Asia, mitä et haluaisi kenenkään saavan selville sinusta

Olen salaa paatunut rasisti. Mua oikeasti aina ihmetyttää, jos afrikkalaistaustaiset osaavat puhua kuin normaali-ihmiset. Tulee fiilis kuin todistaisin ihmettä. Tämän paljastuminen ei haittaisi muuten, mutta tällä hetkellä rasistisuus voi viedä sekä työpaikan, että ainakin osan ystävistä.

Sitä miten hemmetin helpolla ja vähällä työllä (ylempi toimihenkilö) pääsen nykyisessä työssäni, palkka on kuitenki liki 5 tonnia. Teen oikeita merkittäviä (edes vähän hyödyllisiä) asioit ehkä 4-5 h päivässä ja etäpäivät on usein ihan puolivillaisia. Toki joskus on kiireempää ja monta asiaa yhtä aikaa mutta osaan tehdä duunit järjestelmällisesti ja loogisesti. 

Tänäkin aamuna olen vastaillut muutamiin s posteihin, kuunnellut 1,25 h palaveria jossa kommentoin yhtä asiaa muutamalla lauseella. Sitten lounaalla 3 varttia kun oli niin mukavaa lounasseuraa, vasta iltapäivällä tunnin palaveri jossa pitää olla hereillä. 

Ehkä tämä vähän tasoittaa edellisen työnantajan 10-12 h päiviä ma-pe + vk loppuisin joitakin tunteja  persoonallisuushäiriöisen johtajan alaisena jossa käytännössä lomiakaan ei saanut täysin rauhassa viettää ja aina oli stressi päällä nykyisistä tai tulevista projekteista. Johtaja (n) lisäsi painetta ja vaatimustasoa heti jos huomasi että joku pääsee hetkenkään huilaamaan ns laakereillaan (siis tekemään normaalimäärän töitä), kokoajan tuli lisää velvoitteita, työryhmiä, sparrailua, koulutuksia, strategiapäiviä, taulukoita, raportointia, materiaalien työstöä ym ihan kun olisimme olleet jotain koneita jolle voi vaan pistää loputtoman määrän lisää ja lisää vaatimusta. Jos joku jäi tekemättä deadlineen tai oli tehty huolimattomasti, johtaja julkinolasi ja uhkaili potkuilla. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on pakkomielle symmetriaan ja numeroon 3.

Mulla sama.

On olemassa ihmisiä, joiden en haluaisi saavan selville, että kiroilen ja elän osittain tuilla. Lähimmät ihmiset kyllä tietävät, mutta ei kaikki ihmiset, joiden kanssa olen tekemisissä.

Äitini kuoli joitakin vuosia sitten. Sisarukseni olivat pois tolaltaan ja ikävöivät äitiä, mutta itse otin kuoleman vain asiana. 

Ehkä vuosien päästä osaan surra ja tulee ikävä. Totuuden tietää vain puolisoni, eivät edes lapset jotka surivat aidosti isoäitiään. 

Lasken askeleita, portaita, kiviä, lattialaattoja, kaakeleita

 

Mulla on karvainen alapää ja olen nainen sekä ruma p i l l u. 

 

Mitä. Olet ruma pillu. Jaaha.

Vierailija kirjoitti:

Sitä miten hemmetin yksinäinen olen sisimmässäni ollut sitten

v1990

jolloin tulin vasten tahtoani petetyksi ja jätetyksi, sydämeni särkyi ja kai joku osa sielustani kuoli.

Päällisin puolin kukaan tuskin uskoisi tätä minusta koska annan kuvan että olen uraputkessa, vaativassa ja aikaa vievässä työssä, minulla on sosiaalinen elämä, harrastan paljon, matkustelen, käyn ystävien kanssa ulkona syömässä, tapahtumissa ym ym. Näin toki onkin, mutta sydämessäni on ainainen ikävä ja tyhjyys. Vietän lähes kaikki juhlapyhät yksin eikä minua kukaan kaipaa, se tunne on musertava. 

Tuosta on jo 35 vuotta. Mikä sulla on? Olet 60-70-vuotias.

Olen pettänyt vaimoani todella monien miesten kanssa.

Kärsin ihan todella pahasta nettiriippuvuudesta. Mietin koko ajan mitä teen kun seuraavan kerran pääsen puhelimelle. Olen pienen lapsen äiti, korkeasti koulutettu ja harrastan paljon, mutta se riippuvuus huutaa takaraivossani koko ajan. Olen useamman kerran onnistunut viimeisen 20 vuoden aikana olemaan netittä muutaman kuukauden, mutta sorrun aina. 

Luulin että opin lentämään harjoittamalla TM:n jatkotekniikoista ns. joogalentoa (sanskritiksi aakaasha-gamanam* = avaruuteen meno?).

Tiettävästi kukaan Transsendenttisen Meditaation jatkotekniikoiden harjoittaja ei ole vielä saavuttanut kuin korkeintaan daardurii-tason ("frogging",jumping like a frog, sanasta dardura = sammakko)

* yoga-suutra III 42 (väliviivat lukemisen helpottamiseksi): kaayaakaashayoH saMbandha-saMyamaal, laghu-tuula-samaapattesh caakaasha-gamanam (ca + aakaasha-gamanam).

Että ryyppäilen aina joskus kotona. 

Että olen ulosotossa. 

Sitä, että minusta kehoni näyttää käsiä lukuun ottamatta suht samalta kuin Milon Venuksella. Olen itsekin hämmentynyt tästä, mutta kyllä asia vaan tuli Louvressa todettua. 

Kukaan ei tiedä, että maksan vuokrani "luonnossa". Tämä on jatkunut jo 3 vuotta. Aluksi maksoin vuokran rahalla, sitten jouduin työttömäksi ja oli maksuvaikeuksia. Vihjaisin vaihtoehdosta, eikä sen jälkeen ole vuokra rasittanut talouttani. Maksan vuokran pankkiin ja vuokraisäntä palauttaa sen tavatessamme.

Paras diili ikinä.