Onko teitä alkanut ikinä tuntematon ihminen kaupassa/kadulla tms syyttelemään jostain?

Kerran olin keskellä yötä baarin edessä röökillä, kun ohi käveli vanhahko nainen koiransa kanssa. Koira tuli jalkoihini pyörimään, joten rapsutin sitä hajamielisesti. Nainen liimaantui juttusille ja aika pian juttu kääntyi siihen, miten hänen elämässään oli kaikki huonosti. Oli nälkä ja asunnosta sähköt poikki ja kaikkea kurjaa. No minä sitten ongin taskujenpohjilta kaikki kolikot, saattoi olla vitosen setelikin, että ota nämä ja käy hakeen jotain safkaa. Niin muija perhana laski ne rahat ja valitti, kun sai niin vähän! Melkein pyysin fyrkat takaisin, mutta painelin sen sijaan takaisin baariin.

Jep, ihonväristä.

Kerran oli outo tilanne, kun mies tarjoutui ottamaan kuvan minusta ja miehestäni kamerallani, mutta alkoikin sitten yht äkkiä väittää, että kamera on hänen. Poliisia siinä jo halusi kutsua jne. Onneksi sain kamerani takaisin.

Kun olin pienempi, äitini kerran sätti kaupan edessä hengailevia poikia. Nähtiin kun heittelivät jäätelöpaperit suoraan maahan, vaikka roskis oli vieressä.

Olin suorastaan ylpeä äidistäni!

Ruuhkainen juna ja iäkäs nainen olisi halunnut vallata itselleen neljä paikkaa, koska hänen jalkansa oli kipeä. Istuimme sisareni kanssa häntä vastapäätä, kun olimme käyneet katsomassa sairaalassa olevia isovanhempiamme pitkän työpäivän jälkeen.

Hän mulkoili meitä ja vieressää istunutta henkilöä koko matkan ja tiuskaisi lähtiessämme, että on se hyvä, että RAHVAS matkustaa junalla. Olin niin järkyttynyt hänen käytöksestään, etten osannut sanoa mitään. Minulla oli paha mieli isovanhempien vuoksi enkä käsittänyt ilkeän vanhuksen käytöstä. 

Olin liian nuori ymmärtämään, että kyse oli dementikosta. 

Juu, kerran joku äijä alko aukoo päätää, että olin etuillut bensa aseman pumpulle mentäessä?? Ihan vitun skitso, en tosiaan etuillut, mutta se äijä vaan papatti jotakin.

Lahden Lanttila-kirpputorilla joku ämmä oli käytävän tukkeena puhui kännykkään ja menin hänen ohitseen, sanoin anteeksi ja työnsin kevyesti olkapäästä että hän väistäisi. No tämä ämmä alkoi huutelemaan jotain perääni että tönin häntä ja kehotti tönimään isompiaan seuraavalla kerralla ja huusi jollekin toiselle naiselle että varo ettei tuo töni sinuakin ja tämä toinen nainen oli vähän hämmentynyt mistä kyse. Jatkoin vain matkaa kun oli niin omituinen tilanne eikä vaikuttanut täyspäiseltä tämä ämmä. Terveisiä vaan sulle sekopää-ämmä. Varmaan luet tätä palstaa.

Joku nainen alkoi huutamaan yhtäkkiä mulle keskellä katua miten minä seuraan ja stalkkaan häntä. Olin hämmentynyt, kun en ollut edes huomioinut koko naista vaan keskityin puhelimessa puhumiseen. 😁

Sori vaan 7, mutta ei sulla ole oikeutta työntää ketään tieltäsi, edes "kevyesti".

Kaupassa odottelin kärryjen kanssa äitiäni. Yhtäkkiä tummempi englantia puhuva nainen tulee rääkymään, että vein hänen kärrynsä ja koitti repiä niitä minulta pois. En todellakaan antanut kärryjäni hänelle.

