Tapailen todella hiljaista miestä, ärsyttää
Ollaan siis työkavereita ja mun mielestä se on töissä muille ihan suht puhelias, ei nyt mikään älyttömän puhelias, mutta kuitenkin. Ollaan nyt tapailtu jonkun aikaa ja alkaa tuntua todella tylsältä. Alkuun oli selkeästi kipinää meidän välillä ja ajattelin, että kyllä toi toinenkin tosta rentoutuu ajan kanssa. Mutta ei, jos mä en puhu mitään, niin ei välttämättä sekään. Ja se on tyytyväinen tähän tilanteeseen, aina kertoo kuinka ihanaa on ollut ja miten ihana olenkaan. Musta taas alkaa tuntua tylsältä, kun mä oon ainut joka yrittää pitää jutunjuurta yllä, muuten ollaan aika hissukseen. Ei siis varmaankaan ole mulle sopiva ihminen, vaikka tykkäänkin siitä ihmisenä ja ulkonäön puolesta erittäin paljon. Vai rentoutuukohan se vielä tosta?
Kommentit (68)
Kyllä hän siitä vetristyy tai sitten ei.
Muuten kattele rumempi ja puheliaampi.
Vierailija kirjoitti:
Niin miehen tehtäviinhän kuuluu naisen seksuaalisuudesta huolehtimisen lisäksi myös tämän alinomainen viihdyttäminen.
Oikeesti? Ottakaas muijat vähän vastuuta itsestänne.
Nyt en ihan ymmärrä? Kirjoitin, että mä nimenomaan yritän koko ajan pitää juttua yllä, mutta toinen on hissukseen eikä selkeästi pysty täysin rentoutumaan ja olemaan oma itsensä. Tai sitten vaan on todella hiljainen omana itsenään. -ap
Uskon että hän on jo hyvin rentona. Eivät kaikki puhu paljoa. Etsi toinen mies, jos tämä ei miellytä.
Jos jo nyt tuntuu siltä, että joku asia ärsyttää, kannattaa varmaan miettiä onko tapailu sen arvoista. Olen itsekin puhelias ihminen ja tykkään keskustella ihmisten kanssa, niin "pinnallisesti" kuin syvällisemminkin, toki myös ajoittainen hiljaisuus on mukavaa, mutta en näkisi itseäni tapailemassa/seurustelemassa kovin hiljaisen ihmisen kanssa.
En siis tarkoita, että pitää olla mikään papupata mutta jos itse aloitan 90% keskusteluista ja pidän niitä yllä, en usko ihmisen olevan oikeantyyppinen minulle.
On niin ihastunut sinuun että on vähän kohmeessa. Usko mua. Olen itse melko puhelias nainen kylläkin mutta ihastukseni seurassa ajatus jotenkin sumenee. Vähän maistissa rentoudun.
Tehkää jotain yhdessä vapaa-ajalla jospa siitä poikisi jitunjuurta.
Toki on hiljaisia ja puheliaita äijä ihmistä voi muuttaa. Mieti tätäkin.
Olisi painajaista olla äänessä koko ajan kumppanin hölötyksen takia. Ap:lla ei taida olla päässä omia ajatuksia, mitä miettiä, kun pitää kiusata miestä koko ajan viihdyttämisen toivossa. t. nainen
Vierailija kirjoitti:
Niin miehen tehtäviinhän kuuluu naisen seksuaalisuudesta huolehtimisen lisäksi myös tämän alinomainen viihdyttäminen.
Oikeesti? Ottakaas muijat vähän vastuuta itsestänne.
Eihän se kenenkään vastuulla olekaan. Mutta ei kenenkään tarvitse myöskään alkaa kunnon parisuhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, joka tuntuu olevan sosiaalisuuden tasoltaan aivan eri planeetalta. En mä ainakaan alkaisi, jos huumori ja seurallisuus ei olisi yhtään samanlaista meillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin miehen tehtäviinhän kuuluu naisen seksuaalisuudesta huolehtimisen lisäksi myös tämän alinomainen viihdyttäminen.
Oikeesti? Ottakaas muijat vähän vastuuta itsestänne.
