Opiskelija haluaa tietää, miksei yli 2000 €/kk tienaavat koe pärjäävänsä?

Vierailija kirjoitti:

Ylisuuret asumiskulut tuloihin nähden on suurin syy. 

Asuminen on kallista. Minä en pysty tässä vaiheessa ainakaan saamaan asuntolainaa. Asun vuokralla, vuokra 1100 €/kk. Minulla on kaksi lemmikkiä, 30 neliöön en mahdu. On siis 48 neliötä, kaksio.  Muuttaessani mietin ja vertailin vaihtoehtoja paljon, Espoon puolelle muuttaminen tai kauempana asuminen lisäisi matkakuluja joten vähän halvempi asunto katoaisi savuna ilmaan kohonneina matkakuluina. Lisäksi vuokra on parissa vuodessa noussut lähes 100€, käsittämätöntä. Palkka sitä vastoin laskee tai ei ainakaan nouse. Lisäksi on vakuutukset, ruoka maksaa, sähköt. En tiedä miten edes tuolla 2000 €:lla pärjäisin. Bruttona ei mitään toivoa, nettonakaan ei toimisi.

Minä tienaan noin 2000 euroa kuussa käteen ja olen juuri sellainen että rahat riittävät elämiseen mutta ei siitä saa säästöön kovinkaan paljon. Vuokrani on ehkä turhan iso yhdelle ihmiselle mutta asunto on mieleiseni enkä halua asua mörskässä. Matkusten ulkomailla kolme kertaa vuodessa, suosin ostoksissa kotimaisuutta. Rahaa menee mutta toisaalta itse sen tienaa ja haluan myös saada kokemuksia ja nähdä maailmaa. En halua kituuttaa ja tinkiä esim. hyvälaatuisesta ruoasta vaan nauttia elämästä. En kyllä itsekään tajua miten olen opiskelijana selvinnyt.

Koska maksan vakuutusmaksuja, autoveroa, bensaa, katsastusmaksun, huollot, lapsen harrastusmaksun eli soittotunnit, lapselle vaatteet ja urheiluvälineitä, vaatteita itselle ja hänelle, ettemme ole kuin kirkonpirut, netti, sähkö, asuntolainan lyhennys ja yhtiövastike, ruoka, pesuaineet, viihde sis.silloin tällöin ravintola, baari, elokuvat jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyll kai sitä PÄRJÄÄ. Kyse on varmaan enemmänkin siitä, että jos työnteolla ei saa elintasoa nostettua, siitä katoaa mielekkyys.

Ymmärrätkö?

Miksi raataa 40h viikossa jos rahalla tulee juuri ja juuri toimeen. Parin tonnin bruttopalkasta kun maksaa asumisen ja pakolliset menot, ei käteen juurikaan jää.

En ymmärrä, miten elintasoa ei saa nostettua? Ei kai kukaan maksa yksin esim. yli 1000€ kuussa asumisesta, tai jos maksaa, niin miksi helvetissä? Miksei voi muuttaa halvempaan asuntoon tai miettiä asumista kulujen kannalta?

Miten yli 2000€ palkalla voi tulla "juuri ja juuri" toimeen? Vai onko se vain valinnoista ja ostotottumuksista kiinni.

Jos nyt ajatellaan että yksin asuvakin tarvinnee n 40 neliötä ellei aio heittää kaikkia kalusteita roskiin ja hankkia uusia niin käytännössä asuntojen hinnat alkavat 800 eurosta, huono etäisyys tuo matkakuluihin nopeasti lisää 100 €/kk jne.

t. Se jolla 48m2/1100e/kk

Vierailija kirjoitti:

Tonnilla ei edes saa Helsingistä mitään hienoa asuntoa. Joku VVO:n kuppanen vuokramurju kustantaa jo tuon verran. Omistusasunnosta puhuttaessa tonnilla lyhentää ehkä yksiötä vastikkeineen, ei sen enempää.

