Hahaa, naisillakin on vaikeuksia löytää miehiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkääpä naiset nyt. Kokeilkaa tehdä tinder-profiili ja esittelette itsenne parhain päin. Älkää valikoiko ketään jolle näppäätte sydämen ja olen täysin varma, että saatte matcheja.

Vitsi on siinä, että minä, 39v töissä käyvä ja liikunnallinen mies saan täyden nollan, siis nolla vastausta teiltä naisilta. Yhä edelleenkin totuus on se, että te naiset suljette pois suuremman osan vastakkaisesta sukupuolesta kuin me miehet, kun haemme parisuhdetta tai 'seikkailua'.

Onko sun oma profiili tehty niin että esittelet itsesi parhain päin? Itse Tinderissä seikkailleena n. 90% miesten profiileista oli aivan kamalia; kuvat vuosia vanhoja, ei esittelytekstiä tai mitään muutakaan. Hyvässä lykyssä joku muikkeli kainalossa tai vähintää kaljatölkki joka toisessa kuvassa kädessä. 

Ei ollut 'muikkelia' kainalossa eikä kaljatökkiä joka toisessa eikä edes joka kolmannella kuvalla, kun ei se kalja muutenkaan maistu.

tässäpä yksi verrokkikuva sellaisesta profiilista johon ei tule yhtään vastausta http://aijaa.com/dUy2sG (kasvot nyt mustasin). Varmaan huonoin kuva mitä profiilissa muuten oli, kun tuo oli naaman näyttämista varten räpsäisty. Muuten kuvat oli ulkona otettuja. Ei yhtään sali tai autokuvaa. Tunnistakaa vaan tunnistajat, mutta vähän ärsyttää tämä naisten valitus, kun oikeasti asia vain on niin, että miehillä on paljon suurempia vaikeuksia löytää kumppania tai edes saada huomiota vastakkaiselta sukupuolelta kuin naisilla.

Oikeastiko annoit kaikille naisille sydämen?

Vaikea uskoa kertomaasi kuvasi perusteella sillä jo tuon perusteella pitäisi saada edes niiltä ns. rumimmilta naisilta vastauksia.

Ethän ole tosissasi? Kuvan postannut on siloposki ehkä hiukan nörtähtävä "nättipoika", sinänsä täysin ok ja varmasti löytäisi jonkun naisen irl esim opintojen parista, muttei mitään mahdollisuuksia tinderissä. Ei valehdella itsellemme. Tinder sopii erittäin harvojen, poikkeuksellisen komeiden ja/tai tunnettujen miesten seuranhakuun. Ei perusjäbän.

Karua mutta faktaa. Tinderissä on tällaisia... että mitkähän on perusmiehen tsäänssit??

http://i.imgur.com/K6Ps8WT.jpg

Käyttäisin senkin efortin jotenkin fiksummin. Tavallinenkin mies voi saada naisen tai jopa pari kiinnostumaan itsestään reaalimaailmassa jollakin nokkelalla randomiin tilanteeseen sopivalla teolla, eleellä tai läpällä. Tai perinteisesti hitaasti kypsymällä samasta opiskelu- tai työpaikasta. 

Nuo nettijutut on ajanhukkaa 90%:lle miehistä. Siinä kukaan nainen ei näe sinusta kuin sen kuvan. Ja tiedämme, että naiset pitävät useimpia miehiä keskimääräistä rumempina (!) joten onkohan se lärvillään hurmaaminen kuinka todennäköistä... jokainen tietysti etenee oman streategiansa mukaan. Onhan se tietysti mukavampaa ja helpompaa kun ei tarvitse pistää itseään peliin kasvotusten. Saalis voi vaan jäädä vielä laihemmaksi kuin perinteisin menetelmin jos ei ole sillä apinan leualla siunattu. 

Tommonen kun tulis perusmammalle höpöttämään niin paskois housuunsa ja juoksisi pois. Mamma siis. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä harhoissa te miehet oikein elätte?

