Jenkkikämppis tekee mut hulluksi :(
En jaksa, en halua edes mennä kotiin. En ikinä olisi arvannut aikuisen (+20) ihmisen voivan olla noin käsittämättömän lapsellinen.
Joka vitun päivä on ulinaa, kitinää, haukutaan Suomea ja suomalaisia, kaikki on huonosti, juoruaa (toi seläntakana jauhaminen on ihan 24/7),mun pitäisi viedä/tuoda/tutustuttaa/selittää/hoitaa IhAN kaikki, syö mun ruoat (kun ei ymmärrä miten se voi olla niin big deal), mun pitäis mennä kirkkoon hänen tuekseen tai ei voi mennä yksin...
En sit saanut kämppistä vaan muutuin lastenhoitajaksi.
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
En kyllä mäkään ole tämän ketjun ilkeisiin ranskalaisiin törmännyt. Oliskohan käytös sitten ansaittu? En ihmettelisi kun näitä piruverkkareissa kulkevia otuksia katsoo. Kuvottavaa.
Minäkin haluun piruverkkarit, mistä saa ostaa?
T. Otus
Vierailija kirjoitti:
Monta vuosikymmenta olen asunut USAssa eika minua ole koskaan painostettu mihinkaan kirkkoon. Kun nyt oikein muistelen niin eipa ole kukaan edes kysynyt mihin kirkkoon kuulun.
USA:ssa on Suomeen suhteutettuna moninkertainen määrä helluntailaisia, Jehovan todistajia ja vastaavia heränneitä - kyseessä on mittakaavallisesti lähes yhtä iso asia siellä kuin koko Etelä-Suomen lääni olisi näissä lahkoissa Suomessa.
Kannattaa huomioida myös se, että lähes puolet kaikista amerikkalaisista uskoo kristinuskon Jumalan olevan jotenkin mukana elämän synnyssä.
Tietääkö kämppis Woltista? Sais jonkun muun tekemän ruuan kotiin asti eikä tarvitsisi sinun ruokiasi syödä! Vai onko appsinkin käyttäminen liian vaivalloista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vieläkään osaa kiinnittää jatkuvasti huomiota vierustoverin hienovaraisiin vihjeisiin julkisissa, vaan hänelle joutuu ihan sanomaan, että nousisin tässä pois :D Joskus pelottelee naapureita puhumalla hississä.
Suomalaisena mua todella ärsyttää se että joku ei saa sitä suutaan auki bussissa ja sano että anteeksi jäisin tässä pois, pääsisinkö ohi, anteeksi (jos tönäisee). Omituinen kulttuuri kyllä.
Mä en kans tajua mikä siinä on niin vaikeaa puhua tuntemattomalle vieläkään. Tahallaan jututan ihmisiä aina jossain ostoskeskuksessa, jos on luppoaikaa odotella busseja sun muuta. Yleensä lähtevät juttuun kuitenkin mukaan kun vähän painostaa, mutta kokoajan katsovat ja miettivät että onko tää jätkä aineissa tai ulkomailta alunperin. Puhukaa oikeesti tuntemattomille joskus, tekee ihan hyvää. Miksi viestitään vieläkin jollain murinalla ja eleellä, jos haluatte reaktioita? Eräs herra naksutteli kynää selkäni takana kun jäin myyjältä kyselemään yksityiskohtia. Asioinnin lopetettuani käännyin ja sanoin äijälle pokkana että anteeksi kun vein kallista olemassaolonaikaanne. Katto mua kun olis jääny naisen päältä kiinni :D
Miksi painostat juttelemaan, kun toinen ei selvästi halua? Kyllä joikainen saa olla omissa oloissaan jos siitä enemmän tykkää. Moukkamaista käytöstä sinulta. Onhan kohteliaan ihmisen pakko lähteä mukaan juttuun, kun toinen yrittää väkisin saada keskustelun aikaan. Monta bussimatkaani on mennyt pilalle siksi, kun minun on pakko kohteliaisuudesta mennä mukaan keskusteluun. Paljon mieluummin ajattelisin omia asioitani.
Olemmeko me suomalaiset autisteja?? Pelkäämmekö ihmisiä?
Olemmeko me suomalaiset täysin kyvyttömiä kunnioittamaan muiden omaa rauhaa, kun Ulkomailla osataan elää oikeammin?
Miksi sinulla on tarve pakottaa toiset juttelemaan ja sillä muka jotenkin todistelemaan, että ei pelkää ihmisiä? Opettele kunnioittamaan muita.
Samaa mieltä, suomalaisuudessa kunnioitetaan toista ja se on aika ainutkertaista. Esim. juuri tuo äänettömästi kommunikoiminen on todellista toisen kunnioittamista ja kulttuurina jotain vaalittavaa. Turha kaikkien on olla samanlaisia. Itse ainakin hengähdän kun tulen Amerikasta Suomeen. Saa olla hetken rauhassa.
Jännä. Mun mielestä on kunnioittavampaa sanoa asiansa ääneen ystävälliseen sävyyn kuin laskea sen varaan, että toinen huomaa sun äänettömän eleen. Ja jos ei huomaa, niin useimmiten tulee tuupituksi sen sijaan, että kuulisi "anteeksi, pääsenkö tästä" tai mitä tahansa nyt sanotaankin.
Niinpä. Musta on aivan naurettavaa yrittää kääntää väkisin hyveeksi sitä että ei halua/osaa/uskalla sanoa mitään ääneen. Mutta onhan se kai pakko kun totuus olis liian nolo ja kipeä, niinkuin yleensä. Mutta vaeltakoot mykkinä harhoissaan, ihan mahtavaa kuitenkin että teitä normaaleitakin alkaa jo olla. Puhutaan me vaan, jospa se alkaisi levitä.
Voi AP, ilmeisesti olet hieman allapäin kun "jenkki"kamusi ei tajua sun erinomaisuutta. Anna sen olla ja hae hyväksyntää muualta (Kuten täältä vauvalta)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monta vuosikymmenta olen asunut USAssa eika minua ole koskaan painostettu mihinkaan kirkkoon. Kun nyt oikein muistelen niin eipa ole kukaan edes kysynyt mihin kirkkoon kuulun.
Se oli ensimmäinen asia, mitä naapurit kysyivät minulta kun muutimme uuteen asuntoon :D
163 vs. 164 vastaus. Aika huvittavaa etta tata viimeista on ylapeukutetuu 14 kertaa. 14 USAssa asunutta joilta myoskin on ensimmaiseksi kysytty mihin kirkkoon kuuluu? Vai siksi etta se vastaus on oman mielen mukainen ja vahvistaa stereotypiaa? Enta sitten minulle annettu alapeukku, oletko sita mielta etta noin ei ole tapahtunut?
Yläpeukut voi myös tulla siitä, että isoon maahan mahtuu paljon erilaisia ihmisiä. Jossain on ihan normaalia kysyä ensimmäiseksi uskonnosta, toisaalla on kohteliasta olla puhumatta siitä.
La la la la mutta nyt vaan lgg kuten kg syy jet UH luu DJI se olet sitä oik Potter mg että
Höpsistä. Amerikkalaiset eivät TODELLAKAAN viihdy yksikseen kuten suomalaiset. Eikä suomalaisia vastaavaa sisukkuutta useimmilla sikäläisillä ole, ovat leppoisaa väkeä.
Työelämässä ovat tosissaan, harvoin "kuin ellun kanat".