Brintellix masennuslääke -kokemuksia
Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia brintellix masennuslääkkeestä. Lääkehän on vissiin aika uusi. Itselle määrättiin sitä ja reilu viikon olen syönyt ja tuntuu hyvältä. Useita muita masennuslääkkeitä olen aiemmin kokeillut ja tästä ei ole tullut mitään suurempia sivuvaikutuksia. Pientä väsymystä tai etovaa oloa on ollut, mutta ei häiritsevästi. Muutenkin tuntuu, että jo näin lyhyellä käytöllä olisi ollut positiivinen vaikutus mielialaan.
Kommentit (378)
Söin Brintellixiä, kun se oli vielä kokeilussa (ei hyväksytty lääkkeeksi) ja nyt olen syönnyt puoli vuotta 10 mg. Olo on huomattavasti helpottonut. Kärsin ahdistuksesta ja masennuksesta. Nyt tulee vieläkin ahdistukohtauksia, mutta ne ovat helpompi käsitellä. Nukkuminen on hieman heikkoa ja usein väsyttää kovin. Pidän sitä enemmänkin masennuksen oireena kuin Brintellixin.
Kummallakin aloituskerralla pahoinvointi oli todella paha. Sitä kesti noin kolme viikkoa ja sitten olo helpotti. Tuossa kohtaa varmaan moni antaa periksi. Ei kannata.
Minua lääke on auttanut käsittelemään omia ahdistuskohtauksia ja masennusajatuksia. Oman itsensä ymmärtäminen ja tunteiden käsittely on parantunut huomattavasti ja samalla toisten syyttely on vähentynyt.
Lääke ei ole lihottanut, mutta hyvästä olosta johtuva hyvä ruokahalu on tuottanut muutamia lisäkiloja. Seksuaalinen nautinto on hieman heikentynty, mutta tärkeintä on, ettei se ole kokonaan poistunut.
Tässä näitä kokemuksia. Summa summarun: en lopettaisi lääkeen ottoa, koska se on tuonnut ehdottomasti mielekkyyttä elämääni. Diagnoosin sain 2002 ja paljon kokemuksia on kertynyt siitä tähän asti.
Brintellix 10 mg ja yli puoli vuotta takana. Pahoinvointi jäi pois kun aloin ottamaan heti aamupalan tai muun ruokailun jälkeen. Ei tyhjään mahaan! Muuten pelkkää hyvää sanottavaa. Sosiaalisten tilanteiden pelko helpottanut 90 %. Opamoxin ja beetasalpaajan tarve vähentynyt 99 %. Seksihommiin ei mitään haittavaikutusta (Cipralexilla selvää haittaa ja Venlafaxinilla ihan järkyttävä...). Ajatustoimintakin jotenkin selkeytynyt sekä töissä että muutenkin.
Vuosikausien Cipralexin käytön jälkeen minulla vaihdettiin 2018 helmikuussa Brintellixiin lääkitys. Suoraan 10mg/vrk annos.
Ensimmäisten vuorokausien aikana keskittyminen sekä vireystila nousivat salaman lailla.
Positiiviset vaikutukset:
- Keskittyminen parani: Ennen en pystynyt esim.lukemaan keskittyneesti vaan ajatukset harhaili.
- Aktiivisuus: Sain itseni liikkeelle kotoa
- Seksuaalisuus: Seksihalut palasivat. Orgasmin saanti helpottui jos ei nyt normaalille tasolle niin ainakin merkittävästi paremmaksi kun Cipralexia käyttäessä.
Negatiiviset vaikutukset:
- Ahdistus nousi merkittävästi. Äänet kuulostavat isoilta ja pienetkin "ylimääräiset" äänet häiritsevät merkittävästi. Oli kyse vauvan itkusta, rakennustyömaasta tai mistä tahansa metelistä.
- Omaan muutenkin äkkipikaisen luonteen ja lääke lisäsi sitä entuudestaan. En edes halua kertoa minkälaisia tilanteita on tullut vastaan aivan normaalissa arjessa. Välillä tuntuu, että muutenkin vahvan kamppailutaustan ja itsevarmuuden omaava ihminen on vaaraksi muille ihmisille. Pienetkin asiat saavat tunetilat valloilleen.
Nykytilanne:
Nyt n.vuoden käytön jälkeen nuo hyödyt ovat kadonneet lähes kokonaan. En koe kuin äärimmäisen negatiivisia vaikutuksia lääkkeelle.
- Ahdistus on lisääntynyt entisestään. En pysty menemään juurikaan kauppakeskukseen (jos menen haluan äkkiä pois sieltä.)
- En halua nähdä ihmisiä juurikaan ollenkaan..ainoastaan kotona tai menemällä jonnekin ystävän luokse kahville.
