Lue keskustelun säännöt.
Torjutuksi tuleminen aiheutti vuosisadan masennuksen enkä nouse tästä millään
27.02.2016 |
Koen edelleen, että vain tämä mies voisi tehdä minusta onnellisen ja kaipaan häntä päivin, öin.
Kommentit (279)
Vierailija kirjoitti:
..
Näin vain paljon unia hänestä ja löysin itseni kysymästä, kun tutstuimme, ilman että tavallaan itse mietin asiaa, että "kuka toi tyyppi minulle on?" Se kysymys tuli kuin jostain ilman että minun piti kysyä sitä. Ikään kuin minusta vain tuntui tuolta kysymykseltä, että kuka toi tyyppi minulle on. Sellaistakaan ei ollut tapahtunut koskaan aikaisemmin.
Myöhemmin sitten tapahtui se, että näin johdatusta myöhemmässä tapaamisessamme ja se loi uskoa, että jostain normaalia suuremmasta on kysymys.
Mietin tässä välillä sitä, että kuka meistä täällä loppujen lopuksi välittää? Minä meninkin luulemaan, että tämä mies, vaikka en uskonut ennenkään häntä, että kukaan. Tekisi mieli mennä sanomaan hänelle, että kiitos kun teit sen, etten enää usko senkään vertaa kuin ennen, että kukaan voisi minusta täällä välittää. Tai olin mä varmaan aina ajatellut niin, mutta sinä teit omat ajatukseni minulle enemmän vielä näkyviksi, kiitos. Kiittää häntä pitää siksi, että minä joko kuolen, kun minusta ei välitetä, (toivottavasti en) tai teen asialle jotain. (Nyt kun hän toi asian enemmän näkyville minulle) En vain tiedä mitä. Mutta tuon kertominen hänelle on vaikeaa, koska epäilen, että hän ottaisi sen vittuiluna ja loukkaantuisi.
ap
Oletko ajatellut koskaan, että tärkeitä suhteita on muitakin kuin romanttisia ja niissäkin on johdatusta? Entä jos hän on tarkoitettu tärkeimmäksi ystäväksesi tässä elämässä, mutta yrität vängätä siitä romanttista suhdetta? Silloin hänen on pakko torjua sinut että voisitte joskus päästä eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoiko tuo mies sinut toiseen? Vai oliko hän alunperin tahollaan jo varattu...?
Ei vaihtanut. Ei ollut varattu. Minä en tiedä, mikä hänelle tuli, että hän jätti homman tavallaan kesken. Ehkä se, että mä kiinnostuin takaisin olikin paha asia. Ehkä hän ei olisi halunnut tietää sitä. Saada sitä ikään kuin harteilleen. Ehkä hän sitten ajatteli, että hänelle seuraa siitä minulta vaatimuksia tai jotain. Vaikka olisin kyllä halunnut edetä ihan rauhassa. Mutta jos minulle sanotaan, etten tunne samoin, niin en ala väitellä asiasta, että kyllä sä musta tykkäät ja nyt ollaan vain. Vaikka itse siis näin sen niin, että tykkäsi.
ap
Miksi et voi tehdä itsestäsi onnellista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
..
Näin vain paljon unia hänestä ja löysin itseni kysymästä, kun tutstuimme, ilman että tavallaan itse mietin asiaa, että "kuka toi tyyppi minulle on?" Se kysymys tuli kuin jostain ilman että minun piti kysyä sitä. Ikään kuin minusta vain tuntui tuolta kysymykseltä, että kuka toi tyyppi minulle on. Sellaistakaan ei ollut tapahtunut koskaan aikaisemmin.
Myöhemmin sitten tapahtui se, että näin johdatusta myöhemmässä tapaamisessamme ja se loi uskoa, että jostain normaalia suuremmasta on kysymys.
Mietin tässä välillä sitä, että kuka meistä täällä loppujen lopuksi välittää? Minä meninkin luulemaan, että tämä mies, vaikka en uskonut ennenkään häntä, että kukaan. Tekisi mieli mennä sanomaan hänelle, että kiitos kun teit sen, etten enää usko senkään vertaa kuin ennen, että kukaan voisi minusta täällä välittää. Tai olin mä varmaan aina ajatellut niin, mutta sinä teit omat ajatukseni minulle enemmän vielä näkyviksi, kiitos. Kiittää häntä pitää siksi, että minä joko kuolen, kun minusta ei välitetä, (toivottavasti en) tai teen asialle jotain. (Nyt kun hän toi asian enemmän näkyville minulle) En vain tiedä mitä. Mutta tuon kertominen hänelle on vaikeaa, koska epäilen, että hän ottaisi sen vittuiluna ja loukkaantuisi.
apOletko ajatellut koskaan, että tärkeitä suhteita on muitakin kuin romanttisia ja niissäkin on johdatusta? Entä jos hän on tarkoitettu tärkeimmäksi ystäväksesi tässä elämässä, mutta yrität vängätä siitä romanttista suhdetta? Silloin hänen on pakko torjua sinut että voisitte joskus päästä eteenpäin.
