Lue keskustelun säännöt.
Hankala tilanne anoppilassa..
24.02.2016 |
Joskus tuli anopin kanssa puhetta ruuasta ja sanoin että en pidä sipulista ja en koskaan käytä itse sipulia ruuissa koska en pidä sen mausta.
Anoppi jätti sipulin pois ruuistaan hetkeksi aikaa ja sitten taas alkoi käyttää sitä. Söin kuitenkin aina pienen annoksen ja kiitin ruuasta.
Kyyditen anoppi tunnusti minulle kun tiskattiin että on käyttänyt sipulia ruuissa ja hyvin on kuulemma minulle maistunut kun en tiennyt:))
Vastasin että kyllä olen sen huomannut mutta en halunnut sanoa mitään koska minusta on kuitenkin mukavaa että hän tekee meille ruuan joka sunnuntai.
Hän suuttui tästä.
Teinkö mielestänne väärin? Ja mitä mun olisi pitänyt tehdä?
Mietin täällä miten korjasimme välimme, mies ehdotti että veisin sipuleita hänelle jossain nätissä kulhossa, mutta eikö se vaikuta vittuilulta?
Kommentit (118)
Vai tällainen hankala sipuli-tilanne.Voi elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka vanha ap olet, ja onko anoppi jo iäkäs? En itsekään (50v) viitsisi joka sunnuntai laittaa ruokaa suurelle sakille, jos anoppi on vanhempi, ehkä tuon perinteen voisi muuttaa 4 kertaa vuodessa tms. tapahtuvaksi. Muuten vain kahvilla? Sen neljä kertaa jaksat nieleskellä niitä sipuleita.
Ainahan voit tehdä anopille ruokaa, josta hän ei tykkää.
Mitenkähän ap pärjää maailmalla, kun lähes kaikkien ruokien perusjuttu on hauduttaa ensin sipulimurskaa öljyssä tai voissa?
Luulen, että ulkomailla menee pastat, keitot, hampurilaiset, padat ym ihan hyvin, vaikka tietää, että niiden valmistukseen on käytetty sipulia.
Niin mihin se anoppee valmistautuu, kuolemaanko vai mihin!? Miksi se siihen valmistautuu, jos omat vanhempansakin vielä elossa.
Voisiko joku nyt kertoa, kun haluaisin oikeasti oppia ymmärtämään tuota vaihdevuosista kiukuttelijaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitenkähän ap pärjää maailmalla, kun lähes kaikkien ruokien perusjuttu on hauduttaa ensin sipulimurskaa öljyssä tai voissa?
Luulen, että ulkomailla menee pastat, keitot, hampurilaiset, padat ym ihan hyvin, vaikka tietää, että niiden valmistukseen on käytetty sipulia.
Mulla on sipulikammoinen ystävä, mutta Tunisiassa hän söi suurella ruokahalulla erilaisia savipadassa haudutettuja ruokia, vaikka niissä oli sipulia ja valkosipulia. Myös hampurilaiset kelpaavat - pihveissä on sipulia.
Sipulikammoa on monenlaista. Itse pidän mausta jonka sipuli tuo ruokaan, mutta en kerta kaikkiaan kestä sipulin suutuntumaa. Hampaat kun rasahtaa lihapullassa sipulin palaan, on yökkäysreaktio välitön. Ja kyse ei siis ole mausta.. Tosin sama juttu jos perunan kuori rasahtaa suussa. Eikä mikään maailman opettelu ole tähän auttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohda koko juttu tai juttele hänen kanssaa jos tuntuu, että jäi vaivaamaan. Mutta älä nyt ainakaan vie mitään sipulikulhoa sinne:D Voithan olla vaikka isompi ihminen (vaikka et tässä mielestäni ole mitään väärää kyllä tehnytkään) ja pyydät anteeksi ja kysyt voisitteko te vaihteeksi kutsua hänet teille sunnuntaina syömään kiitokseksi siitä, että hän on niin ahkerasti aina tehnyt teille ruokaa. Tosin varoituksen sana, jos on oikein herkkä tyyppi niin voi tuonkin kyllä ottaa taas jotain nakkailuna tyyliin "vai ei mun ruuat kelpaa vai":D
Miks sun pitäisi pyydellä anteeksi sitä, että anoppiväkisin syöttää sulle sellaista mistä et pidä? Hänen jos kenen tässä pitäisi anteeksi pyytää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miks sun pitäisi pyydellä anteeksi sitä, että anoppiväkisin syöttää sulle sellaista mistä et pidä? Hänen jos kenen tässä pitäisi anteeksi pyytää.