Mulle sanoi välittäjä asuntoa etsiessäni että alle tonnilla et tule saamaan asuntoa jossa on sekä järkevä keittiö että kylpyhuone. Eli tiskikone ja pyykkikone mahtuisi. Kiersin 50 näyttöä ellen yli, ikävä kyllä tuo oli totuus. Alle tonnin kämpät aivan järkyttäviä. Löysin kämpän joka oli silloin 1020 e/kk, vuokra nousee jatkuvasti.

"Vitsailetko? Autolaina -luksusta. Säästöön 200e/ kk -fiksua, mutta selvästi väljyyttä budjetissa löytyy."

Hmm, autolaina ei varsinaista luksusta ole, koska auto oli pakko hankkia töiden takia. Otin edullisen auton ja haluan maksaa sen nopeasti pois, koska palaan tosiaan opiskelijaelämään. Tämän vuoksi myös 200e/kk säästöön, ei ole mitään varmuutta paljonko saanko osa-aikatöitä opiskeluiden ajalle, joten luonnollisesti sitä varten täytyy nyt säästää. Oon työelämässä puolitoista vuotta ennen seuraavaa koulua eli saisin kasaan 3600, mikä ei mun mielestä oo iso summa mahd. tulevalle neljälle vuodelle.

"Ruokaan 400e/kk -selvää luksusta! Meillä menee neljältä 550e, emme erityisesti säästä ruokakaupassa muuten kuin punaista lihaa ei syödä (terveyssyistä ) ja hedelmät valitaan sesongin mukaan."

Mulla todettiin toissavuonna keliakia, ja voin kertoa, että se näkyy ruokakuluissa. Toki voisin syödä esim. pelkkiä riisikakkuja leipinä, mutta mun mielestä ravinto ei oo sitä, mistä kannata tinkiä. Toki syön muutenkin hyvin ja välillä työpaikalla, jossa ruokailu on melko kallista. Lisäksi syön paljon pähkinöitä ja siemeniä sekä ostan kaiken mahdollisen luomuna, joka on kalliimpaa. Nää on näitä omia valintoja, en siis valita, vaan kerroin omista kuluista.

"Kahdet bileet kuukaudessa joihin 200e rahaa, no tarviiko kertoakaan että luksustahan se on!"

Ymmärsit varmaan väärin, niin tai esitin asiani huonosti. En siis käytä tuota 200e/kk noihin bileisiin, vaan siihen sisältyi mun mainitsemat pesuaineey, kosmetiikka yms.

"Ja vielä jäi rahaa ylikin 150e. Mitä sen "satunnaisen arjen luksuksen" pitäisi mielestäsi olla? Viikonloppureissuja Keski-Eurooppaan? Shamppanjaa? Ne on kylläkin ihan oikeaa luksusta, nuo luettelemasi sitä arjen versiota juurikin."

On kai se luonnollista, että pitää siellä tilillä sen hätävaran? Harvoin mulla on sen vertaa enää loppukuusta, mut vähän pelivaraa, jos vaikka housut repeää ja tarvin uudet. :D Ja niin, no olishan se kiva käydä välillä vaikka viikonloppureissuilla, mut en mä niitä tarkottanu. Mulle arjen luksusta on vaikkapas kukkakimput, ravintolaillalliset, uus lehti tai just ylimääränen paita, jonka haluan ostaa.

En ymmärrä oikeen sun vihamielistä vastausta, kunhan kerroin omia kulujani ja mietteitäni, en sanonut, että mulla olis asiat huonosti.

Itse koin "pärjääväni" sillä n. 800 eurolla kuukaudessa opiskelijana. Siihen sisältyi vuokra, ruoka (Kelan ateriatuki mukana ja kotona laittaminen), matkustus (opiskelijahintainen kuukausilippu - ei tarvinnut mennä muualle kuin kodin ja yo:n väli), vapaa-aika (muiden opiskelijoiden kanssa oleskelu opiskelijatiloissa) ja muut pienet hankinnat. Jos tuli jotain isompaa, kuten uuden sängyn hankinta, vanhemmat usein auttoivat.

