Maanviljelijät, paljonko nettopalkkanne on, jos lasketaan tuet + myynti?

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun täällä on asiantuntijoita paikalla, niin kaupunkilaistollo kysyy: Jos on lypsykarjaa, mitä se syö? Omasta pellosta tehtyä rehua? Soijaa? Eikö se ole hirveä kustannuserä?

Ruokinta vaihtelee hiukan lehmän ns. vuosikierron mukaan. Pääsääntöisesti ruokinta koostuu säilörehusta (tai laidunkaudella nurmesta) eli ns. karkearehusta sekä viljapohjaisista väkirehuista ne voi olla omatilan viljaa tai ns. ostorehuja melko usein sekä että. http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/lypsylehma/

Rehukustannukset joihin kuuluu myös nurmenviljelystä johtuvat kustannukset on isot, osuutta en kokonaismenoista osaa äkkiseltään kertoa.

Onko kukaan vain päättänyt ryhtyä maanviljelijäksi ja lähteä nollasta liikkeelle? Luulisi, että tietotaidon kerääminen kestää vaikka olisi koulunpenkiltä alalta kirjanoppinut. Lainaakin taitaa tarvita sievoisen summan ennen kuin on mitään näkyvää käsissä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on köyhää. 300 000e traktoreilla ajellaan huvikseen ympäri Suomea. Melkeen sääliksi käy... Taino pakkohan niillä miljoonakamppeilla on ajella, kun todellista käyttöä on pari viikkoa vuodessa. 

Nyt tais tulla yksi nolla liikaa,mun kolmen traktorin yhteishinta on noin 30 000€ jos nyt katsoo käytettyjen traktoreiden hintoja.

Vuosimallit -61,-80 ja -99.

Käykää katsomassa verotoimistossa, nehän on julkisia tietoja. 

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun täällä on asiantuntijoita paikalla, niin kaupunkilaistollo kysyy: Jos on lypsykarjaa, mitä se syö? Omasta pellosta tehtyä rehua? Soijaa? Eikö se ole hirveä kustannuserä?

Meillä lehmät syövät seosta jonka rehuauto sekoittaa.siihen tulee omaa kauraa/ohraa,rypsiä,kivennäiset,vitamiinit ja suolaa.

Kuukaudessa maksaa n.2,5t€/40 lypsävää.eli kallista on.

Soijaa ei käytetä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun täällä on asiantuntijoita paikalla, niin kaupunkilaistollo kysyy: Jos on lypsykarjaa, mitä se syö? Omasta pellosta tehtyä rehua? Soijaa? Eikö se ole hirveä kustannuserä?

Meillä lehmät syövät seosta jonka rehuauto sekoittaa.siihen tulee omaa kauraa/ohraa,rypsiä,kivennäiset,vitamiinit ja suolaa.

Kuukaudessa maksaa n.2,5t€/40 lypsävää.eli kallista on.

Soijaa ei käytetä.

Eiköhän ne sun lehmät syö myös aika monta aumallista heinää / rehua.

Se jos kysytään meidän tuloja ei kerro vielä mitään.tulojen täytyy olla isot,koska menot on tässä lajissa hirvittävän korkeat.

Monet on investoineet ja pelkkään lehmien ruokaan menee tuhansia kuukaudessa.

Sähköt,vedet,vakuutukset.joka viikko täytyy ostaa jotain.vanhempaa navettaa täytyy kokoajan korjata jostain,koska se on käytössä joka päivä.koneita huolletaan jatkuvasti.

Kesällä maksaa kylväminen ja sadon korjaaminen.polttoainelasku on iso.

Yksityistalous on asia erikseen ja siitä tingitään ensimmäisenä.itelle jää jos jää.ei ole mitään kuukausipalkkaa.

Toki tilakohtaisesti on varmasti eroa.

Tässäkin esim.se paljonko lehmä lypsää riippuu jalostuksesta,taidoista,tuurista jne.toki myös rahasta.ja mehän ollaan täysin ilmojen armoilla.

Toiset pärjää paremmin,velkaisilla on vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun täällä on asiantuntijoita paikalla, niin kaupunkilaistollo kysyy: Jos on lypsykarjaa, mitä se syö? Omasta pellosta tehtyä rehua? Soijaa? Eikö se ole hirveä kustannuserä?

Meillä lehmät syövät seosta jonka rehuauto sekoittaa.siihen tulee omaa kauraa/ohraa,rypsiä,kivennäiset,vitamiinit ja suolaa.

Kuukaudessa maksaa n.2,5t€/40 lypsävää.eli kallista on.

Soijaa ei käytetä.

