Lue keskustelun säännöt.
Kuulutko ammattiliittoon? Miksi ihmeessä?
27.02.2016 |
Erosin, kun en keksinyt yhtään hyvää syytä satojen eurojen jäsenmaksulle. Työttömyyskassaan voi kuulua muutenkin.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt mitä tapahtuisi, jos kaikki työehtosopimukset heitettäisiin romukoppaan ja työntekijöille maksettaisiin palkkaa todellisen tuottavuuden mukaan.
Moni kahvinjuoja/tupakanpolttaja/juoruaja voisi yllättyä kun palkka tipahtaa puoleen. Ahkerat tienaisivat moninkertaisesti.
Eikö se olisi reilua?
Miten tuota työntekijän todellista tuottavuutta mitattaisiin esim. opetusalalla?
Oletko sitä mieltä, että kaikki opettajat ovat yhtä hyviä työssään ja ansaitsevat saman palkan? On totta, että monissa hommissa on vaikea mitata paremmuutta tai tuottavuutta. Silti ajatus siitä, että eläisimme kommunistisessa mallissa, jossa kaikilla on työsuorituksesta riippumatta sama palkka, ei tunnu oikeudenmukaiselta.
Jos työnantaja kerran näkee, että joku työntekijöistä on muita ahkerampi tai nopeampi työssään, niin ei kait mikään estä maksamasta parempaa palkkaa hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain lakimiesapua, kun työantaja oli viemässä puolen vuoden tulospalkkiota kesken tulosksutta aljaneen äitiysloman takia. Lopulta työnantaja joutui maksamaan sitä 10 kk:lta, sen jälkeen tulospalkkioiden maksu on sujunut hyvin 😈
Kaiken maksamasi saat takaisin verojen kautta.
Tarkista vähennyksesi verotuspäätöksestä 2015.
Kuulun. Nyt vuosien jälkeen tajusin vasta nämä vakuutusedut. Turhaan olen maksanut ylimääräisistä vakuutuksista. Lisäksi lakiapu tarvittaessa ja työttömyyskassa nykyaikana. Ehdottomasti maksan liiton jäsenmaksun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt mitä tapahtuisi, jos kaikki työehtosopimukset heitettäisiin romukoppaan ja työntekijöille maksettaisiin palkkaa todellisen tuottavuuden mukaan.
Moni kahvinjuoja/tupakanpolttaja/juoruaja voisi yllättyä kun palkka tipahtaa puoleen. Ahkerat tienaisivat moninkertaisesti.
Eikö se olisi reilua?
Miten tuota työntekijän todellista tuottavuutta mitattaisiin esim. opetusalalla?
Oletko sitä mieltä, että kaikki opettajat ovat yhtä hyviä työssään ja ansaitsevat saman palkan? On totta, että monissa hommissa on vaikea mitata paremmuutta tai tuottavuutta. Silti ajatus siitä, että eläisimme kommunistisessa mallissa, jossa kaikilla on työsuorituksesta riippumatta sama palkka, ei tunnu oikeudenmukaiselta.
Lähtökohtaisesti jokaista opettajaa koskevat samat vaatimukset ja velvollisuudet, eli sen perusteella he ansaitsevat saman palkan. Jollain opettajalla voi olla lisätunteja, tai jotain vastuualueita, mutta niistä maksetaan myös lisäpalkkaa.
Hyvän opettajan määritelmiä puolestaan on yhtä paljon kuin on oppilaitakin. Jonkun opettajan opetusmetodit ja-tyyli voivat olla toisten oppilaiden mielestä hyviä, toisten huonoja. Millä mittarilla se opettajan "hyvyys" sitten arvioitaisiin ja hinnoiteltaisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kuulu. Palkka on jopa turhankorkea ja työllisyystilanne huono.
