Miten suhtaudutte ystävään, joka matkii tai varastaa ideoitasi?
Esimerkkinä: Keskustelet ystävän kanssa aiheesta, ja kerrot jotain josta olet innoissasi. Seuraavana päivänä ystävä postaa tästä asiasta facebookiin.
Omasta mielestäni hän ottaa ideoita suoraan minulta, ja minua tämä häiritsee. Miten te muut suhtaudutte tähän? Mitä tekisitte?
Kommentit (268)
En lukenut kuin osan ketjua, mutta minun ex mies matki minua osoittaakseen olevansa parempi kuin minä!! Ex oli käynyt isänsä kanssa juupas eipäs tappelua ja asetti minut isänsä paikalle. Tajusin liian myöhään mistä oli kyse ja että hän todella nollaa minua. Kymmenisen vuotta siihen meni, kunnes otin eron.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kyse jostain tekijänoikeusrikkomuksesta niin ei mitään väliä oikeasti. Ukrainassa kuollaan sotaan tälläkin hetkellä.
Höpö höpö. Juuri näytettiin töllössä kun juhlivat joulua.
Voisin kertoa, että ostan tuotteen x, jonka hinta on y. Ja senjasenvärinen.
Ja matkustan Kreetalle heinäkuussa.
Aion sisustaa uudelleen, maalata seinät ja uusia mattoja.
Enkä tekisi mitään niistä. Kunhan rupattelisin.
Ja ainahan voi sanoa, että muutin mieltäni.
Vaikka asia on pieni ja harmittava, en silti pidä matkijoista.
Kaveri teettätti VIHKISORMUKSEN samanlaisen, kun mun kummilta saama lahjasormus, kun oli näköjään pakko saada.
Samanlaisia huonekaluja jne ollut myös pakko ostaa ja vaatteita.
Mutta sitä vihkisormusta se on nyt katsellut 22v. Onkohan tajunnut?
Itse onneksi teetin ihan omanlaisen kun menin myöhemmin naimisiin. Onneksi niin päin. Ettei ihan samat. Kummilta saanutta voin pitää tai olla pitämättä. Tätä en. =D
Erään työkaverin kanssa teimme lomamatkat parina vuotena toisistamme tietämättä siten, että ensin me kävimme jossakin ja he sattuivat käymään samassa maassa joko samana vuonna tai seuraavana vuonna.. Sitten naureskellen sovimme, että kerromme etukäteen, missä käymme, niin he tietävät mennä samaan paikkaan. Tuommoinen matkiminen ei haittaa, mutta ymmärrän, jos jonkun sisustussuunnittelijan tai tatuoinnin matkiminen ärsyttää.
Yksi sukulainen matkii minua pukeutumisessa ja sitten väittää, että hän osti ensin. Myös samanlaisen sohvakaluston oli ostanut kun meillä. Mitä kaikkea....
Aloin lukioikäisenä syömään kasvisruokavaliota (kevyellä otteella, eli söin munia, juustoa ja kalaa). Joku luokkakaveri sitten mankui, että "kaikki on kohta kasvissyöjiä". No niin, eikös se sitten ole hyvä asia, että tuossa suhteessa moni matkii? Vai olisiko sen pitänyt jäädä hänen omaksi erikoisuudekseen (silloin 20 vuotta sitten ei ollut niin paljon kasvissyöjiä)?
Kaveri kävi Pariisissa, vaikka minä opiskelin valinnaisena ranskaa.
En matki ketään mutta silti saatan ostaa jotain samaa kuin tuttavalla. Joskus jopa jaamme vinkkejä hyvästä ja edullisesta tuotteesta. Se ensin ostanut on siis kokemusasiantuntija joka ei suosittele huonoja vaihtoehtoja.
Yks entinen tuttu oli kuin se hullu matkija siitä Nuori Naimaton Nainen kauhuleffasta.