Yritätkö nyt saada minua ajattelemaan jotenkin inhottavasti itsestäni? Että en olisi rakastamisen arvoinen kenties.
Kyllä hän on minulle tärkeä mutta jos välillämme ei ole romanttista rakkautta, niin menetän hänet hyvin todennäköisesti siinä vaiheessa, jos hänen tielleen sellainen astuisi. Että siinä olisi sitten sekin luottamani suuri ystävyys. Kun ei ole minusta edes oikein, että jos hän tuntisi jonkun, niin minä olisin hänen paras ystävänsä. Sen toisen naisenhan se kuuluisi olla, eikä minun.
ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi et voi tehdä itsestäsi onnellista?
Tuntuu arvottomalta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä kirjoittaja tuntuu siltä jankkaaja mieheltä joka teeskentelee naista. Sama kuin flirttiketjussakin ja rupsahtaminen kuvottaa-ketjussa. Se että korostaa sukupuolta on yleensä ensimmäinen merkki teeskentelystä. Naisvihaajamies pahinta laatua. Kirjoittaa lässyttävää kieltä mitä kukaan aikuinen nainen ei käytä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä kirjoittaja tuntuu siltä jankkaaja mieheltä joka teeskentelee naista. Sama kuin flirttiketjussakin ja rupsahtaminen kuvottaa-ketjussa. Se että korostaa sukupuolta on yleensä ensimmäinen merkki teeskentelystä. Naisvihaajamies pahinta laatua. Kirjoittaa lässyttävää kieltä mitä kukaan aikuinen nainen ei käytä.
Olen ihan nainen kyllä. Mutta minulla oli aika voimakas isäsuhde lapsena, joten ehkä sieltä on jäänyt miehiäkin puolustava asenne, vaikka olenhan mä tässä sitä miestä sanonut ipanaksi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinä uskot rakkauteen. Mutta tässä sitä ei nyt ollut. Johdatus toi miehen elämääsi, mutta kaiken tarkoitus ei ollutkaan rakkaustarina, vaikka niin toivoit. Tarkoitus oli jotain muuta. Eli kuka tuo mies oli sinulle? Ei suuri rakkautesi, vaan ehkä joku, joka opetti sinulle mitä se suuri rakkaus voi olla. Tai ehkä hänen roolinsa oli opettaa sinulle jotain muuta tunteistasi tai itsestäsi. Tai ehkä kohtaamisenne lopullinen tarkoitus ei vielä ole näkyvissä.
Jotain tämmöistä on varmaan mahdollista, mutta onpa tylsää :( Te kaikki muut menette naimisiin ja mulla on vain tällaisia kokemuksia miesten kanssa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myötätuntoni. Minut torjui yksi parhaista ystävistäni noin puoli vuotta sitten. Nykyisin hän on varattu ja olen yhä katkera 😭Varmaan pitäisi yrittää päästä tästä yli pikkuhiljaa...