- Etova olo tulee edelleen ja kestää n.parituntia lääkkeen oton jälkeen. Toisina päivinä olo on pahempi kuin toisina. Ikinä ei tiedä ennakkoon.
- Laskut ovat hällä väliä..ei juurikaan herätä tunteita ovatko maksamatta tai eivät.
- Seurustelua en voisi harkitakaan.
- Tavoitteita on elämässä, mutta mitään ei meinaa saada aikaiseksi. Olen perusanut lukuisia yrityksiä entisessä elämässä ja tehnyt isoja määrätietoisia tekoja. Saattanut asiat suunnitteluvaiheesta nopeasti kongreettiseksi.
Osasyy tähän on varmasti Suomi. Olen asunut useita vuosia ulkomailla ja kävin joulukuussa entisessä kotipaikassani lomalla. Kaksiviikkoa oli aivan Super fiilis ja elämäniloinen itseni taas. Ei ahdistanut paljoa ja koin kylmiä väreitä ja huippufiiliksiä. Suomeen palatessa kaikki oireet palasivat.
Ilman lääkkeitä en ole pystynyt ulkomaillakaan elämään, mutta siellä ne ovat olleet tukipilari muuten hyvään elämään. Suomessa ei näytä lääkkeetkään auttavan jotta pää pysyisi kasassa ja mieli positiivisena.
Mies +30v kirjoitti:
Vuosikausien Cipralexin käytön jälkeen minulla vaihdettiin 2018 helmikuussa Brintellixiin lääkitys. Suoraan 10mg/vrk annos.
Ensimmäisten vuorokausien aikana keskittyminen sekä vireystila nousivat salaman lailla.
Positiiviset vaikutukset:
- Keskittyminen parani: Ennen en pystynyt esim.lukemaan keskittyneesti vaan ajatukset harhaili.
- Aktiivisuus: Sain itseni liikkeelle kotoa
- Seksuaalisuus: Seksihalut palasivat. Orgasmin saanti helpottui jos ei nyt normaalille tasolle niin ainakin merkittävästi paremmaksi kun Cipralexia käyttäessä.
Negatiiviset vaikutukset:
- Ahdistus nousi merkittävästi. Äänet kuulostavat isoilta ja pienetkin "ylimääräiset" äänet häiritsevät merkittävästi. Oli kyse vauvan itkusta, rakennustyömaasta tai mistä tahansa metelistä.
- Omaan muutenkin äkkipikaisen luonteen ja lääke lisäsi sitä entuudestaan. En edes halua kertoa minkälaisia tilanteita on tullut vastaan aivan normaalissa arjessa. Välillä tuntuu, että muutenkin vahvan kamppailutaustan ja itsevarmuuden omaava ihminen on vaaraksi muille ihmisille. Pienetkin asiat saavat tunetilat valloilleen.
Nykytilanne:
Nyt n.vuoden käytön jälkeen nuo hyödyt ovat kadonneet lähes kokonaan. En koe kuin äärimmäisen negatiivisia vaikutuksia lääkkeelle.
- Ahdistus on lisääntynyt entisestään. En pysty menemään juurikaan kauppakeskukseen (jos menen haluan äkkiä pois sieltä.)
- En halua nähdä ihmisiä juurikaan ollenkaan..ainoastaan kotona tai menemällä jonnekin ystävän luokse kahville.
- Etova olo tulee edelleen ja kestää n.parituntia lääkkeen oton jälkeen. Toisina päivinä olo on pahempi kuin toisina. Ikinä ei tiedä ennakkoon.
- Laskut ovat hällä väliä..ei juurikaan herätä tunteita ovatko maksamatta tai eivät.
- Seurustelua en voisi harkitakaan.
- Tavoitteita on elämässä, mutta mitään ei meinaa saada aikaiseksi. Olen perusanut lukuisia yrityksiä entisessä elämässä ja tehnyt isoja määrätietoisia tekoja. Saattanut asiat suunnitteluvaiheesta nopeasti kongreettiseksi.
Osasyy tähän on varmasti Suomi. Olen asunut useita vuosia ulkomailla ja kävin joulukuussa entisessä kotipaikassani lomalla. Kaksiviikkoa oli aivan Super fiilis ja elämäniloinen itseni taas. Ei ahdistanut paljoa ja koin kylmiä väreitä ja huippufiiliksiä. Suomeen palatessa kaikki oireet palasivat.
Ilman lääkkeitä en ole pystynyt ulkomaillakaan elämään, mutta siellä ne ovat olleet tukipilari muuten hyvään elämään. Suomessa ei näytä lääkkeetkään auttavan jotta pää pysyisi kasassa ja mieli positiivisena.
