Lue keskustelun säännöt.
Luopuako toivosta saada lapsi 40-vuotiaana?
21.02.2016 |
Olisi hyvä tiputtaa vähintään kymmenen kiloa painosta pois ennen raskautta, ja ehkä raskaus alkaisi silloin helpommin. Miestä ei ole tiedossa, eli ihan alkupisteessä olen. Ikää tosiaan 40 v ,eikä lapsia entuudestaan ole. En tiedä tulisinko raskaaksi helposti vai olisiko jotain ongelmaa.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä aika harva nelikymppinen tulee enää luomuksi raskaaksi järkevässä ajassa. Downin syndrooman riski on noin 20% ja useiden muiden kromosomihäiriöiden sitä suurempi.
Hahah :D Vai että oikein Downin syndrooman riski 20 %!
Kumma kun esim. THL, Duodecim jne. väittävät että Downin ikäriski 40-vuotiaalla on 1,47 %... :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä aika harva nelikymppinen tulee enää luomuksi raskaaksi järkevässä ajassa. Downin syndrooman riski on noin 20% ja useiden muiden kromosomihäiriöiden sitä suurempi.
Riskit eivät muuten ole tuota luokkaa. Googlaa vaikka virallinen tilasto, jos et usko. Downin riskiluku on sen mukaan 40-vuotiaalla alle 2%.
No mieti oletko itsekäs nyt hiukan. Lapsi jää orvoksi jotain 10-vuotiaana vain sen takia että sinä itsekkäistä haluistasi johtuen et voinut ikäloppuna luopua haaveestasi saada SINULLE OMA LAPSI. Mietitkö yhtään että sillä sun tulevalla mahdollisella lapsellakin on tunteet ja että mitkä helvetinmoiset traumat se saa vain siksi että sinä päätit olla helvetin itsekäs horo ja tehdä vanhoilla päivillä lapsen joka jää heti orvoksi. Idiootti.
Vierailija kirjoitti:
No mieti oletko itsekäs nyt hiukan. Lapsi jää orvoksi jotain 10-vuotiaana vain sen takia että sinä itsekkäistä haluistasi johtuen et voinut ikäloppuna luopua haaveestasi saada SINULLE OMA LAPSI. Mietitkö yhtään että sillä sun tulevalla mahdollisella lapsellakin on tunteet ja että mitkä helvetinmoiset traumat se saa vain siksi että sinä päätit olla helvetin itsekäs horo ja tehdä vanhoilla päivillä lapsen joka jää heti orvoksi. Idiootti.
Aika harva kuolee vielä 50v eläkeikäkin alkaa yleensä 65v.
Miksi noin vanhan pitäisi lisääntyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi noin vanhan pitäisi lisääntyä?
Miksi noin tyhmän pitäisi lisääntyä?
voi voi teitä yksinkertaisia pikku alapeukuttajia. hankkikaa elämä. tosiasiat nyt vaan on tosiasioita ja piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen luopumaan ideasta.
Jos sinulla ei ole miestä ja ikää on jo se 40 niin huonolta näyttää. Ethän edes tiedä, voitko tulla raskaaksi (ikä + muut tekijät).
Tai sitten sinun pitäisi ruveta tuumasta toimeen heti ja selvittää vaihtoehtosi.
Kyllähän ihmiset nykyään ja ennenkin ovat saaneet lapsia nelikymppisinä, joten ei se kovin harvinaista ole. Kannattaa kuitenkin pohtia omaa tilannetta esim. työelämässä ja myös terveyttä. Jos alkaa kovasti olla kremppoja tai sairauksia niin raskaus ja synnytys saattaisivat olla kova ponnistus, puhumattakaan vauva- ja pikkulapsiajasta.
Miksi ihmeessä et yrittäisi? Kerran täällä vain eletään! Tsemppiä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse näkisin, että mahdollisuudet täydelliseen katastrofiin ovat aika hyvät. Olet tosi iäkäs ensisynnyttäjäksi jo, ja siten lapsen mahdollisuus erilaisiin kromosomihäiriöihin ym. on suurentunut. Lisäksi vanhemmilla synnyttäjillä on enemmän raskaudenaikaisia ongelmia ja ongelmia synnytyksessä. Jos näistä nyt päästään, niin millainen on tukiverkkosi ja työtilanteesi? Vauvan kanssa on tosi rankkaa jo ihan silloinkin, kun vauvan isä on läsnä. Olisit yksinhuoltaja ja omat vanhempasi ovat luultavasti jo hyvin iäkkäitä? Entä muu suku tai lähipiiri? Kavereihin ei tällaisessa asiassa usein voi kauhesti luottaa/laskea heidän varaansa. Lapsesi jäisi varmasti ainokaiseksi? Millaisia sosiaalisia suhteita ja sosiaalista pääomaa sinulla on tarjota lapselle, vai olisitteko aina kaksistaan? Onko sinulla vakaa työ?
Itse sain esikoisen 37 v ja nyt kuumeinen kovasti toista, ehkä se on jo tulossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuumeilen! 🙄 Pirun iPad!
Äskeinen
Miksi odotit noin pitkään? Etköhän jo ole tehnyt päätöksesi kun olet lapseton nelikymppinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äiti sai mut 40v. Nyt oon 22v. ja äiti juuri jäämässä eläkkeelle. Ei todellakaan liian myöhäinen ikä.