Vei toisten meikkaus, hius ja vaatetyylit, miehet, varasteli kaikkea toisten kodeista, tuli yllättäen toisten kämppiin sillä asenteella että on muuttamassa tosta vaan sisään. Veti jotain päihteitä kai joten siksi harhainen tunkeilija. Sen jälkeen levitteli perättömiä juoruja, kaverit vaihtui viikon välein, haukkui kaikille kaikkia ja jatkoi toisten miesten iskemistä. Vaikka siinä tutussa ei ollut ulkonäköä, persoonaa, mitään omaa. Matki toisten jutut, puhetyylit ja naurutyylitkin!
Kannattaa oikeesti varoa tuollaisia.
Tuollaiset avauksessa mainitut esimerkit huvittuneena, kun taas esim tuo ensimmäinen kommentin tatuoinnin "omiminen" aiheuttaisi kyllä närkästystä.
Meidän työpalla toi on ihan yleistä aikuisilla. Kerroin tyhmyyttäni ennen työkavereille asioita ja mielipiteitä, kaupoissa käyntiä ym. Huomasin niiden tekevän samana päivänä aivan samoja asioita ja nolostuvan kun näkivät minut ja paljastuivat tai naurettavinta alkoivat selittää jotain keksittyä tekojuttua. Kyllä nauratti.
Minun mielestä olisi mukavaa, jos tyylitajuani ja ideoitani matkittaisiin/omaksuttaisiin :D Olisin trendsetter ja olis kiva fiilis kun mua katsottais sillä tapaa ylöspäin <3
Vierailija kirjoitti:
Kaverini larppaa valokuvaajaa, mutta omat ideat puuttuvat täysin. Jos minä julkaisen jonkin kuvan instassa, niin eiköhän kaverilta ilmesty sopivan ajan kuluttua samanlainen. Viestittelemme myös paljon ja kaveri käyttää blogissaan käyttämiäni sanoja, siis jotakin ei niin tyypillisiä. Lähinnä kylläkin huvittaa.
Mulla on ollut ihan sama tilanne toiselta luovalta alalta. Alkuun tyhmyyttäni kerroin tälle (nyt jo entiselle) "kaverilleni" kaiken osaamiseni, vaikka olin jo aiemmin huomannut tosi outoa käytöstä häneltä. Hankki mm. kalliita erikoisvälineitä sattumalta aina sen jälkeen, kun olin esitellyt omiani, kokeili ihan samoja tekniikoita ja ideoita kuin minä jne. En ollut ainoa, keneltä tämä ihminen ideoita vei ja esitteli ominaan, mutta mun kohdalla se oli selkeintä ja tämä "kaveri" oli pariinkin otteeseen kertonut, että kadehtii mun osaamista. Nykyään ei olla enää väleissä, mutta sama toiminta jatkuu ja huvikseen oon testaillut, mihin kaikkiin syötteihin tämä ihminen tarttuu. Homma on jo niin näkyvää, että muutama muukin on sen huomannut. Itseä välillä säälittää, välillä huvittaa ja välillä harmittaa hänen puolesta, kun varmasti löytäis omiakin juttuja jos vaan kokeilis niitä enemmän. Ehkä tämmöset ihmiset on vaan oikeasti niin epävarmoja itsestään, että kokee turvallisimmaksi tehdä asioita, jotka joku muu on jo tehnyt?
Joo, yksi kaveri tekee tätä. Tai tuntuu, ettei edes tarkoituksella, vaan hän ei vain jotenkin erota muiden ajatuksia omistaan.
Joskus kun olen kertonut hänelle kuulumisiani, niin seuraavan kerran hän kertoo kuulumiseni minulle muka jonkun eri ystävän kuulumisina.
Tai sitten kerron hänelle jutun joka on minusta hyvä ja hänestä ei tippaakaan hauska. Seuraavan kerran hän kertoo toisen ystävänsä kertoneen hänelle älyttömän hauskan jutun, ja saan kuulla oman juttuni.
Eli ei erota omia ajatuksiaan muiden ajatuksista, eikä erota ystäviä toisistaan. Mikä lie häiriö, vai onko vain niin syvää itsekeskeisyyttä, että muut ovat vain surinaa ympärillä.
Kannattaa muistaa että on eroa siinä onko tuttu vähän yksinkertainen matkija jolla ei omia ideoita, ihaileva matkija joka haluaa vaan imarrella, vai sitten peräti ihan sairaalloinen matkija joka vaanii kaikkea mitä teet, mitä ostat, kenen kanssa kuljet, mitä suustasi päästät ym ym.