Sata peukkua sulle. Melkein itkettää tämä ihmisten tietämättömyys siitä mitä ammattiliiitot tekee eli on sopimassa työntekijöiden palkoista ja muista eduista. Esim. tuo nro 15:n toista kommentti että saman saa kotivakuutuksesta vaikuttaa naurettavalta. Vakuutusyhtiö ei neuvottele työehdoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska, kommenteista päätellen, vain harva tietää ja ymmärtää, kuinka ay-liike on parantanut palkansaajien asemaa, keräsin teille tietopotin. Moni ilmeisesti kuvittelee, että useat asiat ovat tulleet aivan itsekseen , ainakin useat suhtautuvat niihin itsestäänselvyyksinä.
SAK:n saavutuksia:
2015
Työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen vuoden palkkaratkaisu. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien uudistus.
2014
Laki ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Joustava hoitoraha. Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa.
2013
Työllisyys- ja kasvusopimus.
https://www.sak.fi/ajankohtaista/tyollisyys-ja-kasvusopimus
2012
Työurasopimus.
https://www.sak.fi/aineistot/arkisto/tyourasopimus-2012
2011
Raamisopimus.
https://www.sak.fi/aineistot/arkisto/raamisopimus
2010
Työsopimuslain muutos, joka täsmensi määräaikaisten työsopimusten solmimisehtoja. Laki yhteistoiminta-asiamiehestä ja tämän toimistosta. Yhdistyslain uudistus, joka mm. paransi työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia ay-toimintaan. Työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännön haittaluokituksen uudistus.
2009
Sosiaalitupo. Muutosturva parani lomautettujen ja määräaikaisten osalta. Työttömien koulutusmahdollisuuksien laajentuminen.
2007
Työntekijän työeläkelaki. Yt-lain uudistus.
2006
Työsuojelun valvontalain uudistaminen. Tilaajavastuulaki. Samapalkkaohjelma. Työeläkelaitosten valvonnan tehostaminen ja sijoitustoiminnan kehittäminen. Perhevapaakustannusten tasaaminen (mm. äitiys- ja perhepäivärahojen korotus).
2005
Työeläkeuudistus. Tasa-arvolain kokonaisuudistus. Vuosilomalain uudistus. Kesäduunaripuhelin.
2004
Ammatillisen kuntoutuksen uudistus. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Osaamisen kohottamisohjelma Noste.
2003
Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitaitolain uudistus. Perhevapaiden uudistus. Koululaisten iltapäivähoito.
2002
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotus. Uusi työterveyshuoltolaki. Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2001
Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta (ns. sosiaalipaketti).
1999
Varhaiseläkeuudistus.
1998
Työttömyysturvarahaston perustaminen.
1997
TT-SAK yleiset sopimukset. PT-SAK yt-sopimus. Työeläkelaitoksen sijoitusuudistus. Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta.
1996
Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus. Tel-yhtiöiden hallintolaki.
1995
Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki. Yt-lain muutokset: Eurooppa-tason konserniyhteistyö.
1993
SAK uhkaa yleislakolla, kun hallitus aikoo muuttaa olennaisesti työlainsäädäntöä. STK ja teollisuudenkeskusliitto yhdistyvät Teollisuus ja Työnantajat (TT) keskusjärjestöksi.
1991
Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja irtisanomista koskevien määräysten sisällyttäminen työsopimuslakiin, laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos, loman säästämisjärjestelmä. Ammattikoulutusraha. SAK-STK koulutussopimus ja SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan. STK:n 'saatanalliset säkeet' torjutaan ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen saadaan aikaan tulopoliittinen ratkaisu.
1990
Konserniyhteistyötä koskevat säännökset yhteistoimintalakiin, muutokset voimaan 1.1.1991.. Työajan lyhennys (loppiainen 1.1.1992 alkaen). SAK-LTK yleissopimus. SAK-STK ja SAK-LTK luottamusmiessopimukset. SAK-STK lomapalkkasopimus uusitaan. Työajan lyhennys joko päivittäisestä tai viikkotyöajasta tai sitten kokonaisina lomapäivinä, ns. pekkaspäivinä.
989
Työttömyysturvalain muutos. Työministeriö aloittaa toimintansa. Henkilörahastolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1990. Uusi yhdistyslaki. SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan vastaamaan uudistettua työsopimuslakia. SAK-STK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä uusitaan. SAK-LTK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä.
