Miten voit elää ilman uskoa Jumalaan

Agnostikko kirjoitti:

Uskoisin kuitenkin .että esim vaikka m/s Estonialla silloin aikanaan,kun se Utön edustalla upposi aika harva huusi avukseen mitään Pelle Hermannia,Spaghettihirviötä tms. mielikuvitushahmoja ( ...eivätkö ne muka oikeasti  niitä ole ?)

Silloin kun terroristin ohjaama kone syöksyi New Yorkissa kaksoistorneihin,niin eipä siellä uutisissa taustalla hätääntyneiden ihmisten  suista  kuulunut huutoa 'Oh my Pelle Hermanni' (...tai Donald Duck. )

Niin siis ateistit ei huuda ketään avukseen. Miksi pitäisi?

Tulee mieleen Seppo Heikinheimo. Hän tuli lopputulokseen, ettei Jumalaa ole. Tämä johtopäätös oli niin masentava, että hän tappoi itsensä.

Jos Jumalaa ei ole, kaikki on sallittua. Pahoista teoista ei saa mitään rangaistusta tässä elämässä, jos on vahvin. Eikä viimeistä tuomiota tule. Ei ihme, että Seppo masentui...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä saat sen voiman ja lohdun jaksaa vaikeina hetkinä? Raamattu on hieno kirja jossa on ihmisille hyviä elämänohjeita.

Ne elämänohjeet voi ottaa onkeensa myös ilman uskoa jumalaan. Esimerkiksi "älä tapa" on ihan käypäinen ohje riippumatta siitä uskooko vai ei.

Mutta jos tuo on vain ihmisen ohje muille ihmisille, kuka tahansa voi korvata sen omallaan. Ihmisen sana ihmisen sanaa vastaan, molemmat yhtä arvovaltaisia. Miten olisi "tapa niin monia kuin voit!"

Vaikeina hetkinä haen lohtua ja turvaa ystäviltäni ja perheenjäseniltäni. Jos koen tarvetta vielä ulkopuoliseen tukeen ja lohtuun, niin haen sitä AV-palstalta.

Tajusin juuri, että AV-palsta on jumala!

Vierailija kirjoitti:

Tuota pitäisi kysyä siinä vaiheessa kun lentokone, jonka matkustamossa ollaan matkalla  alkaakin tippua...

Elämän ja kuoleman eron tuollaisella hetkellä määrittää se, keskittyykö rauhallisesti mutta päättäväisesti pelastautumistoimenpiteisiin vai alkaako miettiä taikaolentoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä saat sen voiman ja lohdun jaksaa vaikeina hetkinä? Raamattu on hieno kirja jossa on ihmisille hyviä elämänohjeita.

Ne elämänohjeet voi ottaa onkeensa myös ilman uskoa jumalaan. Esimerkiksi "älä tapa" on ihan käypäinen ohje riippumatta siitä uskooko vai ei.

Mutta jos tuo on vain ihmisen ohje muille ihmisille, kuka tahansa voi korvata sen omallaan. Ihmisen sana ihmisen sanaa vastaan, molemmat yhtä arvovaltaisia. Miten olisi "tapa niin monia kuin voit!"

Tarvitsetko sä auktoriteetin käskyn toimiaksesi moraalisesti oikein?

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen Seppo Heikinheimo. Hän tuli lopputulokseen, ettei Jumalaa ole. Tämä johtopäätös oli niin masentava, että hän tappoi itsensä.

Jos Jumalaa ei ole, kaikki on sallittua. Pahoista teoista ei saa mitään rangaistusta tässä elämässä, jos on vahvin. Eikä viimeistä tuomiota tule. Ei ihme, että Seppo masentui...

Taikuri ja tunnettu ateisti Penn Jillette on sanonut, että häneltä uskovaiset usein kysyvät "Jos ei ole Jumalaa, mikä estää sinua raiskaamasta ja murhaamasta niin paljon kuin haluat?". Tähän Penn on vastannut "Minä raiskaan niin paljon kuin haluan. En yhtään. Minä tapan niin paljon kuin haluan. En yhtään."

Agnostikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota pitäisi kysyä siinä vaiheessa kun lentokone, jonka matkustamossa ollaan matkalla  alkaakin tippua...

Voi saatana että tällaisella uskovaiset vielä hekumoivat. Siis kun ovat pumpanneet sairaan ahdistustekijän viattomiin lapsiin.

No,no  älä nyt suotta hermostu,hyvä ihminen... Enhän minä mitään pelotellut,tai ketään ahdistanut.Tottakai lasten kuuluu saada nauttia Pelle Hermannin  katselemisesta tai Peppi Pitkätosun seikkailuista (...niitä luen itsekin ihan mielelläni silloin tällöin ) En väittänyt olevani edes mikään 'uskovainenkaan' (olen pikemminkin ns. agnostikko-eli jätän kysymyksen avoimeksi ,ja uskon sitten kun näen,'so to speak' )

Uskoisin kuitenkin .että esim vaikka m/s Estonialla silloin aikanaan,kun se Utön edustalla upposi aika harva huusi avukseen mitään Pelle Hermannia,Spaghettihirviötä tms. mielikuvitushahmoja ( ...eivätkö ne muka oikeasti  niitä ole ?)

Silloin kun terroristin ohjaama kone syöksyi New Yorkissa kaksoistorneihin,niin eipä siellä uutisissa taustalla hätääntyneiden ihmisten  suista  kuulunut huutoa 'Oh my Pelle Hermanni' (...tai Donald Duck. )

Ihmisillä  vain on tapana ajatella (varsinkin omalla kohdallaan),että kaikki jatkuu samanlaisena ikäänkuin loppumattomiin,mutta näinhän  ei-tietenkään- ole.

Ellei se  lähtö täältä sitten tule aivan äkkiä ja silmänräpäyksessä  ,niin joku päivä varmasti  olemme sitten jokainen yksinämme  sen ihmiskunnan suuren  kysymyksen edessä,eli siis sen  että 'mihin tästä nyt ?' 

Jos jotakuta sitten (tietoisuuden siinä vielä toimiessa)viime vaiheissaan tyydyttää,lohduttaa ja hänelle antaa voimaa vastaus, että piakkoin hengitykseni lakkaa,verenkiertoni pysähtyy ja biomassasta koostuva järjestelmäni alkaa mätänemisprosessinsa,niin silloinhan on kaikki hyvin.

Hänhän on sitten  ehdottoman varma asiasta ja  vakuuttunut siitä, eikä muuta vastausta kaipaakaan,miksi siis muidenkaan tulisi huolehtia siitä.

Ei minulla henkilökohtaisesti ole mitään sitä vastaan jos joku niin ajattelee.

Olen suvaitsevainen ihminen ja suon sen mielessäni hänelle ilman muuta. Onhan sellaisia ihmisiä ja saa minun puolestani olla ihan täysin vapaasti. Aivan vapaasti jokainen saa myös ilmaista mielipiteensä näistä 'ikuisista kysymyksistä',en missään nimessä kannata mitään teokratiaa tai uskonnon avulla harjoitettua ihmisten pakkovaltaa, mutta en myöskään kiellä sellaisen olemassaoloa mistä en ole aivan  niin ehdottoman varma,kuin moni täällä tuntuu olevan.

Juuri siksi olenkin agnostikko.

WTC:n katastrofia koskevien filmien taustalla ihmisten eniten kiljuma lause on "Holy shit", ja vasta sen jälkeen "Oh my gawd" (uutisista ja dokumenttielokuvista saa toki toisenlaisen käsityksen). Amerikkalaisten suusta tuo jälkimmäinen lause pääsee täysin ajattelematta, pelkkänä opittuna reaktiona, kun he näkevät kivan timanttisormuksen, makoisan hampurilaisen tai mitä tahansa uutta ja yllättävää. Uskonnon kanssa sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä, oli huutelija sitten uskovainen tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Jos Jumalaa ei ole, kaikki on sallittua. Pahoista teoista ei saa mitään rangaistusta tässä elämässä, jos on vahvin. Eikä viimeistä tuomiota tule.