Minulla oli viimeksi mainittu, entinen työkaveri, minua vanhempi nainen. Hiippaili iltaisin meidän rivitalon ympäri ja yritti kurkkia sisään että miltä minun ja mieheni sisustus näyttää! Jäi kiinni valvontakameranauhalla. Hän meni tiettävästi ainakin kerran baariin kun oli esiintynyt siellä minuna, ihmettelin miksi vieras mies soitteli minulle kun oli antanut minun puhelinnumeron, samoihin aikoihin eräs tuttu oli nähnyt tämän baarissa pukeutuneena minuksi ja yritti puhua kuin minä ja kertoi minun matkajuttuja ominaan, tämä siis kävi ilmi joitakin viikkoja myöhemmin tuon tapahtuneen jälkeen. Tuo nainen matki minun ruoka-allergiat, minun syntymäpäivän omanaan ja kaikkea muuta hullua.
Vierailija kirjoitti:
Joo, yksi kaveri tekee tätä. Tai tuntuu, ettei edes tarkoituksella, vaan hän ei vain jotenkin erota muiden ajatuksia omistaan.
Joskus kun olen kertonut hänelle kuulumisiani, niin seuraavan kerran hän kertoo kuulumiseni minulle muka jonkun eri ystävän kuulumisina.
Tai sitten kerron hänelle jutun joka on minusta hyvä ja hänestä ei tippaakaan hauska. Seuraavan kerran hän kertoo toisen ystävänsä kertoneen hänelle älyttömän hauskan jutun, ja saan kuulla oman juttuni.
Eli ei erota omia ajatuksiaan muiden ajatuksista, eikä erota ystäviä toisistaan. Mikä lie häiriö, vai onko vain niin syvää itsekeskeisyyttä, että muut ovat vain surinaa ympärillä.
Tai sitten henkilö ei ole jostain syystä enää kehittynyt älyllisesti teini-iän jälkeen ja tullut jotain hahmotushäiriöitä? Käyttäytyy siten kuin teini tekisi ryhmässä eikä enää muista kuka sanoi mitä? Haluaako olla kavereiden kaltainen ja kilpailla heidän kanssaan?
Eräs varasti nimen, jonka olin ajatellut omalle tyttärelleni. Kaikkea muutakin töksähtelevää ja itiee miksinmuut ei tykkää hänestä. Matkii ja varastaa, vie perintöesineet jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko sai tuollaisen "kaverin" avioliiton kautta. Miehensä sisar. Sisareni on hyvin luova ja on myös myynyt joitain suunnittelutöitään sisustusliikkeille. Kun miehen sisar tulee kylään, hän kiertää koko talon ja kuvaa ideat, joista pitää. Myöhemmin nämä ideat ilmaantuvat hänen someensa omina toteutuksinaan. Sisko on vähän näreissään ja on sanonut ihan sopuisasti, ettei oikein pidä siitä, että hänen kotonaan kuvataan tavaroita.
Millainen ihminen nyt yleensä saa päähänsä kuvata kenenkään kotona tavaroita??? Ihmisiä kyllä, lemmikkejä joo, mutta tavaroita? - loistava tilaisuus jollekin varkaalle: otanpa kuvan noista sun arvoesineistä ja jaan sen nettiin. No tässä nyt ei ollut kyse siitä, mutta ... Kysyisin ainakin ensin, että voinko ottaa kuvan tuosta sun jutusta.
Mä en kyllä tykkäisi, että kukaan kuvaisi ilman lupaa mun kotona. Sehän on yksityinen koti eikä mikään julkinen tila. Tulisi aika hyväksikäytetty olo huomata omat jutut jollain somealustalla. Vähän kuin olisi varkaita käynyt.
Paljastuit! Sä oot matkinut näitä kaikkia kirjoittajia! No, sinä et ainakaan ole uniikki lumihiutale. Se lienee hyvä asia.
Paljastuit! Sä oot matkinut näitä kaikkia kirjoittajia! No, sä et ainakaan ole uniikki lumihiutale. Se lienee hyvä asia.