Mistä ihmisillä oikein riittää rahat jatkuviin remontteihin ja muuhun kulutukseen?
En ymmärrä miten ihmisillä on varaa remontoida jatkuvasti esim. alle 10 vuotta vanhoja keittiöitä tai uusia sohvakalustoja 5 vuoden välein. Tai muuten jatkuvasti uusia sisustusta/ parvekekalustoja yms. Ja samoilla ihmisillä on monesti merkkivaatteet ja uudehkot autot. Millaisilla tuloilla se onnistuu?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei ole lapsia, pärjää ihan keskimääräisilläkin tuloilla mukavasti. Muutin viime vuonna asuntoon, jonka keittiö oli alle kaksi vuotta vanha, mutta laitoin sen tietenkin uusiksi oman makuni ja omien tarpeideni mukaisesti. Autoa ei ole, kun asun keskustassa (mikä tietysti maksaa sekin).
Oletko laskenut, paljonko lapsettomuudella säästää rahaa? Onko merkittävästä summasta kyse?
Voithan sä laskea itsekin. Jos sulla on lapsia, tiedät varmaan mitä heidän ylläpitonsa maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei ole lapsia, pärjää ihan keskimääräisilläkin tuloilla mukavasti. Muutin viime vuonna asuntoon, jonka keittiö oli alle kaksi vuotta vanha, mutta laitoin sen tietenkin uusiksi oman makuni ja omien tarpeideni mukaisesti. Autoa ei ole, kun asun keskustassa (mikä tietysti maksaa sekin).
Oletko laskenut, paljonko lapsettomuudella säästää rahaa? Onko merkittävästä summasta kyse?
Tuollaisen 400 euroa/lapsi/kuukausi.
Kuulostaa tosi vähältä. Voitko vähän avata tuota summaa?
Jos 400 e on vähän, niin miksi mammat kitisevät heti kun lapsilisästä leikataan pari kymppiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei ole lapsia, pärjää ihan keskimääräisilläkin tuloilla mukavasti. Muutin viime vuonna asuntoon, jonka keittiö oli alle kaksi vuotta vanha, mutta laitoin sen tietenkin uusiksi oman makuni ja omien tarpeideni mukaisesti. Autoa ei ole, kun asun keskustassa (mikä tietysti maksaa sekin).
Oletko laskenut, paljonko lapsettomuudella säästää rahaa? Onko merkittävästä summasta kyse?
Voithan sä laskea itsekin. Jos sulla on lapsia, tiedät varmaan mitä heidän ylläpitonsa maksaa.
Veikkaanpa, että suurin osa vanhemmista ei todellakaan tiedä vanhemmuutensa todellisia kustannuksia. Muistaakseni edes puolella suomalaisista ei ole budjettia rahankäyttönsä tueksi. Enemmistö ei tiedä, mihin heidän rahansa menevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ei ole lapsia, pärjää ihan keskimääräisilläkin tuloilla mukavasti. Muutin viime vuonna asuntoon, jonka keittiö oli alle kaksi vuotta vanha, mutta laitoin sen tietenkin uusiksi oman makuni ja omien tarpeideni mukaisesti. Autoa ei ole, kun asun keskustassa (mikä tietysti maksaa sekin).
Oletko laskenut, paljonko lapsettomuudella säästää rahaa? Onko merkittävästä summasta kyse?
Tuollaisen 400 euroa/lapsi/kuukausi.
Kuulostaa tosi vähältä. Voitko vähän avata tuota summaa?
Jos 400 e on vähän, niin miksi mammat kitisevät heti kun lapsilisästä leikataan pari kymppiä?
Häh? Eihän toi sun kommentis tarkoita mitään järkevää. Lapsista koituu monenlaisia piilokustannuksia ja siksi minusta 400 euroa kuulosti todella pieneltä summalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavaperheellä lainaa useita SATOJATUHANSIA. Niillä ostettu uudet autot, talot, remontit, kalusteet, merkkivaatteet ja lomamatkat. Eivät todellakaan ole hyvätuloisia, ihan keskituloisia molemmat vanhemmat. Lainaa ovat saaneet omien vanhempien takauksilla ja kiinnityksillä. Tiedän kun avoimesti ovat siitä kertoneet. Itseäni hirvittää tuollainen elämäntyyli, se talous voi hetkessä romahtaa eikä lainoista selvitäkään enää. Siinä menee perheen ja isovanhempien elämä. Sen takia olen valinnut "köyhemmän" tavan elää; lainoja en ota. Ainoana asuntolaina joka on kohta jo maksettu kun oli säästöjä ja ei vaadittu uutta ökytaloa.
