Lähihoitaja opiskelee terapeutiksi.

Vierailija kirjoitti:

Olen ihan itse huomannut, että terapiassa on eroa kuin yöllä ja päivällä jos terapeutilla on myös psykologin koulutus ja jos sitä ei ole. Psykologeilla on niin kokonaisvaltainen käsitys ihmisen psyykeeseen ja sen toimintoihin, onhan taustalla monivuotinen yo-koulutus, että sitä ei saavuta mikään sh tai lh tai muu omassa koulutuksessaan. Eikä se terapeuttikoulutus siihen päälle asiaa auta.

Suosittelenkin kaikkia hakeutumaan ihan psykologin pitämään terapiaan näiden mielenterveyskeskusten "terapeuttien"/psyk.-sh pitämien höpöhöpökeskustelujen sijaan.

Ohis, eikö se silloin ole psykologi, eikä terapeutti? Eli psykologi joka antaa sinulle terapiaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas kuka niitä teidän kuolevia äitejä ja isejä hoitaa ellei nämä ihanat lähihoitajat? Olette niin itsekkäitä että teistä ei esim. Omia vanhempia oo hoitamaan, se on nähty niin monen kohdalla. Sitten itketään kun se kuolema koittaa... Vittu menkää itteenne lähäreiden VIHAAJAT!!!!

Kannattaisi kerrankin lukea aiempi keskustelu niin, että YMMÄRTÄÄ lukemansa. Tässä ei nyt ollut kyse lähihoitajista paskoina työntekijöinä vaan lähihoitajista terapeutteina. Lähihoitajat tekee arvokasta työtä ihan perushoidossa, mutta terapeuteiksi niistä ei ole vaikka kävisivät jonkun terapeuttikoulutuksen siihen päälle. Ihan vaan siksi, että terapeuttina olo vaatii IMHO muutakin kuin sen lh+terapeutti-kombon.

Jokainen terapeutti valmistuu korkeakoulusta, yleensä yliopistosta. Eihän se nyt asiaa mitenkään muuta, vaikka olisi ensin ollut lähihoitaja. Laita nyt valot päälle ap.

mä olen lähihoitaja enkä edes tiedä mikä on terapeuttikoulutus? Joku tuolla jo luetteli pitkän rivin terapeutteja.

Pidän itseäni ihan kohtuu älykkäänä, minulla on entisestä elämästä pari amk tasoista koulutusta, sellaista joilla ei tee yhtään mitään koska niillä ei hiljainen kohtuu herttainen, kiltti ihminen tee yhtään mitään, koska niillä ei työtä saa. Ja se miksi en ole sh johtuu siitä että amk-koulutusta ei voi hankkia oppisopimuksella.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan tosi laadukasta "terapiaa."

Terapeutiksi vai psykoterapeutiksi? Vissi ero.

• soveltuvaa sosiaali ja yhteiskuntatieteiden korkeakoulututkintoa esimerkiksi: sosionomi, teologi, sosiaalipsykologi, sosiaalityöntekijä, sosiaalipolitiikka, sairaanhoitaja, psykologi, fysioterapeutti, lääkäri, opettaja... Kysy oman tutkintosi sopivuudesta.

 

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas kuka niitä teidän kuolevia äitejä ja isejä hoitaa ellei nämä ihanat lähihoitajat? Olette niin itsekkäitä että teistä ei esim. Omia vanhempia oo hoitamaan, se on nähty niin monen kohdalla. Sitten itketään kun se kuolema koittaa... Vittu menkää itteenne lähäreiden VIHAAJAT!!!!

Ei kai tässä keskustelussa kukaan lähäreitä vihaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas kuka niitä teidän kuolevia äitejä ja isejä hoitaa ellei nämä ihanat lähihoitajat? Olette niin itsekkäitä että teistä ei esim. Omia vanhempia oo hoitamaan, se on nähty niin monen kohdalla. Sitten itketään kun se kuolema koittaa... Vittu menkää itteenne lähäreiden VIHAAJAT!!!!

Kannattaisi kerrankin lukea aiempi keskustelu niin, että YMMÄRTÄÄ lukemansa. Tässä ei nyt ollut kyse lähihoitajista paskoina työntekijöinä vaan lähihoitajista terapeutteina. Lähihoitajat tekee arvokasta työtä ihan perushoidossa, mutta terapeuteiksi niistä ei ole vaikka kävisivät jonkun terapeuttikoulutuksen siihen päälle. Ihan vaan siksi, että terapeuttina olo vaatii IMHO muutakin kuin sen lh+terapeutti-kombon.