1988
Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset hyväksytään työnantajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta. Henkilörekisterilaki. Yksilölliset työajat lakisääteisiksi. Kotihoidontuki laajenee. Valtioneuvoston kanslia asettaa tulopoliittisen selvitystoimikunnan laatimaan taloudellisia selvityksiä ja laskelmia tulopoliittisia neuvotteluja ja päätöksentekoa varten.
1987
Työturvallisuuslainsäädäntöä muutettiin, työsuojeluvaltuutetulle oikeus keskeyttää vaarallinen työ. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki.
1986
Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti, työsopimuslaissa irtisanomis- ja koeaikoja pidennetään, työehtosopimuslaissa työnantajien vastuuta kiristetään ja ammattiosastojen vastuuta työrauhasta lievennetään. Toimihenkilöjärjestöt TVK ja STTK tekevät STK:n ja LTK:n kanssa keskitetyn työmarkkinaratkaisun, ns. toimihenkilötupon. SAK:n avainalojen yhteislakko 13.–15.3.1983. SAK tekee oman keskitetyn ratkaisun, josta työnantajapuolelta vain LTK jää pois. Työajan lyhennyksen jatkamisesta 68 tunnilla vuosina 1987–1990. SAK-STK rationalisointi- ja yhteistoimintasopimusten uudistus. Tasa-arvolaki hyväksytään, laki voimaan 1.1.1987.
1985
Laki kotihoidontuesta.
1984
SAK uhkaa yhteislakolla eli eri tuotannonalojen lyhyiden lakkojen sarjalla. Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II, johon sisältyi vuonna 1986 alkava työajan lyhennys 16/32 tuntia. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä. SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen uutta lakia vastaavaksi. SAK-LTK irtisanomissuojasopimus. Työtuomioistuimen hyvityssakkojen enimmäismäärän korotus 10 000 markasta 90 000 markkaan.
1981
Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa. SAK-STK ja SAK-LTK sopimukset yhteistoiminnan edistämisestä ja sopimukset yrityksen sisäisestä tiedotustoiminnasta.
1980
Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1979
Talvilomaoikeuden laajentaminen.
1978
Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää. SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen. SAK-STK ja SAK-LTK rationalisointisopimusten uusiminen. Neljän palkansaajakeskusjärjestön yhteistyö tiivistyy. SAK:n, TVK:n, AKAVA:n ja STTK:n puheenjohtajien säännölliset tapaamiset alkavat.
1977
SAK-LTK työsuojelusopimus. Talviloma.
1976
SAK, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton (STTK) ja STK:n työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1974
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1973
Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki, työsuojeluhallinto, työsuojeluvaltuutetut vuonna 1974. Valtionvarainministeriön palkkaosasto aloittaa toimintansa valtion työmarkkinalaitoksena.
1972
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. HL (Hämäläinen-Laatunen) -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1971
Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Neljän viikon vuosiloma vuonna 1973. SAK-STK koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion työsuhdeasiain neuvottelukunta perustetaan. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1970
Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II (allekirjoitettu 11.9.1969, sopimuskausi 1.1.-31.12.1970): erorahajärjestelmä. SAK-LTK yleissopimus, luottamusmiessopimus ja turvallisuustyösopimus. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimis- ja lakko-oikeuden laajennus. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta (vuodesta 1987 Kunnallinen työmarkkinalaitos) perustetaan.
1968
Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I (allekirjoitettu 27.3.1968, sopimuskausi 1.1.1969-31.12.1969). Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista. Sovitaan julkisen sektorin sopimusmenettelyjen muuttamisesta. SAK-STK rationalisointisopimus.
1967
SAK-STK lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1965
SAK, SAJ ja TVK sopivat STK:n kanssa, että vuonna 1966 aloitetaan siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan. Lyhennettyyn työviikkoon siirrytään 1.1.1970 mennessä.
1962
SAK ja STK neuvottelevat vuosina 1962-1964, kuinka samapalkkaisuus huomioidaan työehtosopimuksissa. Työehtosopimuksista poistuvat erilliset naispalkkataulukot ja määräykset vuoteen 1966 mennessä. Eduskunta ratifioi Kansainvälisen työkonferenssin sopimuksen samapalkkaisuudesta. Eläkelait tulevat voimaan 1.7.1962.
