Kissa lemmikkinä - kertokaa kissan kanssa elämisen huonot puolet.

Se mikä itselleni entisenä koiraihmisenä oli kissojen kanssa haastavinta, oli se, että toisin kuin koirat, ne pääsevät joka paikkaan. Koiran kanssa riitti, että tavaran nosti pöydälle, kissanpirulaiselle mikään ei ole riittävän korkealla ja meidän kissat avaavat suljetut ovetkin. Kahvat pitää kääntää väärinpäin ja laatikot lukita. 

Täällä kaikki pikkutavara kuten huulirasvat ja hiuslenkit päätyy sohvan alle, yöllä kodista tulee rallirata ja heti kun selän käännät ne on jossain pahanteossa ihan uteliaisuuttaan. Neuloessa langassa roikkuu vähintään yksi pieni apuri. Mutta on ne silti niin ihania etten pois antaisi.

Tuosta puremisesta. On "puremista" ja puremista ja jos on kokenut oikean kissanpuremisen tietää kyllä eron. Lempeä pureskelu ei puhkaise ihoa. JOS kissa puree oikeasti eli kunnon reiät sinuun, mene aina hakemaan 1. jäykkäkouristuspiikki ja 2. antibiootit. Kissan suussa on melkoisia mörököllejä verrattuna koiran suuhun. Saatat joutua teholle muuten.

Kissaa ei saa opettaa pentuna leikkimään kädellä tai jalalla, se saattaa hyökkiä senkin takia.

Kissan alaselkä, hännän tyvi on erittäin herkkä kohta. Kun sitä rapsuttaa (liikaa, kissan mielestä), se ei enää kestä vaan hyökkää. Joillain kissoilla on muita herkkiä kohtia. Totuta kissa jo pentuna käsittelyyn, esim. vatsaa saa rapsuttaa ja vastakarvaan saa kutitella.

Kun kissaa on leikitetty tarpeeksi, se ei yleensä hyöki niin paljon.

Kun kissa on hyvin rentona sylissäsi, voit silitellä sitä ja tarkkailla sen elekieltä. Jos kissan hännän pää alkaa napsua ja nytkyä, varo. Hermot ovat menossa.

Meillä on kaksi kissaa ja puupellettivessat käytössä. Kakat siivoan yleensä heti pois kun ne tehdään, mutta pissapurut siivoilen viikon välein, eikä suurempia hajuhaittoja ole. Puupelletti on miellyttävän tuoksuinen kuivanakin, toisin kun valtaosa kissanhiekoista, joissa on teollinen tuoksu jo heti pussin avattua. 

Jos kissa kakkaa päivät läpeensä suosittelisin tarkastamaan ruokavalion kuntoon. Kunnon ruualla ei niitä kakkoja tarvitse tunnin välein vääntää. 

Mulla on ollut kissa kahdeksan vuotta, enkä vieläkään ymmärrä kaikkia sen eleitä :D Tai toki voin arvailla, mutta kuitenkin. Esim. yllättävää hyökkäystä jalkaan, kun meikkaan. Jos tätä siis tapahtuu (ei aina edes viikottain), niin se tapahtuu samassa tilanteessa, samassa paikassa. Ehkä sitä häiritsee, että olen lähdössä kotoa tai liian lähellä hänen vessaansa..? En tiedä :D

KUITENKIN, minusta esim. pelletit on vikatikki kissalle. Mulla ne rupeaa haisemaan parissa päivässä järkyttävästi. Lisäksi pitkäkarainen kissa kantaa niitä mukanaan joka paikkaan. Tilasin juuri Zooplussalta 30kg hiekkaa kotiinkuljetuksella. Markettien hiekkaa en käytä. 

Minusta kissa on ihana lemmikki, mutta toki on noita negatiivisiakin puolia. Lääkkeiden antaminen on kissalleni ihan tuskaa ja harmittaa, etten tuota kunnolla opettanut, kun kissa oli pentu. Voin kertoa, että matolääkkeen antaminen on aika mielenkiintoista. 

