32-vuotiaana jätetty nainen, onko toivoa enää?
Rakastamani mies jätti minut eilen vajaan kahden vuoden seurustelun jälkeen, koska ei vain pystynyt rakastamaan minua, vaikka olisi kuulemma halunnut. Olen arvatenkin aivan palasina ja tulevaisuus näyttää todella toivottomalta nyt. Toipumiseen menee varmasti pieni ikuisuus, jos nyt tästä ylipäänsä enää toivun.
Onko joku teistä vielä tässä iässä onnistunut selviämään tästä tuskasta ja löytämään uuden, kestävän parisuhteen? Ehkä jopa perustanut perheenkin vielä? Vai onko toivo jo aikalailla menetetty?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Suhde alkoi niin, että ei pantu, vaan puhuttiin tärkeät asiat ensiksi selviksi ja tutustuttiin muuten viettämällä paljon aikaa yhdessä. Jos tahtoo lapsilleen isän, kannattaa tutustua, eikä vain panna oikealta ja vasemmalta!
Miehillä on vain se ongelma, ettei ole aikaa tustustua naiseen tuolla tavoin ensin syvemmin, vaikka haluaisikin. Jos ei heti kouri ja köyri ja osoita eläimellisiä panohaluja, kaverikortti heiluu takuuvarmasti tai nainen pitää homona.
Parempihan se on, että äijä lähti nyt kuin viiden vuoden kuluttua. Mun kaveripiirissä, minä itse mukaan luettuna, kaikki oltiin sinkkuja tai epämääräisissä tapailusuhteissa tuossa iässä ja nyt viisi vuotta myöhemmin meillä kaikilla on avio-/avoliitto ja lapsia.
Tiedän, ettei näin välittömästi eron jälkeen ole ehkä oikea aika miettiä, mistä seuraavaa kumppania etsiä, mutta kertoisitteko kuitenkin vinkkejä? -AP
Omani löytyi töistä, yksi kavereista löysi omansa urheilutapahtumasta, toinen baarista. Kaikista näistä voi löytyä tai olla löytymättä. Miehet eivät maailmasta lopu.
Vierailija kirjoitti:
Parempihan se on, että äijä lähti nyt kuin viiden vuoden kuluttua. Mun kaveripiirissä, minä itse mukaan luettuna, kaikki oltiin sinkkuja tai epämääräisissä tapailusuhteissa tuossa iässä ja nyt viisi vuotta myöhemmin meillä kaikilla on avio-/avoliitto ja lapsia.
Ja vielä parempi olisi ollut kun olisi lähtenyt jo vuosi sitten, kun ei kerran rakkaus herännyt. Olisi ollut mulle helpompaa ja aikaa olisi säästynyt. Mutta lohdullista kuulla kokemuksistasi, että toivoa on.
Eniten varmasti pelkään sitä, etten ikinä lakkaa rakastamasta häntä, enkä näin ollen pysty rakastumaan tai edes kiinnostumaan kenestäkään muusta enää. :( -AP
Vierailija kirjoitti:
Omani löytyi töistä, yksi kavereista löysi omansa urheilutapahtumasta, toinen baarista. Kaikista näistä voi löytyä tai olla löytymättä. Miehet eivät maailmasta lopu.
Mutta varmaan pitäisi olla aika huikaiseva kaunotar, jos jostakin urheilutapahtumasta yms. meinaisi miehen löytää?
Itse löysin uuden miehen 36 vuotiaana. Ja vauva syntyi kun olin 37,5 v.
Eli toivoa on!! Ja mä en ole edes mikään laiha ja erikoisen nätti. Vaan normi suomalainen tantta.
Kertookaa pliis lisää kokemuksia siitä miten tästä tilanteesta on selvitty vielä onneliseen parisuhteeseen/perhe-elämään? -AP
Paljon treffejä erilaisten miesten kanssa. Menet perheen perustaminen edellä eli et anna miehille pitkää seksikoeaikaa. Näin valikoituvat miehet, joissa on isäainestakin. Seksin voi aloittaa heti kun tuntee, että olette tärkeistä asioista riittävän samaa mieltä. Muut seksisuhteet paitsioon. Yhteen voi muuttaa jos miehelle sopii, että ehkäisykin tullaan jättämään pois kahden-kolmen kuukauden jälkeen. Toisen sukuun on tutustuttava ja kerrottava vakavista aikeista.
No tässä joitakin tapoja tavata uusia ihmisiä, jotka ovat keskimääräistä todennäköisemmin sopivia elämänkumppaniksi:
- Jos olet elokuvafriikki, liity elokuvakerhoon. Jos tykkään käydä tanssimassa, liity bileitä järkkäävään yhdistykseen. Harrasta jotakin sosiaalista, joka liittyy omiin kiinnostuksenkohteisiisi.
- Pyri tilanteisiin, joissa voit tavata kavereidesi kavereita. He ovat todennäköisesti hyviä tyyppejä. Kysy kavereiltasi, tuntevatko he ihmisiä, joiden kanssa sinun kannattaisi käydä treffeillä.
