SUURperheodottajien sunnuntai ja vko 8

Piti oikein palata kyselemään, miten te muut hoidatte ruokaostosten teon?

Miten usein käytte kaupassa jne.



Tein eilen yksin viikottaisen ostosreissuni, suunnittelen yleensä viikon ruokalistan etukäteen ja ostan tarpeet suunnilleen valmiiksi.

Tosin maitoa jne mies tuo viikon aikana työmatkansa varrelta.



Koko ostoskärry pursusi ääriään myöten, koska yleensä yhtäaikaa loppuvat vaipat, paperit....

Yksi lapsista on allerginen, joten hänelle ostan eri tarpeet kuin muulle porukalle.

Hiki otsalla lastaan tavarat hihnalle, jolloin toinen pää tukkiutuu.

Tällä kertaa myyjä sulki kassan, jotta saan rauhassa pakata.



Useammin en haluaisi ostosreissua tehdä, siihen kun uppoaa koko ilta.

Mies tulee töistä yleensä klo18-19 ja jos heti lähden saatan ehtiä takaisin kotiin klo21 mennessä.

Miestä on yksin turha laittaa kauppaan, hän ei ruokaa valmista, eikä ymmärrä tarjousten päälle mitään :-) Tyypillinen mies ?!



Miten te muut hoidatte ruokaostosten teon järkevästi?

Ihan kuin minä olisin kirjoittanu tuon viestisi!! :)



Mä kans suunnittelen viikon ruokalistan etukäteen ja teen kauppalistan. Sit käyn pe tai la kaupassa ja aina tuskailen siinä pakatessa kun tuntuu et kassa odottelee et koska saan sen hihnan tyhjäks et hän pääsee muiden ostoksia laittamaan. Sit kärryt on niin täynnä et kassit ei mahu kärryyn, pakko laittaa niitä päällekkäin ja toivoa et mitään ei mee rikki.



Oon koittanu tällä systeemillä saada meidän kauppamenot kuriin mut huonolta näyttää... Kuinkahan paljon alkuvuodesta hinnat nousi kun tuntuu et kauppareissut on 20-30¿ kalliimmat kun viime vuonna..



Nyt tuskastuneena tuohon yksin kassien raahaamiseen oon koittanu saada miehen mukaan kauppaan (joilloin on mukana sit myös kaks nuorinta ainakin). Mieskin käy joskus kaupassa kauppalistan mukaan, mut kätevämpää on jos mä käyn kun kaikkea ei välttämättä muista listaan kirjoittaa. Ehkä niitä heräteostoksia ei tulis niin paljoa jos mies kävis aina kun se tosiaan tuo vaan ne mitä listassa lukee :)



Peeveli rv 14+4, lapset t94, p00, t05

Meillä mies metästää ja kalastaa, joten riistalihaa on pakastimet täynnä, samoin marjat,mehut ja perunat on omasta takaa. Nyt oon yrittäny enemmän opetella tuota ruokien suunnittelua etukäteen. Meiltä löytyy peräti yks market, jossa mies käy suunnilleen joka arkipäivä, kun se on työmatkan varrella. Mä laitan päivällä tekstarina ostoslistan ja joskus tuo myös tarjouksesta tai mitä ite on miettinyt. Mä en ees osaa käydä kaupassa, kun ostan kaikkea,mitä mieli tekee eikä niihin sitten tuu mitään logiikkaa (esim useampaa valmissalaattia yhtä aikaa). Ei toki tarvis välttämättä noin usein käydä, mutta mä jotenki en tahdo muistaa enkä osata ajatella kovin pitkälläe nykyään, niin aina sitten jotain muuten puuttuu ja maitoja menee aika paljon.



T@hti

Tulee vaan lueskeltua muitten kirjoituksia, itse ei " jaksa" ...



Meillä kaupassa käydään kerran viikossa, ostetaan kärrin täydeltä sapuskaa ym. ja joskus pitää maitoa tms. käydä lähikaupasta hakemassa viikolla, mutta harvemmin sitäkään!



Mies osallistuu sekä kaupassa käyntiin, että ruuanlaittoon, taitaa laittaa useammin ruokaa kuin minä itse asiassa. Ja on hyvin tietoinen lihojen hinnoista yms.



Oma masu kasvaa hurjaa tahtia, rv 34 täynnä. Nostelu, kantelu, kävely liian reippaasti (= kaikki muu kuin matelu...) tuottaa vaikeuksia. Yöt myös erittäin kurjia, mitenkään päin ei ole hyvä olla, lonkkia särkee ja pitkällään tulee paha olo jostain syystä tosi helposti.