Jotkut kissan vaivat on minusta hankala havaita, esimerkiksi pissavaivat. Vein kissaa eläinlääkäriin muista syistä ja mainitsin, että ehkä kissa on myös juonut hieman tavallista enemmän ja pissitulehdushan sillä oli. Kissathan eivät mielellään näytä vaivojaan tai sitä, että ovat kipeänä. 

Hei AP!

Muista että kun/jos otat kissan tai kaksi totutat ne heti pennusta jo koskettamiseen ja käsittelyyn! Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pidät sylissä PALJON(vaikka vähän väkisinkin, mutta hellästi), totutat kynsien leikkaukseen, harjaamiseen ja leikit niiden kanssa. Moni kissa vaihtaa omistajaa juurikin huonon "käytöskoulun" takia. Jos kissaa ei totuta kunnolla ihmiseen, siitä mitä luultavimmin tulee sängyn alla sähisevä ärripurri.

Omat kissani ovat hyvä käytöksisiä. Eivät KOSKAAN leiki kynnet esillä kanssani, eli voin siis jopa omalla kädelläni niitä leikittää(toki jokainen kissa on yksilö, jotkut vähän rajumpia kuin toiset.). Kaverini taas otti joskus kissoja ja kuvitteli, että pitää muka odottaa että kissa tulee itse luokse.. Suurempaa virhettä ei olisi voinut tehdä! Kaduttaa vieläkin etten sanonut hänelle tiukemmin, että kyllä niitä pitää pitää sylissä ja nostella että tottuvat ihmiseen.. Kaverin kissat on luultavasti tästä syystä jo lopetettu.. Eivät koskaan tottuneet ihmiseen ja olivat agressiivisia. En voi tästä syystä koskemiseen totuttamista liikaa painottaa.

Oikein "kasvatettuna" kissa on mitä ihanin perheenjäsen! Vaikka miinukset onkin kalliit lääkärimaksut ja hiekkalaatikon tyhjäys päivittäin sekä esim sohvaan kynsien terottaminen(tästä syystä kynsien leikkaus!) on kissa aivan ihana! Eläinlääkäriin kuitenkin osaatkin varmaan jo varautua, jos koira sinulla on ollut ennestään. :)

Ainoa mistä en ole koskaan tykännyt, on tuo hiekkalaatikkojen siivous, ja kissanhiekan raahaaminen kaupasta. Eli loppuen lopuksi tosi pieniä juttuja..

No, pitää listaan lisätä noi eläinlääkärikulut.. Meillä on kaksi 19 vuotiasta kissaa, joten melkein kuukauden välein on jompaa kumpaa lääkärille kiikutettu.. Kalliiksi on tullut tää kissojen vanhuuden päivät...  Joka kerta vähintään se 200e lasku. Mutta on noi pallerot sen verran rakkaita ja pennusta asti olleet, joten niin pitkälle teen kaikkeni mitä pystyn ja  että eläinlääkäri itse pitää noiden sairausten hoitamista vielä järkevänä. Tää lääkärirumba on alkanut molemmilla noin 1,5 vuotta sitten, siihen asti päästiin aina rokotusten uusimisella.

Itseasiassa, olen taas iltapäivällä viemässä tuota toista kattia eläinlääkäriin, taas on kunto romahtanut ja ruoka ei maistu. Tiedänkin jo ennestään mitä toimenpiteitä siellä taas tehdään.. ja se on taas n. 250e viuh vaan.. eipä tartte etelänmatkoista haaveilla.. liekkö sitten kissojen salajuoni että mamma pysyy kotona.. =D

Suosittelen harkitsemaan tuota valjashommaa tarkkaan, tarvii olla todella kärsivällinen luonne että sitä rumbaa jaksaa. 100m matkaan menee 45 minuttia ja kun kissa oppii että ulos pääsee niin sinne se vinkuu sitten aina. Jos voitte oleskella pihapiirissä valjaiden kanssa niin sitten asia on eri mutta se on tosiaan seisoskelua ja sinä menet minne kissa menee.

