Lue keskustelun säännöt.
Miten suhtaudutte ystävään, joka matkii tai varastaa ideoitasi?
Esimerkkinä: Keskustelet ystävän kanssa aiheesta, ja kerrot jotain josta olet innoissasi. Seuraavana päivänä ystävä postaa tästä asiasta facebookiin.
Omasta mielestäni hän ottaa ideoita suoraan minulta, ja minua tämä häiritsee. Miten te muut suhtaudutte tähän? Mitä tekisitte?
Kommentit (268)
Vierailija kirjoitti:
Mä kerroin yhdelle kaverille innoissani tatuointi-ideastani ja näytin jopa kuvia mahdollisuuksista.. Parin viikon päästä hän julisti kaveriporukassaan saaneen loistavan tatuointi-idean jonka aikoo toteuttaa ja joka oli juurikin sama kuin mun oma.. En sanonut mitään, mutta ärsytti hitosti. Tämä "matkimis" asia tapahtui yhden toisenkin asian kanssa ja lopulta totesin etten vain kerro tälläisiä asioita kaverille enää kun hän ei pysty keksimään mitään omaa. Vähän ärsyttää kun aina pitää rajoittaa suuta, mutta uskon että sanomisesta vasta herne nenään vedettäisiin..
Sinähän vain pelastuit tuossa ihosi töhrimiseltä. Kannattaa syöttää tuolle kaverille lisääkin tatskaideoita, joita se sitten toteuttaa ominaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset avauksessa mainitut esimerkit huvittuneena, kun taas esim tuo ensimmäinen kommentin tatuoinnin "omiminen" aiheuttaisi kyllä närkästystä.
Huvittuneisuus on kaukana, kun kuuntelet, et nyt alkaa tarina kuulostaa vähän liian tutulle ja mietit et viiraako sulla itselläs päässä ja pahasti.
Omallekin kohdalle osunut pari kertaa tällainen matkija. Edellinen lopetti, kun välit väljeni enkä enää jakanut ideoita hänen kanssaan.
Olen luova ja idearikas tyyppi monessakin mielessä, mutta en pidä siitä että jokin omaan kotiini kaavailema juttu on kohta jollain kaverilla jos kyseessä on joku uniikki idea.
Tässä taannoin kerroin eräälle ystävälleni, millaisia huonekaluja etsin uuteen kotiimme. Hän lupasi pitää kirppiksillä silmät auki ja ilmoittaa jos löytyy. Olikin ostanut mm työpöydän, maton ja havittelemani tuolit itselleen. Työpöydän myi voitolla eteenpäin, maton myi minulle voitolla ja tuolit myi myöhemmin muualle. Ideani kelpasivat siis bisnesmielessä mutta ei tullut mieleen vinkata siitä torissa myynnissä olleesta pöydästä minulle... Raha meni ystävyyden edelle.
Ei olla enää ystäviä, etäännytty aika lailla- muutenkin hänen itsekkyytensä on ollut viime aikoina jotain aivan käsittämätöntä . Ei vaan jaksa
Omallekin kohdalle osunut pari kertaa tällainen matkija. Edellinen lopetti, kun välit väljeni enkä enää jakanut ideoita hänen kanssaan.
Olen luova ja idearikas tyyppi monessakin mielessä, mutta en pidä siitä että jokin omaan kotiini kaavailema juttu on kohta jollain kaverilla jos kyseessä on joku uniikki idea.
Tässä taannoin kerroin eräälle ystävälleni, millaisia huonekaluja etsin uuteen kotiimme. Hän lupasi pitää kirppiksillä silmät auki ja ilmoittaa jos löytyy. Olikin ostanut mm työpöydän, maton ja havittelemani tuolit itselleen. Työpöydän myi voitolla eteenpäin, maton myi minulle voitolla ja tuolit myi myöhemmin muualle. Ideani kelpasivat siis bisnesmielessä mutta ei tullut mieleen vinkata siitä torissa myynnissä olleesta pöydästä minulle... Raha meni ystävyyden edelle.