1961
Työntekijäin eläkelaki (TEL) ja lyhytaikaisessa työsuhteessa olevien työeläkelaki (LEL) hyväksytään.
1960
Ammattiyhdistysliikkeen hajaannus syvenee. Suomen Ammattijärjestö, SAJ, perustetaan. Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki, päivärahoja korotetaan ja maksetaan useammalta päivältä kuin aiemmin. Myös työnantajat osallistuvat kassojen kustannuksiin.
1959
Yleiseksi työajaksi 45 tuntia viikossa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42 tuntia.
1958
Työturvallisuuslaki.
Eiköhän jo nuo esimerkit riitä osoittamaan, että ay-liike on ollut tuiki tarpeellinen. Ilman sitä me kaikki tekisimme edelleen todella pitkää päivää, vähintään 6 päivää/vko.
Väitän myös, että jokainen palstalainen löysi listasta kohdan, jolla on ollut merkitystä juuri hänelle.
Nyt halutaan palata takaisin vanhaan kulttuuriin, jolloin työntekijöiden oikeudet olivat mitättömät.
Siksi kuulun ammattiliittoon, minun elämässäni on muutakin kuin työ, vaikka siitä pidänkin; perhe, jonka kanssa haluan viettää aikaa ja seurata ja ohjata lasteni kasvua. Ay-liikken ansiosta minulla on siihen enemmän tunteja/päivä, samoin kuin palkkani on sellainen, että sillä tulemme toimeen, emme ylellisesti, mutta emme myöskään näen nälkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulun, esim. koska saan sieltä lakimiespalveluja ilmaiseksi. Olen tarvinnut niitä 2 eri työnantajan kanssa.
Samat saa kotivakuutuksesta.
Paitsi että kotivakuutuksesta on omavastuu, ja jos omavastuu on matala, korkeampi vakuutusmaksu ;)
Ei muuten ole se ja sama, minkälaisen lakimiehen kanssa asioi, koska lakimiehet yleensä erikoistuvat johonkin. Ay-liikkeen kanssa toimivat asianajajat ovat erikoistuneet nimenomaan työoikeuteen, joten he ovat pätevimpiä niissä asioissa kuin muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulun, esim. koska saan sieltä lakimiespalveluja ilmaiseksi. Olen tarvinnut niitä 2 eri työnantajan kanssa.
PÖNTTÖPÄÄ! ET SÄ NIITÄ ILMAISEKSI SAA VAAN MAKSAT NIISTÄ SATOJA EUROJA VUODESSA!
Nyt hieman epäilen, kuka se pönttöpää oikeasti on. Onko sinulla mitään käsitystä, paljonko lakimiehet velottavat?
Ja, kuten edellisessä viestissäni kerroin, on lakimiehiä ja lakimiehiä. Työriidan kohdalle sattuessa on parasta, että lakimies on erikoistunut työoikeuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena minua painostettiin julmetusti liittymään ammattiliittoon (OAJ) - ja siksi liityin. Vuosia maksoin jäsenmaksuja yhteensä tuhansia euroja. Myöhemmin otin järjen käteen niin sanoakseni ja loikkasin Loimaan liittoon"; työttomyysturva säilyi ja rahaa on säästynyt.
Ei se mikään liitto ole, pelkkä työttömyyskassa.
YTK:ta kutsutaan "Loimaan liitoksi". Hanki yleissivistystä, mettäkulmalainen!
Älä viitsi käyttäytyä noin huonosti.
YTK ei todellakaan ole mikään liitto, se ei mitenkään missään koskaan aja työntekijöiden asioita. Se ainoastaan mahdollistaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan työttömyyden sattuessa kohdalle. Lakimiespalvelu maksaa siellä erikseen, eivätkä heidän lakimiehensä ole erikoistuneet työoikeuteen, joten parasta mahdollista turvaa ja asianajoa sieltä ei saa.