Töissäkäyvänä en pääse asumaan enää soluun, vaan minulla on omistusasunto. Kuukausierä riippuu valinnoista, mutta hyvin harvoin alle 700 e. Ruokaan ei tule tukea mistään, eikä sitä pysty laittamaan itse monta kertaa päivässä koska ei ole vapaata. Tarjouksiakaan ei ehdi metsästää. Itselläni menee ruokaan vähintään 300 e kuussa.

Auto on pakollinen, koska töihin en pääse muuten. Kaikki työpaikat eivät ole bussilinjojen varrella. Autolla on vakuutus, vero ja katsastusmaksut, ja se syö bensaa. Huoltaa pitää säännöllisesti ja aina välillä autosta paukahtaa jotain, esim. tuulilasi, ja silloin pitää siitä paikasta kaivaa taskusta jopa 1000 e. Sama koskee asuntoa. Kun omasta asunnosta leviää jääkaappi, sinä itse ostat uuden. Korjattavaa riittää kyllä joka kuukaudelle. Loputtomiin ei voi lykätä ja säästellä, tai kohta on kaikki rempallaan.

Kaverit eivät ole enää köyhiä opiskelijoita, suurin osa on töissä ja perheellisiä. Kun perhetutut tulevat käymään ja tuovat tullessaan 100 euron tuliaispaketin, et voikaan viedä enää sinnepäin mennessä pelkkää sipsipussia. Kesällä on häitä joka viikonloppu ja lahja olisi kiva olla.

Tällaisista se potti sitten paisuu.

Vierailija kirjoitti:

"Vitsailetko? Autolaina -luksusta. Säästöön 200e/ kk -fiksua, mutta selvästi väljyyttä budjetissa löytyy."

Hmm, autolaina ei varsinaista luksusta ole, koska auto oli pakko hankkia töiden takia. Otin edullisen auton ja haluan maksaa sen nopeasti pois, koska palaan tosiaan opiskelijaelämään. Tämän vuoksi myös 200e/kk säästöön, ei ole mitään varmuutta paljonko saanko osa-aikatöitä opiskeluiden ajalle, joten luonnollisesti sitä varten täytyy nyt säästää. Oon työelämässä puolitoista vuotta ennen seuraavaa koulua eli saisin kasaan 3600, mikä ei mun mielestä oo iso summa mahd. tulevalle neljälle vuodelle.

"Ruokaan 400e/kk -selvää luksusta! Meillä menee neljältä 550e, emme erityisesti säästä ruokakaupassa muuten kuin punaista lihaa ei syödä (terveyssyistä ) ja hedelmät valitaan sesongin mukaan."

Mulla todettiin toissavuonna keliakia, ja voin kertoa, että se näkyy ruokakuluissa. Toki voisin syödä esim. pelkkiä riisikakkuja leipinä, mutta mun mielestä ravinto ei oo sitä, mistä kannata tinkiä. Toki syön muutenkin hyvin ja välillä työpaikalla, jossa ruokailu on melko kallista. Lisäksi syön paljon pähkinöitä ja siemeniä sekä ostan kaiken mahdollisen luomuna, joka on kalliimpaa. Nää on näitä omia valintoja, en siis valita, vaan kerroin omista kuluista.

"Kahdet bileet kuukaudessa joihin 200e rahaa, no tarviiko kertoakaan että luksustahan se on!"

Ymmärsit varmaan väärin, niin tai esitin asiani huonosti. En siis käytä tuota 200e/kk noihin bileisiin, vaan siihen sisältyi mun mainitsemat pesuaineey, kosmetiikka yms.

"Ja vielä jäi rahaa ylikin 150e. Mitä sen "satunnaisen arjen luksuksen" pitäisi mielestäsi olla? Viikonloppureissuja Keski-Eurooppaan? Shamppanjaa? Ne on kylläkin ihan oikeaa luksusta, nuo luettelemasi sitä arjen versiota juurikin."