Esim. kun lukee edellisen kommentin ja nytkin äsken toiselta foorumilta kommentin: "yhtä naista kohti on 10 miestä kilpailemassa, niin Tinderissä kuin baarissakin".

Naurettavaa normaalina naisena lukea tällaista. Miehet näytätte kuvittelevan, että jokaisen naisen elämä on sama mitä kaikista kauneimmilla naisilla.

Ei se niin olekaan. Nainen voi kumminkin olla millainen ihravuori tahansa ja silti on jotain kysyntää.

Minä en tiedä yhtäkään rumaa naista, jolla olisi kysyntää.

Pari viikkoa sitten oltiin yhen kaverin kanssa baarissa. Kaverini on parikymppinen nainen, painoa noin 120kg (160cm pituutta) ja ei erityisen hymyilevää sorttia. Joka kerta kun kävin hakemassa juotavaa/vessassa, oli joku iskemässä kaveriani :D että joo

Miksi te miehet jaksatte valehdella jopa netissä anonyyminä?

Minä olen 163/57, kasvoilta ihan perus ja silti yksin ollessa ei ole jonain iltoina tullut yksikään mies juttelemaan vaikka olen seisoskellut yksin kun kaveri on viipottanut jossain.

Eipä ole kauheasti kosijoita ollut, olen 40-vee urheilullinen nainen, pitkä, hoikka ja terävät piirteet. Olen tullut siihen tulokseen, että yksinkertaisesti en ole tarpeeksi nätti (omasta mielestäni olen hyvännäköinen omalla tavallani). Mies, joka haluaa parisuhteen, voi valkata joukosta sen kauneimman. Joskus olen kuunnellut mieskollegoiden juttuja vaimon valitsemisesta tyyliin, että sä kun valitsit sen temperamenttisen tummaverikön, niin blaa blaa....eipä ole itsellä ollut valinnanvaraa, ärsyttää ihan kauheesti, että noinko se menee, että sitä vaan valitaan joukosta se miellyttävin. Ja btw miehen koulutuksella ei ole mulle mitään merkitystä.

Mielenvikaista narkkaria tai kalsareitaan päivittäin vaihtamatonta iljetystä en enää ikinä aio ottaa (mielenvikainen tai narkkari ei ollut ex-aviomiehenikään, mutta hygieniasta se ihminen ei vaan niin mitenkään pystynyt kiinnostumaan), mutta muuten oma toivomuslistani on vuosien varrella alkanut luonnostaan lyhentyä. Mutta kun sekään ei riitä.

Miehen varallisuudella ei ole mitään merkitystä, koska en missään tapauksessa enää ota yhtään miestä elätettäväkseni kotiini. Seurusteluun ei pankkitilin saldo vaikuta. Koulutuksesta olen aina joutunut joustamaan, ja olen edelleen valmis joustamaan siitä kunhan mies olisi älykäs, sivistynyt ja hyväkäytöksinen.

Ulkonäöllä on merkitystä, mutta esim. kohtuullinen ylipaino ei vaivaa minua mitenkään, melkein päinvastoin. Tykkään kun miehellä on vähän lihaa luiden päällä - en nyt mitään 200-kiloista hae mutten todellakaan myöskään hoikkaa lihaskimppua. Ja vaikka tukka on plussaa niin kaljuuntuminen ei ole merkittävä ongelma ollenkaan. Miehellä saisi olla tai olla olematta lapsia, omat lapseni ovat jo iänkin puolesta ehdottomasti tässä. Mieheltä haluaisin enää vain hauskaa, kiinnostavaa seuraa.

Se ei kuitenkaan onnistu, koska en ole hoikka (170/85) tai nuori (42). Nämä tuntuvat olevan ne kaksi asiaa joista kukaan normaali, kiva ja fiksu mies ei ole valmis tinkimään.

