Torjutuksi tuleminen aiheutti vuosisadan masennuksen enkä nouse tästä millään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies on kertonut sulle ettei tunteita ole ja haluat puhumalla yrittää kääntä hänen päänsä tai jos tarkoitus onkin kertoa miten loukattu olet, niin sama lopputulema molemmissa, miestä ei edelleekään kiinnosta mutta ystävyyskin, jos teillä sellaista on, en oikein päässyt selvyyteen mikä tekijä mies on elämässäsi, loppuu kun ahdistat hänet nurkkaan entistä kovemmin. Hän tulee kokemaan sinut ahdistavana läheisriippuvaisena riippakivenä.

En, tarkoitukseni ei ole yrittää kääntää hänen päätään, miten nöyryyttävä ajatuskin. Vaan haluan, että hän ymmärtää, että minun laillani kokevia voi olla muitakin, ettei särje enää kenenkään toisen sydäntä. Plus että jos haluaa olla ystäväni, niin silloin tätä asiaa ei voida skipata. Tiedän että hänelle on käynyt näin sen jälkeenkin, että nainen ihastuu ja mies on ihan että nyt en kyllä yhtään tajuu miksi, vaikka on itse avittanut asiaa ja nainen on saanut kuulemma raivarin. Että jos haluaisi irti tuosta kuviosta niin voisin antaa ihan vinkkejä, että mikä hänen käytöksessään kertoo että hän on kiinnostunut. Jos hän haluaakin olla ihan vain ystäviä (vaikka kun sekään ei ole uskoni mukaan se, mitä hän loppuviimein haluaa. Mutta en tiedä, mitä hän haluaa.)

ap

Ei kai miehellä ole mikään tarve päästä irti mistään kuviosta. Sinulla on tarve päästä irti kuviostasi.

Itseasiassa kyllä hän sanoi haluavansa parisuhteen. Jos hän haluaa edetä siihen täysin kaveripohjalta (sitoutumiskammoinen kun on) niin silloin ei kannata antaa naisen ymmärtää muuta, koska silloin loukattu nainen häipyy ja saa aloittaa taas alusta.

ap

Petyit itse omiin korkeisiin odotuksiisi. Projisoit niitä nyt mieheen ja olet todella ahdistava syytöksiesi kanssa. Ei ole mikään pakko sinuun sitoutua vaikka ensin tutustuukin. Siirry seuraavaan. Tuota samaa deittailu on kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Tämä kirjoittaja tuntuu siltä jankkaaja mieheltä joka teeskentelee naista. Sama kuin flirttiketjussakin ja rupsahtaminen kuvottaa-ketjussa. Se että korostaa sukupuolta on yleensä ensimmäinen merkki teeskentelystä. Naisvihaajamies pahinta laatua. Kirjoittaa lässyttävää kieltä mitä kukaan aikuinen nainen ei käytä.

Trolli, mies, tai tosi teinari.

Ei oo aikuisen naisen mietteitä. Jos mies torjuu, niin löytyy niitäkin, jotka ei. Siis jos yleensä jaksaa kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja aikaa tapauksesta on...?

Viimeinen niitti oli elokuussa 2015 eli mitä tuosta nyt tulee... Puoli vuotta.

ap

Miksi sä haluaisit olla sellaisen miehen kanssa, joka ei halua oll sinun kanssasi. Se mies ei halua sinua kumppaniksi. Sellainen olisi hyvä kumppani.

Äetsä sellainen, jonka kanssa sä haluat olla ja sellanen, joka haluaa olla sun kanssa.

Sellainen toimii parhaiten, et Kaisa itsekään väkisin menisinsellaisen miehen kanssa kimppaan. Joka HALUAA OLLA SUN KANSSA, mutta sä vaan et halua. Et kai miellyttääksesi sitä toista rupea suhteeseen? Eikö lle paljon reilumpaa olla suora? Sä olit suora...sä kerroit mitä haluat ja se toinen oli suora...hän kertoi mitä haluaa.