Onko sulle ainoa syy olla tappamatta ihmisiä se, että saat siitä muuten rangaistuksen kuoleman jälkeen? Siinä tapauksessa olen kyllä helvetin iloinen, että on keksitty uskonto pitämään sun kaltaiset älykääpiöt kurissa.

Vierailija kirjoitti:

Agnostikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota pitäisi kysyä siinä vaiheessa kun lentokone, jonka matkustamossa ollaan matkalla  alkaakin tippua...

Voi saatana että tällaisella uskovaiset vielä hekumoivat. Siis kun ovat pumpanneet sairaan ahdistustekijän viattomiin lapsiin.

No,no  älä nyt suotta hermostu,hyvä ihminen... Enhän minä mitään pelotellut,tai ketään ahdistanut.Tottakai lasten kuuluu saada nauttia Pelle Hermannin  katselemisesta tai Peppi Pitkätosun seikkailuista (...niitä luen itsekin ihan mielelläni silloin tällöin ) En väittänyt olevani edes mikään 'uskovainenkaan' (olen pikemminkin ns. agnostikko-eli jätän kysymyksen avoimeksi ,ja uskon sitten kun näen,'so to speak' )

Uskoisin kuitenkin .että esim vaikka m/s Estonialla silloin aikanaan,kun se Utön edustalla upposi aika harva huusi avukseen mitään Pelle Hermannia,Spaghettihirviötä tms. mielikuvitushahmoja ( ...eivätkö ne muka oikeasti  niitä ole ?)

Silloin kun terroristin ohjaama kone syöksyi New Yorkissa kaksoistorneihin,niin eipä siellä uutisissa taustalla hätääntyneiden ihmisten  suista  kuulunut huutoa 'Oh my Pelle Hermanni' (...tai Donald Duck. )

Ihmisillä  vain on tapana ajatella (varsinkin omalla kohdallaan),että kaikki jatkuu samanlaisena ikäänkuin loppumattomiin,mutta näinhän  ei-tietenkään- ole.

Ellei se  lähtö täältä sitten tule aivan äkkiä ja silmänräpäyksessä  ,niin joku päivä varmasti  olemme sitten jokainen yksinämme  sen ihmiskunnan suuren  kysymyksen edessä,eli siis sen  että 'mihin tästä nyt ?' 

Jos jotakuta sitten (tietoisuuden siinä vielä toimiessa)viime vaiheissaan tyydyttää,lohduttaa ja hänelle antaa voimaa vastaus, että piakkoin hengitykseni lakkaa,verenkiertoni pysähtyy ja biomassasta koostuva järjestelmäni alkaa mätänemisprosessinsa,niin silloinhan on kaikki hyvin.

Hänhän on sitten  ehdottoman varma asiasta ja  vakuuttunut siitä, eikä muuta vastausta kaipaakaan,miksi siis muidenkaan tulisi huolehtia siitä.

Ei minulla henkilökohtaisesti ole mitään sitä vastaan jos joku niin ajattelee.

Olen suvaitsevainen ihminen ja suon sen mielessäni hänelle ilman muuta. Onhan sellaisia ihmisiä ja saa minun puolestani olla ihan täysin vapaasti. Aivan vapaasti jokainen saa myös ilmaista mielipiteensä näistä 'ikuisista kysymyksistä',en missään nimessä kannata mitään teokratiaa tai uskonnon avulla harjoitettua ihmisten pakkovaltaa, mutta en myöskään kiellä sellaisen olemassaoloa mistä en ole aivan  niin ehdottoman varma,kuin moni täällä tuntuu olevan.

Juuri siksi olenkin agnostikko.