On kai se luonnollista, että pitää siellä tilillä sen hätävaran? Harvoin mulla on sen vertaa enää loppukuusta, mut vähän pelivaraa, jos vaikka housut repeää ja tarvin uudet. :D Ja niin, no olishan se kiva käydä välillä vaikka viikonloppureissuilla, mut en mä niitä tarkottanu. Mulle arjen luksusta on vaikkapas kukkakimput, ravintolaillalliset, uus lehti tai just ylimääränen paita, jonka haluan ostaa.

En ymmärrä oikeen sun vihamielistä vastausta, kunhan kerroin omia kulujani ja mietteitäni, en sanonut, että mulla olis asiat huonosti.

Vihamielinen ei ollut tarkoitus olla, lähinnä ihmettelin kommenttia ettei ole varaa ostaa parinkympin paitaa, varaahan olisi mutta valitset (ihan viisaasti toki) laittaa sen rahan tulevaa varten säästöön. Itse teen samoin, olisi rahaa kyllä mutta olen niitä jotka haluavat pitää myös säästöjä, joten en sanoisi ettei paitaan tai "arjen luksukseen" olisi varaa; olisi mutta rajatusti.  Tuon 200e/kk ymmärsin tosiaan väärin sisältävän vain bileet ja erityisruokavalio lisää varmasti ruokabudjettia normaalista.

En ymmärrä miksi sinkun pitää asua yli tonnin kämpässä. En vaan käsitä. Mulla oli yksiö hyvällä alueella Helsingissä (Laru) ja vuokra nousi 680 eurosta pikkuhiljaa 760, muutin Espoon puolelle ja pyöräilen töihin, vuokra Tapiolassa 700e/kk ja täällä on tiskikonekin! Samoin kyllä ihmettelen miksi matalapalkka-alat valinneet pariskunnat haluaa asua hyvällä alueella kolmiossa (jos ei lapsia) eikä vaikka ok-alueella kaksiossa, jolloin se vuokra olisi 450-500 per asuja..

Sinkun pitää asua tonnin kämpässä siksi, että niitä edullisempia on joka näytössä havittelemassa 50 muuta tyyppiäkin. Pienten asuntojen saaminen on ihan liki mahdoton tehtävä, paitsi siinä vaiheessa kun vuokrahinta on jo sen verran kohtuuton että karsii tuilla elävät pois. Pienistä asunnoista on järjetön pula ja niissä hinnat on pilvissä. Kohta alkaa olla yksiöt ja kaksiot samoissa hinnoissa.

Auminen on yksinasuvalle kalleinta ja siitä rangaistaan. Asumistukea et saa ja vuokrat pienissäkin asunnoissa suhteessa isoihin asuntoihin kolminkertaiset.

Heti jos olisi parisuhde saati penska, niin asumistukia heruu ja lisäksi siitä yli tonnin kaksiosta maksaa itse vain puolet koska on se toinenkin vuokravastuullinen.

Yksinasumista tulisi kompensoida asumistuilla enemmän ja puolestaan useamman hengen talouksissa tukea nipistää lähemmäs yksinelävän tasoa per henkilö, tai kohta tilanne ajaa kaikki menestyneet sinkut pois työpaikkojen alueilta syrjäseuduille kun asumiskustannukset syövät palkasta yli 50%.

Vierailija kirjoitti:

Asuminen vuokralla pääkaupunkiseudulla kolmiossa maksaa tonnin. Ja sellainen on oltava jos on kaksi lasta ja yh. Tosin pärjään mainiosti enkä valita mutta olenkin luova ja tekevä ihminen ja saan kuukaudessa 2700 käteen rahaa.

Kahden lapsen yh:lle riittää mainiosti kaksio. Asuin itse aikoinani pitkään yksiössä vanhempieni ja isoveljeni kanssa. Olin juuri täyttänyt 12 kun muutettiin isompaan asuntoon. Ahtaasta asumisesta ei jäänyt traumoja enkä kasvanut kieroon (ainakaan kovin pahasti :D).