Olen ihmetellyt samaa kuin ap, mistä ihmisillä riittää rahat kulutukseen? Toisaalta tulee mieleen, että ihmiset ei ehkä tajua, miten herkästi kuppi voi mennä nurin ja homma kusee. Kaikkea ei ole pakko repiä ja hävittää muotihullutusten mukaan, eikä ole pakko olla trendikäs. Ajatellaanko liikaa sitä, miltä oma status näyttää toisten silmissä ja yritetään olla sosiaalisesti jotenkin hohdokkaampia kuin oikeasti olisi rahkeet? Onko itsetunnossa jotain vikaa?
Entäs kun kulutetaan kuin viimeistä päivää, eikö pelota, miten luonnolle käy? Ei me voida loputtomiin kaivaa maapallolta öljyä ja metalleja nykyiseen menoon tai lennättää soijaa ja brasilianpihvejä ulkomailta.
Miten vaikea se voi olla ymmärtää, että ihmisillä on erilaiset palkat ja erilaiset kulutustottumukset. Se mikä sinun silmissäsi voi olla statuksen hakemista, voi olla toiselle ihan normaali kulutuspäätös joka ei millään lailla horjuta hänen talouttaan. Ja "viimeisen päivän" kulutusta kokemukseni mukaan harrastaa ihan eniten ne (mielestään) köyhät, joiden pitää päästä shoppailemaan krääsää viikottain. Siinä missä se sun mielestä "statuksen hakija" esim. ostaa yhden satasen merkkipaidan ja käyttää sitä 3 vuotta, saatat itse ostaa 5 seppäläryysyä á20e/kpl joka vuosi. Ja kuitenkin se merkkipaidan ostanut on se muka se, joka kuluttaa viimeistä päivää ja hakee statusta...
Suomessa kuitenkin keskipalkka on reilusti yli 3000e/kk, joten kyllä niistä rahoista (etenkin pariskunnalla) jää jo kulutukseenkin, kun muuten elää järkevästi.
Se mikä sinun silmissäsi voi olla statuksen hakemista, voi olla toiselle ihan normaali kulutuspäätös
Nimenomaan. Jos sattuu olemaan keskituloinen, ei se Artekin valaisimen osto ole mikään statusostos vaan ihan tavallinen kivan valaisimen osto. Statusostamisesta voi olla kyse vain silloin, kun ei olisi oikeasti varaa siihen asiaan, jota on hankkimassa. Jos on hyvin varaa, ei kyse voi olla statuksen tavoittelusta.
Vierailija kirjoitti:
Meitä kaksi aikuista ja yksi lapsi. Nettotulot yhteensä (molemmat aikuiset töissä) 4800 €. Tonni kuukaudessa menee asuntolainaan, tonni säästöön ja loput muihin laskuihin ja elämiseen. Vuodessa säästöön kertyy 12 000 €, viidessä vuodessa 60 000 €.
Meillä suunnilleen samat tulot, joista on jo tosin vähennetty työsuhdeauto (edun arvo n 1000€/kk). Asuntolainaa kuoletamme 1500€/kk eli 18k€/vuosi, korot 200€/kk, säästöön tonni. Laskuihin 600€/kk, ruokaan 800€/kk ja loput 900€/kk vaatteisiin, hauskanpitoon, matkoihin yms. Kaksi aikuista ja yksi alakouluikäinen lapsi. Tällä jaolla elämme ihan mukavasti.
Vierailija kirjoitti:
Se mikä sinun silmissäsi voi olla statuksen hakemista, voi olla toiselle ihan normaali kulutuspäätös
Nimenomaan. Jos sattuu olemaan keskituloinen, ei se Artekin valaisimen osto ole mikään statusostos vaan ihan tavallinen kivan valaisimen osto. Statusostamisesta voi olla kyse vain silloin, kun ei olisi oikeasti varaa siihen asiaan, jota on hankkimassa. Jos on hyvin varaa, ei kyse voi olla statuksen tavoittelusta.