Kylla mulle olisi perusmies kelvannut oikein hyvin, silloin kun nuorena Suomessa asuin. Kukaan ei kumminkaan ollut tippaakaan kiinnostunut. Olin kai liian tavallinen, ristiverinen ja lyhyt eika rinnat olleet isot. Ulkonaossani ei ollut mitaan merkittavaa, ja olin ujokin viela kaiken lisaksi. Naispuoliset kaverit kehuivat "ihan kivan nakoiseksi", mutta en mina mikaan missi tai kaunotar suinkaan luullut olevani. Tavallinen kiltti tytto. En osannut juopotella, kiroilla tai meikatakaan.

Toivoin saavani perheen, siis miehen ja lapsia. En rikasta ukkoa tai komeaakaan, vain ihan tavallisen kivan miehen. Siihen aikaan tavattiin miehia tanssipaikoilla. Kun kavin niissa, joskus haettiin tanssimaan mutta ei siita mitaan sen kummempaa seurannut. Opiskelin alaa, missa oli vain toisia naisia, joten ei sita kauttakaan ketaan loytynyt. En siis koskaan seurustellut suomalaisen miehen kanssa.

Kun sitten lahdin matkoille ulkomaille, ei mielessa ollut miehenhakureissu, luulin etta muualla olisi sama meininki kuin kotona. Mutta mita viela. Kiinnostusta riitti heti ensimmaisesta paivasta lahtien. Neitsyydestakin hankkiuduin eroon, ja oli jo aikakin.

Silla tiella olen yha. Menin naimisiin ulkomaalaisen kanssa enka ole hetkeakaan katunut. Minulla on kaksi aikuista poikaa, olen taalla tyossa, ja lapsenlapsi on nyt kevaalla tulossa. Ja kun minulta kysytaan miksei minulle kelvannut suomalainen, voin vastata etta olisi kylla kelvannut, mutta nakojaan Suomimiehet hakivat jotain paljon "hienompaa" kuin mita itse olin. Mutta hyva vaan etta tassa kavi nain.

Olen kivannäköinen hoikka vaalea nainen. Ikinä ei ole isketty, ei pyydettu treffeille, enkä siis ole ollut parisuhteessa. Omat treffipyyntöni on torjuttu. Olen ihastunut nörtihtäviin hiljaisiin poikiin - ja he ovat minun lähestymiseni jälkeen lähes poikkeuksetta löytäneet tyttökaverin minua kauniimmista. Tavallinen nainen ei todellakaan kelpaa lähes kaikille miehille.

Kamalinta ei ole olla yli 3-kymppinen neitsyt vaan kokemusteni vähättely. Valehtelen tai olen hullu. Olen oikeasti ruma. Tai olen lähestynyt vain leonardoja ja rokkitähtiä. Koska nainen kuin nainen kelpaa. Minä en, eli en ole oikea nainen ollenkaan.

Mies saa itkeä yksinäisyyttään mutta nainen ei. Koska sekä miehen että naisen yksinäisyys on vain ja ainoastaan naisen vika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä harhoissa te miehet oikein elätte?

Esim. kun lukee edellisen kommentin ja nytkin äsken toiselta foorumilta kommentin: "yhtä naista kohti on 10 miestä kilpailemassa, niin Tinderissä kuin baarissakin".

Naurettavaa normaalina naisena lukea tällaista. Miehet näytätte kuvittelevan, että jokaisen naisen elämä on sama mitä kaikista kauneimmilla naisilla.

Ei se niin olekaan. Nainen voi kumminkin olla millainen ihravuori tahansa ja silti on jotain kysyntää.

Minä en tiedä yhtäkään rumaa naista, jolla olisi kysyntää.

Pari viikkoa sitten oltiin yhen kaverin kanssa baarissa. Kaverini on parikymppinen nainen, painoa noin 120kg (160cm pituutta) ja ei erityisen hymyilevää sorttia. Joka kerta kun kävin hakemassa juotavaa/vessassa, oli joku iskemässä kaveriani :D että joo

Miksi te miehet jaksatte valehdella jopa netissä anonyyminä?

