Onko joku äippä onnistunut ottamaan itseään niskasta kiinni...

Ennen kun sattui vain pitää jalkoja suorassa, ja nyt saat kädet varpaisiin ja pään polveen.

Välillä on jäänyt jumpat väliin, mutta yleisesti olen jaksanut 1-3kertaa viikossa ottaa tunnin treenit :D Musa vaan päälle ja vauhtiin.



Vauvakin viihtyy kun ihmettelee mitä äiti oikein tekee.

Tosin nyt en viikkoon pääse, kun mies on työmatkalla eikä ole lapselle vahtia. :(



Jotenkin aina vähän naureskelin sauvojille, ja itse aloitin puuhan varmuuden vuoksi pimeään aikaan, mutta täytyy sanoa, että se on tosi tehokuntoilua ainakin näin rapakuntoiselle. Hyvältä tuntuu.

syömällä en onneksi liho mutta nuo muutama raskauskilo jäi (no onneksi pieni murhe). mutta en saa otettua niskasta kiinni edes sitä vähääkään!



kulmat ja kainalot kyllä jaksan pitää siistinä :)

olin aika puhki kotona olemiseen ku poika oli 8kk neuvolan täti sano et etit jotain itelles. Sit päätin lähteä painonvartijoihin, mö nautin niiiin ku sain vaan istua ja olla siä. Laihdutin 17kg ja nykyään käyn 2krt kuntonyrkkeilys viikos. Meil tällänen onnistuu koska miehel päivätyö. Ja sit ku on hyvä mieli ku on liikkunu ni on suihkuski motivaatioo ajella liiat karvat pois. Aloita joku sisäharrastus eka. Siä on ryhmän motivaatio. nykyään haaveilen lenkkeilystä mut ei tu yksin lähettyä ja kunnon lenkkivaatteetki täytyy hankkia.

Aloitin jumpan 2 krt viikossa ihan kotona ja kerran viikossa käyn uimassa.. kuukaudessa saa jo näkyviä tuloksia aikaan ja jää " koukkuun" ! Upea olo, mieli virkeämpi ja energiaa riittää kotona puuhasteluun enemmän. :)

vuosikausiin = 5v esikoisen syntymän jälkeen en ole jaksanut tehdä mitään oman kuntoni eteen. mutta nyt kolmannen lapsen syntymän jälkeen alkoi oma ulkoinen olemus ärsyttämään niin paljon että liikuntainnostus heräsi.



olen käynyt 2-3 kertaa viikossa jumpassa ja nyt päätin ostaa kävelysauvat ja alkaa käymään vielä pari kertaa viikossa rivakalla n. 45min kävelylenkillä.



vaikka aikaisemmin inhosin liikuntaa niin nyt nautin siitä ja etenkin hyvänolontunteesta joka tulee sen jälkeen. on jännä juttu miten elimistö tottuu säännölliseen liikkumiseen, kun jouduin flunssan takia jättämään jumpan viikoksi väliin niin olo tuntui tosi levottomalta ja ihan kuin kroppa olisi " huutanut" rasitusta.



liikunta on auttanut myös henkisessä jaksamisessa. minulle on iso henkireikä kun saan jättää lapset hyvällä omallatunnolla miehen hoiviin ja mennä itse jumppaamaan. etenkin nautin jumpasta joka on juuri lasten nukkumaanmenoaikaan, mies saa hoidella yksinänsä koko rumban ja minä palaan hiljaiseen kotiin ;)



ylipainoa minulla on edelleen raskauden jäljiltä n. 10kg. paino ei ole laskenut kovinkaan paljoa kiloissa mutta olen kiinteytynyt huomattavasti. itseasiassa sovitin juuri housuja joita käytin kun olin 7kg kevyempi kuin nyt mutta en jumpannut ja ne mahtuivat päälle! nykyisin olen paljon enemmän sinut kroppani kanssa. vaikka olen vieläkin ylipainoinen niin en enää kieriskele itseinhossa... koen tekeväni asialle jotakin ja kun samalla näen mittanauhasta että taas on lähtenyt sentti vyötäröltä niin se tuo lisämotivaatiota. samalla jaksan pitää muutenkin parempaa huolta itsestäni. no säärikarvat on ajelematta kun on talvi mutta muuten yritän laittaa itseni taas ihmisen näköiseksi joka aamu.