Eiköhän ne sun lehmät syö myös aika monta aumallista heinää / rehua.

Joo siis syö tietysti.

Sehän maksetaan kesällä,kun se tehdään.

Meillä on paaleissa,joka maksaa n.15€ kpl.

Niitä menee pari päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan vain päättänyt ryhtyä maanviljelijäksi ja lähteä nollasta liikkeelle? Luulisi, että tietotaidon kerääminen kestää vaikka olisi koulunpenkiltä alalta kirjanoppinut. Lainaakin taitaa tarvita sievoisen summan ennen kuin on mitään näkyvää käsissä.

Kyllä nollasta lähteviä maanviljelijöitä on, siis sellaisia, jotka eivät ole itse kasvaneet maatilalla. Rahallisesti ne tilalla kasvaneet kyllä lähtevät yhtä nollasta, eli pankkilainalla se tila on jokaisen ostettava. Mutta siis tilan ulkopuolisia jatkajia on kyllä, vaikka se harvinaisempaa onkin. Ei kuitenkaan aivan tavatontakaan ole. Nämä tilan ulkopuoliset voivat olla muita sukulaisia, esim. tilallisen lapsenlapsi tai sisaruksen lapsi. Mutta kokonaisia tiloja on myös jatkuvasti myynnissä, ja vastaavasti aina on ihmisiä, jotka etsivät toimivaa tilaa ostettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun täällä on asiantuntijoita paikalla, niin kaupunkilaistollo kysyy: Jos on lypsykarjaa, mitä se syö? Omasta pellosta tehtyä rehua? Soijaa? Eikö se ole hirveä kustannuserä?

Meillä lehmät syövät seosta jonka rehuauto sekoittaa.siihen tulee omaa kauraa/ohraa,rypsiä,kivennäiset,vitamiinit ja suolaa.

Kuukaudessa maksaa n.2,5t€/40 lypsävää.eli kallista on.

Soijaa ei käytetä.

Eiköhän ne sun lehmät syö myös aika monta aumallista heinää / rehua.

Joo siis syö tietysti.

Sehän maksetaan kesällä,kun se tehdään.

Meillä on paaleissa,joka maksaa n.15€ kpl.

Niitä menee pari päivässä.

Hinta on urakoitsijalle maksettu hinta? Mutta tarvitaanhan rehun tekemiseen heinäpeltokin, eikä heinän perustaminen ja lannoittaminen ole ilmaista eikä maa ole ilmaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun täällä on asiantuntijoita paikalla, niin kaupunkilaistollo kysyy: Jos on lypsykarjaa, mitä se syö? Omasta pellosta tehtyä rehua? Soijaa? Eikö se ole hirveä kustannuserä?

Meillä lehmät syövät seosta jonka rehuauto sekoittaa.siihen tulee omaa kauraa/ohraa,rypsiä,kivennäiset,vitamiinit ja suolaa.

Kuukaudessa maksaa n.2,5t€/40 lypsävää.eli kallista on.

Soijaa ei käytetä.

Eiköhän ne sun lehmät syö myös aika monta aumallista heinää / rehua.

Joo siis syö tietysti.

Sehän maksetaan kesällä,kun se tehdään.

Meillä on paaleissa,joka maksaa n.15€ kpl.

Niitä menee pari päivässä.

Hinta on urakoitsijalle maksettu hinta? Mutta tarvitaanhan rehun tekemiseen heinäpeltokin, eikä heinän perustaminen ja lannoittaminen ole ilmaista eikä maa ole ilmaista.[/

Ei kun ite tehtynä,omilla koneilla.

En laskenut tuohon kuin tekemisen,muovit ja verkot jne.

lannoitteet erikseen.nostaa hintaa tietysti.lannoiteita käytetään myös viljapelloille,joten en osaa sitä laskea nurmille erikseen.

Yleensä ne ovat maksaneet meidän tilalla n.12t€/vuosi,paitsi viime vuonna niihin laitettiin muistaakseni 3t€,koska rahat ei riittänyt.

Lisänä tietysti karjanlanta.

Vierailija kirjoitti:

Oishan se mahtavaa, kun maatalous olisi suomessa hyvinvoiva yms. mutta kyllä tulotason ja ruoan hinnan tulee kohdata kaikkialla. Maatalousyrittäjät, teidän pitäisi olla myös köyhän puolella, jotta ostovoima riittää.

mä ostan aina kotimaista, kun pystyn. siksi joudun jättämään thaimaan matkat yms väliin. mut se on mun oma valinta.