Minä olen 163/57, kasvoilta ihan perus ja silti yksin ollessa ei ole jonain iltoina tullut yksikään mies juttelemaan vaikka olen seisoskellut yksin kun kaveri on viipottanut jossain.

Miten sun kokemuksesi sulkee pois tämän toisen kokemuksen? Ehkä sun elekieli on sellaista, ettei kukaan uskalla lähestyä

Vierailija kirjoitti:

Kylla mulle olisi perusmies kelvannut oikein hyvin, silloin kun nuorena Suomessa asuin. Kukaan ei kumminkaan ollut tippaakaan kiinnostunut. Olin kai liian tavallinen, ristiverinen ja lyhyt eika rinnat olleet isot. Ulkonaossani ei ollut mitaan merkittavaa, ja olin ujokin viela kaiken lisaksi. Naispuoliset kaverit kehuivat "ihan kivan nakoiseksi", mutta en mina mikaan missi tai kaunotar suinkaan luullut olevani. Tavallinen kiltti tytto. En osannut juopotella, kiroilla tai meikatakaan.

Toivoin saavani perheen, siis miehen ja lapsia. En rikasta ukkoa tai komeaakaan, vain ihan tavallisen kivan miehen. Siihen aikaan tavattiin miehia tanssipaikoilla. Kun kavin niissa, joskus haettiin tanssimaan mutta ei siita mitaan sen kummempaa seurannut. Opiskelin alaa, missa oli vain toisia naisia, joten ei sita kauttakaan ketaan loytynyt. En siis koskaan seurustellut suomalaisen miehen kanssa.

Kun sitten lahdin matkoille ulkomaille, ei mielessa ollut miehenhakureissu, luulin etta muualla olisi sama meininki kuin kotona. Mutta mita viela. Kiinnostusta riitti heti ensimmaisesta paivasta lahtien. Neitsyydestakin hankkiuduin eroon, ja oli jo aikakin.

Silla tiella olen yha. Menin naimisiin ulkomaalaisen kanssa enka ole hetkeakaan katunut. Minulla on kaksi aikuista poikaa, olen taalla tyossa, ja lapsenlapsi on nyt kevaalla tulossa. Ja kun minulta kysytaan miksei minulle kelvannut suomalainen, voin vastata etta olisi kylla kelvannut, mutta nakojaan Suomimiehet hakivat jotain paljon "hienompaa" kuin mita itse olin. Mutta hyva vaan etta tassa kavi nain.

Kunnon suomimies ei akkoja anele! 

Luulin ettei kukaan nainen pidä minusta, mutta huomasin sen johtuvan siitä, että asun omakotitaloalueella, jossa on lähinnä perheitä tai vanhoja pariskuntia. Muuallakaan ei kauheasti tule potentiaalisia naisia nähtyä kun olen töissä melkein joka päivä vähintään 10h ja sitten tulen kotiin nukkumaan. Kun menin monen vuoden jälkeen kaupungille niin sainkin naisen heti mukaan baarista. 

Olen miettinyt, että ehkä naiset eivät oikeasti tajua kuinka hulluja heidän vaatimuksensa ovat.

Tiedetään että naiset eläytyvät erittäin vahvasti elokuviin ja muuhun mediasisältöön. Ehkä naiset siis pitävät niitä näyttelijä- ja muusikkomiehiä ihan tavallisina miehinä, jollaisen nyt luulisi joka naiselle löytyvän? Tällöinhän on periaatteessa turha kiukutella naisille jos heidän aivonsa jotenkin toimivat niin, että pitävät "tarua" totena. Eihän lapsellekaan oikein voi olla vihainen jos se pelkää mörköjä - lapsen mielessä ne ovat todellinen ja mahdollinen uhka.