YTK on yös yksi yritys katkoa ay-liikkeen siipiä. Tarkoituksellisesti sellaiseksi tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulun liittoon, koska työpaikallani on irtisanottu ihmisiä väärin perustein ja itsekin voin tulevaisuudessa tarvita liittoa tuekseni haastamaan työnantajani oikeuteen. Kiva työpaikka!
Kuulun koska lähes kaikki (yli 90%) muutkin kuuluu. Ja koska jäsenmaksun mukana saan siihen kuuluvan potilasvakuutuksen ja vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen. Nämä erikseen ostettuna maksaisivat varmasti vähintään yhtä paljon kuin jäsenmaksu on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulun, esim. koska saan sieltä lakimiespalveluja ilmaiseksi. Olen tarvinnut niitä 2 eri työnantajan kanssa.
Samat saa kotivakuutuksesta.
Paitsi että kotivakuutuksesta on omavastuu, ja jos omavastuu on matala, korkeampi vakuutusmaksu ;)
Ei muuten ole se ja sama, minkälaisen lakimiehen kanssa asioi, koska lakimiehet yleensä erikoistuvat johonkin. Ay-liikkeen kanssa toimivat asianajajat ovat erikoistuneet nimenomaan työoikeuteen, joten he ovat pätevimpiä niissä asioissa kuin muut.
Tämä on sinänsä totta, mutta mikäänhän ei estä palkkaamaan itsenäisesti työoikeuden huippuammattilaista ajamaan asiaansa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksen puitteissa. Liitolta saat juuri sen heidän lakimiehensä, joka toki varmasti on yleensa aina ammattilainen.
Ja kyllä, kotivakuutuksessa on omavastuu, meillä se on 160 €. Mutta kun miettii, että maksaa vaikka kaksikymmentä vuotta liiton jäsenmaksua ja tarvitsee kerran liiton lakimiestä, niin kyllä niillä maksuilla maksaisi jo aika monta omavastuuta.
Itsekin olen alalla, jossa ei ole mitään liittoa, kaikki sopivat itsenäisesti sopimuksensa, niin minulla henkilökohtaisesti ei ole mitään iloa kuulua mihinkään liittoon vain mahdollisten lakimiespalveluiden vuoksi, mutta ymmärrän hyvin aloja, joissa liitto on todellakin saanut aikaan parannuksia työehtoihin ja joissa on niin iso määrä väkeä töissä, että yhtenäinen TES on välttämättömyys. En kiistä liittojen saavutuksia, mutta pelkän lakimiespalvelun vuoksi niihin ei kannata kuulua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
R
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt mitä tapahtuisi, jos kaikki työehtosopimukset heitettäisiin romukoppaan ja työntekijöille maksettaisiin palkkaa todellisen tuottavuuden mukaan.
Moni kahvinjuoja/tupakanpolttaja/juoruaja voisi yllättyä kun palkka tipahtaa puoleen. Ahkerat tienaisivat moninkertaisesti.
Eikö se olisi reilua?
Siis tämä onnistusi vain urakkapalkoissa. Suurin osa työstä on nykyään muuta kuin kappalemäärin mitattavaa. Ja luuletko että yksikään työnantaj maksaa yhtään enemmän kuin pakko?
Luulen, että työnantaja on aina valmis maksamaan hyvin ihmisille, jotka tekevät rahaa firmalle. Jos työvoiman tarjontaa on paljon, palkat luonnollisesti laskevat. Jos oma osaaminen on ainutlaatuista, palkka nousee. Näin toimivat terveet työmarkkinat.
Terveitä työmarkkinoita meilläei enää ole. Massatyöttömyys ja maahanmuutto ovat työnantajille mannaa.
Tuota mainitsemaasi ainutlatuista osaamista edustaa hyvin, hyvin pieni määrä ihmisiä hyvin rajallisella alalla. Lähes kaikki meistä palkansaajista tekee työtä, joka on helppo korvata toisella, sillä halvemmalla.
Lisäksi tulee huomioida, että ns, keskipalkkaiset työt ovat vähenemässä, 2010-luvulla niistä on vähentynyt jo 15%.