Tässä on teille lukemista. Ei se ole maantalousyrittäjä joka ryöstää vaan kauppojen keskusliikkeet eli Kesko ja SOK. Lukekaa ajatuksella. Olen lukenut maanviljelijöiden, teurastamoiden ja keskusliikkeiden tilinpäätöksiä. Ja vielä kun lukee vähän rivien välistä miten voittoa on yritetty vähän pienentää rakentamalla jälleen uusi isompi marketti. Arvatkaa missä miljoonat muhivat...

1. Ruisleipä

Ruisleivän kuluttajahinta on 5,05 euroa kilolta. Tuottaja saa jauhoistaan 3 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että ruisleivän kilohinnasta tuottajalle menee 15 senttiä. Kauppa ja teollisuus vievät 85 prosenttia, loput menee veroihin.

2. Kaurahiutaleet

Kaurahiutaleiden kuluttajahinta on 1,52 euroa kilolta. Tuottajalle tästä menee 9 prosenttia, kaupalle ja teollisuudelle 79 prosenttia. Tuottajan osuus on 14 senttiä.

3. Pekoni

170 grammaa pekonia maksaa kuluttajalle 2,07 euroa. Tuottaja saa vain 11 prosenttia, kun kaupan ja teollisuuden osuus on 77 prosenttia. Tuottajan osuus on näin ollen 23 senttiä.

4. Palvikinkku

Palvikinkku maksoi viime joulukuussa 10,36 euroa. Tuottaja saa 14 prosenttia. Kauppa ja teollisuus vievät 74 prosenttia. Tuottajan osuus euroissa on 1,45 euroa.

5. Suikalepaisti

Naudan suikalepaistin kuluttajahinta kiloissa on 15,87 euroa, mistä tuottaja saa 18 prosenttia ja kauppa ja teollisuus 70 prosenttia. Tuottajan osuus on 2,85 euroa.

6. Voi

500 gramman voipaketin kuluttajahinta on 2,45 euroa. Tästä tuottaja saa 14 prosenttia. Kauppa ja teollisuus saavat 74 prosenttia. Tuottajan osuus voipaketista on 34 senttiä.

7. Peruna

Perunan kuluttajahinta on 1,01 euroa kilolta. Tuottaja saa tästä 23 prosenttia. Kauppa ja teollisuus vievät 65 prosenttia. Loppu menee arvonlisäveroon. Perunakilosta tuottaja hyötyy 23 senttiä.

8. Kananmuna

Kananmunan kuluttajahinta on 3,64 euroa kilolta. Kauppa ja teollisuus saavat 45 prosenttia, kun tuottajalle jää 28 prosenttia. Pakkaamolle menee 15 prosenttia. Tuottajalle heruu euron verran.

9. Jauheliha

Naudan jauhelihan kuluttajahinta on 10,08 euroa kilo. Tuottaja saa tästä 28 prosenttia ja kauppa ja teollisuus 60 prosenttia. Tuottajan osuus on 2,82 euroa.

10. Kevytmaito

Ruuan halpenemisen jälkeen summat ovat vieläkin pienentyneet. Esimerkiksi 1,10 euroa maksavasta kevytmaidosta tuottaja sai 43 prosenttia vuonna 2014. Tämän vuoden tammikuussa 1,03 euron litrasta tuottajalle irtosi enää 38 prosenttia. Kauppa ja teollisuus veivät hinnasta 50 prosenttia, mikä on enemmän kuin 2014, jolloin kauppa ja teollisuus vei summasta 45 prosenttia. Tuottajan osuus maitolitrasta on 39 senttiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitetaan nyt kun viime vuoden kirjanpito sattui olemaan koneella. Pelkkä viljatila noin 45 hehtaaria eteläsuomessa.

Maatalouden tuet + myynnit ilman alv:tä 28925.85, kulut ilman alv:tä 25502.28

Onneksi on ainakin toistaiseksi ollut mahdollisuus käydä muuallakin töissä, kun tuolla erotuksella ei oikein elä vaikka kuinka olisi kasvimaata. 400 tkm ajettu auto vielä hajosi kesällä ja vaihdoin 200 tkm ajettuun käytettyyn. Ehkä joku sitäkin kahdehtii.

Traktorit vuosilta 1978 ja 2008, vuodelta 1976 ollut leikkuupuimuri myyty jonnekin puolaan pari vuotta sitten, urakoisija käy hoitamassa puinnit.

2008 vuosimallin traktorit maksaa tänä päivänäkin kymmeniätuhansia, puhumattkaan siitä, mitä se on maksanut silloin kun lainaamani kirjoittaja sen on ostanut. Tilan tuotto siis rapiat parisataa kuussa ja tilalle on hommattu kymmenientuhansien traktori. Joku tässä ei nyt täsmää. Muutenkin olis mukava nähdä, mitä kaikkea sinne kuluihin on upotettu.