Nyt kun tuosta netistäkin puhutaan niin voiko jossain sivulla saada naisia sillä, että on peniskuva profiilikuvana? Se on ainoa hyvä puoleni, joten kai sitäkin voisi kokeilla :D

Paskapuhetta. Kyllä naisen on aina helppo saada jonkinlainen mies. Se on fakta. Naisen ei myöskään tarvitse tehdä juuri mitään saamiseksi. Hänen ei tarvitse etsiä, ei laittaa tikkua ristiin miehen saamiseksi, sillä miehiä kyllä tulee vastaan.

Miesten tilanne on erilainen. Etenkin nykyään. Olit sitten missä tahansa, niin kyllä jokapaikassa on aina naisten markkinat. Miehen tulee aina tehdä pirusti töitä naisen saamiseksi, eikä sekään välttämättä riitä. Vaatimukset ovat kovat ja nainen valitsee miehen aina pinnallisin kriteerein hetken mielijohteesta. Lopulta naisen saaminen on miehelle täysin lottovoitto. 

Landella puhutaan usein, että isommissa kaupungeissa on miesten markkinat. Se on täyttä legendaa. Itse väittäisin, että landella on miehillä parempi tilanne, kuin kaupungeissa. Joissain kaupungeissa voi olla enemmän nuoria naisia, kuin nuoria miehiä, mutta se ei takaa yhtään mitään. Eihän sen kumppanin tarvitse samasta kaupungista olla.

Isommassa kaupungissa asuvana voin kertoa, että miesryhmä,. jolla käy kova flaksi naisten kanssa, ovat narkomaanit ja alkoholistit, eli yleisesti ottaen päihdeongelmaiset... psykopaattiset ja sosiopaattiset usein saatanan rumat ja vajaaälyiset miehet. Nettikeskusteluissa nämä saavat sitten tokuttomat ulkonäköpisteet ja näin päin pois.

Kävin juuri tänään keskustelun erään naisen kanssa tästä kumppanin hakemisesta. Nainen sanoi mulle, että lopeta etsiminen, niin löydät. Kun hän lopetti etsimisen, niin heti kiinnostava mies teki aloitteen.

Sanoin hänelle, että lopetin etsimisen vuonna 2011, enkä ole sen jälkeen tutustunut yhteenkään naiseen. Tämä on se naisen ja miehen ero näissä asioissa.

Vierailija kirjoitti:

Älykkäillä miehillä on ottajia,oli tausta,mikä hyvänsä.

Vittu, mitä paskaa. Mun älykkyysosamäärä on korkeampi, kuin 99,2% ihmisistä ja ei ole koskaan vielä yksikään nainen kiinnostunut. Ikää on 31 vuotta. Pitkä mies, korkeasti koulutettu, komea, urheilullinen ja mukava, huomaavainen, ujo ja kiltti ihminen. Naisille olen pelkkää paskaa.

Keräsin liudan tosi huonoja kokemuksia naisista ennen, kuin lakkasin etsimästä naista vuonna 2011. Sen jälkeen ei ole yksikään nainen edes vilkaissut minuun päin.

Käyttäjä1545 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkäillä miehillä on ottajia,oli tausta,mikä hyvänsä.

Vittu, mitä paskaa. Mun älykkyysosamäärä on korkeampi, kuin 99,2% ihmisistä ja ei ole koskaan vielä yksikään nainen kiinnostunut. Ikää on 31 vuotta. Pitkä mies, korkeasti koulutettu, komea, urheilullinen ja mukava, huomaavainen, ujo ja kiltti ihminen. Naisille olen pelkkää paskaa.

Keräsin liudan tosi huonoja kokemuksia naisista ennen, kuin lakkasin etsimästä naista vuonna 2011. Sen jälkeen ei ole yksikään nainen edes vilkaissut minuun päin.

Naisia pelottaa liian täydelliset miehet.