WTC:n katastrofia koskevien filmien taustalla ihmisten eniten kiljuma lause on "Holy shit", ja vasta sen jälkeen "Oh my gawd" (uutisista ja dokumenttielokuvista saa toki toisenlaisen käsityksen). Amerikkalaisten suusta tuo jälkimmäinen lause pääsee täysin ajattelematta, pelkkänä opittuna reaktiona, kun he näkevät kivan timanttisormuksen, makoisan hampurilaisen tai mitä tahansa uutta ja yllättävää. Uskonnon kanssa sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä, oli huutelija sitten uskovainen tai ei.

Ja kunnon uskova ei edes huutelisi tuollaista "oh my Godia", sillä se on Herran nimen lausumista turhaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä saat sen voiman ja lohdun jaksaa vaikeina hetkinä? Raamattu on hieno kirja jossa on ihmisille hyviä elämänohjeita.

Ne elämänohjeet voi ottaa onkeensa myös ilman uskoa jumalaan. Esimerkiksi "älä tapa" on ihan käypäinen ohje riippumatta siitä uskooko vai ei.

Mutta jos tuo on vain ihmisen ohje muille ihmisille, kuka tahansa voi korvata sen omallaan. Ihmisen sana ihmisen sanaa vastaan, molemmat yhtä arvovaltaisia. Miten olisi "tapa niin monia kuin voit!"

Tarvitsetko sä auktoriteetin käskyn toimiaksesi moraalisesti oikein?

Niinpä. Eli jos raamattu ei nimenomaan kieltäisi tappamista, se olisi sitten ihan ok? Ehkä uskovaisuus jotenkin sitten näivettää oman luontaisen oikeudentajun.

Agnostikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos jotakuta sitten (tietoisuuden siinä vielä toimiessa)viime vaiheissaan tyydyttää,lohduttaa ja hänelle antaa voimaa vastaus, että piakkoin hengitykseni lakkaa,verenkiertoni pysähtyy ja biomassasta koostuva järjestelmäni alkaa mätänemisprosessinsa,niin silloinhan on kaikki hyvin.

Hänhän on sitten  ehdottoman varma asiasta ja  vakuuttunut siitä, eikä muuta vastausta kaipaakaan,miksi siis muidenkaan tulisi huolehtia siitä.

Ei minulla henkilökohtaisesti ole mitään sitä vastaan jos joku niin ajattelee.

Olen suvaitsevainen ihminen ja suon sen mielessäni hänelle ilman muuta. Onhan sellaisia ihmisiä ja saa minun puolestani olla ihan täysin vapaasti.

Ai kun jaloa.

Muuten miten hemmetin tyhmä ihmisen pitää olla, ettei tajua olevansa koko ajan matkalla kohti omaa kuolemaansa ja paluutaan atomeiksi? Minä ainakin vanhenen vuosi vuodelta, en ymmärrä miten joku voisi elätellä jotain muuttumattomuusfantasiaa.

Lohtua saan ajattelemalla avaruutta: sisäavaruutta, Linnunrataa ja kaukaisia galakseja etääntymässä toisistaan kaiken aikaa. Varsin mitättömiltä tuntuvat silloin omat pikku murheet ja tämän pikku eläimen koko olemassaolo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Agnostikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota pitäisi kysyä siinä vaiheessa kun lentokone, jonka matkustamossa ollaan matkalla  alkaakin tippua...

Voi saatana että tällaisella uskovaiset vielä hekumoivat. Siis kun ovat pumpanneet sairaan ahdistustekijän viattomiin lapsiin.

No,no  älä nyt suotta hermostu,hyvä ihminen... Enhän minä mitään pelotellut,tai ketään ahdistanut.Tottakai lasten kuuluu saada nauttia Pelle Hermannin  katselemisesta tai Peppi Pitkätosun seikkailuista (...niitä luen itsekin ihan mielelläni silloin tällöin ) En väittänyt olevani edes mikään 'uskovainenkaan' (olen pikemminkin ns. agnostikko-eli jätän kysymyksen avoimeksi ,ja uskon sitten kun näen,'so to speak' )

Uskoisin kuitenkin .että esim vaikka m/s Estonialla silloin aikanaan,kun se Utön edustalla upposi aika harva huusi avukseen mitään Pelle Hermannia,Spaghettihirviötä tms. mielikuvitushahmoja ( ...eivätkö ne muka oikeasti  niitä ole ?)

