Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kun KUKAAN ei auta...

Vierailija
26.02.2016 |

Tuntuu vaan että on niin yksin. Hassuinta on se, etten edes tiedä mikä on vialla. Mulla on ihana, 7 kuukauden ikäinen lapsi, jonka kanssa ollaan kotona. Lapsi nukkuu kyllä öisin, mutta heräilee paljon. Päivisin ollaan aina vaan kotona kaksistaan, ulkoillaan joka päivä tunti-kaksi, siivoillaan, leikitään, halitaan, nukutaan... Kun mies tulee illalla kotiin, niin saisin hänen autolla lähteä mihin vaan, muttakun ei ole mitään mihin lähteä! Ei oikein ketään ystäviä, joita viitsisi lapsen kanssa nähdä.. Pari kertaa viikossa käyn salillla, jos jaksan. En uskalla tehdä edes kovin pitkiä vaunulenkkejä vauvan kanssa, sillä hän nukkuu vaunuissa ulkona ja itse yritän nukkua aina samaan aikaan, että pysyn järjissäni ja saan edes joskus unta. Parisuhde on ihan perseestä. Miehen kanssa vaan keskenämme riidellään, arki on pelkkää vauvan hoitoa, yhteistä aikaa meillä ei ole IKINÄ. Yhden kerran mummi tuli hoitamaan lasta ja se oli katastrofi. Viime yönä olisin saanut nukkua, kun lapsi nukkui yllättävän hyvin, mutta valvoin KOKO YÖN murehtien ja itkien. Itkin yksinäisyyttä, pelkoa siitä ettei rahat riitä, pelkoa siitä että olen paska äiti, mitä jos lapsi tulee 15 vuoden päästä sanomaan etten ansaitsisi olla äiti...
Ulkoisesti olen sosiaalinen, työssäni menestynyt. Minulla on ystäviä, en vain kelleen uskalla tai kehtaa kertoa mitä ajattelen. Tuntuu jotenkin katkeralta kaikkia kohtaan. On sukulaisia, jotka kuorivat ns. kermat kakusta, leikittävät meidän ihanaa kaunista lasta, mutta eivät tarjoa hoitoapua ikinä. Mies äyskii vaan kun kotona ei ole joka päivä pyykit pestynä ja lämmin ruoka odottamassa häntä. En tiedä mikä on vialla, kun tavallaan mikään ei ole vialla, ja silti itken yksin öisin, kirjoitan päiväkirjaan että auttakaa joku.
Mietin jo, että uskaltaisinko soittaa jollekkin.. vaikka neuvolaan perhetyöntekijälle. Mutta en taida uskaltaa. Mitä hekin voisivat minua auttaa, kun ei meillä ole mitään oikeaa hätää. :(

Kommentit (32)

Vierailija
1/32 |
26.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei pahaan oloon aina tarvitse tietää syytä. Pyydä neuvolasta keskusteluapua, niin pääset ehkä jyvälle siitä mitä haluaisit/tarvitsisit.

Vierailija
2/32 |
26.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä teet tuon ikäisen lapsen kanssa ulkona tunnin tai pari näin talvella? Minulla vähän vanhempi enkä osaa oikein olla hänen kanssa ulkona, käydään kiikkumassa vähän ja siinä se.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/32 |
26.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Perhekerhoon kannattaa mennä. Siellä on muitakin samassa tilanteessa olevia.

Vierailija
4/32 |
26.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hormonit, synnytyksen jälkeinen masennus

Vierailija
5/32 |
26.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä teet tuon ikäisen lapsen kanssa ulkona tunnin tai pari näin talvella? Minulla vähän vanhempi enkä osaa oikein olla hänen kanssa ulkona, käydään kiikkumassa vähän ja siinä se.

Vähän riippuu aina päivästä, onko paljon pakkasta/tuulista. Usein käydään vaunuilla vaan kävelemässä puolisen tuntia- 40 min ja sitten pysähdytään leikkikentälle kiikkumaan tms. Joskus otan vauvan kantoreppuun ja lähdetään metsään kävelemään, ihmetellään puita ja katsellaan kaikkea siellä näkyvää mielenkiintoista.. :) Saatetaan päivän aikana tehdä kaksi tälläistä noin tunnin ulkoilua.