Nyt en ihan ymmärrä? Kirjoitin, että mä nimenomaan yritän koko ajan pitää juttua yllä, mutta toinen on hissukseen eikä selkeästi pysty täysin rentoutumaan ja olemaan oma itsensä. Tai sitten vaan on todella hiljainen omana itsenään. -ap
Luultavasti on oma itsensä, mutta sinä toivot että hän viihdyttäisi sinua. Mitä et ymmärrä? Päästä mies vapaaksi, ei ole sopiva sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Jos jo nyt tuntuu siltä, että joku asia ärsyttää, kannattaa varmaan miettiä onko tapailu sen arvoista. Olen itsekin puhelias ihminen ja tykkään keskustella ihmisten kanssa, niin "pinnallisesti" kuin syvällisemminkin, toki myös ajoittainen hiljaisuus on mukavaa, mutta en näkisi itseäni tapailemassa/seurustelemassa kovin hiljaisen ihmisen kanssa.
En siis tarkoita, että pitää olla mikään papupata mutta jos itse aloitan 90% keskusteluista ja pidän niitä yllä, en usko ihmisen olevan oikeantyyppinen minulle.
Juurikin näin! Eli taitaa vaan olla vääräntyyppinen ihminen mulle. -ap
Vierailija kirjoitti:
On niin ihastunut sinuun että on vähän kohmeessa. Usko mua. Olen itse melko puhelias nainen kylläkin mutta ihastukseni seurassa ajatus jotenkin sumenee. Vähän maistissa rentoudun.
Tehkää jotain yhdessä vapaa-ajalla jospa siitä poikisi jitunjuurta.
Toki on hiljaisia ja puheliaita äijä ihmistä voi muuttaa. Mieti tätäkin.
Voihan se tietysti noinkin olla. Mutta ollaan nyt tapailtu pari kuukautta, niin oon vähän odotellut, että miten kauan siihen rentoutumiseen voi mennä.. :/ -ap
Vierailija kirjoitti:
Olisi painajaista olla äänessä koko ajan kumppanin hölötyksen takia. Ap:lla ei taida olla päässä omia ajatuksia, mitä miettiä, kun pitää kiusata miestä koko ajan viihdyttämisen toivossa. t. nainen
Tuollainen mielikuva minullakin tulee että mies on aika vähäpuheinen ja sinut asian kanssa, mutta ap:lla ei myöskään ole paljon sanottavaa, mutta ahdistuu siitä, ns. perässä vedettävä tyyppi. Hölöttäjällehän sopii hiljainen kumppani, kun saa olla itse äänessä ja puhua siitä mistä itse haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos jo nyt tuntuu siltä, että joku asia ärsyttää, kannattaa varmaan miettiä onko tapailu sen arvoista. Olen itsekin puhelias ihminen ja tykkään keskustella ihmisten kanssa, niin "pinnallisesti" kuin syvällisemminkin, toki myös ajoittainen hiljaisuus on mukavaa, mutta en näkisi itseäni tapailemassa/seurustelemassa kovin hiljaisen ihmisen kanssa.
En siis tarkoita, että pitää olla mikään papupata mutta jos itse aloitan 90% keskusteluista ja pidän niitä yllä, en usko ihmisen olevan oikeantyyppinen minulle.
Olisipa rasittava pariskunta, jos kumpikin haluaisi olla koko ajan äänessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi painajaista olla äänessä koko ajan kumppanin hölötyksen takia. Ap:lla ei taida olla päässä omia ajatuksia, mitä miettiä, kun pitää kiusata miestä koko ajan viihdyttämisen toivossa. t. nainen
Tuollainen mielikuva minullakin tulee että mies on aika vähäpuheinen ja sinut asian kanssa, mutta ap:lla ei myöskään ole paljon sanottavaa, mutta ahdistuu siitä, ns. perässä vedettävä tyyppi. Hölöttäjällehän sopii hiljainen kumppani, kun saa olla itse äänessä ja puhua siitä mistä itse haluaa.
No kyllä kai useimmat haluavat jotain keskustella sen kumppanin kanssa? Varsinkin noin tuoreessa suhteessa kiinnostaa tietää, mitä toinen ajattelee asioista, millaisia mielipiteitä hänellä on, miten suhtautuu elämään.
