UUSIOPERHEET! Mikä teillä on suurin ongelma?

Vierailija:

sen jälkeen kun on tullut yhteinen lapsi? Jos niin miten? Joku kertoi että mies alkoi vihaamaan lapsipuolta, haluaisin kuulla tarkemmin miksi ja miten se tapahtui? Ja lapsen ikä? Itse pelkään että mies muuttuisi lastani kohtaan ikäväksi kun yhteinen syntyy, on kyllä sanonut että aikoo olla tasapuolinen..

Minun lapseni saa jopa enemmän aikaa kuin yhteinen vauva, mies kantaa yhtälailla kortensa kekoon niin rahallisesti kuin kasvatuksellisesti. Mutta minulla onkin ihana mies!!

ap

Vierailija:

Meillä isäpuolen suhtautuminen pojan hulttioisään. Muuta ongelmaa ei sitten olekaan.

Meilläkään mieheni ei tykkää lapsen bioisästä, joka on myös hulttio ja vastuuntunnoton juoppo, mutta en tykkää minäkään. Eli en koe sitä ongelmaksi, enemmän häiritsisi jos mieheni pitäisi sitä hulttiota jotenkin hyvänä tyyppinä! Lapsen kuullen ei isää haukuta, mutta ei kyllä kehutakaan kun ei aihetta kerran ole..

Vierailija:

sen jälkeen kun on tullut yhteinen lapsi? Jos niin miten? Joku kertoi että mies alkoi vihaamaan lapsipuolta, haluaisin kuulla tarkemmin miksi ja miten se tapahtui? Ja lapsen ikä? Itse pelkään että mies muuttuisi lastani kohtaan ikäväksi kun yhteinen syntyy, on kyllä sanonut että aikoo olla tasapuolinen..

Lapseni olevat 3 ja 2, kun muutimme yhteen. Vanhemman kanssa välit ovat aina olleet asialliset, mutta eivät niin läheiset. Esikoinen on aina ollut äidin poika. Nuoremman kanssa tulivat hyvin juttuun, mutta kuopuksen synnyttyä etääntyivät toisistaan. Ei meillä riitoja ole vieläkään, eikä mitään viha/inho -juttuja kumpaankaan suuntaa, mutta mitä vanhemmiksi lapset tulevat, sitä vähemmän he kiipeävät miehen syliin. Tasapuolinen on ehdottomasti kaikessa materiaan liittyvässä, mutta oma saa hellyyttä enemmmän.

Mieheni tapasi lapsiaan satunnaisesti ja silloinkin minä hoidin yleensä lapset.

Mies puhui koko raskauden ajan, miten upea hänen lastensa raskaus oli, miten sädehtivä ja kärsivällinen lasten äiti oli. Miten hän oli tukenut ja ymmärtänyt tulevaa äitiä. Miten kaunista ja luonnollista kaikki oli, synnytyskin vain vahvisti tätä äitiä, eikä miestä sinne tarvittu, koska tämä ex oli OIKEA nainen ja tiesi luontaisesti miten homma toimii ja nautti siitä.

Todellisuudessa ex kertoi, että raskausajat olivat yksinäistä ja pelontäyteistä aikaa. Synnytykset kivuliaita. ja että aina hän oli lasten kanssa yksin.

Kun yhteinen lapsemme syntyi, mies julisti miten älykkäitä, ihmeellisiä ja kauniita HÄNEN OIKEAT lapsensa olivat...

Mun lapsista ei enää edes puhuttu.

Jätin miehen.

kylmät väreet.

Ei haukuta pojan aikana, mutta kyllähän poika näkee ettei pidetä isästään. Lähinnä vaikeuttaa siten, että esim. meidän kotiimme isä ei ole tervetullut, edes poikaansa hakemaan. Me viedään poika aina isälleen, ja haetaan sieltä.

ap

voi kauheeta sentäs, kyl on maailma mallillaan.

kun exäni erosi uudesta vaimostaan joka ei voinut sietää minua ja oli kovin mustasukkainen ihan turhaan Hän purki minusta johtuvaa pahaa oloa lapsiini isän viikoloppuina eikä se ollut lapsista lainkaan kivaa. Nyt homma toimii ja lapsetkin menevät isälleen iloisina ja palaavat kotiin yhtä iloisina. Uusi puolisoni suhtautuu kaikkii meidän perheen laspsiin kuin omiinsa vaikka vain puolet ovat hänen biologisia lapsiaan. Exäni hyväksyy myös sen että meidän yhteiset lapset kutsuvat myös uutta puolisoa isäksi. He ovat onnekkaita kun heillä on rakastava äiti ja 2 rakastavaa isää.

Tarvitseville ja väärinkäyttäjille.

Aivan pöyristyttäviä juttuja, mitä hän tekee ja sanoo lapsille. Mm. isää ei saa sanoa isäksi, potkii toista lasta sohvalla ja on ilkeä suustaan muutenkin.. Lasten isä on koittanut saada kuria ja järjetystä ymym.. mutta mulla ja äitipuolella ei ole keskusteluyhteyttä. Ex haluaa pitää asian heidn välisenään.



Eli lyhyesti sanottuna isoin ongelma paha äitipuoli.

Eli äijä nostaa tuet, tekee pimeitä töitä ja haluaisi pojan luokseen että saisi meiltä hyvät elatusavut. Joten kai saan kutsua sos.pummiksi?

ap