Ennusteiden mukaan nykyiset keskipalkkaiset tulevat jatkossa kilpailemaan vähemmän koulutettujen kanssa matalapalkkatöistä.
Oi, mikä työnantajan unelma onkaan, kun ay-liikettä ei siinä vaiheessa ole puolustamassa työntekijöiden oikeuksia - ja oikeutta palkkaan, jolla edes jotenkuten tulee toimeen. Silloin olemme palanneet alkutekijöihin työsuhdeturvassamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulun, esim. koska saan sieltä lakimiespalveluja ilmaiseksi. Olen tarvinnut niitä 2 eri työnantajan kanssa.
Samat saa kotivakuutuksesta.
Paitsi että kotivakuutuksesta on omavastuu, ja jos omavastuu on matala, korkeampi vakuutusmaksu ;)
Ei muuten ole se ja sama, minkälaisen lakimiehen kanssa asioi, koska lakimiehet yleensä erikoistuvat johonkin. Ay-liikkeen kanssa toimivat asianajajat ovat erikoistuneet nimenomaan työoikeuteen, joten he ovat pätevimpiä niissä asioissa kuin muut.
Tämä on sinänsä totta, mutta mikäänhän ei estä palkkaamaan itsenäisesti työoikeuden huippuammattilaista ajamaan asiaansa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksen puitteissa. Liitolta saat juuri sen heidän lakimiehensä, joka toki varmasti on yleensa aina ammattilainen.
Ja kyllä, kotivakuutuksessa on omavastuu, meillä se on 160 €. Mutta kun miettii, että maksaa vaikka kaksikymmentä vuotta liiton jäsenmaksua ja tarvitsee kerran liiton lakimiestä, niin kyllä niillä maksuilla maksaisi jo aika monta omavastuuta.
Itsekin olen alalla, jossa ei ole mitään liittoa, kaikki sopivat itsenäisesti sopimuksensa, niin minulla henkilökohtaisesti ei ole mitään iloa kuulua mihinkään liittoon vain mahdollisten lakimiespalveluiden vuoksi, mutta ymmärrän hyvin aloja, joissa liitto on todellakin saanut aikaan parannuksia työehtoihin ja joissa on niin iso määrä väkeä töissä, että yhtenäinen TES on välttämättömyys. En kiistä liittojen saavutuksia, mutta pelkän lakimiespalvelun vuoksi niihin ei kannata kuulua.
Sinun kannattaisi tutustua kotivakuutuksesi oikeusturvaan perusteellisesti.
Oikeusturvavakuutus korvaa vakuutusehdoissa erikseen luetelluissa tilanteissa oman asianajajan tai muun lakimiehen kohtuullisen palkkion ja kulut ja tuomioistuimelle maksettavat oikeudenkäyntimaksut.
Näihin ei kuulu työsuhderiidat, joten olet omillasi. Sinunkaan kotivaakuksesi EI korvaa työsuhdelakimiestä.
Luitko muuten lainkaan tuota listaa SAK:n saavutuksista? Jos olet äiti, ovat ne koskeneet sinuakin. Ay-liikkeen ansiosta olet saanut suurempaa äitiys-ja vanhempainpäivärahaa ja pidemmän ajan.
Ette ilmeisesti ymmärrä, että antamalla mahdollisuuden ay-liikken alasajoon, te sahaatte omaa perusturvaanne.
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt mitä tapahtuisi, jos kaikki työehtosopimukset heitettäisiin romukoppaan ja työntekijöille maksettaisiin palkkaa todellisen tuottavuuden mukaan.
Moni kahvinjuoja/tupakanpolttaja/juoruaja voisi yllättyä kun palkka tipahtaa puoleen. Ahkerat tienaisivat moninkertaisesti.
Eikö se olisi reilua?