Jos ei tykkää sinusta naisena eikä kaverina se ei ole hänen syy. Ei hän voi tunteita pakottaa sinua kohtaan, etsi toinen. Jos hän haluaisi olla sinun kanssa hän olisi. Masennus ei johdu siitä että sinut torjutaan, me kaikki olisimme muuten masentuneita. Masennus on käsittelemättömiä tunteita ja huonoa itsetuntemusta. Et ole rehellinen itsellesi tai et näe omaa osuutta toisen torjuntaan. Miksi et ole puhunut asiasta suoraan miehen kanssa? Tälläiset terapiaketjut ei auta koska täällä on vääristynyt totuus eli vain sinun omat ajatukset ja virheelliset kehäpäätelmät. Kukaan ei voi mennä sen miehen päähän, ei paraskaan terapeutti. Itse näet välinne värittyneesti. Kieltämäsi totuus yrittää päästä pintaan sinussa eikä se muutu jauhamalla paskaa vieraille ihmisille. Mies ei välitä sinusta ja sinun pitää tunnustaa se itselle. Et voi syyttää toista siitä ettet herätä hänessä tunteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, haluatko olla onnellinen vai et? Jos et, voit jatkaa tunteidesi vatvomista vaikka maailman tappiin saakka ja kukaan täällä olevista ihmisitä ei voi sinua auttaa. Jos taas haluat olla onnellinen, niin hyväksyy tilanteen, ymmärrät ettei ihmissuhteissa ole koskaan takuuta ja jätät suhteen taaksesi. Jos te olisitte kuuluneet yhteen, te olisitte yhdessä. Jos miestä ei kiinnosta, et voi asialle muuta kuin hyväksyä sen. Sinun pitää ottaa vastuu omista tunteistasi ja myöntää että olet itse saanut itsesi tähän tilanteeseen ja olet ainoa ketä sinut tilanteesta voi saada pois. Miehen syyttely ei auta yhtään, koska hänen ei tarvitse olla sinun kanssasi vaikka sinusta tuntuu pahalta.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei tykkää sinusta naisena eikä kaverina se ei ole hänen syy. Ei hän voi tunteita pakottaa sinua kohtaan, etsi toinen. Jos hän haluaisi olla sinun kanssa hän olisi. Masennus ei johdu siitä että sinut torjutaan, me kaikki olisimme muuten masentuneita. Masennus on käsittelemättömiä tunteita ja huonoa itsetuntemusta. Et ole rehellinen itsellesi tai et näe omaa osuutta toisen torjuntaan. Miksi et ole puhunut asiasta suoraan miehen kanssa? Tälläiset terapiaketjut ei auta koska täällä on vääristynyt totuus eli vain sinun omat ajatukset ja virheelliset kehäpäätelmät. Kukaan ei voi mennä sen miehen päähän, ei paraskaan terapeutti. Itse näet välinne värittyneesti. Kieltämäsi totuus yrittää päästä pintaan sinussa eikä se muutu jauhamalla paskaa vieraille ihmisille. Mies ei välitä sinusta ja sinun pitää tunnustaa se itselle. Et voi syyttää toista siitä ettet herätä hänessä tunteita.
En halua syyllistää häntä, koska syytä hänessä minusta on. Haluaisin hänen näkevän ne syyt minun kannaltani, miksi hän toimi väärin juuri minua kohtaan, mutta minulla ei ole sydäntä tehdä sitä hänelle. Tiedän, ettei hänelläkään ole liian helppoa. Ei edes naisten kanssa. Sehän tässä just rassaakin. Jos on kokenut nuoret naiset jotenkin julmina, niin itsekin sitä kyllä on.
Toisekseen en usko, että mies tunnistaa itsekään omat motiivinsa kovin hyvin. Veikkaanpa, että hän valehtelee itselleen. Ei sellaiselta saa mitään ahaa-vastauksia mihinkään, vaan samaa sekoittavaa puuroa, jota hän alusta asti onkin tarjoillut.
Luulin, että hän näkisi tuskani ja sanoisi edes jotain. Ainoa, mitä hän sanoi oli vähän niin kuin että en tarkoittanut. Mitä väliä, jos et, kun satutit, mutta et edes kysy mitä teit väärin, että satutit. Hän vaikutti niin henkistyneeltä, että tuollaisen kysyminen onnistuisi, mutta ei sitten tosipaikan tullen onnistukaan. Harvalta toki onnistuu.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, haluatko olla onnellinen vai et? Jos et, voit jatkaa tunteidesi vatvomista vaikka maailman tappiin saakka ja kukaan täällä olevista ihmisitä ei voi sinua auttaa. Jos taas haluat olla onnellinen, niin hyväksyy tilanteen, ymmärrät ettei ihmissuhteissa ole koskaan takuuta ja jätät suhteen taaksesi. Jos te olisitte kuuluneet yhteen, te olisitte yhdessä. Jos miestä ei kiinnosta, et voi asialle muuta kuin hyväksyä sen. Sinun pitää ottaa vastuu omista tunteistasi ja myöntää että olet itse saanut itsesi tähän tilanteeseen ja olet ainoa ketä sinut tilanteesta voi saada pois. Miehen syyttely ei auta yhtään, koska hänen ei tarvitse olla sinun kanssasi vaikka sinusta tuntuu pahalta.
En ole itse saattanut, hänen olisi pitänyt kysyä minulta mitä hän teki väärin, jotta satutti minua, jos hän oikeasti olisi halunnut lohduttaa minua ja näyttää että välittää minusta ja auttaa minut pois siitä, mihin hän minut saattoi. Olin niin tyhmä, että lankeain siihen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvasin että oot nainen. Siinä vaiheessa kun saat 135. kerran pakit, ei se tunnu läheskään yhtä pahalta kuin eka kerta
Vain mies voi olla niin sosiaalisesti vajaa ettei käsitä, miten iso ero on tulla torjutuksi oikeasti tuntemansa miehen taholta kuin tulla torjutuksi jossain baarissä 123. kerran tuntemattoman naisen taholta :D Todella merkittävä ero noiden kahden välillä.