Mulla on jo kuukauden jälkeen hyödyt tuntuneen hävinneen. Allekirjoitan muuten tuon kokemuksesi ulkomailla asumisesta. Vakavasti harkitsen maastamuuttoa heti kun vain aiemmilta sitoumulsiltani kykenen.
Takana kaksi viikkoa. Ekat neljä päivää 5 mg, sen jälkeen 10. En lukenut sivuorelistaa ennen käytön aloittamista.
Parina ekana päivänä oksetti aamulla aika pian tabletin ottamisen jälkeen ja oli reilun tunnin tuskainen olo, nyt kahden viikon kohdalla en huomaa tällaista enää lainkaan.
Ahdistus on laskenut oikeastaan melko paljonkin ja masennuskausille tyypilliset ajatukset iskevät harvemmin. On väsyttänyt tavallista enemmän, mutta unenlahjat eivät ole parantuneet eli en saa vieläkään tarpeeksi unta. Ruokahalu on pienentynyt, täytyy melkein pakottaa itsensä syömään jotain. Ruoka ei oikeastaan tunnu kiinnostavan yhtään ja parin suupalan jälkeen tekisi mieli jättää ateria kesken. Olo on melko rauhallinen mutta toisaalta saamaton. Valtaosan päivästä on sellainen hälläväliä-olo siinä missä ennen aloittamista oli usein päällä raastava ahdistus.
112 jatkaa: unohtui sanoa että ihmisten seura ei oikeastaan hirveämmin kiinnosta, ja jonkinlaista kammoakin on ilmassa eli vapaapäivänä tai illalla ulos lähteminen on kovan kynnyksen takana koska ajatus ihmisten kohtaamisesta suorastaan pelottaa. Sukulaisten tai kavereiden kanssa puhelimessa jutteleminen tuntuu turhauttavalta, turhalta ja umpitylsältä siinä missä ennen lääkkeen käyttöä puhelut sujuivat mukavasti.
tuli vaikeat pahoinvoinnit ja vaikea ihottuma .Lopetettiin lääkitys eikä tee mieli enää kokeillakkaan näitä lääkkeitä ovat kuin myrkkyjä
Viikko mennyt brintellix 5mg. Vatsa reagoi vaikka otan lääkkeen aamiaisen yhteydessä. Pala kurkussa kokoajan(ei kuitenkaan okseta). Turvottaa ja ihan ripulille mennyt. Ihme toivottomuuden "aaltoja"tulee, kaikki vaan ahdistaa, tulevaisuus pelottaa, itkettää.
Lisäksi olen todella ärtyisä!! Räjähtelen ihme asioista ja tulee huudettua lapsillekkin mitä en yleensä tee. Eli kovin ailahtelevainen on mieliala, ei hyvältä vaikuta.Uskaltaako tätä edes jatkaa?!?!
Vierailija kirjoitti:
Viikko mennyt brintellix 5mg. Vatsa reagoi vaikka otan lääkkeen aamiaisen yhteydessä. Pala kurkussa kokoajan(ei kuitenkaan okseta). Turvottaa ja ihan ripulille mennyt. Ihme toivottomuuden "aaltoja"tulee, kaikki vaan ahdistaa, tulevaisuus pelottaa, itkettää.
Lisäksi olen todella ärtyisä!! Räjähtelen ihme asioista ja tulee huudettua lapsillekkin mitä en yleensä tee. Eli kovin ailahtelevainen on mieliala, ei hyvältä vaikuta.Uskaltaako tätä edes jatkaa?!?!
Oletko siirtynyt Brintellixiin toisesta lääkkeestä vai aloittanut "puhtaalta pöydältä"? Tuollaisia isoja ailahteluja nimittäin tulee joidenkin lääkkeiden lopetusoireina.
Ainut vaikutus olo kuukausien ripuli. Henkiselle puolelle ei mitään vaikutusta.
Sain Brintellixin 10mg pv postraumaattisen stressihäiriön aiheuttamiin oireisiin , olin tarmoton ja alakuloinen. Ensimmäisen viikon aikana pienoista etovaa oloa ja kolmena päivänä lisääntyvää ahdistusoireita, sitten ei mitään muuta kuin kohti parempaa. Tarmokkuus kisääntyi ja uni parantui sekä keskittymiskyky parantui, sain itseni takasin.
Onko teille määrätty lääke aamulla vai illalla otettavaksi????