Sekaannun nyt teidän väittelyyn mutta näin bisnesihmisenä voin sanoa, että pidä hyvä ihminen suusi kiinni kun et ymmärrä kirjanpidosta mitään. Kulu on kulu ja kuuluu tulokseen ja traktori on investointi ja kuuluu taseeseen. Sen vastineena on yleensä velkaa taseen toisella puolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lypsykarjatila, lypsylehmiä noin 40 kpl ja nuorkarjaa noin 50 kpl. Viimevuoden tulos 11 196e. Työtä niin paljon, että kaksi henkilöä joutuu olemaan töissä. Tulot pudonneet lähes puoleen vuodesta 2013. 466,50 e /kk palkka, joten eipä hirveästi muuta kuin ruokaa ja aivan välttämättömyyksiä ole varaa ostella. Isovanhemmat maksaa lasten (kaksi teini-ikäistä) koulunkäynnin (lukio). Omakotitalo velaton, mutta yritysvelkaa 180 000e, mutta jatkuva pelko isoista investoinneista, traktorit lähes loppuunajettuja ja navetassa tulisi tehdä korjauksia. Perintömetsää joutuu myymään, jos jotakin ruokaa erikoisempaa aikoo hankkia. maitoa juodaan tankista ja meijerin kautta tilataan joitain maitotuotteita. Pieni kasvimaa on ja perunat viljellään itse. Lopettamista harkittu, mutta työttömyys ei houkuttele, ja työllistyminen lähes mahdotonta tämän ikäisenä (56v) näillä koulutuksilla.

Metsän myyminenhän on osa tilanpitoa, ja kun myytte puuta, uutta kasvaa tilalle. Tuotto siinä metsänkasvussa on kuitenkin vakaata, ja nykypäivän muihin sijoituksiin verrattuna riskeihin nähden nähden kohtalaisen hyvääkin. Turha siis valittaa perintömetsän myynnistä: metsä on maanviljelijän pankki, sieltä on aina otettu isompiin tarpeisiin.

Parempi laittaa raha kiertämään sieltä perämetsistä kuin lahottaa niitä juurikäävällä ja tervasrosolla.

Metsä on hätävara mutta kun siellä pankissa on käyty niin siellä voi käydä seuraavan kerran noin 60 vuoden päästä.

Kuka metsänomistaja muka laittaa kaikki metsänsä sileäksi samaan tahtiin? Yleensä yksittäiset päätehakkuukuviot ovat joitain hehtaareja kooltaan, ja harvennushakkuistakin saa ennen päätehakkuita kohtalaisen tuoton.

Että kyllä sinne pankille pääsee jo muutaman kymmenen hehtaarin palstalla jonkun viiden- kymmenen vuoden välein. Isompiin investointeihin sieltähän sitä rahoitusta saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Off topic: käytetäänkö viljan lannotteina nykyään enää karjan ulostetta vai kemiallisia lannotteita? Jos edellistä, mistä sitä saa, jos ei ole lypsykarjaa, ja onko kallista? Jos jälkimmäistä, onko kallista?

Käytetään sekä että. Käytännössä kaikki karjanlanta päätyy lannoitteeksi joko omalle tai naapurin pellolle. Sopimus kysymys maksaako naapuri siitä jotakin vai ei (ja eläintilallinen on mahdollisesti tyytyväinen että pääsee eroon siitä osuudesta jota ei voi mm. määräysten takia käyttää omalle pellolle). Kustannuksia syntyy jonkin verran esim. levityksestä niiden suuruus taas riippuu mm. siitä käytetäänkö urakoitsijaa vai levitetäänkö itse jne.

Kemiallisten lannoitteiden hinta vaihtelee mutta kyllä ne kokonaisuudessaan melkoinen menoerä on vuodessa.

Meillä ei edes voida käyttää karjanlantaa lannoitteena hukkakaurariskin takia. Meillä osa pelloista siemenviljelyksessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oishan se mahtavaa, kun maatalous olisi suomessa hyvinvoiva yms. mutta kyllä tulotason ja ruoan hinnan tulee kohdata kaikkialla. Maatalousyrittäjät, teidän pitäisi olla myös köyhän puolella, jotta ostovoima riittää.

mä ostan aina kotimaista, kun pystyn. siksi joudun jättämään thaimaan matkat yms väliin. mut se on mun oma valinta.