Ei olla enää ystäviä, etäännytty aika lailla- muutenkin hänen itsekkyytensä on ollut viime aikoina jotain aivan käsittämätöntä . Ei vaan jaksa
Oon jo ikäihminen, samoin työkaverini, mutta olen huomannut, että aina kun teen radikaalimman muutoksen habituksessani, esim leikkautan ja värjäytän hiukseni täysin uuteen malliin, joku työkavereistani toimii parin vkon kuluttua samoin.
En niinkään pidä sitä matkimisena, ellei tyyli ole tismalleen sama kuin omani, lähinnä ajattelen jonkun saavan rohkeutta tehdä samoin.
En siis loukkaannu. Oon enempi huvittunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun kaverini on juuri tällainen matkija. Tapasimme asuessamme ulkomailla ja hänellä matkiminen lähti aivan käsistä. Hän oli tavatessamme sporttinen, ehkä sellainen äijämäinen nainen. Minä taas tyyliltäni naisellisesti pukeutuva. Käsistä tämä matkiminen lähti hiljalleen kun aloimme shoppailemaan yhdessä. Hän alkoi muuttaa tyyliään samanlaiseksi kuin minulla.
Esimerkiksi sanoin etsiväni tekoturkistakkia tietyn väristä vielä, ja tiesin jo ettei sellainen ole kaverini makuun. Pyysin häntä auttamaan etsinnöissä jos vain sattuisi silmään. No eihän sitä takkia löytynyt minun koossa, kun se viimein bongasin. Kaverihan se laittoi ylleen sporttileggarit jalassaan ja myhäili tyytyväisenä kun oli löytänyt venäläistyyppisen Olgan takin itselleen. Siitä se hiljalleen lähti se hänen tyylin muutos.
Seuraavan kerran pyysin makutuomariksi kun löysin söpön mekon itselleni, ja kaveri naama nyrpeänä mutisi jotain mistä en oikein saanut selvää. Ostin sitten sen mekon kun olin siihen itse tyytyväinen, ja kappas vain kaveri seuraavana päivänä esitteli samanlaista mekkoa toisessa värissä minulle.
Muutin pois hänen läheltään, mutta silti näitä esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon. Tiedän hänen puhuvan minusta pahaa selän takana, mutta silti tykkää tehdä edelleen perässä asioita joita olen itse tehnyt. Nykyään en kerro opiskeluistani tai työstäni hänelle, koska tiedän että haluaisi lähteä kilpailemaan kanssani.
Vierailija kirjoitti:
Mä kerroin yhdelle kaverille innoissani tatuointi-ideastani ja näytin jopa kuvia mahdollisuuksista.. Parin viikon päästä hän julisti kaveriporukassaan saaneen loistavan tatuointi-idean jonka aikoo toteuttaa ja joka oli juurikin sama kuin mun oma.. En sanonut mitään, mutta ärsytti hitosti. Tämä "matkimis" asia tapahtui yhden toisenkin asian kanssa ja lopulta totesin etten vain kerro tälläisiä asioita kaverille enää kun hän ei pysty keksimään mitään omaa. Vähän ärsyttää kun aina pitää rajoittaa suuta, mutta uskon että sanomisesta vasta herne nenään vedettäisiin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä kerroin yhdelle kaverille innoissani tatuointi-ideastani ja näytin jopa kuvia mahdollisuuksista.. Parin viikon päästä hän julisti kaveriporukassaan saaneen loistavan tatuointi-idean jonka aikoo toteuttaa ja joka oli juurikin sama kuin mun oma.. En sanonut mitään, mutta ärsytti hitosti. Tämä "matkimis" asia tapahtui yhden toisenkin asian kanssa ja lopulta totesin etten vain kerro tälläisiä asioita kaverille enää kun hän ei pysty keksimään mitään omaa. Vähän ärsyttää kun aina pitää rajoittaa suuta, mutta uskon että sanomisesta vasta herne nenään vedettäisiin..