- Luo profiili deittisivustolle, joka mätsää ihmisiä yhteensopivuuden perusteella (esim. OKCupid).
- Käy yleisötapahtumissa, joissa sinulle sopiva kumppani kävisi. -16
Niin ja miehillä tuntuu olevan tapana sanoa, että nainen valitsee kenen kanssa pariutuu, että heidät vaan otetaan siihen miehen ja isän rooliin. Monet miehistä tykkäävät, kun heitä viedään vähän muutenkin kuin kertapanoiksi. Naista auttaa, kun tutustuu miehen sukuun, niin ei nuo pelurimiehet pääse osingolle. Näkee, että miehen ajatukset ovat vakavalla pohjalla.
Kuinkahan kauan menee, että tää sietämätön tuska ja kipu helpottaa? Mulla kun ei itsellä ole aiempaa kokemusta siitä, kun menettää ihmisen, jota rakastaa yli kaiken. -AP
Tietysti voit löytää vielä sen oikean juuri sinulle tarkoitetun elämänkumppanin ja saada lapsen tai useammankin lapsen.
Olet vielä nuori nainen joten ei mitään hätää, mutta ensin pitäisi päästä yli edellisestä suhteesta kokonaan ja se vie aikaa.
Voimia ja jaksamista sinulle, se oikea odottaa sinua jossain :)
Vierailija kirjoitti:
Kertookaa pliis lisää kokemuksia siitä miten tästä tilanteesta on selvitty vielä onneliseen parisuhteeseen/perhe-elämään? -AP
Miksi alapeukku tälle? Nuo muiden positiiviset kokemukset ovat ainoa juttu, joka mun tuskaa on helpottanut edes vähän. -AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omani löytyi töistä, yksi kavereista löysi omansa urheilutapahtumasta, toinen baarista. Kaikista näistä voi löytyä tai olla löytymättä. Miehet eivät maailmasta lopu.
Mutta varmaan pitäisi olla aika huikaiseva kaunotar, jos jostakin urheilutapahtumasta yms. meinaisi miehen löytää?
Meinaatko, että siellä katsomossa istuu vaan hyvännäköisiä atleettisia alfa-uroita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pane ilmoitus Tinderiin tms ja noin 2 minuutin kuluttua sulla on uusi parisuhde. Niin helppoa se on naisille.
Ei tosiaankaan ole. Tinderistä löytyy varmasti yhden yön seuraa naisille (ja miehillekin) helposti, mutta hyvän ja kestävän parisuhteen löytäminen on aivan eri juttu.
Suurin osa suhteista alkaa siten, että ensin on pantu ja sitten aletaan tapailemaan sen jälkeen.
Tie naisen sydämeen kulkee pillun kautta. Jos et pyri pukille, niin joku toinen kyllä panee neitiä ja nainen kiintyy häneen sinun jäädessä ihmetteleen että mitäs tapahtui. Näin se vaan menee. Kymmeniä tapauksia olen todistanut. Omakohtaisesti ja kavereiden piirissä. Onneksi jossakin vaiheessa järkevöidyin ja aloin röyhkeämmäksi.
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan kauan menee, että tää sietämätön tuska ja kipu helpottaa? Mulla kun ei itsellä ole aiempaa kokemusta siitä, kun menettää ihmisen, jota rakastaa yli kaiken. -AP
Mulla meni lähemmäs vuosi, eikä oikein vieläään löydy kiinnostusta parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pane ilmoitus Tinderiin tms ja noin 2 minuutin kuluttua sulla on uusi parisuhde. Niin helppoa se on naisille.
Ei tosiaankaan ole. Tinderistä löytyy varmasti yhden yön seuraa naisille (ja miehillekin) helposti, mutta hyvän ja kestävän parisuhteen löytäminen on aivan eri juttu.
Suurin osa suhteista alkaa siten, että ensin on pantu ja sitten aletaan tapailemaan sen jälkeen.
Tie naisen sydämeen kulkee pillun kautta. Jos et pyri pukille, niin joku toinen kyllä panee neitiä ja nainen kiintyy häneen sinun jäädessä ihmetteleen että mitäs tapahtui. Näin se vaan menee. Kymmeniä tapauksia olen todistanut. Omakohtaisesti ja kavereiden piirissä. Onneksi jossakin vaiheessa järkevöidyin ja aloin röyhkeämmäksi.
Mene pois. Sun törkykommentteja ei tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omani löytyi töistä, yksi kavereista löysi omansa urheilutapahtumasta, toinen baarista. Kaikista näistä voi löytyä tai olla löytymättä. Miehet eivät maailmasta lopu.
Mutta varmaan pitäisi olla aika huikaiseva kaunotar, jos jostakin urheilutapahtumasta yms. meinaisi miehen löytää?
Tämä mun kaveri on ihan tavallisen näköinen ja niin on miehensäkin. Kyse ei ollut kilpaurheilusta vaan massoille tarkoitetusta urheilu-/kuntoilutapahtumasta, jossa päätyivät sattumalta samaan joukkueeseen.
Et oo tosissas. 32-vuotiashan on vielä nuori ja hyvässä iässä. Älä vaan lannistu :)