Ne halut ei menneet yksiin. Nyt oli noin. Oikeesti on hyvä miettiä mistä se masennus tulee....siitä, että sä paljastit itsestäsi jotain toiselle? Sehän on hienoa, että olet uskaltanut. Ole mieluummin ylpeä itsestäsi. Kehu itseäsi....näin olet toiminut. Hyvä! Ole jatkossakin utelias. Mistäköhän se häpeä tulee, että asiat ei menneet sinun halusi mukaan? Ja se häpeä purkautuu masennuksen avulla ulos.

Rinta rottingille vaan. Noin sitä pitää. Tää on elämää ja sä,olet alkanut elää...olet uskaltanut voittaa itsesi. Murehdi aikaa ja mene sitten eteenpäin. Yksi arvokas kokemus tuo on. Häpeä on siinä ihan turhaa...se vie vaan sun energiaa....ja voit pistää sen energiamäärän johonkin kantavampaan.

Vierailija kirjoitti:

Petyit itse omiin korkeisiin odotuksiisi. Projisoit niitä nyt mieheen ja olet todella ahdistava syytöksiesi kanssa. Ei ole mikään pakko sinuun sitoutua vaikka ensin tutustuukin. Siirry seuraavaan. Tuota samaa deittailu on kaikille.

Se on totta, että petyin ja että minulla varmasti onkin korkeat odotukset. Mitä tarkoittaa, että projisoin niitä nyt mieheen? Kyllä minulla on kaikki syyt olla sitä mieltä, että hänen olisi pitänyt ne täyttää. Ei ehkä sinun, tai kaverisi tai hentun liisan, mutta tämän miehen olisi pitänyt, ja sillä sipuli. Vaikuttaa itse odottavan jotain yhtä korkealentoista kumppaneiltaan nimittäin.

ap

Pese ihminen takapuoles ja lähde baariin. Haiseekin pyllys jo kun koko illan paskas jauhat😂😂😂😂

"Vuosisadan masennus"on kuin Demistä.

Masennus sairautena ei aiheudu siitä, vaikka saisit sadat pakit. Se on potentiaalusesti tappava SAIRAUS. Valitettavasti tätä ei kaikki terveydenhuollossakaan hiffaa.

Kirjoittajaa epäilen kyllä rölliksi tai lassukaksi. Ja ne talvilomatkin vielä... kaikkia pöllöpäitä linjoilla.

Terveisin

Keskivaikeasti masentunut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja aikaa tapauksesta on...?

Viimeinen niitti oli elokuussa 2015 eli mitä tuosta nyt tulee... Puoli vuotta.

ap

Miksi sä haluaisit olla sellaisen miehen kanssa, joka ei halua oll sinun kanssasi. Se mies ei halua sinua kumppaniksi. Sellainen olisi hyvä kumppani.

Äetsä sellainen, jonka kanssa sä haluat olla ja sellanen, joka haluaa olla sun kanssa.

Sellainen toimii parhaiten, et Kaisa itsekään väkisin menisinsellaisen miehen kanssa kimppaan. Joka HALUAA OLLA SUN KANSSA, mutta sä vaan et halua. Et kai miellyttääksesi sitä toista rupea suhteeseen? Eikö lle paljon reilumpaa olla suora? Sä olit suora...sä kerroit mitä haluat ja se toinen oli suora...hän kertoi mitä haluaa.

Ne halut ei menneet yksiin. Nyt oli noin. Oikeesti on hyvä miettiä mistä se masennus tulee....siitä, että sä paljastit itsestäsi jotain toiselle? Sehän on hienoa, että olet uskaltanut. Ole mieluummin ylpeä itsestäsi. Kehu itseäsi....näin olet toiminut. Hyvä! Ole jatkossakin utelias. Mistäköhän se häpeä tulee, että asiat ei menneet sinun halusi mukaan? Ja se häpeä purkautuu masennuksen avulla ulos.

Rinta rottingille vaan. Noin sitä pitää. Tää on elämää ja sä,olet alkanut elää...olet uskaltanut voittaa itsesi. Murehdi aikaa ja mene sitten eteenpäin. Yksi arvokas kokemus tuo on. Häpeä on siinä ihan turhaa...se vie vaan sun energiaa....ja voit pistää sen energiamäärän johonkin kantavampaan.