Olen ollut työharjoittelussa kahdessa eri mielisairaalassa ja siellä on töissä aivan upeita lähihoitajia, joilla on vuosikymmenien ammattitaito. Heistä tulisi varmasti loistavia terapeutteja. Ja sitten taas toisaalta olen itse käynyt psykologilla ja psykologini oli vanhanaikainen tuppisuu, joka käsitti kaikki asiat väärin. Ei siinä yliopistokoulutus auta, jollei luonteeltaan ole terapeutiksi sopiva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen mielenterveystyöhön suuntautunut sairaanhoitaja ja psykologian kandi, nyt terapiakoulutuksessa. Tuntuu, että aiempi työkokemus hoitoalalta on tahra.

Miten niin?

Mitä mieltä?

No parempi kuin teologi

Valviran psykoterapeutti koulutukseen ei riitä lh.Eli mistä ap puhut,spekuloit?

Vierailija kirjoitti:

Ei moneenkaan terapiakoulutukseen pääse lh:n papereilla...

Ei. Ihmettelen, miksi ei viitsi opiskella itselleen kunnollista pohjakoulua. Mennään sieltä mistä aita on matalin.

Minä olen valitettavasti törmännyt näihin. Aikuisiällä on matalan peruskoulutuksen (esim. lähihoitaja, koulunkäyntiavustaja) jälkeen haettu joku erikoistuminen ja opiskeltu vähän lisää ja päästy töihin terapeutiksi, ohjaajaksi tms. Olen ollut pari kertaa kyseisen ihmistyypin asiakkaana perheen kriisitilanteissa ja jäänyt ilman apua. Olen korkeakoulutettuna yksinkertaisesti liian koulutettu, osaava, kokenut ja asioista tietävä, että tarvitsisin apua samantasoiselta ihmiseltä. Kuulostaa ylimieliseltä ja kamalan itseriittoiselta, mutta toivottavasti edes joku ymmärtää mitä minä tarkoitan.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen valitettavasti törmännyt näihin. Aikuisiällä on matalan peruskoulutuksen (esim. lähihoitaja, koulunkäyntiavustaja) jälkeen haettu joku erikoistuminen ja opiskeltu vähän lisää ja päästy töihin terapeutiksi, ohjaajaksi tms. Olen ollut pari kertaa kyseisen ihmistyypin asiakkaana perheen kriisitilanteissa ja jäänyt ilman apua. Olen korkeakoulutettuna yksinkertaisesti liian koulutettu, osaava, kokenut ja asioista tietävä, että tarvitsisin apua samantasoiselta ihmiseltä. Kuulostaa ylimieliseltä ja kamalan itseriittoiselta, mutta toivottavasti edes joku ymmärtää mitä minä tarkoitan.

Juu, kyllä me mielenterveysalalla tiedetään sinunkaltaisesi ihmistyyppi, jolle ei kelpaisi hoitajaksi kuin lääkäri. Yleensä heillä on jonkinlainen persoonallisuushäiriö ja heidän kanssaan on erityisen tärkeää, että he eivät ala "valikoida" hoitajiaan.

Entä tommy hellstenin ihminen tavattavissa -koulutus?

Vierailija kirjoitti:

Minä olen valitettavasti törmännyt näihin. Aikuisiällä on matalan peruskoulutuksen (esim. lähihoitaja, koulunkäyntiavustaja) jälkeen haettu joku erikoistuminen ja opiskeltu vähän lisää ja päästy töihin terapeutiksi, ohjaajaksi tms. Olen ollut pari kertaa kyseisen ihmistyypin asiakkaana perheen kriisitilanteissa ja jäänyt ilman apua. Olen korkeakoulutettuna yksinkertaisesti liian koulutettu, osaava, kokenut ja asioista tietävä, että tarvitsisin apua samantasoiselta ihmiseltä. Kuulostaa ylimieliseltä ja kamalan itseriittoiselta, mutta toivottavasti edes joku ymmärtää mitä minä tarkoitan.

Korkeakoulutettuna tiedät varmaan, että terapeutti on tutkinto ja ohjaaja on ammattinimike. Tiedät myös sen, että miksikään terapeutiksi ei pääse suorittamatta vaadittavaa koulutusta. Täytyy siis pyrkiä ja päästä yliopistoon ja vieläpä jaksaa se koko tutkinto suorittaa. Ei riitä mikään vähän lisää opiskelu.

Halutaan vaativiin töihin, mutta ei jakseta kouluttautua kunnolla, vaan pädetään jollain kahden vuoden pikkupahveilla.

Vierailija kirjoitti:

Halutaan vaativiin töihin, mutta ei jakseta kouluttautua kunnolla, vaan pädetään jollain kahden vuoden pikkupahveilla.

Ööö, no siis jos haluaa lähihoitajaksi niin miksi pitäisi opiskella enemmän kuin on työn kannalta tarpeen?