Ap

Vierailija
6/32 |
26.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miks muiden pitäisi hoitaa teidän lasta? Olisiko todellisuuskatsaus molemmille tarpeen? Kyllä sitä yhteistä aikaa on, kun aan järjestää. Vauva nukkuu joskus ja kotoa ei tarvitse poistua. Tahtoasioita. Moni pilaa suhteensa pysyvästi omalla hedonismillaan, kun tahdotaan nukkua yhtä paljon kuin ennenkin. Lapset nyt heräilee yöllä. Meillä vielä 4 vuotiaanakin. 6-7 tuntia riittää ihan hyvin aikuiselle unta. Loppu on sitten sitäparisuhdeaikaa. Jutelkaa mitä teille kuuluu, mitkä fiilikset on ja koskekaa toisianne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/32 |
26.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä teet tuon ikäisen lapsen kanssa ulkona tunnin tai pari näin talvella? Minulla vähän vanhempi enkä osaa oikein olla hänen kanssa ulkona, käydään kiikkumassa vähän ja siinä se.

Vähän riippuu aina päivästä, onko paljon pakkasta/tuulista. Usein käydään vaunuilla vaan kävelemässä puolisen tuntia- 40 min ja sitten pysähdytään leikkikentälle kiikkumaan tms. Joskus otan vauvan kantoreppuun ja lähdetään metsään kävelemään, ihmetellään puita ja katsellaan kaikkea siellä näkyvää mielenkiintoista.. :) Saatetaan päivän aikana tehdä kaksi tälläistä noin tunnin ulkoilua.

Ap

Hyvä ! Ulkoilu raittiissa ilmassa tekee hyvää. Silloin kun mun poika oli vauva ni mulla kans rutiiniin kuului parin tunnin ulkoilut päivittäin. Jotkut äidit ei ymmärrä ulkoilun tärkeyttä kun on loska keli tai ei itseään huvita, mutta mun mielestä lasten kanssa pitää ulkoilla. Tekee hyvää molemmille. Eri asia jos pakkasta yli 10 tai liikaa hellettä (heh ei oo Suomessa ollut vähään aikaan )

Suosittelen että menet johonkin äiti lapsi ryhmään missä näet äitejä ja saat vertaistukea tai sitten neuvolaan soittoa niin auttavat varmasti.

Vierailija
8/32 |
26.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miks muiden pitäisi hoitaa teidän lasta? Olisiko todellisuuskatsaus molemmille tarpeen? Kyllä sitä yhteistä aikaa on, kun aan järjestää. Vauva nukkuu joskus ja kotoa ei tarvitse poistua. Tahtoasioita. Moni pilaa suhteensa pysyvästi omalla hedonismillaan, kun tahdotaan nukkua yhtä paljon kuin ennenkin. Lapset nyt heräilee yöllä. Meillä vielä 4 vuotiaanakin. 6-7 tuntia riittää ihan hyvin aikuiselle unta. Loppu on sitten sitäparisuhdeaikaa. Jutelkaa mitä teille kuuluu, mitkä fiilikset on ja koskekaa toisianne.

Ehkä näin sitten. Meillä lapsi heräilee puolen tunnin välein, joten vaikea iltaisin on järjestää yhteistä aikaa kun pitää aina 30-40 min välein olla rauhoittamassa lasta ja nukuttamassa uudelleen. Paremmin sitten rauhoittuu kun nostan viereeni nukkumaan. Mutta ehkä minä sitten olen liian hedoisitinen äidiksi.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/32 |
26.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa tutulta tuo lastenhoito asia. Tavallaan kaikki on hyvin, mutta stressiä pukkaa.

Kun lapsesi oppii kävelemään (NOIN vuoden iässä) niin hän pystyy myös pikku hiljaa leikkimään muiden lasten kanssa paremmin. Ehkä tuolloin tutustut muihin äiteihin vielä helpommin ja saat myös "vertaistukea". Toki sitten alkaa se lapsen perässä juokseminen, niin rauhallisiin kahvilahetkiin olisi kiva saada lapselle hoitaja siksi aikaa.

Oletko saanut nukuttua univelkaa takaisin? Jos isä auttaa lapsen yöajan hoidossa ainakin välillä niin voisit nukkua yöllä, se olisi suuri apu omaan jaksamiseen. (Jos nukahtaminen on hankalaa niin vaikka melatoniini avuksi, toki kannattaa kysyä vaikka lääkäriltä ensin sopiiko itselle).

Vierailija
10/32 |
26.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lähde muiden äitien ilmoille. Ei ole kivaa kökkiä yksin kotona koko päivää. Etsikää avoin päiväkoti, perhekahvila tms, josta löytyy samassa jamassa olevaa seuraa. 