En kokenut häntä aivan suoraksi. Hän halusi ihailuani ja että ihastun häneen (koitin ensin olla lähtemättä siihen mukaan, mutta hän vain jatkoi) ja kun sanoin että joo, olen ihastunut, niin sitten ei enää halunnutkaan.

ap

Tuo on ihan hullun puhetta että toisen pitää täyttää sinun odotuksesi. Jokaisella on oikeus elää oma elämänsä kuten haluaa ja kenen kanssa haluaa. Mies ei nyt vaan halua sinua puolisoksi, etkä voi mitenkään pakottaa.

Ei masentunut jauha tuollasta paskaa. Menkää kakarat ulos vaikka nurkan taakse tupakalle. Se vasta jännää on . Talviloman kunniaksi 😚💓👀💘

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja aikaa tapauksesta on...?

Viimeinen niitti oli elokuussa 2015 eli mitä tuosta nyt tulee... Puoli vuotta.

ap

Miksi sä haluaisit olla sellaisen miehen kanssa, joka ei halua oll sinun kanssasi. Se mies ei halua sinua kumppaniksi. Sellainen olisi hyvä kumppani.

Äetsä sellainen, jonka kanssa sä haluat olla ja sellanen, joka haluaa olla sun kanssa.

Sellainen toimii parhaiten, et Kaisa itsekään väkisin menisinsellaisen miehen kanssa kimppaan. Joka HALUAA OLLA SUN KANSSA, mutta sä vaan et halua. Et kai miellyttääksesi sitä toista rupea suhteeseen? Eikö lle paljon reilumpaa olla suora? Sä olit suora...sä kerroit mitä haluat ja se toinen oli suora...hän kertoi mitä haluaa.

Ne halut ei menneet yksiin. Nyt oli noin. Oikeesti on hyvä miettiä mistä se masennus tulee....siitä, että sä paljastit itsestäsi jotain toiselle? Sehän on hienoa, että olet uskaltanut. Ole mieluummin ylpeä itsestäsi. Kehu itseäsi....näin olet toiminut. Hyvä! Ole jatkossakin utelias. Mistäköhän se häpeä tulee, että asiat ei menneet sinun halusi mukaan? Ja se häpeä purkautuu masennuksen avulla ulos.

Rinta rottingille vaan. Noin sitä pitää. Tää on elämää ja sä,olet alkanut elää...olet uskaltanut voittaa itsesi. Murehdi aikaa ja mene sitten eteenpäin. Yksi arvokas kokemus tuo on. Häpeä on siinä ihan turhaa...se vie vaan sun energiaa....ja voit pistää sen energiamäärän johonkin kantavampaan.

En kokenut häntä aivan suoraksi. Hän halusi ihailuani ja että ihastun häneen (koitin ensin olla lähtemättä siihen mukaan, mutta hän vain jatkoi) ja kun sanoin että joo, olen ihastunut, niin sitten ei enää halunnutkaan.

ap

Eli hän vahvisti ikään kuin jo aiempaa kaavaani elämässä, että se on väärin, kun mulla on tunteita. Sen haluaisin hänen minusta tietävän. Ehkä hän rikkoutuneisuuttaan kuvittele, että hän on ainoa ihminen maailmassa, jolta on sydän särjetty ja että me muut emme voi kärsiä vaikka hän nyt tässä vähän leikkiikin ja prosessoi jotain hylkäämiskokemuksiaan. Hänen olisi ihan hyvä tietää, että hän saattaa haavoittaa jotain toista haavoitettua ja pahasti. Hän voisi korjata tekoaan ottamalla kokemukseni kuuleviin korviinsa ja olemalla pahoillaan. Koska uskon, että ymmärrän, ettei se ollut tahallista. Mutta sitä on vaikea uskoa, kun toinen vain pakoilee.

ap

Varmasti mieskin on pahoillaan eikä halunnut loukata. Teistä ei vaan tullut mitään. Ihan turhaan jankkaat. Kirjoita kirje, mutta älä lähetä sitä. Ehkä se auttaa.