Vauva liikkuu kyllä paljon, hikottelee ja myllää. Neljättä meillä siis odotellaa, toistaiseksi kaikki tyttöjä, saa nähdä, kumpi tämä tulokas on!



Mutta eipä ole enää kovin pitkä aika odotella nyyttiä... Todennäköisesti itsellä edessä sektio, joten ei ainankaan yli la:n pitäisi joutua odottelemaan!

ei tekis mieli edes ajatella koko ruokaa ja kaupassakäyntiä. Saatiin miehen kanssa (ilmeisesti?) ruokamyrkytys toissapäivänä, ja alettiin oksentaa molemmat klo 4 aikaan toissayönä, ja niissä merkeissä meni sitten eilinen päivä. Tästä tulee sitten väistämättä mieleen, että miten te onnistutte sairastamaan yhtäaikaa? Meillä eilinen päivä oli ns. mielenkiintoinen, kun oltiin vanhemmat aivan voimattomia ja juostiin vuoronperään oksennuksilla. Lapset sitten koittivat keskenään pärjäillä... onneksi ei sattunut mitään haavereita... ja onneksi oli pakastimessa ruokaa mitä heille lämmittää.



Olo on tosi hutera edelleen.Ukko läksi kylläkin töihin, mutta aika kalpeana.



Mulla on niin ihana tilanne, että mies hoitaa kaikki ruokakauppa-asiat. Hän myös laittaa päivän pääruoan, mulla on aamupalat, lounaat ja kuopuksen allergiaruoat (plus leipominen, mikä on pelkästään kivaa). Mies käy perjantaisin isoilla ostoksilla, ja me yritetään tehdä torstaina aina viikonlopun ja alkuviikon ruokalista. Sitten alkuviikosta hän tekee pienemmät ostokset joilla pärjätään taas perjantaihin. Yleensä meidän keskimmäinen poika lähtee kauppaan mukaan, kun tykkää olla isän apuna.



Mua tuo helpottaa tosi paljon paitsi niiden iänikuisten ruoanlaittojen suhteen, myös siksi että inhoan kaikkia kauppoja ja saan ahdistusta ihmistungoksessa. Vaateostokset koitan keskittää sitten lauantai-aamuihin kun kaupat aukeaa, ja kerralla ostan isot pinot kaikenlaista, niin ei tarvii heti lähteä uudellleen. Ikinä en käy kaupoilla vaan katselemassa tai viettämässä aikaa, kun ne on jotenkin niin vastenmielisiä.



Tää on mun mielestä ihan loistava työnjako. Mulle kuuluu myös siivoukset ja pyykkihommat sekä paperiasiat + lasten ja koiran lääkinnät yms. Mies ulkoiluttaa koiran, tekee korjaukset (aina silloin kun saa inspiraation...) ja käyttää isompia poikia harrastuksissa ja retkillä.



Masu-Pertsa voi ilmeisen hyvin vaikka äiti oli niin kurjassa jamassa. Vaikka oli hyvä huomata, että hän liikkuu entiseen malliin, niin ei se mylläys herkkua ollut kun muutenkin vatsaa kivisti ja kouristi...



Hyvää = parempaa vointia teille muille

t. Jymy rv 30+6 ja pojat 01/00, 08/02 ja 10/04

Eli uudestaan. kaupassa meillä käydään neljän päivän välein. yleensä koko porukalla. Mies kävi yksin mutta ei osaa ostaa oikeita tavaroita ym. Mä taas tykkään et käydään yhdessä kun mieskin laittaa ryokaa niin saa sekin sanoa mitä laitetaan. Lapset esittevät kanssa omia toivomuksiaan. varsinaista ruokalistaa en oo tehnyt.



Neljän päivän välein siksi että meillä on pieni jääkaappi(puolikas) vuokralla kun ollaan niin siihen on tyytyminen. Neljän päivän maidot ja muut ruuat mahtuu just jääkaappiin. Maitoja ostan 2o litraa ja ne juodaan neljässä päivässä. Lihaa, kalaa, kanaa ym ostan pakkaseen enempikin varsinkin jos on punalappuisia.



Tää on meille tullut ainakin halvemmaksi käydä näin. aikasemmin ostin viikon ruuat ruokalistan mukaan mutta maidot eivät riittäneet sitten kun kävin hakemaasa maitoja niin tuli kaikkee ylimäärästäkin mukaan. Mikä jäi useesti syömättä. Nyt tulee harvoin ostettua ylimääräistä.