Joidenkin työtä ei mitata tuottavuudessa. Ei edes täällä yksityisellä sektorilla. Muuten olen kyllä samaa mieltä. En koskaan pidä ruoka- enkä kahvitaukoja vaan työskentelen siitä hetkestä kun tulen töihin (yleensä 15-30min ennen työaikani alkamista) ja jatkan siihen minuuttiin kun työaikani loppuu. Eli maksuttomia ylitöitä tulee tehtyä joka ikinen päivä. En haluaisi pakottaa ketään samanlaiseen työskentelyyn, mutta minulle se sopii ja toki ottaisin mielellään siitä isomman korvauksenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulun, esim. koska saan sieltä lakimiespalveluja ilmaiseksi. Olen tarvinnut niitä 2 eri työnantajan kanssa.
Samat saa kotivakuutuksesta.
Paitsi että kotivakuutuksesta on omavastuu, ja jos omavastuu on matala, korkeampi vakuutusmaksu ;)
Ei muuten ole se ja sama, minkälaisen lakimiehen kanssa asioi, koska lakimiehet yleensä erikoistuvat johonkin. Ay-liikkeen kanssa toimivat asianajajat ovat erikoistuneet nimenomaan työoikeuteen, joten he ovat pätevimpiä niissä asioissa kuin muut.
Tämä on sinänsä totta, mutta mikäänhän ei estä palkkaamaan itsenäisesti työoikeuden huippuammattilaista ajamaan asiaansa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksen puitteissa. Liitolta saat juuri sen heidän lakimiehensä, joka toki varmasti on yleensa aina ammattilainen.
Ja kyllä, kotivakuutuksessa on omavastuu, meillä se on 160 €. Mutta kun miettii, että maksaa vaikka kaksikymmentä vuotta liiton jäsenmaksua ja tarvitsee kerran liiton lakimiestä, niin kyllä niillä maksuilla maksaisi jo aika monta omavastuuta.
Itsekin olen alalla, jossa ei ole mitään liittoa, kaikki sopivat itsenäisesti sopimuksensa, niin minulla henkilökohtaisesti ei ole mitään iloa kuulua mihinkään liittoon vain mahdollisten lakimiespalveluiden vuoksi, mutta ymmärrän hyvin aloja, joissa liitto on todellakin saanut aikaan parannuksia työehtoihin ja joissa on niin iso määrä väkeä töissä, että yhtenäinen TES on välttämättömyys. En kiistä liittojen saavutuksia, mutta pelkän lakimiespalvelun vuoksi niihin ei kannata kuulua.
Suomessa ei ole minipalkkalakia, joten sinunkin työsuhteessasi palkan perusteena on yleinen TES.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt mitä tapahtuisi, jos kaikki työehtosopimukset heitettäisiin romukoppaan ja työntekijöille maksettaisiin palkkaa todellisen tuottavuuden mukaan.
Moni kahvinjuoja/tupakanpolttaja/juoruaja voisi yllättyä kun palkka tipahtaa puoleen. Ahkerat tienaisivat moninkertaisesti.
Eikö se olisi reilua?
Joidenkin työtä ei mitata tuottavuudessa. Ei edes täällä yksityisellä sektorilla. Muuten olen kyllä samaa mieltä. En koskaan pidä ruoka- enkä kahvitaukoja vaan työskentelen siitä hetkestä kun tulen töihin (yleensä 15-30min ennen työaikani alkamista) ja jatkan siihen minuuttiin kun työaikani loppuu. Eli maksuttomia ylitöitä tulee tehtyä joka ikinen päivä. En haluaisi pakottaa ketään samanlaiseen työskentelyyn, mutta minulle se sopii ja toki ottaisin mielellään siitä isomman korvauksenkin.
Ottaisit, mutta et saa. Näin toimimalla syöt jonkun muun leipää. Jos sinä et tekisi palkattomia ylitöitä, työnantajasi joutuisi palkkaamaan yhden henkilön lisää. Kiitti vaan sulle...
Oletko sitä mieltä, että kaikki opettajat ovat yhtä hyviä työssään ja ansaitsevat saman palkan? On totta, että monissa hommissa on vaikea mitata paremmuutta tai tuottavuutta. Silti ajatus siitä, että eläisimme kommunistisessa mallissa, jossa kaikilla on työsuorituksesta riippumatta sama palkka, ei tunnu oikeudenmukaiselta.