Vierailija kirjoitti:

Mielenvikaista narkkaria tai kalsareitaan päivittäin vaihtamatonta iljetystä en enää ikinä aio ottaa (mielenvikainen tai narkkari ei ollut ex-aviomiehenikään, mutta hygieniasta se ihminen ei vaan niin mitenkään pystynyt kiinnostumaan), mutta muuten oma toivomuslistani on vuosien varrella alkanut luonnostaan lyhentyä. Mutta kun sekään ei riitä.

Miehen varallisuudella ei ole mitään merkitystä, koska en missään tapauksessa enää ota yhtään miestä elätettäväkseni kotiini. Seurusteluun ei pankkitilin saldo vaikuta. Koulutuksesta olen aina joutunut joustamaan, ja olen edelleen valmis joustamaan siitä kunhan mies olisi älykäs, sivistynyt ja hyväkäytöksinen.

Ulkonäöllä on merkitystä, mutta esim. kohtuullinen ylipaino ei vaivaa minua mitenkään, melkein päinvastoin. Tykkään kun miehellä on vähän lihaa luiden päällä - en nyt mitään 200-kiloista hae mutten todellakaan myöskään hoikkaa lihaskimppua. Ja vaikka tukka on plussaa niin kaljuuntuminen ei ole merkittävä ongelma ollenkaan. Miehellä saisi olla tai olla olematta lapsia, omat lapseni ovat jo iänkin puolesta ehdottomasti tässä. Mieheltä haluaisin enää vain hauskaa, kiinnostavaa seuraa.

Se ei kuitenkaan onnistu, koska en ole hoikka (170/85) tai nuori (42). Nämä tuntuvat olevan ne kaksi asiaa joista kukaan normaali, kiva ja fiksu mies ei ole valmis tinkimään.

Tuossa on oikeastaan sellaisen naisen kirjoittama viesti, mitä on 99,9% suomalaisista naisista. On eletty aikansa päihdeongelmaisen paskan kanssa ja sen jälkeen haetaan rikasta miestä maksamaan viulut ja kriteerit miehelle ovat täysin aivottomat. Lopulta kuitenkin joku nisti kerää tämän ämmän taas itselleen ja tervepäisten miesten peli on pelattu.

Luuserimies kirjoitti:

Naisia pelottaa liian täydelliset miehet.

En ole liian täydellinen. En ole rikas, eikä mulla ole yhtään kaveria. Olen todella yksinäinen. Suurin osa pareista muodostuu tuttavapiirin kautta, eikä minulla ole tuttavapiiriä.

Yksi asia on myös se, että naiset eivät ole kiinnostuneita edes tutustumaan minuun niin hyvin, että tietäisivät positiivisista piirteistäni.

Vierailija kirjoitti:

Miksi te miehet jaksatte valehdella jopa netissä anonyyminä?

Minä olen 163/57, kasvoilta ihan perus ja silti yksin ollessa ei ole jonain iltoina tullut yksikään mies juttelemaan vaikka olen seisoskellut yksin kun kaveri on viipottanut jossain.

Ei ole miehet valehdelleet mitään. Kuvailin itseäni tuossa aiemmassa viestissäni. Olen ollut suhteessa useamman ylipainoisen, itseäni vanhemman naisen kanssa ja he ovat kaikki jättäneet minut narkomaaniäijän takia.

Samoin kaikki perusnätit entiset heilani ovat juosseet joko narkkarin, tai afrikan pojan syliin.

Olen niin rikki, että en enää pysty etsimään itselleni naista. En koskaan.

Sinulle voisin sanoa, että mene nyt itse etsimään siellä baarissa seuraa itsellesi! Ei miesten velvollisuus ole sinulta vongata joka baarireissullasi. Jos sinua ei joku baarireissu vonkaa kukaan, niin voi kauheeta, kyllä sulla on vaikeaa...

Itse olen käynyt tuhat kertaa baarissa ja iskenyt lukuisia naisia ja aina saanut pakit.