Tätä juuri hain. Keskituloiselle on melko sama maksaako valaisin 20 vai 200 euroa, koska niitä ostetaan niin harvoin. Silloin sen valaisimen valitsee tasan sen mukaan mikä miellyttää silmää ja on omiin tarkoituksiin sopiva, ja useimmilla kriteerinä myös laatu on tärkeä. Silloin usein ostettavaksi valikoituu se kalliimman puoleinen valaisin (tai mistä esineestä nyt onkin kyse), eikä kyse ole millään lailla statuksen nostatuksesta.
Itse lasken yhtään kalliimmille hankinnoille aina vuosihinnan - jos kyseessä on vaikka nahkatakki jota oletusarvoisesti käyttää ainakin 10 vuotta, ei ole merkitystä maksaako se 50e vai 250e, koska vuosittainen hintaero näillä jää 20 euroon (5e/vuosi vs 25e/vuosi). Kun kyseessä on tuote jota käyttää paljon, on 20 euroa vuodessa hyvin pieni lisämaksu siitä, jos tuote on mieluisampi (ja todennäköisesti myös kestävämpi, joka entisestään pienentää vuosihintaeroa). Toinen esimerkki on poskipuna - minun käytössäni se kestää ainakin 2 vuotta, joten ei ole mitään merkitystä onko hinta 5e vai 30e. Valitsen vain ja ainoastaan sen mukaan mikä on (minulle) paras ja sopivin. Sen jälkeen toki etsin ko. tuotteen mahdollisimman halvalla, mutta hinnan mukaan en yksilöivää valintaa tee tällaisissa hankinnoissa.
Toisaalta taas sitten vaikka niitä kaurahiutaleita menee monta laatikkoa vuodessa, eikä niiden välillä ole minulle mitään eroa. Silloin on ihan sama valita se Rainbow-hiutale eikä Elovenaa, koska Elovenan valitsemalla en koe saavani mitään lisäarvoa.
T. yksi, joka kulkee diorin meikeissä ja bossin takissa, ja josta naapurit varmaan katsoo että näiden statushankintojen jälkeen raukalla ei ole enää varaa kuin rainbow-puuroon :D.
Tietääkö joku puhutaanko tilastoissa brutto vai nettotuloista?
http://www.taloussanomat.fi/oma-raha/2016/03/07/suomen-rikkain-postinum…
Kun esimerkiksi vuonna 2012 mediaanitulot olivat Westendissä 35 375 euroa, vuonna 2014 luku oli 35 167 euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tuoreesta vuoden 2014 mediaanitulotilastosta.
(35167/12 =2930€/kk)
http://www.stat.fi/til/tjt/2014/01/tjt_2014_01_2015-12-21_tie_001_fi.ht…
Pienituloisten lukumäärä on pysytellyt keskimäärin hieman alle 700 000:ssa vuodesta 2009 alkaen. Tänä aikana kotitalouksien ekvivalentti mediaanitulo, josta pienituloisuusraja lasketaan, on kehittynyt heikosti. Vuonna 2014 mediaanitulo laski 23 830 euroon kulutusyksikköä kohti, kun vuotta aiemmin se oli 24 010 euroa. Pienituloisuusraja oli yhden hengen kotitaloudessa 14 300 euroa vuonna 2014 eli noin 1 190 euroa kuukaudessa, kun edellisvuonna se oli 14 410 euroa eli 1 200 euroa kuukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö joku puhutaanko tilastoissa brutto vai nettotuloista?
http://www.taloussanomat.fi/oma-raha/2016/03/07/suomen-rikkain-postinum…
Kun esimerkiksi vuonna 2012 mediaanitulot olivat Westendissä 35 375 euroa, vuonna 2014 luku oli 35 167 euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tuoreesta vuoden 2014 mediaanitulotilastosta.