Mä oon nyt käyttänyt brintellixiä 4kk ja oon ollut aika tyytyväinen. Tää on mun ensimmäinen masennuslääke ja aluksi se alotettiin 10mg vahvuudella. Ekan kahen viikon aikana olo paheni ihan älyttömästi, mutta sitte mieliala tasaantu tosi paljon ja aloin taas ihan oikeasti nauttia elämän pienistä asioista. Päivittäiset itkukohtaukset ja raivoamiset loppu, en ollut ees enää niin poissaoleva mitä ennen. Välillä naurattiki vähän. Sivuoireita ei tullu mitään. Mutta 3kk käytön jälkeen kaikki alko mennä taas huonommin ja mulla tuli vähän niinku semmonen toleranssi siihen annostukseen. Päätettiin sitten yhessä, että nostetaan 15mg se annostus. Oon syöny sitä vasta kolmisen viikkoa, mutta ainakaan vielä ei ole mitään positiivista sanottavaa. Kauhean huono olo tulee, meinaan oksentaa aina iltaisin kun otan sen ja jos erehdyn ottamaan aamulla niin koko aamupäivä menee yökkiessä.
Vaikka tän hetkinen tilanne onki mitä on, niin siltiki suosittelen. Mulla ainaki helpotti elämää aika reippaasti.
Aloitin Brintellixin keskivaikeaan masennukseen huhtikuun alussa. Kaikki ahdisti, olin ärtynyt, väsynyt, innoton, en nauranut enkä itenyt. Pariin-kolmeen vuoteen en ollut syönyt mitään masennuslääkkeitä, edellinen oli ollut venlafaksiini, joka ei auttanut minulla mihinkään. Viikon ajan söin 5 mg Brintellixiä, sitten 10 mg. Keskittymiskyky on parempi, saan aikaan asioita, enkä ole ahdistunut. Ei myöskään tee mieli syödä liikaa, mikä minun tapauksessani on hyvä asia.
Sivuoireena on yöhikoilua ja uni jää turhan lyhyeksi. Olen nyt saanut unta varten dormixia (vai mikä sen nimi on). Sitä en ole vielä aloittanut, sillä en kuitenkaan päivisin ole ollut väsynyt unen vähyydestä huolimatta. Ehkä tänä viikonloppuna kokeilen sitten unilääkettäkin ihan testimielessä.
Olen ollut vuosikymmenten ajan eri mittaisia jaksoja masentunut. Ihmissuhteeni ovat kärsineet masennuksestani ja olen siitä kyllä surullinen, etenkin kun rakas ystäväni vastikään kuoli. Meille ei jäänyt selvittämättömiä asioita tai riitaa päälle mutta olen soimannut itseäni siitä, miksi vietin hänen kansaan vähemmän aikaa kuin mitä oikeasti olisin halunnut. Jos minulla ei olisi ollut lääkitystä hänen kuolemansa aikaan, olisin varmasti saanut paniikkihäiriökohtauksia tai muuten muuttunut täysin flegmaattiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Onko teille määrätty lääke aamulla vai illalla otettavaksi????
Minun lääkepakettini lappusessa lukee vain "1 tabletti kerran päivässä" mutta kyllä lääkäri suositteli ottamaan sen aamulla.
Vierailija kirjoitti:
Aika yleistä näyttää olevan psyykelääkkeiden syöminen...totta kai ymmärrän, että vaikeissa sairauksissa se on välttämätöntä mutta oikeasti onko niin, ettei mitään muuta keinoa löydy? Mä ajattelen että masennus on viesti jostain mitä pitäis muuttaa- päihteet, ihmissuhteet, olosuhteet kuten työ? Joku mainitsikin elintapamuutokset- päihteet pois, lisää liikuntaa. Terapiaa saa tänäpäivänä helposti ja kokeilemalla löytyy laadukas tekijä.
Lääkäri ei jatka saikkua ellet suostu syömään lääkkeitä... Kun kunnon masis iskee, työkyky on kaukana. Ilman saikkutodistusta ei työnantaja maksa palkkaa. Terapia ym. vaatii rahaa.
Syönyt nyt n vuoden, erittäin hyvä lääke. Keskittyminen lisääntynyt, ahdistuneisuus ja masentuneisuus vähentynyt. Ahdistus vähentynyt sitä myötä, kun toiminta- ja keskittymiskyky kohonnut. Tuskin suoraa vaikutusta mielialaan.
Vierailija kirjoitti:
Syönyt nyt n vuoden, erittäin hyvä lääke. Keskittyminen lisääntynyt, ahdistuneisuus ja masentuneisuus vähentynyt. Ahdistus vähentynyt sitä myötä, kun toiminta- ja keskittymiskyky kohonnut. Tuskin suoraa vaikutusta mielialaan.
Ai niin, ja unenlaatu kohonnut huomattavasti. Tätä jotkut käyttävät myös univaikeuksiin. Itseäni on siis tasapainottanut menestyksekkäästi.
Minnis123, miten brintellixin kanssa on mennyt? Saitko pahoja aloitusoireita?! Onko auttanut?
Mulla ollut käytössä cipralex, ja se myös aktivoi migreeniä. Olen kokeillut olla ilman lääkettä ja selkeä ero. Migreenit vähenee/jää pois mutta muuten olo romahtaa.