Ottaako joku tänä päivänä vielä tatuointeja? Näin miehenä ne ovat yksi pahimmista turn-offeista - jos naisella on tatuointi, niin yök.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kerroin yhdelle kaverille innoissani tatuointi-ideastani ja näytin jopa kuvia mahdollisuuksista.. Parin viikon päästä hän julisti kaveriporukassaan saaneen loistavan tatuointi-idean jonka aikoo toteuttaa ja joka oli juurikin sama kuin mun oma.. En sanonut mitään, mutta ärsytti hitosti. Tämä "matkimis" asia tapahtui yhden toisenkin asian kanssa ja lopulta totesin etten vain kerro tälläisiä asioita kaverille enää kun hän ei pysty keksimään mitään omaa. Vähän ärsyttää kun aina pitää rajoittaa suuta, mutta uskon että sanomisesta vasta herne nenään vedettäisiin..
Ottaako joku tänä päivänä vielä tatuointeja? Näin miehenä ne ovat yksi pahimmista turn-offeista - jos naisella on tatuointi, niin yök.
Väliäkö sillä? Jotkut tykkää tatuoinneista ja toiset ei. Toiset tykkää metallimusiikista ja toiset pop-musiikista. Toiset haluavat pi lluunsa lävistyksen ja toiset ei. Juuri tällaiset asiat tekevät meistä ihmisistä niitä keitä me ollaan. En minäkään pidä tatuoinneista mutta en ihmettele jos joku niitä haluaa itseensä nakuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan koko ajan näitä on. Töissä esim.moni tekee sitä, että joku heittänyt hyvän idean pikku piirissä niin sitten isossa kokouksessa se kellä on pokkaa kertoo tästä ideasta ja ottaa ns sulan hattuun.
Oon monesti miettinyt, että eikö näillä matkijoilla ja toisten ideoilla ratsastajilla ole sellasta omaatuntoa, joka soimais. Että nyt tein väärin. Nähtävästi ei.
Ei voi muuta sanoa kuin että on teillä erikoisia ystäviä/kavereita/sukulaisia/työkavereita.
Onko pakko jakaa kaikki omat asiat, varsinkin työpaikoilla? Tai päästää "omituisia" ystäviä kotiinsa? Jotkut vielä pöllii tavaroita tai tutkii kaapit.
Tai ylipäätään pitää ystävinä henkilöitä, jotka ei ole ystävyyden arvoisia?
Kai nyt ihmisten pitäisi osata asettaa rajat?
No hiustyyliä eikä sohvakalustoa ei pysty piilottaan, jos ne ideat joku "varastaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin ajattelen, että hänellä taitaa olla persoonallisuushäiriö ja sen jälkeen en enää kerro hänelle mitään tai tee hänen kanssaan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luen tätä ketjua ihan mykistyneenä. Olen varmaan väärää sukupolvea, ysärinuori ja kirppishippi, nykyään toki jo keski-ikäinen luovan alan duunari. Trendejä on tullut seurattua, vähän luotua ja niitä vastaan kamppailtua ihan työn puolesta.
Ihan oikeastiko te määrittelette persoonanne kuluttamalla? Jos haluatte olla erilaisia kuin kaverit, alkakaa hankkia no logo -tuotteita tai opetelkaa tekemään itse. Ai niin, sehän ei olenyt muotia.
Alapeukkuja odotellen, täti.
No tässä ketjussa puhutaan matkimisesta, ei kuluttamisesta ja ekologisuudesta. Kyllähän jonkun kaveri voi alkaa matkia niinkin, että tekee itse samanlaisia vaatteita kuin tämä henkilö jota hän matkii. En tiedä sinusta, mutta kyllä tyyli on vahva osa persoonaa. Tyylin saa kun, kappas, ostaa kaupasta vaatteita, olkoonkin sitten vaikka henkkiksen lapsityövoimalla tuotettuja parin euron ryysyjä. Kyllä siinä vain tulee raiskattu olo, kun oma kaveri tieten tahtoen varastaa tyylisi ja kopioi muutenkin kaikessa. Ihan sallittuahan se on, mutta ei kenenkään mielestä mukavaa.