Lapsilla on hiitoloma. Mulla on ns. lomaa kun oon tyttöjen kanssa kotona. Tuolla ne touhuaa omiaan. mies on poikien kanssa himoksella laskettelemassa. tulevat illalla vasta kotiin.



puuhis ja pojat 97,00 ja tytöt 99,02,05 ja masukirppu 15+0

Vähän on sekavat tunnelmat. Ei meinaa kuuden vuoden takaa muistaa näitä käytännön juttuja, kuten mitä särkylääkettä voi ottaa ja silleen.

Kuinkahan sitä näin vanhempana tästä rääkistä selviää.



Kauheasti ainakin nukuttaa, eli sikäli on kovin tutut tunnut.



Mukava tämä hiihtoloma. Saavat lapset vähän lepuuttaa koulunkäynnistä. Aika kovaa työtä se niille on.

Kyllä se siitä lähtee menemään alku nikottelujen jälkeen. Itsekin olin aivan rikki alkuraskaudesta, varsinkin henkisesti, pelotti kaikki. Miten jaksan odotuksen, synnytyksen, vauva ajan valvonisineen. Nyt eniten pelottaa vain synnytys ; )



Meillä käydään kaupassa kun jääkaappi on tyhjä. Joskus liiankin tiheään. Unohdan sitten jääkaapin takaosaan jotain joka on sitten jo mennyt piloille kun hoksaan. Tuo vois olla kokeilemisen arvoinen jutta tehdä se viikon ruokalista.



Väsyttää hirveästi kun viime yö meni valvoessä tuon eskarilaisen kanssa. Korvatulehdus molemmissa korvissa. Toivottavasti ensi yö olisi rauhallisempi.



Voikaahan hyvin tv ruis 29+4

Ensiksi kuitenkin onnea vauvan saaneille! Saa tänne toki silti laittaa kuulumisia, jos ei sopivaa pinoa muualta löydy ja kuullaanpa samalla, mitä tuleman pitää.



Nyt on jotenkki tullu vähän semmoinen tunne, että enemmän on pikkuvaivoja kuin ennen. Meillä on kuitenki nämä lapset tullu aika peräkanaa, vaikka ei mitenkään erityisen lyhyillä väleillä. Nyt tahtoo jo supistella ja aika pienestäkin. Tai siis jos imuroi tai lykkii lapsia kelkalla/ vetää pulkalla tmv. Ja muutenki tahtoo välillä olla omituinen huono olo. No, ens viikolla on neuvola, niin sitten selviää ainkin verenpaine ja hb tilanne. Mulla kun tahtoo molemmat olla alakantissa.



Viikon päästä onkin sitten hiihtoloma. Ei me kyllä mihinkään pitkälle lähdetä, mutta jotain pikkureissua kuitenkin.



Kivaa pyhää ja uutta viikkoa kaikille!



T@hti ja lapset p6v, t3v8kk, p1v5kk ja rv 19

Hei T@hti ja muut!



Itse olen sätkinyt enemmän tuolla työelämän puolella. Se onkin sitten vienyt ajan ja voimat niin, etten ole jaksanut paljon mihinkään pinoon kirjoitella.



Meillä on pian 7 vuotta edellisen lapsukaisen syntymästä, joten ei näitä aivan päntiönään ole tehtailtu, mutta silti nuo vaivat lisivät kerta kerralta. Lisääntyneet edellisistä odotuskerroista ovat turvotus, painonnousu ja supistukset, onneksi ei pahoinvointi kuitenkaan.



Nyt on 26. raskausviikko ja supistuksia on aivan mahdottomasti. En ole imuroinut aikoihin, mutta töissäkäynti tuntuu olevan nyt se ykkösvaikuttaja. En osaa kuvitella, millainen vointi olisi, jos kotona olisi joku nosteltava tyyppi. Hattua täytyy nostaa niille äideille, jotka vielä masunsa lisäksi nostelevat leikki-ikäisiä lapsiaan. Minulla tuo nosteleminen on nikamansiirtymän takia kielletty jo muutama vuosi sitten. Tämä masu ja syntyvä vauva pitää kuitenkin jotenkin saada hoidettua. Sylittely pitää järjestää jotenkin muuten, mutta isompaa lasta en voi enää kannella. Onneksi tuo kuopus on ollut pienikokoinen, joten kaipa tämän seuraavankin kanssa pärjätään.