Jos jokainen sana pitäisi houkutella tai jopa puoliväkisin vääntää toisesta ulos eikä tällä olisi mitään kiinnostusta tietää minun ajatuksistani, niin ei olis mun juttu. Hiljaa tuppisuuna voi istuskella yksinkin.
Vierailija kirjoitti:
Olisi painajaista olla äänessä koko ajan kumppanin hölötyksen takia. Ap:lla ei taida olla päässä omia ajatuksia, mitä miettiä, kun pitää kiusata miestä koko ajan viihdyttämisen toivossa. t. nainen
Mun mielestä tapailuvaiheessa vielä tutustutaan ihmiseen ja jutellaan paljon asioista. Eli joo myönnän, että keksin vähän jopa tikusta asiaa, koska haluan tutustua häneen paremmin. Eli höpötän niitä näitä ja näen, että hän selkeästi pitää siitä. Mutta hän ei vaan itse ilmeisesti keksi juteltavaa tai luottaa siihen, että mä puhun koko ajan eikä hänen edes tarvitse yrittää keksiä juteltavaa. Mutta mustakin olisi välillä kiva kun hän aloittaisi juttelun jostain aiheesta tai kyselisi enemmän asioita. -ap
Jos tykkäät omasta äänestäsi niin älä missään tapauksessa häntä jätä.
Ja jos on vielä komeakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jo nyt tuntuu siltä, että joku asia ärsyttää, kannattaa varmaan miettiä onko tapailu sen arvoista. Olen itsekin puhelias ihminen ja tykkään keskustella ihmisten kanssa, niin "pinnallisesti" kuin syvällisemminkin, toki myös ajoittainen hiljaisuus on mukavaa, mutta en näkisi itseäni tapailemassa/seurustelemassa kovin hiljaisen ihmisen kanssa.
En siis tarkoita, että pitää olla mikään papupata mutta jos itse aloitan 90% keskusteluista ja pidän niitä yllä, en usko ihmisen olevan oikeantyyppinen minulle.Olisipa rasittava pariskunta, jos kumpikin haluaisi olla koko ajan äänessä.
Teilläkö keskustelu merkitsee sitä, että toinen on äänessä ja toinen nyökyttelee? Minä olin kuvitellut, että keskustelu on vastavuoroista toiminta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jo nyt tuntuu siltä, että joku asia ärsyttää, kannattaa varmaan miettiä onko tapailu sen arvoista. Olen itsekin puhelias ihminen ja tykkään keskustella ihmisten kanssa, niin "pinnallisesti" kuin syvällisemminkin, toki myös ajoittainen hiljaisuus on mukavaa, mutta en näkisi itseäni tapailemassa/seurustelemassa kovin hiljaisen ihmisen kanssa.
En siis tarkoita, että pitää olla mikään papupata mutta jos itse aloitan 90% keskusteluista ja pidän niitä yllä, en usko ihmisen olevan oikeantyyppinen minulle.Olisipa rasittava pariskunta, jos kumpikin haluaisi olla koko ajan äänessä.
Ymmärsitkö yhtään, mitä tarkoitin tuolla? Siellähän lukeekin, että ajoittainen hiljaisuus on mukavaa, eikä pointti olekaan siinä että koko ajan täytyy puhua ja olla äänessä ja keskustella jne, vaan että kummatkin ovat samantyylisiä - nauttivat keskustelusta (ja siitä hiljaisuudesta) ja ovat yhtä aloitteellisia puhumisen suhteen.
Olen paljonkin hiljaa erinäisissä tilanteissa enkä suinkaan aina puhu vain puhumisen ilosta, pointti olikin siinä että en voisi nähdä itseäni ihmisen kanssa, jolle se keskustelu ylipäätään ei ole tärkeä piirre tai joka ei useinkaan aloita jutunjuurta tai ylipäätään kaipaa kummempia jutteluita.
Vittuako se sulle kuuluu, jos mies on hiljainen. Et oo ansainnut sitä miestä sinä mylvivä emakko!
Niin miehen tehtäviinhän kuuluu naisen seksuaalisuudesta huolehtimisen lisäksi myös tämän alinomainen viihdyttäminen.
Oikeesti? Ottakaas muijat vähän vastuuta itsestänne.