Kissojen elekielestä sen verran, että tuo hännän vatkaaminen / hakkaaminen lattiaa / sohvaa vasten on mielestäni selkeä merkki että kohta menee hermot, kuten joku tuossa jo totesikin. Eli häntää kannattaa seurata, kun se alkaa liikkua "rytmikkäästi" ollaan todnäk menossa väärille vesille :) T. kavereiden lomittaja ekalta sivulta

Oikeanlaisella ruokavaliolla voi välttää turhat eläinlääkärikäynnit. Kissalle ruuaksi lihaa ja viljattomia raksuja. Lihansyöjä kärsii jos sille syöttää viljaraksuja.

Vaikea keksiä huonoja puolia kissan omistamisesta :D kyllähän se kyrsii että joku pissaa matolle, mutta sitä tapahtuu niin harvoin että ei olisi minulle ainakaan mikään syy olla pitämättä kissoja.

Kouluttakaa niitä kissoja, siinä vaiheessa tulee ongelmia kun asenne on "no se vaan raapii/hyppii pöydille/mitä ikinä", meillä on selvät säännöt ja kissat tietävät ne.

Meille otettiin juuri pentu lasten ja omasta toiveesta.Tärkeintä oli että oli sisäkissan pentu jonka emo opettanut laatikolle.Käynyt aina siinä.Yöllä nukkuu ja touhuaa iómiaan kun syötän viimeisenä illalla ja leluja paljon yöllistä touhuamista varten.Muutoin ollut kamalan helppoa..kun muistaa leikata kynsiä usein niin ei huonekalutkaan kärsi..ihana pikku kissa meillä johon koko perhe on melko lovena!

Älä ota mitään katastrofikissaa joka loukutettu--ne kusee sisälle.Aina sisäkissan pentu.

Ja mitä pienempi emo sitä pienempi pentu tulee olemaan..älä ota jättikissan pentua,niistä lähtee karvaa aina niin paljon kuin on kissaakin.

Vierailija kirjoitti:

Kissat vaikuttavat suloisilta lemmikkeiltä. Lapset haluaisivat kovasti kissan, mutta varmasti tuollaisen itsenäisen eläimen kanssa elämisessä on omat huonotkin puolensa. Kertokaa, mikä kissan kanssa elämisessä on vähemmän hauskaa. Karvaa nyt ainakin lähtee, ja monet kissat on ilmeisesti melko aktiivisia yöaikaan, mutta mitäs muuta vielä?

Karvoja joka paikassa, raapii huonekalut ja ovenpielet, kiima-aikaan mouruaa, yö eläin joten valvoo ja mekastaa yöllä, ei voi kouluttaa vaan se tekee mitä haluaa, pissalaatikko ja sen haju, kiipeilee kaappien päällä ym. ja tiputtelee tavaroita. (Kissa ei kuulu kerrostaloon)

Ja kissa kannattaa leikata ihan niin pienenä kuin eläinlääkäri suostuu--ei tule niitä kiimoja eikä mouruja eikä kusemisia!Maksaa 150 euroa,se raha pitää olla.

kissa x 2 kirjoitti:

Maailman paras vinkki kaikille kissanhiekan hajusta pitämättömille: käyttäkää puupellettiä.  Ihan parasta! Kissan vessa ei tuoksu pelletin kanssa millekään (tosin tässäkin on se huono puoli että puuhiutaleita on sitten joka paikassa, mutta senkin välttää siivoamalla laatikon usein).

Kissanhiekka haisee minusta pahalle jo ennen kuin kukaan on edes kerennyt edes tehdä siihen tarpeitaan.

