Sain kuulla, että lapseni on kiusaaja!
Eilen vein lapsen harkkoihin ja palasin kotiin laittamaan ruokaa, kun puhelin soi. Soittaja oli lapsen luokkakaverin äiti, joka esitteli itsensä X:n äidiksi ja alkoi kertoa, kuinka hänen tyttärensä itkee joka ilta kotona ja on kertonut, että koulussa kiusataan. Minun tyttäreni ja hänen kaverinsa ovat kuulemma haukkuneet ja syrjineet tätä luokkakaveria, piilottaneet kengät ja nauravat tälle. Syrjimisessä on kuulemma mukana lähes kaikki luokan oppilaat, mutta "aktiivisimpia" kiusaajia ovat minun lapseni ja hänen ystävänsä.
Oon järkyttynyt. En hyväksy kiusaamista, ja on hirveää kuulla, että oma lapsi on tällaiseen toimintaan osallistunut. En ole vielä tänään puhunut tytön kanssa asiasta, on tässä sulattelemista ollut. Lapsi on aina ollut hyväkäytöksinen ja pärjäävä, menestyy koulussa ja muutenkin menee hyvin. Kuitenkaan en voi olla miettimättä, että mitä jos lapseni ei oikeasti kiusaa? Itse jouduin ala-asteella syytetyksi kiusaamisesta, vaikka en sitä todellakaan tehnyt tai haukkunut ketään.
En millään tavalla puolustele kiusaamista, mutta kai tämmöisiä "syyttämisiä" tapahtuu? Itse olen aina sanonut lapselle, että kaikkien kanssa pitää tulla toimeen mutta kenenkään paras kaveri ei tarvitse olla.
Selvää on nyt, että mun täytyy keskustella tytön kanssa tästä. Vinkkiä, miten puhun ja otanko uudelleen yhteyttä tämän luokkakaverin vanhempiin?
Kommentit (32)
MInkä ikäinen tyttö?
Ekaluokkalaiselle ei puhuta samoin kuin ysiluokkalaiselle.
No ei tietenkään sun PetraNella mitään pahaa tee. Daa!
Hyvä juttu että lapsesi on sosiaalinen ja ulospäinsuuntaunut tapaus! Ethän halua että hänestä tulee joku mielenterveysongelmainen syrjäytyjä?
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisistä lapsista kyse?
Nelosluokkalaisia eli 10-11-vuotiaita ovat.
Vituiks on sun kasvattaminen mennytm
Kivahan se on, että oma lapsesi pärjää. Luin tämän pariin otteeseen ja suhtautumisesi on se, että omalla lapsella on kivasti mennyt, mutta vanhempana olen niin järkyttynyt, että en osaa edes puhua.
Sanot ettet hyväksy kiusaamista, mutta tapaukseen tarkemmin paneutumatta syytät kiusattua valehtelemisesta ja viestistäsi paistaa asenne, että sinun viaton kullannuppusi on nyt loukattu ja syytetyn penkissä.
Muista se kun lapsi kieltää kaiken ja sanoo että leikkiähän se vain on, että toiselle se on kiusaamista ja todellisuutta. Jos itkee joka ilta, on se oikeasti vakavaa.
Itse kaipaisin vähän konkreettisempia esimerkkejä, "haukkumiset/syrjimiset" ovat niin tulkinnanvaraisia juttuja. Jotkut lapset ovat saaneet kotoa käytösmallin uhriutumiseen, ei kaikkea kannata purematta niellä. Ja lisäksi haluaisin myös kuulla opettajaa.
Kiusaajat on tulevaisuuden menestyjiä, kiusatuista tulee ihmispelkoisia luusereita. Ole onnellinen että lapsesi on menestyjien tiimissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisistä lapsista kyse?
Nelosluokkalaisia eli 10-11-vuotiaita ovat.
Kerrot ihan rehellisesti, että sait tällaisen puhelinsoiton. Kysyt sitten lapselta hänen näkemystään asiasta. Siitä sitten keskustelemaan yhteisen pöydän ääreen tämän kiusatun tytön ja hänen vanhempiensa kanssa. Myös muiden "päätekijöiden" edustus voisi olla tarpeen, ettei tyttäresi joudu kantamaan ikään kuin koko vastuuta.
Mikäli asia ei näin parhain päin järjesty, niin hyvä olla luokanopettajaankin yhteydessä. Voi olla hyvä jo nyt kuulla onko hänellä jotain havaintoja asiasta.
Aloitat puhumalla tytön kanssa. Pysy rauhallisena ja mielessä vastus sille, ettei meidän "martta" ikinä kiusaa. Kiusatun tytön äidillä on varmaan ollut kova kynnys soittaa; tuskin on ihan asiaton soitto. Hyvä olisi tietenkin tiedottaa asiasta myös opettajaa. Luultavasti kiusatun tytön äiti on sen jo tehnyt. Asia on vakava ja pitää saada loppumaan. Oma tyttösi voi olla se, johon vaikuttamalla kiusaaminen loppuu.
Ole onnellinen että sait ton puhelun. Nyt se muksu luokille ja heti.
Mun muksua kun kiusattii ja pitkän työn tuloksena se saatiin loppumaan. Päätin et jos jatkossa niin käy keskustelen itse kiusaajan kanssa. Olen niin kyllästynyt hampaattomiin vanhempiin.
Ps sen kiusatun perhe voi tehdä teistä lasun, tämän ohjeen itse sain ja jos tarvetta, käytän varmasti .
Ai, että otatko enää yhteyttä kiusatun vanhempiin? Todellakin otat. Sulla on velvollisuus lopettaa kiusaaminen oman lapsen osalta ja todistaa se vanhemmille.
Tyttäresi on varmaankin indigolapsi ja tuo "kiusattu" lähetti negatiivista energiaa, joten se piti jotenkin vaimentaa. On vaan näemmä hankalampi tapaus, kyseessä varmaan maksimoituneet huonot väreilyt.
Ehkä kannattaa ottaa rehtori tiukkaan puhutteluun ja kysyä mitä koulu aikoo tehdä, jotta tyttäresi voi säteillä viattomuuttaan huoletta jatkossakin.
Puhut sille lapselle NYT. Sanot että teidän pitää keskustella ja kerrot siitä, että "Maijan" äiti soitti ja kertoi, että olette kuulemma kiusanneet "Maijaa". Kysy, pitääkö tieto paikkansa ja yleensä noin pienten naamasta näkee kyllä, jos valehtelee. Otat uudelleen yhteyttä kiusatun vanhempiin sekä opettajaan ja vaadit kaikille osapuolille yhteistä neuvottelua. Kiusaaminen ei ole mikään pikkujuttu.
Eiköhän ole ihan oikeasti kiusannut. Aloituksen perusteella katsoisin peiliin, että mistähän voisi johtua.
Puhun tytön kanssa. Otanko sitten yhteyttä toisen tytön vanhempiin vai opettajaan?
Ap
T
Vierailija kirjoitti:
Puhun tytön kanssa. Otanko sitten yhteyttä toisen tytön vanhempiin vai opettajaan?
Ap
Otat yhteyttä molempiin. Niin monta kertaa kunnes kiusaaminen loppuu. Vastuu on nyt sinulla.
Minkä ikäisistä lapsista kyse?