eli nyt ap vain miettimään mikä olisi se sinun juttusi jolla saisit itsesi ryhtiin! äläkä tee liian isoja lupauksia aluksi, päätä vaikka että käyt lenkillä kerran viikossa. sitten kun huomaat miten hyvää se tekee sinulle niin varmasti alat käymään kahdesti ja sitten kolmesti jne.

eli kuopus on nyt 4 kk (esikoinen 2v 8kk) ja olen aloittanut jo noin kuukausi sitten ns. " normaali" elämän joka tarkoittaa vähintään 4xviikossa 6 km:n juoksulenkkiä ja sen päälle 100 vatsalihasta+peppujumppa kuminauhalla. Siitä huolimatta painan noin 6 kg enemmän kuin ennen raskautta.....Mä olen niin liikunnallinen, että tarvitsen lähes päivittäisen endonrfiinihumalani. En vain kertakaikkiaan ole oma itseni ilman riittävvää fyysistä ponnistelua :))))) Meikkaaminen jne. kuuluvat myös ihan normaali arkeen.

lähti!!! Päätin, että nyt on aika ruveta huolehtimaan välillä itsestäänkin! Ensiksi laihduttelin kymmenisen kiloa ihan ruokavaliolla ja sitten painon pudottua innostuin liikunnasta. Nyt olen jäänyt liikuntaan ihan koukkuun ja välipäiviä on hankala pitää, kun tekis mieli liikkua! ;) Niin, ja pudotin painoani ihan vanhan kunnon säännöllä: syö vähemman kuin kulutat!

täytynee avata tuo toinenkin sipsipussi, tätä lukiessa- huoh.

Aina olen pitänyt kävelemisestä, mutta ilman kaveria se ei pahemmin houkuta. Hankin sitten koiran, ja on pakko lähteä ulos. On sopinut meikäläiselle ihan hyvin.

Ylipainoinen en ole, mutta liikunta noin muuten oli jäänyt tosi vähälle. Nyt nautin kävelystä kaverin kanssa :)

Minulla on kolme lasta ja aina toivuttuani kokonaan raskaudesta, imetyksestä ja 1. vuoden rasituksesta olen tehnyt rempan. Kahden viimeisen välillä tosin en ehtinyt monestakaan syystä ja nyt kuopuksen ollessa 3v. olen alkanut taas liikkumaan rasittavammalla tasolla. Samalla olen sitten alkanut enemmän huolehtia itsestäni, ostaa uusia vaatteita, meikkejä, vaihdoin kampauksenkin.



Pikkulapsiaikana en jaksanut noita ajatella, mutta nyt on taas energiaa.

Sä kuulostit ihan multa.... Nyt oon tän viikkoo yrittäny käyä ja aika hyvin oon käynykkii lenkillä. Se lähteminen on aina vaan niin vaikeeta, vaikka kotiin tullessa olo on hyvä ja pirteä. Huomattavasti kivempi on lenkkeillä, kun on joku kaveri.

Kateeksi käy. Mulla on nyt elopainoa 15kg vähemmän ku viime vuonna tähän aikaan, mutta vielä pitäisi 13kg saada pois. Tuosta sun esimerkistä voisin innostua ja tempasta nuo viimesetkin kilot huitsin nevadaan =). Ihanaa, kun ihmiset onnistuu!

päivittäin uhkaavan raskausmyrkytyksen ja painonnousun takia. Siitä tuli jonkinlainen tapa, ainakin helpommin nykyisin teen niin vaikken päivittäin, koska en ehdi. Olen siis laihempi ja paremmassa kunnossa kuin ennen raskautta. Eli auttoi. Uusia vaatteita oli hommattava ja haluan edelleen näyttää " siistiltä" ikäisekseni.

Vierailija:

lähti!!! Päätin, että nyt on aika ruveta huolehtimaan välillä itsestäänkin! Ensiksi laihduttelin kymmenisen kiloa ihan ruokavaliolla ja sitten painon pudottua innostuin liikunnasta. Nyt olen jäänyt liikuntaan ihan koukkuun ja välipäiviä on hankala pitää, kun tekis mieli liikkua! ;) Niin, ja pudotin painoani ihan vanhan kunnon säännöllä: syö vähemman kuin kulutat!

kummallisen kohtauksen ja menin aerobiciin. Nyt en enää halua elää ilman sitä. Käyn kaksi kertaa viikossa ja olo on taivaallinen sen jälkeen. En edes tiennyt että kuntoilusta ja hiestä voi nauttia.