Monesti vauvoja ei sukulaiset halua kinuta hoitoon, koska ajatellaan, ettei äiti halua luopua vauvastaan. Kannattaa kysyä suoraan. 

Ja sit tärkein asia: Menkää samalle puolelle miehesi kanssa! (sori huono finglish) Ette te oo toistenne vihollisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/32 |
26.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miks muiden pitäisi hoitaa teidän lasta? Olisiko todellisuuskatsaus molemmille tarpeen? Kyllä sitä yhteistä aikaa on, kun aan järjestää. Vauva nukkuu joskus ja kotoa ei tarvitse poistua. Tahtoasioita. Moni pilaa suhteensa pysyvästi omalla hedonismillaan, kun tahdotaan nukkua yhtä paljon kuin ennenkin. Lapset nyt heräilee yöllä. Meillä vielä 4 vuotiaanakin. 6-7 tuntia riittää ihan hyvin aikuiselle unta. Loppu on sitten sitäparisuhdeaikaa. Jutelkaa mitä teille kuuluu, mitkä fiilikset on ja koskekaa toisianne.

Voi jeesus tätä empatian määrää.

Itsellä on kolme lasta ja todellakin tiedän että kaikki lapset eivät ole samanlaisia ja kaikkien vauvojen kanssa ei saa nukuttua öitä eikä myöskään päivällä välttämättä saa nukuttua univelkoja pois. Itse jouduin pärjäilemään huonounisen vauvan kanssa ilman että sain koskaan nukkua univelkoja takaisin ja nyt 12 v kuluttua kärsin vieläkin vakavasta unihäiriöstä.

Ymmärrän todellakin ap:tä, varsinkin kun hänellä on rasitteenaan huono parisuhde ja mahdollisesti myös synnytyksen jälkeinen masennus. (Että joku kehtaa tällaisessa tilanteessa puhua hedonismista!)

Ap todellakin tarvitsisi jonkun tuekseen tähän tilanteeseen. Kenenkään etu ei ole että vauvan äiti uupuu ja masentuu.

Vierailija
12/32 |
26.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miks muiden pitäisi hoitaa teidän lasta? Olisiko todellisuuskatsaus molemmille tarpeen? Kyllä sitä yhteistä aikaa on, kun aan järjestää. Vauva nukkuu joskus ja kotoa ei tarvitse poistua. Tahtoasioita. Moni pilaa suhteensa pysyvästi omalla hedonismillaan, kun tahdotaan nukkua yhtä paljon kuin ennenkin. Lapset nyt heräilee yöllä. Meillä vielä 4 vuotiaanakin. 6-7 tuntia riittää ihan hyvin aikuiselle unta. Loppu on sitten sitäparisuhdeaikaa. Jutelkaa mitä teille kuuluu, mitkä fiilikset on ja koskekaa toisianne.

Ehkä näin sitten. Meillä lapsi heräilee puolen tunnin välein, joten vaikea iltaisin on järjestää yhteistä aikaa kun pitää aina 30-40 min välein olla rauhoittamassa lasta ja nukuttamassa uudelleen. Paremmin sitten rauhoittuu kun nostan viereeni nukkumaan. Mutta ehkä minä sitten olen liian hedoisitinen äidiksi.

Ap

Puolen tunnin välein heräily takuulla uuvuttaa äidin kuin äidin vähitellen. Jos ihminen ei saa yhtämittaista unta riittävästi, hän ei ehdi yön aikana saavuttaa syvän ja rentouttavan unen vaihetta eikä elimistö palaudu riittävästi. Olisi tärkeää että saisit nukuttua riittävästi. Hyvä idea jutella jonkun kanssa asiasta ennen kuin väsyt liikaa.

Tuo edellinen vastaaja oli aikamoinen törppö.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/32 |
26.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tutulta tuo lastenhoito asia. Tavallaan kaikki on hyvin, mutta stressiä pukkaa.

Kun lapsesi oppii kävelemään (NOIN vuoden iässä) niin hän pystyy myös pikku hiljaa leikkimään muiden lasten kanssa paremmin. Ehkä tuolloin tutustut muihin äiteihin vielä helpommin ja saat myös "vertaistukea". Toki sitten alkaa se lapsen perässä juokseminen, niin rauhallisiin kahvilahetkiin olisi kiva saada lapselle hoitaja siksi aikaa.