Ap:lle: tsemppiä <3 Tiedän omakohtaisesti miten paha paikka tuo on. Vanhan sanonnan mukaan, se kestää aikansa.
Vai niin. No, sä olet ilmeisesti todella sosiaalisesti vajaa, kun et ole koskaan kuullut ns. "friend zonesta", johon todella monet miehet ovat joutuneet. Ihan heidän tuntemiensa naisten tahoilta.
Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin "friend zone". Ei kukaan pakota siellä olemaan aina voi lähteä tilanteesta pois jos noin hankalaa on tai sitten vain hyväksyä tilanne että se on tämä. Joku päivä hänellä on toinen ja sinun joko tulee hyväksyä se, päästä yli siitä tai kylmästi lähteä hernepussi nenässä pois kun " tuhlasin aikaa häneen" selityksellä. Ei kukaan sinua vaadi tai käske moisessa tilanteessa olemaan...
Niin juuri, näin naiselle! Mies se vain kokee, että yhyy, olen friend zonella, mutta pyörinpä tässä jos kuitenkin saisin joskus pillua. Nainen haluaa tulla rakastetuksi ja ymmärtää tuossa kohdassa kerätä kimpsunsa ja kampsunsa ja häipyä.
ap
Aika ironista, että haukut miehiä jotka tuskailevat yksipuolisen rakkauden kanssa, kun sinä teet samoin, ja valitat AV:lla siitä. Sinulta ei heru sympatiaa, sinä vain pilkkaat. Ansaitset siis itsekin vain pilkkaa, etkä yhtään sympatiaa.
Voihan kyynel. Kannanttaisko päästää irti, läheisriippuvainen?
Kukaan _ ei kukaan_ tee sinua onnelliseksi ennenkuin olet itse itsesi kanssa sinut. Nyt vaan riiput jossain mikä on ihan turhaa. Hanki elämä!
Vierailija kirjoitti:
Voihan kyynel. Kannanttaisko päästää irti, läheisriippuvainen?
Kukaan _ ei kukaan_ tee sinua onnelliseksi ennenkuin olet itse itsesi kanssa sinut. Nyt vaan riiput jossain mikä on ihan turhaa. Hanki elämä!
Mikset lukenut tätä?:
Vierailija kirjoitti:
On sanottu alan ammattilaisten taholta (psykologit, jne), että itsensä rakastaminen EI edes ole mahdollista ellei ole joskus ollut ihmisiä, jotka olisivat itseä rakastaneet. On mahdotonta rakentaa itsetunto täysin tyhjiössä.
Siksipä nuo 'opettele ensin tykkäämään itsestäni' kuulostavat irvokkailta, koska ei osaa rakastaa ellei ole saanut vastarakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Voihan kyynel. Kannanttaisko päästää irti, läheisriippuvainen?
Kukaan _ ei kukaan_ tee sinua onnelliseksi ennenkuin olet itse itsesi kanssa sinut. Nyt vaan riiput jossain mikä on ihan turhaa. Hanki elämä!
Jos mies kysyisi mikä minua satutti ja jaksaisi ja haluaisi sen kuulla niin sitten luulenkin, että voisin jatkaakin. Toisaalta en ollut ennen hahmottanutkaan, että tuota tarvitsen. Vaikken sitä saisi, niin helpottaa hiukan ajatella, että tuota haluaisin. Onhan se aika paljon vaadittu kyllä nykyaikana, mutta samaa vaadin itseltänikin, jos särkisin (vahingossakaan tai saati itsekkyyksissäni) toisen, josta kuitenkin pidän, sydämen.
ap
Kannattais jokaisen torjutun pestä alapäänsä ja lähteä iltamiin. Aina voi onnistua mutta ei tietenkään jos ei lähde mihinkään.
Sinä uskot rakkauteen. Mutta tässä sitä ei nyt ollut. Johdatus toi miehen elämääsi, mutta kaiken tarkoitus ei ollutkaan rakkaustarina, vaikka niin toivoit. Tarkoitus oli jotain muuta. Eli kuka tuo mies oli sinulle? Ei suuri rakkautesi, vaan ehkä joku, joka opetti sinulle mitä se suuri rakkaus voi olla. Tai ehkä hänen roolinsa oli opettaa sinulle jotain muuta tunteistasi tai itsestäsi. Tai ehkä kohtaamisenne lopullinen tarkoitus ei vielä ole näkyvissä.