Tapahtui tallinnalaisessa ruokakaupassa, raskaana ollessani - maha näkyi. Olin maitohyllyllä valitsemassa maitoa, mutta kaikki näytti olevan päivätty seuraavalle päivälle. Katselin sieltä takaa, olisko pidemmän päiväyksen tavaraa tarjolla. Myyjä näki tekoseni ja alkoi kommentoida että samaa ne on kaikki. Totesin etten halua seuraavan päivän maitoa kun käytän sitä niin vähän. Myyjä alkoi avautuun että ne pitkän käyttöajan maidot ei ole laatutavaraa (en muista tarkkaa sanamuotoa) ja vielä samaan hengenvetoon että niinhän suomessakin on paljon laktoosi-intoleranssia, perusteli sitä jotenkin sillä käyttöajalla. Sanoin että tiedän kyllä suomalaisten laktoosivaivoista, olen itsekin suomalainen. No, se siitä, olin tekemässä lähtöä eteenpäin kun myyjä alkoi tylyttää että pitäisi minunkin ajatella mitä myrkkyä itseeni tungen koska vaarannan oman ja lapseni terveyden! Hei haloo! Totesin vaan että maitotottumukseni on mun oma asia, ei hänen, ja poistuin kaupasta ilman "myrkkymaitoa" :D 

Kerran kun odotin bussia pysäkillä, täysin tuntematon nainen alkoi huutaa minulle. En ensin edes huomannut koko asiaa, koska kuuntelin musiikkia kuulokkeilla ja mietin omiani samalla kun tuijotin kiinteästi bussintulosuuntaan, mutta sitten sivusilmällä huomasin muiden ihmisten vilkuilevan minua välillä ja kun käänsin päätäni, vieressäni seisoi keski-ikäinen nainen joka selvästi huusi ja meuhkasi minulle. Otin kuulokkeet pois hetkeksi ja kysymysmerkin lailla katsoin huutavaa naista, mistä hän vain yltyi huutamaan lisää. Tilanne oli tosi pelottava, nainen oli tosi aggressiivinen. En tiedä miksi hän oli valinnut minut vihansa kohteeksi, saati mistä oli vihainen (puheesta saanut muuta irti kuin haukkumasanoja), mutta katsoin parhaaksi laittaa kuulokkeet takaisin ja jatkaa bussin ilmestymisen toivomista. Onneksi nainen ei tullut samaan bussiin, mutta räksyttäen käveli perässäni ovelle saakka ja bussin lähtiessä liikkeelle näin hänen heristävän minulle nyrkkiä.

Ehdottomasti skitsoimpia tilanteita joihin olen joutunut.

Joo, kävelin kerran parkkipaikalle johtavan hyvin hiljaisen tienpätkän yli kahden suojatien välistä. Vanha ukkeli tuli pyörällä viereen sättimään siitä, että ylitin väärästä kohtaa.

Kerran kun olin menossa tankkaamaan autoa ja siinä oli toinen auto juuri tankkaamassa ajoin sen toisen auton taakse odottamaan vuoroa. Tankattuaan tämä toinen auto ajoi siitä pois ja minä menin tankkaamaan. Yhtäkkiä tämä sama auto ajaa taakseni ja ulos astuu nuori mies joka alkaa valittamaan minulle että ajoin hänen taakseen kun hän olisi halunnut pakittaa pois ja nyt ei päässyt kun minä olin tiellä. Hänen edessään ei kuitenkaan ollut estettä vaan pääsi sitä kautta ihan hyvin pois mutta piti tulla avautumaan kun olisi halunnut pakittaa pois.

Up

Tästä oli jo kerran täällä keskustelu mutta siitä nyt on aikaa niin laitan tähän myös. Istuin bussissa ja joku n. 60v äijä katsoi kaulakoruani (ihan neutraali ohut hopeinen koru) hän alkoi huutaa että te naiset luulette että korut tekee kauniiksi mutta ei ne tee, se on hymy se kaunein koru. Katsoin häntä wtf-ilmeellä mutten sanonut mitään. Nousin ylös vaihtaakseni paikkaa siinä kohtaa kun hän kohottautui penkistä ilmeisesti aikeena repäistä koruni rikki. Huusi vielä perääni "pirun hienohelma, nättinokka!" En tiedä mikä vatupassi tuo tyyppi oli. Ei haissut viinalta.