Oletko saanut nukuttua univelkaa takaisin? Jos isä auttaa lapsen yöajan hoidossa ainakin välillä niin voisit nukkua yöllä, se olisi suuri apu omaan jaksamiseen. (Jos nukahtaminen on hankalaa niin vaikka melatoniini avuksi, toki kannattaa kysyä vaikka lääkäriltä ensin sopiiko itselle).

Toisaiseksi en oikein ole saanut nukuttua. Meillä isä ei hoida yhtään noissa yöhoidoissa, sekin on ehkä yksi suuri syy tähän omaan stressiin ja pettymykseen ja riitelyyn. Tekee pitkää työpäivää, ja lisäksi ajoittain toiseen työpaikaan ylimääräisiä ilta- ja yövuoroja, joten hän ei suostu valvomaan öitä. Jonkun mielestä tässä olisi varmaan "keskustelun paikka", mutta en JAKSA, en enää jaksa tuhlata energiaa miehen kanssa keskusteluun, kun ei se auta. Pitää vain yrittää kovasti nukkua aina päivisin, kun vauva nukkuu yleensä n. 1-1.5 tunnin päikkärit, vaikka usein se unen saanti onkin vaikeaa.. Ehkä otan selvää tuosta melatoniinista!

Ap

Vierailija
14/32 |
26.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miks muiden pitäisi hoitaa teidän lasta? Olisiko todellisuuskatsaus molemmille tarpeen? Kyllä sitä yhteistä aikaa on, kun aan järjestää. Vauva nukkuu joskus ja kotoa ei tarvitse poistua. Tahtoasioita. Moni pilaa suhteensa pysyvästi omalla hedonismillaan, kun tahdotaan nukkua yhtä paljon kuin ennenkin. Lapset nyt heräilee yöllä. Meillä vielä 4 vuotiaanakin. 6-7 tuntia riittää ihan hyvin aikuiselle unta. Loppu on sitten sitäparisuhdeaikaa. Jutelkaa mitä teille kuuluu, mitkä fiilikset on ja koskekaa toisianne.

Mielenkiintoinen mielipide. Lopusta olen samaa mieltä, että jutelkaa toistenne kanssa tunteistanne.

Mutta jotenkin ajatellaan, että miehen ei niinkään tarvitse hoitaa vauvaa yöllä. Olisi silti hyvä, että äitikin saisi nukuttua kokonaisia öitä välillä. Lisäksi äidin harteilla on kokonaan raskausajan ja synnytyksen jälkeinen hormonitoiminnan muutos kehossa. Joskus miehen tuki tulee tarpeeseen (vaikka nyt joku tulee kommentoimaan, että on sitä ennenkin pärjätty ja että on yksinhuoltajia). Sanon tämän koska tiedän että on myös miehiä jotka auttavat vaimojaan.

T. Ei ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/32 |
26.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miks muiden pitäisi hoitaa teidän lasta? Olisiko todellisuuskatsaus molemmille tarpeen? Kyllä sitä yhteistä aikaa on, kun aan järjestää. Vauva nukkuu joskus ja kotoa ei tarvitse poistua. Tahtoasioita. Moni pilaa suhteensa pysyvästi omalla hedonismillaan, kun tahdotaan nukkua yhtä paljon kuin ennenkin. Lapset nyt heräilee yöllä. Meillä vielä 4 vuotiaanakin. 6-7 tuntia riittää ihan hyvin aikuiselle unta. Loppu on sitten sitäparisuhdeaikaa. Jutelkaa mitä teille kuuluu, mitkä fiilikset on ja koskekaa toisianne.

Ehkä näin sitten. Meillä lapsi heräilee puolen tunnin välein, joten vaikea iltaisin on järjestää yhteistä aikaa kun pitää aina 30-40 min välein olla rauhoittamassa lasta ja nukuttamassa uudelleen. Paremmin sitten rauhoittuu kun nostan viereeni nukkumaan. Mutta ehkä minä sitten olen liian hedoisitinen äidiksi.

Ap

Hei, pistät oman likaisen paitasi sinne lapsen sänkyyn niin nukkuu paremmin. Jos imetät niin lopeta yösyötöt vähintäänkin. Alkuun hankalaa, mutta lopussa kiitos seisoo. Parin viikon päästä nukkuu yönsä ainakin muutaman tunnin pätkissä. Toinen vaihtoehto on se, että lapsi on oikeasti nälkäinen, jos olet lopettanut yösyötöt liian aikaisin. Silloin se tarvitsee tietty ruokaa, että nukkuu rauhassa. Nämä on niin lapsikohtaisia juttuja, että milloin yösyötöt voi lopettaa. Mutta joku syy sillälapselka on heräillä. Jos vain kiinni äidissä, vieroita. Äläkä nuku päivisin lapsen vieressä. Ei muuten osaa nukkua yöllä ilman sinua.