Meillä ei ole vielä hiihtolomaa, se on vasta parin viikon kuluttua. Toivottavasti tuo pakkanen siiheksi hiukan lauhtuu, nyt on aamuisin ollut yli -20 astetta. Pitäisi vielä selvittää tämän uuden kodin hiihtopaikat, jotta voisi laittaa lapsia ladulle.



Kiinnostuneena muiden kuulumisia odotellen



Kevis rv 25+5

Ihmettelinkin eilen että missäs kaikki suurperheelliset ovat, mutta kai sitä hulinaa on niin, ettei aina kerkiä koneelle.

Pitäisi lasten kanssamennä ulkoilemaan, mutta kun ei millään jaksaisi tuota iänikuista pukemista, kun pienimmänkin suurin huvi on juosta karkuun. Mä todella odotan kevättä ja leppeämpiä tuulia.

T@hti, menikö se sun nimi noin, huomasin että ollaan ihan samoilla viikoilla ja muutkin lapset ovat samoina vuosina syntyneet, paitsi meillä on vielä yksi ekaluokkalainen. Minulla ei ole vielä tuntunut supisteluja oikeastaan ollenkaan ja raskauden ainoa vaiva on ollut yletön väsymys. Ehkä sekin helpottaa pikkuhiljaa.

Olen kyllä turvautunut lisäravinteisiin, jota huomasin näilläkin sivuilla mainostettavan.

Toivottavasti ei mitään pahempia vaivoja tulekaan, koska meillä isäntä on aika laiska tekemään noita kotihommia...

Olenkin haaveillut ulkopuolisesta siivoojasta, joka tekisi silloin tällöin perussiivouksen. Onko kellään kokemusta? Mahtaako olla ihan kamalan tyyristä, kun siitähän saa sen kotitalousvähennyksen.

Kuulumisia odotellen meriaani rv 19+0

Meillä aika mennyt remontissa, onneksi pikkuhiljaa alkaa olla valmista. Sitten pitäis alkaa kaivella kaappeja ja katsoa mitä kesäistä löytyy itse kunkin kaapista ja pestä ja silittää ne, että on sitten mukava pakata laukkuja matkalle. Meillä on tuo hiihtoloma koululaisilla vk 10 ja suunnataan etelän lämpöön. Vähän itseä jännittää tuo lentomatka, kun ilman raskauttakin kerään lennoilla iloisesti turvotusta niin mitäs nyt kun sitä on ljo ähtiessä. Enpä kyllä muista, että toisista raskauksista olisi näin pian jalat turvonneet, mutta toisaalta olen ollut reilu 10kg hoikemmassa kunnossakin.



Meillä on ollut hiljainen viikonloppu kun kaksi vanhinta lasta on lapissa mummon ja papan kanssa, tulevat tänään takaisin. Tuon 2v kuopuksen kanssa tässä sitten vaan touhuttu. Tuntuu melkein kuin kaksin oltais, vaikka isäntäkin kotona pyörii, mutta tuntuu nuo olympialaiset sen naulaavan tuohon sohvaan kiinni. No, pysyypä tallessa.



Mikaido 73 rv 17+3

Kyllä voi ihminen olla välillä laiska, kun ei meinaa jaksaa kirjoittaa mitään, lueskelee vain toisten viestejä. Meillä pojat jo hiihtolomalla, mutta mies työssä, joten ei tämä oikein lomalta tunnu. Pojat kaipaavat tekemistä ja tappelevat jatkuvasti. Joku pelihän ne rauhoittaisi, mutta kun en kauheasti tykkää noista pleikkari peleistä niin täytyy vähän säännöstellä sitä iloa.



Ollaan oltu aamupäivä lasten kanssa pienimmän nukkuessa ulkona rakennuksella. tuntuu uskomattomalta, että se alkaa olla kohta valmis. Pääsin jo pesemään ikkunoita ja muutto häämöttää parin viikon kuluttua. saa nähdä miten tämän mahan kanssa siitä selviää. alkaa se jo sen verran iso olla. Muuten joku ihmetteli miten selviää taaperon hoidosta ja raskaudesta, mutta kyllä tämä mulla ainakin on ollut huomattavasti helpompi raskaus on ollut kuin puolitoista vuotta sitten vaikka onkin nyt tuo napero hoidettavana kun ei tarvitse olla töissä. voi syödä silloin kun on nälkä ja levätä päiväunien ajan.