Muistan kuinka olin lapsena äidin pyörän tarakalla ja olimme menossa hautausmaalle viemään mummuni haudalle kukkia. Kun hyppäsin tarakalta alas, joku täti alkoi syyttää äitiä että hän ei rakasta minua ja olisi voinut aiheuttaa kaatumiseni, ja huusi minulle, 5-vuotiaalle että haluanko minä kakarakin tuonne hautausmaalle. Tervettä.

Vierailija kirjoitti:

Kerran kun odotin bussia pysäkillä, täysin tuntematon nainen alkoi huutaa minulle. En ensin edes huomannut koko asiaa, koska kuuntelin musiikkia kuulokkeilla ja mietin omiani samalla kun tuijotin kiinteästi bussintulosuuntaan, mutta sitten sivusilmällä huomasin muiden ihmisten vilkuilevan minua välillä ja kun käänsin päätäni, vieressäni seisoi keski-ikäinen nainen joka selvästi huusi ja meuhkasi minulle. Otin kuulokkeet pois hetkeksi ja kysymysmerkin lailla katsoin huutavaa naista, mistä hän vain yltyi huutamaan lisää. Tilanne oli tosi pelottava, nainen oli tosi aggressiivinen. En tiedä miksi hän oli valinnut minut vihansa kohteeksi, saati mistä oli vihainen (puheesta saanut muuta irti kuin haukkumasanoja), mutta katsoin parhaaksi laittaa kuulokkeet takaisin ja jatkaa bussin ilmestymisen toivomista. Onneksi nainen ei tullut samaan bussiin, mutta räksyttäen käveli perässäni ovelle saakka ja bussin lähtiessä liikkeelle näin hänen heristävän minulle nyrkkiä.

Ehdottomasti skitsoimpia tilanteita joihin olen joutunut.

Siis ihan hirveä kokemus varmasti! Toi että se tapahtui paikalla, jossa on muitakin tuntemattomia ihmisiä, jotka saattavat mielessään spekuloida, miksi nainen huutaa, tekee siitä erityisen ahdistavan. Varmaan ne sivulliset ymmärsivät lopulta, ettet tiennyt itsekään naisen käyttäytymisen syytä. Tuntemattomien ihmisten hyökkäyksissä on jotain todella ahdistavaa.

Olin kerran sjaisena eräällä koululla. Istuin opettajien työhuoneessa omalla paikallani lukemassa ja valmistelemassa seuraavaa tuntia. Yhtäkkiä ovesta hyökkäsi vanhempi nainen (ehkä opettaja?) osoittaen minua sormella ja meuhkaten, että "Sinä kaasutit aamulla parkkipaikalle pysähtymättä! Siinä on stop-merkki ennen parkkipaikkaa! Koululaiset olisivat voineet jäädä auton alle!" Järkytyin tietysti, että oliko minulla jäänyt jokin merkki huomaamatta, mutta sitten tajusin, ettenhän edes tuo autoa koulun parkkipaikalle vaan paikattomana jätän sen kääntöpaikalle (tämä oli yleinen käytäntö paikattomien kesken). Huomautin tästä asiasta ja totesin, että kaasuttajan täytyi olla joku muu (onnistuin pysymään asiallisena ja tyynenä järkytyksestäni huolimatta, olenhan opettaja ja pesunkestävä kaikki on hyvin, rauhoittukaa -näyttelijä). Täti kääntyi nolona pois, itsellä jäi sydän hakkaamaan ja kiehahti vähän sisäisesti. Yritti nöyryyttää viimeisen päälle tulokasta.

Kun olin 18v. niin olin pomon kanssa ruokatunnilla vaatekaupassa ja se myyjä alkoi räksyttämään että olin muka edellisellä viikolla varastanut sieltä kaupasta vyön! Herran jumala mikä paskavyöry tuli niskaan ja yritin parhaani mukaan puolustautua. Mikään järkipuhe ei auttanut ja lähdimme lopuksi vain pois.

Pomolle jäi varmaan epäilys että olen joku varas :(