Silloin kun terroristin ohjaama kone syöksyi New Yorkissa kaksoistorneihin,niin eipä siellä uutisissa taustalla hätääntyneiden ihmisten  suista  kuulunut huutoa 'Oh my Pelle Hermanni' (...tai Donald Duck. )

Ihmisillä  vain on tapana ajatella (varsinkin omalla kohdallaan),että kaikki jatkuu samanlaisena ikäänkuin loppumattomiin,mutta näinhän  ei-tietenkään- ole.

Ellei se  lähtö täältä sitten tule aivan äkkiä ja silmänräpäyksessä  ,niin joku päivä varmasti  olemme sitten jokainen yksinämme  sen ihmiskunnan suuren  kysymyksen edessä,eli siis sen  että 'mihin tästä nyt ?' 

Jos jotakuta sitten (tietoisuuden siinä vielä toimiessa)viime vaiheissaan tyydyttää,lohduttaa ja hänelle antaa voimaa vastaus, että piakkoin hengitykseni lakkaa,verenkiertoni pysähtyy ja biomassasta koostuva järjestelmäni alkaa mätänemisprosessinsa,niin silloinhan on kaikki hyvin.

Hänhän on sitten  ehdottoman varma asiasta ja  vakuuttunut siitä, eikä muuta vastausta kaipaakaan,miksi siis muidenkaan tulisi huolehtia siitä.

Ei minulla henkilökohtaisesti ole mitään sitä vastaan jos joku niin ajattelee.

Olen suvaitsevainen ihminen ja suon sen mielessäni hänelle ilman muuta. Onhan sellaisia ihmisiä ja saa minun puolestani olla ihan täysin vapaasti. Aivan vapaasti jokainen saa myös ilmaista mielipiteensä näistä 'ikuisista kysymyksistä',en missään nimessä kannata mitään teokratiaa tai uskonnon avulla harjoitettua ihmisten pakkovaltaa, mutta en myöskään kiellä sellaisen olemassaoloa mistä en ole aivan  niin ehdottoman varma,kuin moni täällä tuntuu olevan.

Juuri siksi olenkin agnostikko.

WTC:n katastrofia koskevien filmien taustalla ihmisten eniten kiljuma lause on "Holy shit", ja vasta sen jälkeen "Oh my gawd" (uutisista ja dokumenttielokuvista saa toki toisenlaisen käsityksen). Amerikkalaisten suusta tuo jälkimmäinen lause pääsee täysin ajattelematta, pelkkänä opittuna reaktiona, kun he näkevät kivan timanttisormuksen, makoisan hampurilaisen tai mitä tahansa uutta ja yllättävää. Uskonnon kanssa sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä, oli huutelija sitten uskovainen tai ei.

Ja kunnon uskova ei edes huutelisi tuollaista "oh my Godia", sillä se on Herran nimen lausumista turhaan.

Niin, kunnon uskovahan tietää, että tämä on nyt osa Jumalan suurta suunnitelmaa ja tyytyy kohtaloonsa rauhassa ja onnellisena, sillä paratiisipaikka on ihan nurkilla.

Ihmiset, jotka pelkäävät, uskovat Jumalaan. Pohjimmiltaan usko on olemassa vain siksi, että saataisiin vastauksia kysymyksiin. Itse en koe uskonnolle omassa elämässäni mitään tarkoitusta, koska tieteen löytämät vastaukset riittävät minulle. Toisaalta ei kaikkeen tarvitse edes tietää vastausta, koska tieto voi lisätä tuskaa ja pelkoa. Minun on helppo elää oman moraalini rajoissa, teen vain asioita, jotka pystyn tekemään puhtaalla omatunnolla. En kykene edes valetelemaan, koska siitä tulee paha mieli. En tarvitse siihen asiaan mitään uskonnollista kirjaa sääntöineen. Elän sisäisten ohjeideni varassa.