Käytiin viime keskiviikkona 3d ultrassa kun halusin kokea senkin. Tämä on nyt kuitenkin viimeinen lapsemme, vaikka toisaalta ajatus seitsemästä veljeksestä hieman kutkuttaa. Paljastui nimittäin, että tämä kuudeskin pienokainen on isojen veljiensä riemuksi poika.

Itse olin aluksi hieman pettynyt, olisihan se tyttö ollut ihana yllätys, mutta toisaalta olin niin varma pojasta, etten enää osaa muuta ajatellakaan.



Tulipas tästä nyt pitkä tarina, pitäisi varmaan kirjoitella vähän useammin. Hyviä hiihtolomia itsekullekin.

Oon aina välillä etsiskellyt tätä pinoa, mutten oo löytänyt, ja mukamas en itse sitten ehdi aloittaa uutta... Kiva että nyt löytyy taas teidän kuulumisia.



Onko joku saanut jo vauvan? Multa tuppaa menemään näköjään vaikka mitä ohi silmien.



Niih, täällä sitä ollaan nostelemassa sellaista 1v4kk vekaraa, joka onneksi kävelee aika hyvin, mutta kun harvemmin siihen suuntaan, minne ollaan menossa.... ;-) ' Karkuun' taitaa olla kuukauden motto! Etukäteen pelkäsin, että mitä mun raskauden kanssa käy, kun oon kolmen pojan kanssa nyt kotona - ja aiemmin oon ollut sairaslomalla vuodelevossa rv21 eteenpäin - mutta paremmin on mennyt kuin kertaakaan aikaisemmin! Eli vaikka supistelee, niin selvästi vähemmän kuin ykkösen, kakkosen tai kolmosen kohdalla. Kakkonen oli siinä mielessä kaikken vaikein raskaus. Muut vaivat on kyllä kerta kerralta lisääntyneet, siis varsinkin painonnousu, turvotus ja yleinen kankeus. Mutta kai tätä nyt kestää vielä kymmenisen viikkoa.... Äsken pelasin Twisteriä poikien kanssa ja se oli koominen kokemus (ja takuulla myös näky) tämän mahan ja vetreydentilan kanssa!



Nyt täytyy lopettaa, pikku-termiitti tekee tuhojaan...



hyvää vointia t. Jymy rv 30+2 sekä p/6v p/3½v p/1v4kk

Tosiaan, kuka on jo vauvoja saanut =) Yritin etsiä haulla aikasempia pinoja mut viikko 5 oli ainoa minkä haulla sain. Muistelisin itsekin kirjoittaneeni sen jälkeen... Jos joku muu löytää viikko 6 tai 7 pinon niin linki tänne olis kiva ;)



Mulla oli perjantaina lääkärineuvola ja ihan hyvin kaikki oli. Nyt alkaa olemaan jo se vaihe raskaudesta että koko ajan ei väsytä. Viikonloppuna olin kahden nuorimman kanssa kaupoilla ja mietin kun niitä tuonne autoon laitoin et miten mä jaksan sit kun on turvaistuimeen solmittavaa ja yks turvakaukalossa oleva... No mut kai sitä jaksaa kun muutkin. Mulla kun nuo kaks vanhempaa onkin sit jo kiitettävän omatoimisia eli ei näitä paapottavia ole kuin kaksi sitten kun nelonen syntyy...



Esikoisella on tällä viikolla hiihtoloma ja loppuviikosta lähdetäänkin sitten sukulaisiin tuonne Savon suuntaan!



Peeveli rv 14+3 ja lapset t94, p00, t05

Kiva kuulla teistä muistakin. Itse en ole jaksanut kirjoitella, jonkin verran lueskellut muiden viestejä. Tää 5 raskaus tuntuu vieneen kaikki mehut minusta. Väsyttää ja hengästyttää ja kaiken lisäksi flunssa on taas päällä. Yöt on erittäin rikkonaisia.



Olen menossa pelkopolille keskustelemaan joskus maaliskuussa. Edellinen synnytys oli raju ja nopea ja niiiiin tuskainen. En halua sektiotakaan. Alakautta toipuu nopeammin ja se on niin ihanaa siinä vaiheessa kun vauva nostetaan mahanpäälle...mutta jotain kivunlievitystä kaipaisin. En ole luomu synnyttäjä. Miten teillä muilla synnytykset pyörii mielessä? En ole aikaisemmin pelännyt ja ihan hyvät kokemukset on kolmelta ensimmäiseltä. Nyt menee liikaa energiaa synnytyksen pelkäämiseen...