Vierailija
16/32 |
26.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuolta itsestänikin on tuntunut kotona vauvan kanssa. Ei se vaan ole kaikkien juttu. Yllättävän paljon se helpottaa, että saa edes hetken jutella jonkun aikuisen kanssa, joten kahvilatreffejä kannattaa sopia muiden mammalomalaisten kanssa, melkein kenen vaan. Teitä on muitakin joilla tuntuu että seinät kaatuu päälle ja moni olisi vain tyytyväinen jos ehdottaisit kahvilla käyntiä. Esimerkiksi facebookista löytyy ne hätäkahvit -ryhmät ja varmasti muitakin äiti-ryhmiä. Kannattaa myös mennä niihin kerhoihin mukaan, vaikka tuntuisikin että mitä järkeä vauvaa on raahata niihin. Ei mitään, mutta itselle se on aivan älyttömän helpottavaa! Päivä kerrallaan ja sovit vain niitä tapaamisia seuraaville päiville ja menet kaikkiin muksujumppiin ja kaikkiin mahdollisiin. Silloin kun tunnelma on tuo, on paras olla mahdollisimman paljon pois kotoa.

Vierailija
17/32 |
26.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miks muiden pitäisi hoitaa teidän lasta? Olisiko todellisuuskatsaus molemmille tarpeen? Kyllä sitä yhteistä aikaa on, kun aan järjestää. Vauva nukkuu joskus ja kotoa ei tarvitse poistua. Tahtoasioita. Moni pilaa suhteensa pysyvästi omalla hedonismillaan, kun tahdotaan nukkua yhtä paljon kuin ennenkin. Lapset nyt heräilee yöllä. Meillä vielä 4 vuotiaanakin. 6-7 tuntia riittää ihan hyvin aikuiselle unta. Loppu on sitten sitäparisuhdeaikaa. Jutelkaa mitä teille kuuluu, mitkä fiilikset on ja koskekaa toisianne.

Mielenkiintoinen mielipide. Lopusta olen samaa mieltä, että jutelkaa toistenne kanssa tunteistanne.

Mutta jotenkin ajatellaan, että miehen ei niinkään tarvitse hoitaa vauvaa yöllä. Olisi silti hyvä, että äitikin saisi nukuttua kokonaisia öitä välillä. Lisäksi äidin harteilla on kokonaan raskausajan ja synnytyksen jälkeinen hormonitoiminnan muutos kehossa. Joskus miehen tuki tulee tarpeeseen (vaikka nyt joku tulee kommentoimaan, että on sitä ennenkin pärjätty ja että on yksinhuoltajia). Sanon tämän koska tiedän että on myös miehiä jotka auttavat vaimojaan.

T. Ei ap

Minun mieheni hoitaa kaikki yösyötöt meidän nuorimman kanssa, vaikka tekeekin pitkää päivää ja valvoo myöhään, että vielä isojenkin nukkumaanmenon jälkeen olisi hetki yhdessä. Lapsi nyt 1,5v ja herää 3-4 kertaa yössä. Mies on hoitanut vauvasta asti tämän kolmannen. Normaali mies kyllä osallistuu edes päivisin, jos ei yöllä. Mutta yleensä mammoilta saattaa siinä hormonimyrskyssä unohtua kokonaan kiitollisuus sitä leipää kohtaan, mitä mies tuo taloon. Tämä kyllä jää hiertämään parisuhdetta. Mieskin jaksaa yrittää ja ladata kaikkensa perheelleen, kun kokee itsensä arvostetuksi ja rakastetuksi. Että hänenkin raatamisensa on oikeasti kaikille tärkeää ja vaimo muistaa tämän. Menee molempiin suuntiin tämä työpanoksen arvostainen.

Vierailija
18/32 |
26.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarinasi on kuin omasta elämästäni ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, kaikki tuntui todella raskaalta ja miehen kanssa oli vaikeaa.

Nyt yli kymmenen vuoden kuluttua tuntuu oma silloinen käytös ja tuntemukset todella oudoilta, uskon, että suurin syy niihin oli ihan vain se elämänmuutos minkä lapsi tuo mukanaan.