Tässä on teille lukemista. Ei se ole maantalousyrittäjä joka ryöstää vaan kauppojen keskusliikkeet eli Kesko ja SOK. Lukekaa ajatuksella. Olen lukenut maanviljelijöiden, teurastamoiden ja keskusliikkeiden tilinpäätöksiä. Ja vielä kun lukee vähän rivien välistä miten voittoa on yritetty vähän pienentää rakentamalla jälleen uusi isompi marketti. Arvatkaa missä miljoonat muhivat...

1. Ruisleipä

Ruisleivän kuluttajahinta on 5,05 euroa kilolta. Tuottaja saa jauhoistaan 3 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että ruisleivän kilohinnasta tuottajalle menee 15 senttiä. Kauppa ja teollisuus vievät 85 prosenttia, loput menee veroihin.

2. Kaurahiutaleet

Kaurahiutaleiden kuluttajahinta on 1,52 euroa kilolta. Tuottajalle tästä menee 9 prosenttia, kaupalle ja teollisuudelle 79 prosenttia. Tuottajan osuus on 14 senttiä.

3. Pekoni

170 grammaa pekonia maksaa kuluttajalle 2,07 euroa. Tuottaja saa vain 11 prosenttia, kun kaupan ja teollisuuden osuus on 77 prosenttia. Tuottajan osuus on näin ollen 23 senttiä.

4. Palvikinkku

Palvikinkku maksoi viime joulukuussa 10,36 euroa. Tuottaja saa 14 prosenttia. Kauppa ja teollisuus vievät 74 prosenttia. Tuottajan osuus euroissa on 1,45 euroa.

5. Suikalepaisti

Naudan suikalepaistin kuluttajahinta kiloissa on 15,87 euroa, mistä tuottaja saa 18 prosenttia ja kauppa ja teollisuus 70 prosenttia. Tuottajan osuus on 2,85 euroa.

6. Voi

500 gramman voipaketin kuluttajahinta on 2,45 euroa. Tästä tuottaja saa 14 prosenttia. Kauppa ja teollisuus saavat 74 prosenttia. Tuottajan osuus voipaketista on 34 senttiä.

7. Peruna

Perunan kuluttajahinta on 1,01 euroa kilolta. Tuottaja saa tästä 23 prosenttia. Kauppa ja teollisuus vievät 65 prosenttia. Loppu menee arvonlisäveroon. Perunakilosta tuottaja hyötyy 23 senttiä.

8. Kananmuna

Kananmunan kuluttajahinta on 3,64 euroa kilolta. Kauppa ja teollisuus saavat 45 prosenttia, kun tuottajalle jää 28 prosenttia. Pakkaamolle menee 15 prosenttia. Tuottajalle heruu euron verran.

9. Jauheliha

Naudan jauhelihan kuluttajahinta on 10,08 euroa kilo. Tuottaja saa tästä 28 prosenttia ja kauppa ja teollisuus 60 prosenttia. Tuottajan osuus on 2,82 euroa.

10. Kevytmaito

Ruuan halpenemisen jälkeen summat ovat vieläkin pienentyneet. Esimerkiksi 1,10 euroa maksavasta kevytmaidosta tuottaja sai 43 prosenttia vuonna 2014. Tämän vuoden tammikuussa 1,03 euron litrasta tuottajalle irtosi enää 38 prosenttia. Kauppa ja teollisuus veivät hinnasta 50 prosenttia, mikä on enemmän kuin 2014, jolloin kauppa ja teollisuus vei summasta 45 prosenttia. Tuottajan osuus maitolitrasta on 39 senttiä.

Näistä luvuista tuottaja toki vähentää ruokinta ym kulut. Paljonko jää käteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Off topic: käytetäänkö viljan lannotteina nykyään enää karjan ulostetta vai kemiallisia lannotteita? Jos edellistä, mistä sitä saa, jos ei ole lypsykarjaa, ja onko kallista? Jos jälkimmäistä, onko kallista?

Käytetään sekä että. Käytännössä kaikki karjanlanta päätyy lannoitteeksi joko omalle tai naapurin pellolle. Sopimus kysymys maksaako naapuri siitä jotakin vai ei (ja eläintilallinen on mahdollisesti tyytyväinen että pääsee eroon siitä osuudesta jota ei voi mm. määräysten takia käyttää omalle pellolle). Kustannuksia syntyy jonkin verran esim. levityksestä niiden suuruus taas riippuu mm. siitä käytetäänkö urakoitsijaa vai levitetäänkö itse jne.

Kemiallisten lannoitteiden hinta vaihtelee mutta kyllä ne kokonaisuudessaan melkoinen menoerä on vuodessa.