Hei ap! Ihan kaikkia juttujasi ja pointtejasi en ymmärrä, mutta sen kyllä, että jos vain kerran elämässä joku ihminen on todella tuntunut kliseisesti sanottuna Siltä Oikealta, niin siitä on hirveän vaikea päästä yli. Minulle kävi samoin, rakastamani mies jätti, koska ei kokenutkaan enää samanlaisia tunteita minua kohtaan. Me siis seurustelimme jonkin aikaa ja minä kuvittelin sen olevan lopullista, hänkin antoi näin ymmärtää (ihan sanoi ääneenkin suhteen alkuvaiheessa) ja oli sitä mieltä, mutta siltikään ei kestänyt. "Kaikki merkit" viittasivat siihen, että hän olisi juuri se mies, jonka kanssa vietän loppuelämäni.

Sydänsäryt ovat aivan hirveitä eikä ole mitään määriteltyä aikaa kauanko niistä toipumiseen menee. Mutta sellaisen ohjeen antaisin, että yritä tehdä ja ajatella mitä tahansa, millä saat etäisyyttä traumaasi (torjutuksi tuleminen voi hyvinkin olla traumaattista, jos on todella rakastunut!). Niissä tunteissa ja ajatuksissa vellominen ei pidemmän päälle kannata - jonkin aikaa kuuluukin niitä käsitellä ja vatvoa ja pohtia ja mielellään ystävien kanssa jos sinulla sellaisia on. Ei kuitenkaan puolta vuotta eikä ainakaan sen enempää, vaikka lopullinen toipuminen veisikin pitkään.

Itse tavallaan haluaisin olla vielä ystävä exäni kanssa ja hänkin minun, mutta tiedän etten pysty siihen ainakaan vielä, joten olen katkaissut kaiken yhteydenpidon. Se on aivan sallittua ja minusta sinunkin kannattaa tehdä niin, ettet ole tuon miehen kanssa enää tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti mieskin on pahoillaan eikä halunnut loukata. Teistä ei vaan tullut mitään. Ihan turhaan jankkaat. Kirjoita kirje, mutta älä lähetä sitä. Ehkä se auttaa.

En tiedä mitä sanoisin siinä. Minähän jo itse tiedän, mikä minua loukkasi. Ei siinä olisi minulle mitään uutta. Miehen kommentit asiaan haluaisin. Mutta vaikea niitä on pakolla saada, kun kuten olen kuvaillut omista loukkaantumisen tunteista on vaikea puhua toiselle, koska epäilen sen vain loukkaavan häntä.

ap

En pidä yhteyttä, mutta on vaikeaa kun en ole myöskään sanonut, että älä soita. Ja siksi tavallaan vielä odotan. Se onkin se kiduttavin osa. Odottaa, että jos hän soittaisi.

ap

Viimeinen yhteydenpitomme jäi siihen, että mies sanoi, että soitellaan jos tulee asiaa. Kerrottuaan siinä puhelussa, että menee erääseen tapahtumaaan. Mutta kun yritin kysellä, että mihin aikaan on siellä jne niin ei halunnut selkeästikään että menemme sinne yhdessä. Otti vähän päähän, että miksi sitten soittaa, että "mä meen sinne". Kiviäkin kiinnostaa, jos et pyydä mua mukaasi.

ap

Vierailija kirjoitti:

Viimeinen yhteydenpitomme jäi siihen, että mies sanoi, että soitellaan jos tulee asiaa. Kerrottuaan siinä puhelussa, että menee erääseen tapahtumaaan. Mutta kun yritin kysellä, että mihin aikaan on siellä jne niin ei halunnut selkeästikään että menemme sinne yhdessä. Otti vähän päähän, että miksi sitten soittaa, että "mä meen sinne". Kiviäkin kiinnostaa, jos et pyydä mua mukaasi.

ap

Meilläkin viimeinen yhteydenpito oli sitä, että sovittiin että soitellaan vielä. Ei olla soiteltu eikä soitella. Minusta sinulla on ns. jätettynä osapuolena vastuu siitä, että jatkuuko yhteydenpito vai ei, koska tunteidesi takia se on sinulle vaikeampi päätös eikä mies luultavasti halua että elättelet turhia toiveita. Ei kannata jatkaa eikä kannata odottaa, että mieskään jatkaisi. Usko pois, on vain parempi että yrität aktiivisesti unohtaa miehen. Rankkaa se on, tiedän kokemuksesta. En ole päässyt itsekään vielä täysin yli, mutta aion päästä.