Ne halvat asunnot pääkaupunkiseudulla kun menee maahanmuuttajille ja työttömille. Musta olisi järkevää heivata nää sinne kehyskuntiin ja ottaa tilalle pienituloiset työssäkävijät.

Vierailija kirjoitti:

Ne halvat asunnot pääkaupunkiseudulla kun menee maahanmuuttajille ja työttömille. Musta olisi järkevää heivata nää sinne kehyskuntiin ja ottaa tilalle pienituloiset työssäkävijät.

On tosiaan käsittämätöntä, miksi sosiaaliturvan varassa elävien, kielitaidottomien ja kouluttamattomien maahanmuuttajien annetaan muuttaa sankoin joukoin Helsingin halpoihin asuntoihin. Ja sitten ihmetellään, miksi tietyt alueet ghettoutuu, mamujen integroituminen vaikeutuu ja töissäkäyvät pienituloiset on pulassa kun rahat ei millään meinaa riittää vuokraan.

Minä asun yksin Helsingissä ja tässä selvitykseni tuloistani ja menoista.

Nettotulot kuukaudessa 1870 euroa.

Vuokra kaksiosta 820 euroa. Asun Itä-Helsingissä huonomaineisella asuinalueella, asuntoni on 50-neliöinen kaksio, muovimatto, muutenkin huonohkossa kunnossa, ei saunaa. Tämä selvityksenä etten todellakaan asu missään luksuksessa tai hyvällä sijainnilla. Haen koko ajan edullisempaa asuntoa tai edes samanhintaista, mutta paremmalta sijainnilta/parempikuntoista. En saa asuntoa, kaupungin asuntoihin uusin hakemuksen, en ole saanut 5 vuodessa yhtään tarjousta. Haen myös muita asuntoja. Tämä nyt vain on totuus Helsingin seudulla, että asunnot ovat kalliita ja vähänkin edullisimmista on niin iso kilpailu, että moni jää ilman.

Matkakortti 55 euroa/kk, työmatkani on noin 17 km suuntaansa.

Netti kuuluu vuokraan, puhelinlaskuni on olematon, muutamia euroja kuukaudessa. Käytän Whatsappia tosi paljon.

Sähkö noin 25 euroa/kk, minulla on arkkupakastin, mutta siihen saan paljon pakastettua tarjouksia ym. Sähkölasku on silti iso, olen vähän ymmälläni miten sitä saisi pienemmäksi, kun ei ole saunaa, en ole kovin paljon kotona jne.

YTK:n jäsenmaksu (118 euroa/vuosi, noin 10 euroa siis kuukaudessa)

Matkavakutuus 75 euroa/vuosi (vajaat 7 euroa kuukautta kohti)

Kotivakuutus, muistaakseni noin 65 euroa/vuosi, reilu vitonen siis kuukaudessa

Pankin palvelumaksu 6,40 euroa/kk

Minulle jää siis noin 940 euroa/kk, kun vähennän nuo yllämainitut kulut.

Tästä lähtee vielä ruoka, siihen menee ehkä noin 200 euroa (noin 150 euroa/kk normaalit kulut + eväät työpaikalle noin 50 euroa/kk). Jää siis noin 740 euroa.

Siitä vaatekulut ym. En tilaa lehtiä, mitään muita säännöllisiä kuluja minulla ei ole kuin nuo yllämainitut eli ei tuo 740 euroa/kk sitten enää kovin iso summa mielestäni ole.

Käyn kuitenkin 10 tuntia arkisin töissä ja siihen nähden minulle ei kauheasti jää mielestäni rahaa. AMK-koulutus löytyy eikä työkään ole kaikista pienipalkkaisin.

Opiskeluaikoina minulle jäi vuokran (soluasunto) jälkeen 150 euroa/kk, mutta silloin tiesi, että opiskeluaika on väliaikaista. Kyllä se välillä mietityttää, ettei elintaso nyt kovin paljoa ole noista ajoista noussut, vaikka kuitenkin tähän työntekoon menee päivässä paljon enemmän aikaa + vapaa-aikaa on huomattavasti vähemmän.