Meillä ei edes voida käyttää karjanlantaa lannoitteena hukkakaurariskin takia. Meillä osa pelloista siemenviljelyksessä. 

Nautakarja tiloilla (joissa usein eniten lantaa tukeekin) hukkakauraa pystyy onneksi torjumaan myös välillä viljelemällä monivuotista nurmea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oishan se mahtavaa, kun maatalous olisi suomessa hyvinvoiva yms. mutta kyllä tulotason ja ruoan hinnan tulee kohdata kaikkialla. Maatalousyrittäjät, teidän pitäisi olla myös köyhän puolella, jotta ostovoima riittää.

mä ostan aina kotimaista, kun pystyn. siksi joudun jättämään thaimaan matkat yms väliin. mut se on mun oma valinta.

Tässä on teille lukemista. Ei se ole maantalousyrittäjä joka ryöstää vaan kauppojen keskusliikkeet eli Kesko ja SOK. Lukekaa ajatuksella. Olen lukenut maanviljelijöiden, teurastamoiden ja keskusliikkeiden tilinpäätöksiä. Ja vielä kun lukee vähän rivien välistä miten voittoa on yritetty vähän pienentää rakentamalla jälleen uusi isompi marketti. Arvatkaa missä miljoonat muhivat...

1. Ruisleipä

Ruisleivän kuluttajahinta on 5,05 euroa kilolta. Tuottaja saa jauhoistaan 3 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että ruisleivän kilohinnasta tuottajalle menee 15 senttiä. Kauppa ja teollisuus vievät 85 prosenttia, loput menee veroihin.

2. Kaurahiutaleet

Kaurahiutaleiden kuluttajahinta on 1,52 euroa kilolta. Tuottajalle tästä menee 9 prosenttia, kaupalle ja teollisuudelle 79 prosenttia. Tuottajan osuus on 14 senttiä.

3. Pekoni

170 grammaa pekonia maksaa kuluttajalle 2,07 euroa. Tuottaja saa vain 11 prosenttia, kun kaupan ja teollisuuden osuus on 77 prosenttia. Tuottajan osuus on näin ollen 23 senttiä.

4. Palvikinkku

Palvikinkku maksoi viime joulukuussa 10,36 euroa. Tuottaja saa 14 prosenttia. Kauppa ja teollisuus vievät 74 prosenttia. Tuottajan osuus euroissa on 1,45 euroa.

5. Suikalepaisti

Naudan suikalepaistin kuluttajahinta kiloissa on 15,87 euroa, mistä tuottaja saa 18 prosenttia ja kauppa ja teollisuus 70 prosenttia. Tuottajan osuus on 2,85 euroa.

6. Voi

500 gramman voipaketin kuluttajahinta on 2,45 euroa. Tästä tuottaja saa 14 prosenttia. Kauppa ja teollisuus saavat 74 prosenttia. Tuottajan osuus voipaketista on 34 senttiä.

7. Peruna

Perunan kuluttajahinta on 1,01 euroa kilolta. Tuottaja saa tästä 23 prosenttia. Kauppa ja teollisuus vievät 65 prosenttia. Loppu menee arvonlisäveroon. Perunakilosta tuottaja hyötyy 23 senttiä.

8. Kananmuna

Kananmunan kuluttajahinta on 3,64 euroa kilolta. Kauppa ja teollisuus saavat 45 prosenttia, kun tuottajalle jää 28 prosenttia. Pakkaamolle menee 15 prosenttia. Tuottajalle heruu euron verran.

9. Jauheliha

Naudan jauhelihan kuluttajahinta on 10,08 euroa kilo. Tuottaja saa tästä 28 prosenttia ja kauppa ja teollisuus 60 prosenttia. Tuottajan osuus on 2,82 euroa.

10. Kevytmaito

Ruuan halpenemisen jälkeen summat ovat vieläkin pienentyneet. Esimerkiksi 1,10 euroa maksavasta kevytmaidosta tuottaja sai 43 prosenttia vuonna 2014. Tämän vuoden tammikuussa 1,03 euron litrasta tuottajalle irtosi enää 38 prosenttia. Kauppa ja teollisuus veivät hinnasta 50 prosenttia, mikä on enemmän kuin 2014, jolloin kauppa ja teollisuus vei summasta 45 prosenttia. Tuottajan osuus maitolitrasta on 39 senttiä.

Näistä luvuista tuottaja toki vähentää ruokinta ym kulut. Paljonko jää käteen?