Riippuu hiekasta. Meillä useampi kissa ja astia. Hiekkana mikrohiekka eläintarvikekaupasta, hajustamaton. Ei muuten haise (olen sellainen vähän turhan tarkkanenäinen:)), ei uutena, eikä käytössä.

Puupelletti on ok, jos kissa siitä tykkää, meillä ei tykätä, mutta tätä mikrohiekkaa olemme käyttäneet jo vuosia, eikä yksikään kissa ole tehnyt tarpeitaan muualle.

Siivoan laatikot vähintään kaksi kertaa päivässä, kakat poistan heti, jos olen kotona. Hiekan kulkeutumisen ympäriinsä olen minimoinut laatikon eteen laitetulla kynnysmatolla. Toimii melko hyvin.

Ap, huonekasveille voit sanoa hyvästit, jos satut saamaan sellaisen kissan:)  Monet kasvit ovat myös kissoille myrkyllisiä.

Mikään ei rauhoita paremmin kuin kehräävä kissa sylissä tai vieressä. Siitä tulee niiiin hyvä olo.

Oma kissani on 13-vuotias ja aina ollut sisäsiisti, jopa vieraisilla ollessamme. Opetin heti pienenä pitämään pantaa, jonka sitten vaihdoin valjaiksi. Nyt kissa käy takapihalla katsomassa maailmaa, seisoo hiljaa valjaissa ja pyytää kohta sisään. Kissaa kannattaa leikittää riittävästi vaikka narulla ja paperipallolla. Oma kissani on tottunut olemaan yksin ainakin tuon vuorokauden. Nukkuu vaan.

Tottelee ääntä, eli kun sanon äkäisesti, että pois keittiöstä häiritsemästä (kun teen itse ruokaa), siirtyy muualla. En ikävä kyllä totuttanut pennusta olemaan autossa, joten jos sitä joskus joutuu viemää jonnekin, iskee paniikki. Kissani myös oksentelee, jos saa liian suuren ruoka-annoksen kerralla.

Muuten todella siisti kissa, tosin jos ei asiat mene tahtonsa mukaan, voi käydä näykkäsemässä.

Muista vaihtaa kissan juomavesi kerran päivässä.

Joo mikrohiekka tai piimaahiekka on hyviä.Sanomalehti kerros meillä pohjalla että saa vedettyä päälllimmäisen pois ja siiten kakit vaan pois niin kestää kauan.Kyllä kissa ihana on ja kivaa kun saa katsella kuinka lasten kanssa touhuaa.

Vierailija kirjoitti:

ei kissan kanssa elämisessä ole KUIN huonoja puolia

Meillä juuri kissa kusi sänkyyn ja tuotti neljä täyttä koneellista pyykkiä. Niin kuin pyykkiä ei pikkulapsiperheessä riittäisi ilmankin.

Kissat ovat luontaisesti hyvin, hyvin siistejä. Kun kissa pissaa muualle kuin hiekkalaatikkoonsa, on syytä selvittää muutama asia: onko kissa terve, onko hiekka kissalle mieluista, onko sillä ollut jokin oikea syy mielenosoitukseensa.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Kissa tulisi sisäkissaksi, mutta sen kanssa käytäisiin kerran päivässä ulkoilemassa (valjaissa), jos se sellaisesta nauttii. Sille voidaan myös rakentaa ulkoilutarha pihalle. Olen tässä viimeiset 12 vuotta ollut koiranomistajana, joten lähtisin mielelläni kissankin kanssa ulos. Kissan ottaminen on siis ajankohtaista sen jälkeen kunhan tuosta iäkkäästä koirasta ensin aika jättää.

Eniten mietityttää se, että kun kokemusta kissoista on hyvin vähän, niin kuinka helppoa kissan elekieltä on lukea? Useamman kerran on käynyt niin, että kaverin kissa tulee puskemaan, mutta sitten kun sitä silittää, se puraisee, mikä on aina jotenkin hämmentävää. 

ap.