Ihanko oikeastiko anopin pitäisi huomioida perhepäivällisellä jokaisen ruokailijan makutottumukset, jos pöydässä istuu toistakymmentä henkeä?
Ap. ja hänen kaltaisten pitäisi syödä kotona tai ravintolassa, jossa jokaiselle valmistetaan ruoka-annokset erikseen, perhepäivällisellä se on tuskin mahdollista, sillä anopin elämässä on muutakin tekemistä, kuin valmistaa miniälle yksilöllinen päivällinen, jota hän on tottunut syödään, eikä kysymys ole mistään allergiasta.
Mitä laitat ruokaan että saat siitä hyvänmakuista? Vaikka lihapullista? Niihin vaan kuuluu sipuli. Mun lapsi ei tykkää sipulista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miks sun pitäisi pyydellä anteeksi sitä, että anoppiväkisin syöttää sulle sellaista mistä et pidä? Hänen jos kenen tässä pitäisi anteeksi pyytää.
Ihanko oikeastiko anopin pitäisi huomioida perhepäivällisellä jokaisen ruokailijan makutottumukset, jos pöydässä istuu toistakymmentä henkeä?
Ap. ja hänen kaltaisten pitäisi syödä kotona tai ravintolassa, jossa jokaiselle valmistetaan ruoka-annokset erikseen, perhepäivällisellä se on tuskin mahdollista, sillä anopin elämässä on muutakin tekemistä, kuin valmistaa miniälle yksilöllinen päivällinen, jota hän on tottunut syödään, eikä kysymys ole mistään allergiasta.
Juu ja jos Ap perheineen jäisi sunnuntaisin kotiin, vetäisi anoppi tietysti herneen nenään siitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettele sietämään sipuleita. Minäkin olen opetellut syömään tomaatteja jo 40 vuotta. Anoppi pitää kovasti myös avocadosta, kaalista, saksanpähkinöistä, glögistä ja possunlihasta ja syön niitä mukisematta, vaikken itse mikään fani olekaan. Ainoa asia, jonka todennäköisesti vain levittelisin ympäri lautasta, olisi laardi.
Miten opetellaan pitämään jostain mausta?
Syön kyllä sipulia mutta en pidä siitä, toistaiseksi en ole saanut makuaistiani muuttumaan:)Ap
Samalla logiikalla voisit opetella tykkäämään myös laardista?
Itse en voi sietää aurajuustoa enkä sitä pysty syömään. En edes halua opetella pitämään siitä koska se tarkoittaa että sitä aurajuustoa pitäisi syödä monta kertaa että makuun tottuu. Ja olen 34 vuotias.En edelleenkään tykkää raaoista tomaateista, en tykkää avokaadoista, en tykkää saksanpähkinöistä, inhoan kaalia. Pystyn kuitenkin sietämään niitä ja syömään niitä. Oliiveista ja paprikoista olen oppinut harjoittelemalla pitämäänkin. Mutta laardi ei kyllä menisi kurkusta alas, siinä menee raja. Se on se tuntuma. Pelkkä makuelämys ei ole niin paha.