Meinasin ruveta laskemaan, mutta alkoi hirvittämään jo siinä vaiheessa, kun kuukauden tilistä vähensin rehulaskun osuuden. S-ryhmä on muuten aika kova kyykyttämään tuottajaa. Sieltä tulee ilmoitus, että näin ja näin paljon lasketaan hintoja, allekirjoittakaa. Jos et suostu, eivät ota tavaraa vastaan ja varastot seisoo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oishan se mahtavaa, kun maatalous olisi suomessa hyvinvoiva yms. mutta kyllä tulotason ja ruoan hinnan tulee kohdata kaikkialla. Maatalousyrittäjät, teidän pitäisi olla myös köyhän puolella, jotta ostovoima riittää.

mä ostan aina kotimaista, kun pystyn. siksi joudun jättämään thaimaan matkat yms väliin. mut se on mun oma valinta.

Tässä on teille lukemista. Ei se ole maantalousyrittäjä joka ryöstää vaan kauppojen keskusliikkeet eli Kesko ja SOK. Lukekaa ajatuksella. Olen lukenut maanviljelijöiden, teurastamoiden ja keskusliikkeiden tilinpäätöksiä. Ja vielä kun lukee vähän rivien välistä miten voittoa on yritetty vähän pienentää rakentamalla jälleen uusi isompi marketti. Arvatkaa missä miljoonat muhivat...

1. Ruisleipä

Ruisleivän kuluttajahinta on 5,05 euroa kilolta. Tuottaja saa jauhoistaan 3 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että ruisleivän kilohinnasta tuottajalle menee 15 senttiä. Kauppa ja teollisuus vievät 85 prosenttia, loput menee veroihin.

2. Kaurahiutaleet

Kaurahiutaleiden kuluttajahinta on 1,52 euroa kilolta. Tuottajalle tästä menee 9 prosenttia, kaupalle ja teollisuudelle 79 prosenttia. Tuottajan osuus on 14 senttiä.

3. Pekoni

170 grammaa pekonia maksaa kuluttajalle 2,07 euroa. Tuottaja saa vain 11 prosenttia, kun kaupan ja teollisuuden osuus on 77 prosenttia. Tuottajan osuus on näin ollen 23 senttiä.

4. Palvikinkku

Palvikinkku maksoi viime joulukuussa 10,36 euroa. Tuottaja saa 14 prosenttia. Kauppa ja teollisuus vievät 74 prosenttia. Tuottajan osuus euroissa on 1,45 euroa.

5. Suikalepaisti

Naudan suikalepaistin kuluttajahinta kiloissa on 15,87 euroa, mistä tuottaja saa 18 prosenttia ja kauppa ja teollisuus 70 prosenttia. Tuottajan osuus on 2,85 euroa.

6. Voi

500 gramman voipaketin kuluttajahinta on 2,45 euroa. Tästä tuottaja saa 14 prosenttia. Kauppa ja teollisuus saavat 74 prosenttia. Tuottajan osuus voipaketista on 34 senttiä.

7. Peruna

Perunan kuluttajahinta on 1,01 euroa kilolta. Tuottaja saa tästä 23 prosenttia. Kauppa ja teollisuus vievät 65 prosenttia. Loppu menee arvonlisäveroon. Perunakilosta tuottaja hyötyy 23 senttiä.

8. Kananmuna

Kananmunan kuluttajahinta on 3,64 euroa kilolta. Kauppa ja teollisuus saavat 45 prosenttia, kun tuottajalle jää 28 prosenttia. Pakkaamolle menee 15 prosenttia. Tuottajalle heruu euron verran.

9. Jauheliha

Naudan jauhelihan kuluttajahinta on 10,08 euroa kilo. Tuottaja saa tästä 28 prosenttia ja kauppa ja teollisuus 60 prosenttia. Tuottajan osuus on 2,82 euroa.

10. Kevytmaito

Ruuan halpenemisen jälkeen summat ovat vieläkin pienentyneet. Esimerkiksi 1,10 euroa maksavasta kevytmaidosta tuottaja sai 43 prosenttia vuonna 2014. Tämän vuoden tammikuussa 1,03 euron litrasta tuottajalle irtosi enää 38 prosenttia. Kauppa ja teollisuus veivät hinnasta 50 prosenttia, mikä on enemmän kuin 2014, jolloin kauppa ja teollisuus vei summasta 45 prosenttia. Tuottajan osuus maitolitrasta on 39 senttiä.

Näistä luvuista tuottaja toki vähentää ruokinta ym kulut. Paljonko jää käteen?