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen Seppo Heikinheimo. Hän tuli lopputulokseen, ettei Jumalaa ole. Tämä johtopäätös oli niin masentava, että hän tappoi itsensä.

Jos Jumalaa ei ole, kaikki on sallittua. Pahoista teoista ei saa mitään rangaistusta tässä elämässä, jos on vahvin. Eikä viimeistä tuomiota tule. Ei ihme, että Seppo masentui...

Ateisteilla moraali on sisäsyntyistä ja omaan ajatteluun perustuvaa, uskovaisilla mekaanista ja itsekästä käskyjen tottelemista ikuisen elämän toivossa. 

Mulla on muutamia uskovaisia fb-ystäviä, he pyytävät esirukouksia kun menevät töihinsä ja kun heidän hampaisiinsa koskee, jopa tekstillä  'esirukouksiinne sulkeutuen'. :)  

Jos uhkaa lomautu niin pyydetään taas esirukousta.

Siis tämän itsekkäämpää sakkia en tiedä. Oikeesti. Jos joku olisi jossain, niin ei kai hän jokaisen uskovaisen hammassärkyihin ehtisi puhaltaa.

Minusta uskovaiset ovat suvaitsemattomia ja pitävät itseään parempina ihmisinäkuin srk-kuulumattomat. Kun he tulevat juhliin niin lahja on symbolinen (eli arvo hyvin pieni) mutta kun he järkkäävät jotain niin ihan avoimesti kehdataan pyytää sitä sun tätä.

Poimivat raamatusta sen mikä heille kulloinkin sopii, mutta jos tilanne muuttuu ja muistutat niin sitten niellään loukkaantuneina kyyneleitä. Pahuksen morsiamet, eläisivät ja luottaisivat itseensä!

Uskovat keskittyvät liikaa siihen näkemykseen, että kuoleman jälkeen koittaa pelastus ja auvoiset ajat. Mielestäni olisi järkevämpää tehdä maanpäällisestä elämästä mahdollisimman onnellinen ja hyvä, eikä vain haikailla rajan takana olevaan paratiisiin, josta ei tähän päivään mennessä ole löytynyt edes todisteita. Tosin eihän se minulta ole pois, jos joku haluaa elää suuressa valheessa koko elämänsä.

Helposti. Haluan ottaa itse vastuun tunteistani ja ajatuksistani, enkä ulkoistaa niitä "Jumalalle". Itse myös kärsin seuraukset teoistani enkä oleta että hajuton, mauton ja näkymätön suurempi voima tekee sitä puolestani. Uskonto on kaunis käsite, mutta Raamatun on kuitenkin kirjoittanut ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Oon kerran koittanut tätä kysyä hyvin tyypillisestä etelävaltiolaiselta kristityltä afroamerikkalaiselta: miten hän olettaa, että yhtäkkiä löydän Jumalan ja alan uskoa, kun koko elämäni olen uskonut ihan johonkin muuhun ja en kasvanut kristillisessä kodissa.

Vastausta en saanut, paasaaminen vaan jatkui. Ei uskovaisetkaan kovin helposti käänny ateisteiksi tai unohda uskomaan, mutta luulevat, että _paasaamalla_ Jeesuksesta koko maailmankuvani muuttuu.... 😐

Noin toi menee ihan minkä vaan aatteen kohdalla. Oli se sit uskonto, joku ruokavalio(vhh, kasvissyönti, ihan mikä vaan mikä "yleisestä ruokavaliosta" eroaa), joku poliittinen aate jne. Ei sillä oo väliä mikä se on mut kun siihen tarpeeks hurahtaa niin unohtuu se et muita ei välttämättä kiinnosta ja riittävällä paasaamisella ja yksipuolisella jankuttamisella saa aikaan vaan vihaa eikä minkään näköistä myönnytystä.

Helposti. Menen päivä kerrallaan eteenpäin ja hengitän sisään ja ulos, sydän lyö, oon siis elossa. Jos mulla on murheita juttelen ystäville tai tarvittaessa haen ammattiapua esim. psykologilta, jos tilanne pääsee niin pahaksi.