(35167/12 =2930€/kk)
http://www.stat.fi/til/tjt/2014/01/tjt_2014_01_2015-12-21_tie_001_fi.ht…
Pienituloisten lukumäärä on pysytellyt keskimäärin hieman alle 700 000:ssa vuodesta 2009 alkaen. Tänä aikana kotitalouksien ekvivalentti mediaanitulo, josta pienituloisuusraja lasketaan, on kehittynyt heikosti. Vuonna 2014 mediaanitulo laski 23 830 euroon kulutusyksikköä kohti, kun vuotta aiemmin se oli 24 010 euroa. Pienituloisuusraja oli yhden hengen kotitaloudessa 14 300 euroa vuonna 2014 eli noin 1 190 euroa kuukaudessa, kun edellisvuonna se oli 14 410 euroa eli 1 200 euroa kuukaudessa.
Ensimmäisessä puhutaan brutosta per henkilö jälkimmäisessä netosta per kulutusyksikkö. Pienituloisuusraja kerrotaan aina talouden käytettävissä olevina (eli netto)tuloina,sisältäen myös verottomat tulonsiirrot kuten toimeentulotuen, joka ei taas verottajan bruttotilastoissa näy. Ja tosiaan tuo kulutusyksikkö on eri kuin henkilö - muistaakseni talouden eka aikuinen on 1 yksikkö, toinen 0,7 ja lapset 0,5 kulutusyksikköä. Eli esim. kahden lapsen yksinhuoltajalla pienituloisuusraja on (1+0,5+0,5) x 1190 = 2380e/kk.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten ihmisillä on varaa remontoida jatkuvasti esim. alle 10 vuotta vanhoja keittiöitä tai uusia sohvakalustoja 5 vuoden välein. Tai muuten jatkuvasti uusia sisustusta/ parvekekalustoja yms. Ja samoilla ihmisillä on monesti merkkivaatteet ja uudehkot autot. Millaisilla tuloilla se onnistuu?
Muista en tiedä mutta meillä on vanha talo jota remontoidaan huone kerrallaan. Kalliit kylppäri ja keittiö on jo tehty eikä niitä ole tarkoitus uusia 20-30 vuoteen. Jotain pyyheitä tietysti pitää uusia mutta ei muuta. Muita tiloja rempataan 1-2 vuoden välein riippuen miten on saatu rahaa säästöön, remontoimme ilman lainaa. Toisaalta kun teemme kaikki itse niin säästämme rahaa. Uuden pihakaluston ostimme viime vuonna, vanha olikin melkein 20 vuotta vanha. Se meni silti vielä uuteen kotiin kun annoimme ilmaiseksi.
Myyn kylpyhuoneremontteja työkseni(vihaan tätä työtä, ei tarvitse siis kommentoida) ja kyllä suurin osa ottaa samalla rahoituksen.
Että lainalla sitä remontoidaan.
Joo muistin väärin kulutusyksikön
"kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1
muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5
lapset saavat painon 0,3 (0–13-vuotiaat)."
Näin siis tilastokeskuksen mukaan, joten tuo yh-perheen pienituloisuusraja olisi 1904e/kk (1,6*1190) nettona.
Perintö voi olla myös monella takataskussa polttelemassa siihen asti, kunnes se saadaan muutettua rahaksi ja raha - kaikeksi mukavaksi. Monien 40-60 -vuotiaiden taloudellinen tilanne paranee kertaheitolla perintöjen kilahtaessa tilille, varsinkin, jos asuntolaina on saatu hoidettua jo alta pois.
Ei ole kovinkaan tavatonta, että normiperheistä lähtöisin oleva pariskunta saa perintöä sellaiset 200-300.000, kun molemmat perivät. Perittäviä saattaa olla joissakin tapauksissa muitakin kuin vanhemmat. Monessa tapauksessa perinnöt saattavat vielä "ketjuuntua", jos jo omat vanhemmat ovat perineet isovanhemmilta yhtä ja toista mukavaa (metsäpalstat, kesämökit, omakotitalot).
Itselläni kävi niin onnekkaasti, että perin lapsettoman setäni. Hänenkin vaatimattomasta omaisuudestaan jäi minulle kuusinumeroinen summa verot maksettuani. Lisäksi odotan (aikanaan) periväni vanhemmiltani myös kuusinumeroisen summan (en osaa ennustaa tarkemmin), mutta siihen menee vielä aikaa toivottavasti vielä melko pitkään.
Eikö suurin osa säästä perinnöt eteenpäin seuraavalle sukupolvelle pankkitileillä?
Kuulostaa tosi vähältä. Voitko vähän avata tuota summaa?