Meinasin ruveta laskemaan, mutta alkoi hirvittämään jo siinä vaiheessa, kun kuukauden tilistä vähensin rehulaskun osuuden. S-ryhmä on muuten aika kova kyykyttämään tuottajaa. Sieltä tulee ilmoitus, että näin ja näin paljon lasketaan hintoja, allekirjoittakaa. Jos et suostu, eivät ota tavaraa vastaan ja varastot seisoo.

Kolmannen polven stadilainen lähettää terveisiä teille "maajusseille"  - edellä mainitusta syystä olen jo jonkin aikaa boikotoinut S-ryhmää, josta aiemmin tein kaikki perheeni ostokset.

Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Ei mun ole järkevää lähteä keräilemään tuotteita tiloiltakaan. Ensin 40km tuonne hakemaan kananmunia, sitten 70km toiseen suuntaan hakemaan villalankoja sukkia varten, sitten punajuurta taas kolmannesta paikasta. Ei onnistu, ei kannata, äärettömän epäekologista ja kertakaikkiaan aivan järjetöntä touhua.

Jos täällä kaupungissa olisi paikka, josta ostaa lähialueiden tilojen tuotteita, käyttäsin sitä varmasti. Mutta kun ei ole. Estääkö lainsäädäntö tuollaisen perustamisen? Eli hygieniasäädökset ym? Tai meijerien/muiden ostavien tahojen kanssa tehdyt diilit? Vai onko vaan kannattamatonta? Liikaa vaivaa hyötyyn nähden?

En ole viljelijä mutta voin vastata tähän. Monikin asia estää. Lainsäädäntö ja hygiensäädökset ovat järjettömän tiukat. Perustamiskulut ovat niin isot (miljoonia ja taas miljoonia) että muutoinkin epävarmassa tilanteessa monikaan ei uskalla ottaa niin isoa lainaa, eivätkä pankit annakaan. Tarvittaisiin ainakin eläinkuljetuskalustoa, täysin toimivat teurastamo (joilla ei myöskään mene hyvin tänä päivänä), kuljetuskalustoa tuotteiden kuljettamiseen myymälöihin, myymälätila, kylmäsäilytystiloja, kuivasäilytystiloja, varastotiloja, muiden kuin eläintuotteiden käsittelytiloja ja käsittelykalustoa, kananmunille erilliset keräys, kuljetus varastointi yms tilat, pakkauskalustot kaikille erilaisille tuotteille, jne jne ja valtava määrä työntekijöitä varastomiehiä, lihanleikkaajia, kirjanpitäjiä, myyjiä. Tämä kaikki maksaa niin järjettömästi ettei ole mitään kannatusta.

No toinen vaihtoehto. Ostaa sen teurastuksen valmiilta teurastamolta ja myy lihat itse. Samoin ostaa kananmunien käsittelyn ja pakkausen. Ostaa juuresten, perunoiden ja kasvisten käsittelyt ja pakkaukset ja myy itse. Tässä tarvittaisiin vain ne kuiva-, kylmä- ja viileävarastotilat ja myymälätilat sekä myymälähenkilökunta. Sekä kuljetusvälineet tai kuljetuksenkin voi ostaa. Tässäpä kohtaa teurastamot ovat ovelia. Jos teurastutat itsellesi lihaa, on teurastuksesta laskutettava summa niin valtava että sen lihan saa halvemmalla kaupasta. Estävät kilpailun tällä. Samoin meijeriltä palautuksena ostettavat maidot, juustot yms ovat vähintään yhtä kalliita kuin kaupassa, usein kalliimpiakin. Väliportaat ovat ovelia. Jos taas yrität myydä käsittelemätöntä tankkimaitoa suoraan, ovat hygieniamääräykset niin tiukat että sinun täytyy omistaa melkein mikrobiologian laboratorio ja olla koulutukselta mikrobiologi ennenkuin se onnistuu.

Kolmas vaihtoehto: tee kaikki salaa ja myy vähän "sivuun". Ensinnäkin joka elukka korvamerkitään ja jos merkkejä tai eläimiä puuttuu, seuraa ankarat sanktiot. Tuet voidaan periä takaisin. Kuka haluaa maksaa esim 50.000 euron sakon puuttuvasta korvamerkistä. Jos myyt yhdenkin sipulin sivuun ja joku käräyttää sinut, tulee sanktioita. Lähdetään oletuksesta että tuota se on tehnyt paljonkin ja sakotetaan nyt vaikka 30.000 varmuuden vuoksi. Kuka uskaltaa ottaa riskin?

Suomi on järjettömien säädösten luvattu maa. Kaupungissa onnistuu ravintolapäivän pitäminen vaikka siivoojalta mutta maatilalla jokaista napsausta valvotaan ja kaikesta rangaistaan.