En minä mitään ekologisuudesta maininnut. Puhe oli vain siitä, että kaveri kopioi tyylin, ja kuinka ilmiöstä voisi päästä eroon.
Elin tosiaan nuoruuteni pikkukaupungissa 90-luvulla ennen halpamuotiketjuja. Vaihtoehtoja olivat tasan ne viisi vaatekauppaa, kirppari ja itse tekeminen. Silti oli helppoa olla yksilöllinen, tai sitten olin vaan miin friikki, ettei kukaan matkinut. Teillä on halpamuotiketjut, joihin tulee muutaman viikon välein uusi erä rynttyjä, ja lisäksi teillä on koko internet. Jos ette itse kerro somessa mistä vaatteenne hankitte, on stalkkarilla aika kova urakka.
Ja jos tilanne on se, että on pakko ostaa se henskan uusimman mainoksen vaate, niin saa jo vähän syyttää itseäänkin siitä, että tutut ja tuntemattomat "matkivat".
Mä oon sua vanhempi ja mulla oli copycst-matkija jo ihan ysärillä. Samat sävyt kynsilakoissa jne. Sä et vaan tiedä mistä tässä on kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensin ajattelen, että hänellä taitaa olla persoonallisuushäiriö ja sen jälkeen en enää kerro hänelle mitään tai tee hänen kanssaan mitään.
Monilla matkijoilla on pers häiriö ja homma voi mennä tosi creepyksi.
Ihmislajille vrt. Apinat on luontaista ns. matkiminen. Jos esim. jollain ryhmällä on siniset farkut niin mullakin täytyy olla. Loppujen lopuksi kuitenkin on muistettava olemme jokainen yksilöitä ja mikä sopii toiselle niin ei sovi toiselle. Oli kyseessä pukeutuminen, ruokailu, harrastukset, opinnot, työnteko jne.
Vierailija kirjoitti:
Musta tää On tosi omituista. Tunnen yhden tällasen ja ihmettelen aina suu auki, että miten on mahdollista! Ihan pokkana kertoo asian omana ideanaan, ja joskus vielä mun kuullen. Luultavasti kaikki muumit ei oo tällä tyypillä laaksossa.
Kerran kans yks tyyppi sano minuutin kuluttua siitä ku olin sanonu jotain, sen asian omana ideanaan. Tosi creepyä!
Tää on joku psyykkinen juttu niillä.
Mulla kävi viime viikolla ekaa kertaa noin, että matkijakaveri varasti tekemäni asian ja kertoi sen parin minuutin päästä toiselle kaverillemme hänen omana saavutuksenaan. 😀
No jos ei ole omaa elämää, kertoohan toi facessa roikkuminenkin jotain.
Kerro hänelle hyvin luottamuksellisesti, miten aiot lahjoittaa suuren summan kuukausilahjoittana hyvään tarkoitukseen.
Kerro myöskin, miten otat lenkille lähtiessäsi pussin ja keräät kaikki roskat kadulta, jotta tunnet itsesi hyväksi, sivistyneeksi ja onnistuneeksi ihmiseksi.
Kerro miten aiot aloittaa Ranskan syventävät opinnot. Ja aloittaa vapaaehtoistyön.
Keksit itse varmaan parempiakin ideoita.
Bongaa narsismia samalla, ihan hyödyllistä.
Musta tää On tosi omituista. Tunnen yhden tällasen ja ihmettelen aina suu auki, että miten on mahdollista! Ihan pokkana kertoo asian omana ideanaan, ja joskus vielä mun kuullen. Luultavasti kaikki muumit ei oo tällä tyypillä laaksossa.
Kerran kans yks tyyppi sano minuutin kuluttua siitä ku olin sanonu jotain, sen asian omana ideanaan. Tosi creepyä!
Tää on joku psyykkinen juttu niillä.