Missä tarjotaan laardia ruuaksi? Enpä ole vielä moiseen törmännyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis miten se suuttui? Mitä teki, josta huomasit suuttumuksen? Mun mielestä ei kuulosta ihan normaalilta suuttua, ethän sä ole tehnyt mitään väärää vaan päinvastoin ollut kohtelias, kun et ole huomautellut sipulista. Yleensä ihminen ymmärtäisi sen eikä suuttuisi. Jos olisin sä niin en menisi vähään aikaan sunnuntairuualle ja vielä vähemmän alkaisin selvittää asiaa, jossa ei ole mitään selvitettävää edes. Ja sipulikulhot voi tosiaan unohtaa. Yhtä pimeä idea kuin koko riidan aihe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettele sietämään sipuleita. Minäkin olen opetellut syömään tomaatteja jo 40 vuotta. Anoppi pitää kovasti myös avocadosta, kaalista, saksanpähkinöistä, glögistä ja possunlihasta ja syön niitä mukisematta, vaikken itse mikään fani olekaan. Ainoa asia, jonka todennäköisesti vain levittelisin ympäri lautasta, olisi laardi.
Miten opetellaan pitämään jostain mausta?
Syön kyllä sipulia mutta en pidä siitä, toistaiseksi en ole saanut makuaistiani muuttumaan:)Ap
Samalla logiikalla voisit opetella tykkäämään myös laardista?
Itse en voi sietää aurajuustoa enkä sitä pysty syömään. En edes halua opetella pitämään siitä koska se tarkoittaa että sitä aurajuustoa pitäisi syödä monta kertaa että makuun tottuu. Ja olen 34 vuotias.En edelleenkään tykkää raaoista tomaateista, en tykkää avokaadoista, en tykkää saksanpähkinöistä, inhoan kaalia. Pystyn kuitenkin sietämään niitä ja syömään niitä. Oliiveista ja paprikoista olen oppinut harjoittelemalla pitämäänkin. Mutta laardi ei kyllä menisi kurkusta alas, siinä menee raja. Se on se tuntuma. Pelkkä makuelämys ei ole niin paha.
Missä tarjotaan laardia ruuaksi? Enpä ole vielä moiseen törmännyt.
Ohis, mutta Puolassa. Siinä on jotain yrttejä tms mukana. En muista ruokalajin nimeä, kuulosti tosi puolalaiselta.
Vierailija kirjoitti:
Se nyt vaan on hiukan aggressiivinen temppu kiskaista toiselta housut kinttuun just kun se elvistelee. Niin teit anopille, ja nyt se on käärmeissään. Hyvittelisin jotenkin ehkä sitten kuitenkin. Mutta en sillä sipulikipolla kyllä.
Jopas oli vastenmielinen kielikuva.
Vierailija kirjoitti:
Opettele sietämään sipuleita. Minäkin olen opetellut syömään tomaatteja jo 40 vuotta. Anoppi pitää kovasti myös avocadosta, kaalista, saksanpähkinöistä, glögistä ja possunlihasta ja syön niitä mukisematta, vaikken itse mikään fani olekaan. Ainoa asia, jonka todennäköisesti vain levittelisin ympäri lautasta, olisi laardi.
Mikä on laardi?? Miksi ei saa kertoa totuutta ??
Jopas vain onkin hankala tilanne. Perin juurin hankala. Vaikea edes kuvitella mitään hankalampaa.
Lihapulla1 kirjoitti:
Mitä laitat ruokaan että saat siitä hyvänmakuista? Vaikka lihapullista? Niihin vaan kuuluu sipuli. Mun lapsi ei tykkää sipulista.
Höh, teet tietysti omat lihapullat lapsellesi, ilman sipulia ja toiselle lapselle ilman pippuria, kun hän ei pidä siitä, ja jätät kerman pois, sitten kolmannen kohdalla ja neljäs vaatii lihapullan paistamiseen kirnuvoita ja toisen lihapulla paistetaan avokadoöljyssä ja taas kolmannen voimariinissä.
Tuntuuko vaikealta, ei pitäisi, kun itseään aikuiseksi kutsuvat ranttuilevat ruuan kanssa ja antavat omalla käytöksellään esimerkin lapselleen.
Ilman sipulia ei SAa maukasta ruokaa ! Kasva jo aikuiseksi