Minulla oli juuri lapsenlapsi yön hoidossa. ihana pieni 8kk tyttö, mummon silmäterä. Pakko se on vaan myöntää, että onneksi itsellä ei enää noin pieniä ole. En jaksaisi joka öisiä heräilyjä enää. Omat lapset nukkuivat n.3-5kk:n ikäisinä läpi yön. Tämä pikku tättähäärä keikkui yöllä yli tunnin hereillä. Rakas hän on, mutta yksi yö kerran kuussa tai kahdessa riittää.
Todellakin mieti kuinka hyvät turvaverkot on. Kakskymppisenä kroppa jaksaa paljon helpommin stressin, valvomiset ym. Täysin yksin tulee olemaan todella rankkaa, oli ikä mikä tahansa. Niin henkisesti kuin fyysisesti.
Niin, ja mä olen niinkin ikäloppu mummo kuin 42v.
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä aika harva nelikymppinen tulee enää luomuksi raskaaksi järkevässä ajassa. Downin syndrooman riski on noin 20% ja useiden muiden kromosomihäiriöiden sitä suurempi.
Kromosomihäiriöiden mahdollisuus on 1-5 % eli onnistuneen ja terveen raskauden mahdollisuus 95-99 % ja valtaosa nelikymppisistä raskautuu vallan hyvin. Miksi ennen vanhaan huonon ravitsemuksen keuhkotautisissa maalaistorpissa joka eukko sai kuopuksensa yli 40-vuotiaana ellei ollut kuollut sitä ennen johonkin tautiin tai synnytykseen ja nykyään ei muka onnistu millään?
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli juuri lapsenlapsi yön hoidossa. ihana pieni 8kk tyttö, mummon silmäterä. Pakko se on vaan myöntää, että onneksi itsellä ei enää noin pieniä ole. En jaksaisi joka öisiä heräilyjä enää. Omat lapset nukkuivat n.3-5kk:n ikäisinä läpi yön. Tämä pikku tättähäärä keikkui yöllä yli tunnin hereillä. Rakas hän on, mutta yksi yö kerran kuussa tai kahdessa riittää.
Todellakin mieti kuinka hyvät turvaverkot on. Kakskymppisenä kroppa jaksaa paljon helpommin stressin, valvomiset ym. Täysin yksin tulee olemaan todella rankkaa, oli ikä mikä tahansa. Niin henkisesti kuin fyysisesti.
Niin, ja mä olen niinkin ikäloppu mummo kuin 42v.
Yksilöllistä. Itse olin parikymppisenä paljon huonommassa kunnossa esim. valvomaan ja aerobisen kunnonkin puolesta kuin nykyään ja henkistä kanttiakin ja sitkeyttä on enemmän. Ei ole rasittanut ja ilo on säilynyt elämässä. Eikä nykypäivän nelikymppisen kuuluisikaan olla oleellisesti heikommassa kunnossa kuin nuorempienkaan. T: Nelikymppinen kolmen pienen äiti
Mun tuttu pähki samaa asiaa vuosi sitten ja nyt hänellä on jo vauva. Miestäkään ei käytännössä ole, tämä on naimisissa tahollaan (lapseton pari tosin) ja turvaverkkoa ei ole... Mutta lapsi on ja sitä ei enää voi kukaan peruuttaa vaikka miten haluais.
Erosin alle 40 vuotiaana. 40 kymppisenä yksin. Löysin miehen ja sain taivuteltua yhteiseen lapseen.lähinnä koska ilman yhteistä ""yritystä" en sustunut avoliittoon hänen ja 10 v tyttärensä kanssa. Raskauduin alle kuukaudessa, vaikka "rehevyyttä " löytyi. Tarkempaan kromosomitutkimukseen pääsee kun ollut noin 10 viikkoa raskaana.sen jälkeen voi tehdä abortin.jos ei vikaa löydy,on todennäköisyys saada terve lapsi paljon korkeampi kuin nuoremmilla joita ei tutkittu.ja vanhempien synnyttäjien lapset tutkitusti terveempiä ja älykkäämpiä kuin keskiverto. Eli rohkeasti yrittämään.usein vedotaan tutkimuksiin et riskit kasvaa kun yli 35, mutta nuo tutkimukset tehty 70 luvulla. Nelikymppiset nykyään terveempiä kuin silloin 35 vuotiaat...Meillä ihana älykäs poika ja joo valvomiset otti koville mutta mummot auttoi ja vanhempana rahaa on ostaa kodinhoitoapua siivoomsan ja pykkäämään.take away ateriat jne. Kun keinot loppuu, otetaan apuun konstit..
ÄLÄ IKINÄ hanki lasta tuntemattoman baaripanon kanssa, tai kenenkään ketä et tunne kunnolla. Keinohedelmöitys on ylivoimaisesti järkevin ratkaisu, jos sinulla on tarkoituksena olla yksinhuoltajana. Tuntematon, tai tuttukin mies saattaa paljastua vaikka miksikä hulluksi, joka voi vaatia ja saada tapaamiset lapsen kanssa. Tuskin huoltajuusriidastakaan haaveilet. Mars hedelmöitysklinikalle, jos lapsen haluat. Miehen voit löytää myöhemminkin.