Vauvalla tuntuu usein olevan hikka ja pyörii vieläkin kohdussä ihan miten sattuu..



Isommat lapset on nytten koulussa ja 2v katsoo videoita ( hyi minä) ja äiti istuskelee netissä . Mutta nyt on taas nälkä.



Tv Ruis

-

Aamulla ulkoilimme ja nyt on jo lounaskin syöty.

Pian pikkuisin menee päikkäreille ja me perustamme kylppäriin kampaamon: esikoisen ja kakkosen tukat kaipaavat saksia.



Omasta (.): ultra pelottaa ensimmäistä kertaa oikeasti, aikaisemmin on ollut vaan kiva nähdä vauva " livenä" .

Voiko meillä olla niin hyvä onni, että neljäskin raskaus/ vauva ovat ok????

Onko muilla samoja tuntemuksia.

Minäkin haluaisin kokea sen 3/4D:n, koska tämä on tod näk viimeinen raskaus. Milloinkahan siinä selviäisi sukupuoli varmiten?



Nyt haiskahtaa kakka sen verran, että pakko poistua vessaan pyllypyykille (ja yökkäilemään...)



Mrs-Mrs rv 10+ sekä jälkikasvu 12/2000, 8/2002 ja 8/2004

ja hyvää uutta alkanutta viikkoa! Terveisiä kakkosen 3½-vuotisneuvolasta; mukavasti meni ja kivointa oli että mies pystyi jäämään muiden kanssa kotiin, niin päästiin keskimmäisen kanssa kerrankin kaksistaan liikkeelle. Hänellekin teki hyvää saada itse selittää asiansa, kun yleensä isoveli ehtii varsinaisena puhekoneena hoidella omat ja muiden asiat ennen kuin muut ehtivät henkeä vetäistä... ;)



Peloista... mulla on kaikissa aikaisemmissa raskauksissa ollut voimakkaat pelot koskien sikiön kuolemaa raskauden aikana tai heti synnytyksen jälkeen. Johtuu varmaan ainakin osittain siitä, että vanhempieni esikoinen kuoli 2vrk ikäisenä - no se oli jo kaukaisella 60-luvulla. Lisäksi parille ystävälle on sattunut kurjia juttuja jo aika isoilla viikoilla. Alkuraskauden keskenmenoja en oo kauheasti pelännyt, vaikka oon itsekin niitä kokenut.



Esikoinen syntyi sitten keskosena, rv 34+0 meni vedet. Kaikki oli kuitenkin siihen nähden tosi hyvin. Mutta kyllä tuokin vähän lisäsi raskaudenajan pelkoja. Se mikä tässä on mukavaa, on että en oo koskaan pelännyt itse synnytystä, enkä pelkää nytkään. Ja tällä neljännellä kerralla myös nuo raskaudenajan pelot ovat huomattavasti vähäisemmät kuin ennen; ehkä voisi puhua ennemmin huolestumisesta kuin pelosta.



Sen tässä on oppinut, että saman naisen raskaudet ja synnytykset voivat olla psyykkisesti ja fyysisesti ihan erilaisia kokemuksia. Eli toivon ainakin, etten koskaan epäile tai vähättele edes mielessäni kenenkään kertomusta miltä hänen raskautensa tuntuu tai minkälainen synnytys oli jne. Kukaan toinen ei voi tietää, mitä odottajan mielessä ja ruumiissa oikeasti tapahtuu ja miltä se tuntuu.



Meillä viikon takainen vesikatastrofi alkaa olla jo reilassa. Huh helpotusta. Tulis nyt se kunnallistekniikka, kun meilläkin kolmen tai neljän tulevan teinipojan perheenä vettä tulee jatkossakin kulumaan... :D



hyviä vointeja

t. Jymy rv 30+3

kyllä mullakin mielessä vilahtelee, että voisiko meillä todella olla oikeus sellaiseen onneen, että saataisiin peräti 4 tervettä ja vammatonta lasta? Eikö meille jo ikään kuin kuuluisi ne huonot uutiset? Mulla ikääkin on kohta jo 40, eli on ollut raskaaksi tulemisen helppouskin aivan satumainen onni. Voiko se jatkua enää?



Silti oon jättänyt tarkemmat tutkimukset väliin. Tulkoon hän sellaisena kun on, ja jos on jotain ongelmaa, niin murehditaan sitten vasta.