Myös miehelle se on iso asia,vaikka käytännössä näyttäisi, että miehen elämä ei juurikaan muutu, siinähän se vain jatkaa töissä käyntiä eikä miehen tarvitse sitä eikä tätä jne.

Meidän suhteemme pelasti se,että olemme pohjimmiltamme ihan järkeviä ihmisiä ja pystyimme loppujen lopuksi keskustelemaan omista tuntemuksistamme syyttelemättä toista.

Huomasin myös, kuinka paljon ulkoa tulevat paineet vaikuttivat.

Koin esimerkiksi että miehen pitäisi pitkän työpäivän jälkeen vielä lapsen kanssa olon lisäksi hoitaa vähän kotitöitä, minun pitäisi harrastaa sitä taikka tätä,parisuhdeaikaa olisi oltava (tottakai upeaa seksiä myös) ja kaiken pitäisi olla tiptop.

Suurin osa noista asioista on sitä mitä joka tuutista tuputetaan, ei itsestäni lähtöisin.

Mies taas koki tekevänsä parhaansa huolehtimalla perheen toimeentulosta raataen niska limassa ja kotona odotti se nalkuttava akka joksi vannoin etten koskaan muutu.

Neuvoksi antaisin sen,että ole itsellesi armollinen;olet varmasti hyvä äiti, kuulostele mitä oikeasti haluat ja keskustelkaa yrittäen ymmärtää toisenkin kannalta asioita :)

Jos tuntuu että haluat ulkopuolista apua, kannattaa vaikka neuvolassa puhua asiasta, sieltä kyllä neuvoja löytyy.

Vierailija
19/32 |
26.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap tässä.

Kiitos teille asiallisista vastauksista. Tehtiin tuossa aamulla lapsen kanssa pieni happihyppely, ja nyt pari kuppia vahvaa kahvia, ja hieman jo olo helpottaa.

Erityisesti viesti nro 18, kiitos sinulle. Paljon on varmasti kyse juuri niistä paineista. Meillä mies on minua muutaman vuoden vanhempi, hänen tuttavapiirisään useat pariskunnat ovat saaneet lapsia samoihin aikoihin, itselläni taas lähes kaikki ystävät ovat vielä lapsettomia. Päivittäin saan kuulla kuinka mies kertoo mitä kaikkea nuo ystävänsä vaimot vauvojen kanssa tekevät ja harrastavat. Meillä ei ole ollut oikein mahdollisuutta ilman autoa lähteä mihinkään, kun asutaan sen verran korvessa ettei koko kaupungissa kulje bussit. Olen itse askarrellut lapselle erilaisia "loruttelu"-kortteja ja kuvia, joihin olen kirjoittanut laulujen sanoja jotta itse oppisin. Niitä laulellaan aina ja leikitään :D

Vaikka mies ei yöherätyksiä hoida, niin olen kyllä hänelle kiitollinen. Kaiken vapaa-aikansa viettää meidän kanssa kotona, vaikkakin usein meillä riitaa tuleekin juuri siitä, kumpi siivoaa, hän en tunnu ymmärtävän miten minulla ei jää aikaa joka päivä pestä pyykkiä, tehdä ruokaa, käydä kävellen kaupassa... En vain jaksa. Pari-kolme kertaa viikossa pääsisin esim. salile, uimahallille tms, mutta väsymys kun painaa.. tuntuu kuin koko kropassa olisi krapula.

Pitää yrittää miettiä, miten tuon vauvan saisi ehkä nukkumaan paremmin! :) Jokin unikoulu-tyyppinen kokeilu voisi tulla tarpeeseen, pitää tänään vähän tutkailla asiaa..

Vierailija
20/32 |
26.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletko sä kysynyt apua joltain? Jokuhan voisi tulla vaikka päivällä hoitamaan lasta ja sä saisit nukkua.

Mä olen tarjoutunut monet kerrat yhdelle kaverilleni, mutta hän ei luota muhun. Ei luota kehenkään. Oma mieskin on kiikun kaakun. Hän vain haluaa itse hoitaa lapsensa ja on totaallisen väsynyt.

Mä uskoisin, että monikin voisi hoitaa sun lasta sen aikaa, että sä saat ladattua akkuja.

Ja kuulostat todella hyvältä äidiltä jo teidän ulkoilujen takia, joten aivan turha miettiä mitä lapsi ajattelee myöhemmin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kuusi kahdeksan