Tarkoitin siis 10 tuntia töissä, että matkaan menee lähes tunti suuntaansa ja sitten kahdeksan tuntia töissä.

T. edellinen

Nuorena (16-19v) kun asuin yksin, tienasin vaatimattomat 1400e kuussa. Siitä joku yksiön 600e vuokra, puhelin, netti ja vakuutukset kun maksettiin, jäi edelleen käteen  n.700 euroa. Kyllä sillä söi ja juhli, en koskaan kokenut olevani köyhä.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi sinkun pitää asua yli tonnin kämpässä. En vaan käsitä. Mulla oli yksiö hyvällä alueella Helsingissä (Laru) ja vuokra nousi 680 eurosta pikkuhiljaa 760, muutin Espoon puolelle ja pyöräilen töihin, vuokra Tapiolassa 700e/kk ja täällä on tiskikonekin! Samoin kyllä ihmettelen miksi matalapalkka-alat valinneet pariskunnat haluaa asua hyvällä alueella kolmiossa (jos ei lapsia) eikä vaikka ok-alueella kaksiossa, jolloin se vuokra olisi 450-500 per asuja..

Vuokrat on noussut hiljattain ihan huolella. Ja itse en kahden lemmikin ja muiden tavaroideni kanssa edes yritä 25 neliöön. Opiskelijaboksiin 35-vuotiaana, ei kiitos! Opiskellessa kävi tutuksi 30 neliön kopit ja se että ne ovat usein asumiskelvottoman kuumia kesällä. Tällä hetkellä Lauttasaaressa ei ole mitään järkevää tarjolla alle 800-900 euron ja noilla hinnoilla näytöt pursuaa väkeä. L Isäksi lemmikkien kanssa olet valintajonon hännillä.

Minä yh. Asumiskustannukset isossa kaupungissa noin 1200e/kk. Lasten harrastukset + muut menot siinä 200e/kk. Auto, mun harrastus, puhelin- ja nettikulut, ruuat, vaatteet, terveydenhuolto jne. 2000e paukkuu rikki hetkessä. Jotta saisin käteeni tuon 2000e, bruttotulojen pitää olla lähemmäs 3000e. Mihinkään ylimääräiseen ei silti jää yhtään mitään, koko ajan pitää laskea. Taisit kyllä tarkoittaa vain yksin asuvia. Tavallinen elämä on todella kallista. Vähän halvemmalla pääsee, jos ottaa elämän sisällöksi köyhäilyn. Jos ei ota, 2000e on pikkuraha. Ja yhä harvemman kukkarossa.

Olen muutama vuosi sitten tienannut sen 2000e kuussa, ja hyvin pärjäsin. Reilun kokoinen yksiö aivan isohkon kaupungin keskustassa ja auto jota tarvitsin mm. työmatkoja varten. Pärjäsin oikein hyvin; reissasin, kävin ulkona, harvoin ostin halvinta ja sain rahaa hyvin säästöönkin.

Nyt olen opiskelija, ja osa-aikatöillä +opintotuki+asumistuki+laina tulee tuloja 900-1400/kk. Auto löytyy edelleen ja vuokrakin pysynyt suunnilleen samana. Tiukempaa toki on kuin mitä töissä käydessä, mutta hyvin näinkin pärjää. Taitaa olla aika paljon omista tottumuksista ja tavoista kiinni kuinka se 2000e riittää. Lapset ja asuntolaina toki muuttavat asiaa, mutta vaikea kuvitella että itselle ainakaan tulisi sellaista oloa että tuolla summalla tarvitsisi kituuttaa. Varsinkaan jos tuon verran tienaavia on perheessä kaksi.Itselle ei ainakaan kertaakaan tullut "pienituloinen" olo, vaikka palkasta tuli maksettua monina kuukausina kahdenkin hengen ruoat.