Aika hyvin täällä on jo kerrottu kissan elekielen tulkitsemisesta. Lisään tähän nyt muutamia omakohtaisia kokemuksia yli kahdenkymmenen vuoden ajalta.

Aika harva kissa tykkää jalkojen silityksestä, varsinkaan takajalkoja ei saisi edes hipaista tuntemieni kissojen kohdalla. Maha on myös sellainen arka kohta jonka silittämisestä kissa ei pidä jos sitä ei ole siihen pienestä pitäen totutettu, eli jos se ei ihan täysin luota palvelijaansa. Kissa ilmaisee pienen ärsyyntymisen hännänpäätä heiluttamalla ja suuren vispaamalla koko häntää ja luimistamalla korvat. Kissa ei kuitenkaan yleensä pure, vaan kertoo vääränlaisesta silityksestä läpsäisemällä pehmeällä tassulla, eli niin, että kynnet ovat sisällä. Jos se ei tehoa, niin kissa lyö kynsillä tai näykkäisee niin, ettei iho mene rikki.

Minua ei ole koskaan purtu niin, että iho olisi mennyt rikki. Enemmän ne raapaisut sattuu ja aiheuttavat pieniä arpia käsivarsiin. Yksi iso kissa hyppää päivittäin jalkoihini kiinni ihan vain tervehdyksenä, joskus jopa neljä kertaa peräkkäin! Kyseinen kissa on 14-vuotias ja se on vasta parin viime vuoden aikana opetellut tuon tempun. Otan sitä aina tassuista kiinni ja lasken sen hellästi alas. Ei tuosta rakkauden osoituksesta voi suuttua. :-D Kyseinen kissa on myös kaikkein lempein koskaan tuntemani kissa, jolta voi mennä jalat alta mielihyvän puuskassa jo kevyimmästäkin kosketuksesta. Se on myös ainoa kissa, jonka muistan minua koskaan purreen. Yleensä se tekee sitä juuri sen takia, kun en silitä sitä siitä kohtaa mistä herra juuri sillä hetkellä haluaa. Tämä kissa ei tykkää siitä takajalkojen koskettelusta, mutta mahaa saa silittää. Joskus vähän "kiusaan" sitä hiplaamalla sen takajalkoja jolloin se heittäytyy lattialle ja alkaa pyöriä ja huitoa tassuilla. Aina en ole tarpeeksi nopea, vaan saan ansaitusti kynnestä.

Vähän samaan tyyliin tämä ystävällinen vanha herra riehuu siskonsa kanssa. Ne näykkivät toisiaan käpälistä ja tappelu päättyy aina siihen, että kolli istuu puolet sitä pienemmän siskonsa päälle ja sisko huutaa. Ja kuitenkin se sisko on se ilkikurinen tyyppi joka aina  aloittaa nämä leikkitappelut. ;-) Tuolla vanhalla herralla on vielä sellainen erityinen kutsuääni siskolleen. Huomasin äskettäin, miten tämä kolli äänteli samalla tavalla minulle kun oli tylsistynyt. Ilmeisesti olen sitten yksi kissoista. Kissa on siitä hauska eläin, ettei se koskaan kasva aikuiseksi. :-)

En keksi muita huonoja puolia kuin sen, että nuorempi kissa on kamalan huomion kipeä ja naukuu ja riekkuu melkein tauotta mun kimpussa. Hän saa kyllä huomiota, leikitystä, virikkeitä ja omistaa kissakaverin, mutta kun mikään ei tunnu riittävän :D Arvelen, että parin vuoden päästä kyllä rauhottuu (nyt 2v). En silti vaihtaisi, aivan mahtava kissapersoona kuitenkin. Vanhemmasta kissasta (7v) ei ole juuri mitään haittaa. Rauhallinen ja vähänaukuinen katti.