusta kaikkea ihan asiaan liittymätöntä.
Kommentit (131)
Mikko mitä teet kun elämä on pilalla lopullisesti
Laittakaa kuukauden ajan ylös mitä kumpikin ostaa yhteistä niin asia selviää.
Miehet ovat tuollaisia sikoja...
Olkoot muutoin pelurit ja nalkuttajat mitä hyvänsä, mutta kenenkään, korostan, ei kenenkään, pitäisi muuttaa yhteen toisen kanssa ilman, että ensin lasketaan, mitä yhteinen elämä per kk maksaa (vuokrat/lainat, sähköt, vedet, vakuutukset, jne) ja sopimatta, miten yhteinen elämä rahoitetaan.
Jos näin kumminkin tekee, eli menee yhteen tietämättä, mitä lysti maksaa, toinen vaihtoehto on käsitellä sitten asioita joko yksitellen kerralla kuntoon (menojen tullessa sopia niistä) tai vähitellen vuosien varrella ratkuttaa ja natkuttaa ja tapella ja vikistä raha-asioista.
Elämä on omasta mielestäni niin lyhyt, että riitojenkin aiheet haen jostakin kiinnostavammasta.
Vierailija kirjoitti:
Ap, jätä mies.
3,5 vuotta vanha ketju. Veikkaan, että jokin ratkaisu on jo joka tapauksessa tapahtunut.
Ei tuo muutu. Itse katselin yli 10 vuotta. Paheni vaan ja velkaannuttiin reippaasti. Miehen leikkimiseen kulutetut varat lopulta vei perheen budjetista niin suuren osan että sain olla aika nero kun pidin 5 henkisen perheen ruuassa 200e:lla kuussa. Töihin ei itse joutanut ja käski minun tehdä enemmän töitä kun rahasta oli tiukkaa. Martyrisoi, manipuloi, piti mykkäkoulua ja keräsi sääliä jos vähänkin yritin hillitä kulutusta. Myöhemmin laskin että meillä tilitettiin pelkästään yhdelle verkkokaupalle yli 7000e vuodessa. Töissä olin niin paljon että asiakkaat alkoi kysellä enkö ikinä käy kotona kun olen ainoa joka on aina työvuorossa, lomia en pitänyt. Ei ollut varaa. Että jos tuollainen elämä kiinnostaa niin siitä vaan.
Tuo on tietenkin sitä peliriippuvuutta ja ihan rinnastettava mihin tahansa riippuvuuteen. Meillä kauna sitten aiemmassa liitossani käytiin samat asiat läpi alkoholin takia. Lopulta ei voinut muuta kuin lähteä siitä liitosta, jolloin miehen asiat meni vielä enemmän sekaisin, koska minä en ollut enää pitämässä tavallisesta arjesta kiinni.
En edes lukenut tätä ketjua eka sivua pitemmälle. Tuo ap:n kirjoitus oli oikein tyypillinen ja hyvä esimerkki siitä, miten pariskunnat, joilla on erilaiset tavoitteet elämässä, riitelevät silloin kun kyse on toisen henkilön aiheuttamasta katastrofaalisesta tilanteesta, johon toinen yrittää saada selkoa ja järkeä. Ne ihmiset on kuin itä ja länsi, jotka ei koskaan kohtaa, toinen puhuu kirveestä ja toinen sen varresta. Ei mitään tolkkua, joten ei kannata jatkaa yhteiseloa. Tietenkään en suosittele kenellekään ihan pelkän nettikirjoituksen perusteella eroa. Jokainen itse tietää tilanteensa ja kun oikein sen järjen käteensä ottaa ja sitä tutkii, niin tietää varmasti, onko tämä jatkettavissa oleva liitto vai ei.
Mies tarvitsee apua, ei tuomitsemista.
Ei ole miehen vika jos asioista ei ole sovittu selvästi.
Meillä mies salaili asioista niin pitkälle rahajutuissa, että meni ja otti useammankin pikavipin MINUN NIMISSÄNI, kun halusi pelata ja pelata. Joku tällainen mesta https://www.nordcredit.fi/
Otin tytön ja lähdin. Kiva oli selvitellä, mitä kaikkea muuta tuo on tehnyt nimissäni. Onneksi itselläni on vakituinen työ ja tasaiset tulot.