Se on täysin tosi asia, että baarista on mahdotonta saada yhtään minkäännäköistä naista, ellei mies ole jonkinsortin jännäpoika, josta näkyy kilometrin päähän, että se kuristaa naisen, kun saa sen kämpilleen.

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se on. Olen itse akateemisesti koulutettu vasten tahtoaan paritta jäänyt, jo 41-vuotias suomalaisnainen.

Eikä ole ollut nirsouskaan vaivana, kuten usein väitetään, että ainoa syy naisen pariutumattomuuteen on kohtuuttomat odotukset miestä kohtaan. Mulla on aina ollut toiveena löytää vaan ihan tavallinen, mukava ja luonteeltaan kanssani yhteensopiva mies. Ei pituus-, koulutustaso- tai tulorajoja. Kovin pahoja henkilökohtaisia ongelmia en tosin ole hyväksynyt, esim. alkoholi- tai huumeongelmaa tai vakavaa mielisairautta (kerran yritin seurustella bipolaarihäiriöisen kanssa ja se oli yhtä helvettiä). 

Olenko sitten ruma ja läski siiderivalas? No en. En nyt missikisoihin tai malliksi kelpaisi, mutta ihan tavallisen näköinen, meikattuna jopa kivan näköinen olen. 165 cm pitkä ja 53 kg painoa. Tyyliltäni semmoinen aika luonnollinen, eli ei mitään tekoripsiä, silikoneja tai platinablondia tukkaa eikä huipputreenattua fitnesskehoa. 

Mutta niin vaan on ollut että minusta ei ole juuri kukaan mies joita olen deittaillut ollut kiinnostunut. Valinnanvaraa on miehille niin paljon, kauniimpia ja näyttävämpiäkin naisia. Samaa ongelmaa on useammalla tutullanikin, että ihan fiksut ok näköiset naiset ei vaan ole löytäneet miestä, vaikka yritystä on ollut.

Oletko miettinyt, että minkä takia olet ollut suhteessa bipolaarisen paskan kanssa, tai minkä takia tapailet pelkkiä narsistisia ammattitreffailijoita, joilla on tuhannet treffit joka päivä, eivätkä siksi muista enää illalla, ketä ovat päivän aikana tavanneet?

Vierailija kirjoitti:

Miehet eivät välitä naisten koulutustasosta, joten se korkea koulutus ei ole mikään plussa miehille. Kaikki naiset nyt väittävät itseään ihan kivannäköisiksi. Mutta ei sillä ole väliä, kun miehiä kiinnostaa sellainen hymyilevä, paljon naurava sosiaalinen nainen. Se on ihan sama, vaikka näyttäisit Sara Chafakilta, mutta jos et ole puhelias ja hymyile paljon, niin seinäruusuksi jäät.

Itse olen aina kiinnostunut ujoista naisista, koska olen itsekin ujo, mutta kaikki ujot naiset ovat olleet varattuja jo lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

Juuri tämän vuoksi kannustankin nuoria miehiä duunipaikallani pysymään poikamiehenä mahdollisimman pitkään. +30-vuotiaana jopa niille entisille nörteille aukeaa sellaiset kyntömaat etteivät ole voineet kuvitellakaan. Eikä tarvitse takertua ensimmäiseen kohdalle osuvaan, nurkan takana riittää ja todnäk parempaa...

Tämäkin on ihan vitun mielisarasta paskaa. Totuus on se, että kun itselleni tuli 25-vuotta ikää lasiin, niin huomasin, että naisen saamisen perusedellytykseksi muuttui vähintään yksi takana oleva pitkä parisuhde. Eli olisi pitänyt asua saman katon alla jonkun naisen kanssa vähintään muutaman vuoden. Kun tällaista ei ole näyttää seurustelu-CV:ssa, niin naiset pitävät minua parisuhteeseen kelpaamattomana. Piste.