Vierailija kirjoitti:

Ja tavallaanhan se tarkoitus kertomisessa hänelle olisikin vittuilu, koska olen ihan oikeasti meinannut kuolla tähän ja minusta hänen kannattaisi vähän miettiä, miten ottaa uudet naistuttavuudet vastaan, että kannattaako ihan vain omaa minäänsä pönkittääkseen kalastaa välittämistä muilta, kun se on niin ihanaa kuin nainen hymyilee, vaikkei se sinulle tarkoitakaan mitään, eli antaakseen sitten vastineeksi nollan. Koska jos kysymyksessä ei todella ollut rajoittuneen miehen ujous ja estot, niin sitten kysymyksessä oli naisen tunteiden hyväksikäyttö ja huijaus. Sen verran hyvä ihmistuntija olen tästä huolimatta, että kysymyksessä ei ollut mikään täysin tiedostamaton vahinko hänen puoleltaan. Ikävä kyllä.

ap

Pelottavaa!!! Taidat olla häiriintynyt mieleltäsi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeinen yhteydenpitomme jäi siihen, että mies sanoi, että soitellaan jos tulee asiaa. Kerrottuaan siinä puhelussa, että menee erääseen tapahtumaaan. Mutta kun yritin kysellä, että mihin aikaan on siellä jne niin ei halunnut selkeästikään että menemme sinne yhdessä. Otti vähän päähän, että miksi sitten soittaa, että "mä meen sinne". Kiviäkin kiinnostaa, jos et pyydä mua mukaasi.

ap

Meilläkin viimeinen yhteydenpito oli sitä, että sovittiin että soitellaan vielä. Ei olla soiteltu eikä soitella. Minusta sinulla on ns. jätettynä osapuolena vastuu siitä, että jatkuuko yhteydenpito vai ei, koska tunteidesi takia se on sinulle vaikeampi päätös eikä mies luultavasti halua että elättelet turhia toiveita. Ei kannata jatkaa eikä kannata odottaa, että mieskään jatkaisi. Usko pois, on vain parempi että yrität aktiivisesti unohtaa miehen. Rankkaa se on, tiedän kokemuksesta. En ole päässyt itsekään vielä täysin yli, mutta aion päästä.

Mietin vain sitä, että joskus näissä tilanteissa toinen tajuaa vuosia tai monia kuukausia myöhemmin, että ai jaa, mitäs mä menetin ja ottaa yhteyttä. Että jos sellaista tulee :/ Kun en ole sanonut, että älä enää ikinä soita. Mua harmittaa itseänikin, että edes ajattelenkaan näin, että soita vain joovuosien päästä. Toisaalta teen kyllä eroprosessia koko ajan ja samapa se, jos olen hänestä joskus yli, vaikka sit soittaisikin vuosien kuluttua. Että se on sitten oma tilanteensa. Nyt jokainen päivä tai viikko kun en soita hänelle on tavallaan juhlaa (kun pääsen yli siitä hetkestä, kun haluaisin soittaa). En ole missään vaiheessa ollut kova soittelemaan hänelle, tosin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Tuo on ihan hullun puhetta että toisen pitää täyttää sinun odotuksesi. Jokaisella on oikeus elää oma elämänsä kuten haluaa ja kenen kanssa haluaa. Mies ei nyt vaan halua sinua puolisoksi, etkä voi mitenkään pakottaa.

Toistelepa AP tätä, jos vaikka vahingossa palautuisit tänne normaalien ihmisten sekaan. Etkö tajua vai etkö halua ymmärtää, että SINUN juttusi ovat ihan sairaita ja päättömiä! Kokeiles välillä tätä todellisuutta!