Lue keskustelun säännöt.
Opettajan yleistieto eilisessä Haluatko
21.02.2016 |
Miljonääriksi ohjelmassa...
Miten ei tiennyt Oxfordia?
Kommentit (340)
Kyllä yliopiston käyneen ihmisen pitää tietää vähän muutakin kuin se, mikä peruskoulussa kenties opetettiin tai jätettiin opettamatta. Varsinkin, jos se ihminen on opiskellut nimenomaan opettajaksi. Sitä työtä varten pitäisi koko ajan imuroida tietoa päähänsä.
Jos puhutaan Florence Nightingalesta ja Oxfordin yliopistosta, molemmat ovat sellaisia käsitteitä, jotka normaalin kansalaisen yksinkertaisesti kuuluu tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitin viestin numero 106, mutta haluan jatkaa vielä vähän noista sukupolvien välisistä eroista.
Voi olla, että vanhemmilla sukupolvilla on laajempi yleistietopohja muunkin kuin pelkästään eletyn elämän takia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että nuoremmat ovat vain älypuhelimia räplääviä tyhjäpäitä. Onko teillä tuomitsijoilla tullut mieleen, että sukupolvien väliset erot voivat todellakin ulottua myös yleistiedon ulkopuolelle? Oma kokemukseni on osoittanut, että eri sukupolvien väliset erot tiedonhankintatavoissa ja tiedon jäsentelyssä eroavat merkittävästi toisistaan. Siinä missä vanhemmat ihmiset tuntuvat osaavan luetella kaikki Suomen järvet, presidentit ja hyötykasvit, nuoremmat sukupolvet joutuvat turvautumaan hakupalvelimeen. Mitä taas sitten tulee kriittiseen tiedon jäsentelyyn, useamman lähteen käyttöön ja avarakatseisuuteen, niin no, nämä ovat asioita joiden tärkeyttä on sittemmin alettu korostaa ulkomuistin käytön sijaan. Voisiko tällainen perustavanlaatuinen ajanhengen ero selittää kaiken sen "tyhjäpäisyyden"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä jotkut ihmettelevät missä sekin, että esim. Harvard sijaitsee Jenkeissä, olisi pitäisi opiskella.
Vastaan: ei missään erityisessä opinahjossa. Tietenkään. Mutta jos tämä tumpio-porukka pitäisi katseensa muuallakin kuin iphonessaan ja korviin kantautuisi muutakin kuin korvanappeihin valittua musiikkia, olisi näitä tiedonjyväsiä kertynyt vuosien saatossa aika paljon.
Tätä menoa 20 vuoden kuluttua ohjelmassa Haluatko miljonääriksi esitetään miljoonan euron arvoinen kysymys:
mikä maa on tunnettu pyramideistään?
A. Norja B. Vatikaani
C. Kroatia D. Egypti
mikäli historia muuttuu valinnaiseksi niin voi käydä mutta historia on ja pitääkin olla pakollinen ja monia asioita pitää yksinkertaisesti tietää.
No tuo opetetaan viidennellä luokalla, kun historian opinnot alkaa. Eikä tule valinnaisaineeksi, se nyt on varma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kaikki te, jotka paasaatte Florance Nightingalen tuntemisen olevan yleissivistystä, vastatkaapa seuraaviin:
- missä sodassa Nightingale toimi sairaanhoitajana?
- miksi tämä sota sodittiin?
- millaisia vaikutuksia sodan päättäymisellä oli oman aikansa suurvaltapolitiikkaan?
- miten tämä sota näkyi Suomessa?Että siinä teille sitä yleissivistystä.
Kumpi on globaalissa katsannossa tärkeämpää: Krimin sodan syyt vai modernin sairaanhoitoprofession syntyminen?
Tulee myös muistaa, että historia kirjoitetaan aina voittajien näkökulmasta.
Tämä on kyseenalaistamista, joka johtaa lisätiedon hankkimiseen. Sitä tulisi opettaa kaikille jo lapsesta saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Moni väittää, että korkeakoulutus = älykkyys+sivistys.
Tosiasiassa korkeakoulutus ei ole sen kummempaa kuin minkä tahansa ammatin opiskelu. Siinä saadaan tarvittava määrä tietoa tarvittavista asioista, ei enempää, ei vähempää. Ja älyä tarvitaan vain näiden asioiden opettelemiseen.
Todelliseen sivistyksen hankkimiseen tarvitaan utelias ja kyltymätön mieli.
Turha siis ihmetellä tuon tyttösen vajavaista yleissivistystä. Hän on saanut oppia tarvittavat tiedot opettaakseen alakouluikäisiä, ei enempää, ei vähempää.
Juuri näin. Normaalin yleistiedonkin kyllä kerää itselleen, kun lukee kunnolla päivän lehdet, katsoo tarkkaan tv-uutiset, valitsee hömppäohjelmien tilalle dokumentteja ja ajankohtaisohjelmia ja lukee vaikka edes kirjan viikossa.
Pelottavaa, että suomalaisesta yliopistosta (olkoonkin Lapin) voi putkahtaa ulos ihan tyhjäpäitä.
Työttömillä on aikaa päivystää netin äärellä. Toisilla on elämä ja keskittyvät muihin asioihin.
Henkilö jännitti niin paljon ja siksi tuli tämmöisiä kömmähdyksiä. Epäilen että on huippuälykäs.
Jos itse olisit älykäs niin tajuaisit useita syitä miksi kävi kuten kävi.
Niinhän kaikki muutkin epäilevät että on huippuälykäs, eikö?Joku saattaa sensijaan jopa uskoa että on huippuälykäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa ikäluokkaa kyseisen tyttösen kanssa enkä minäkään ole ikinä kuullut Florencesta (tai osannut edes lausua nimiä) tai en olisi tiennyt vanhinta yliopistoakaan. Miksi pitäisi? Missä tilanteessa nuo olisi pitänyt opiskella? Noista tiedoista ei lopulta ole mitään hyötyä kenenkään elämässä.
On tässä elämässä paljon tärkeämpiäkin asioita.Itse kuulin Nightingalesta 5. tai 6. luokalla, uskontotunnilla, samoin kuin esim. Äiti Teresasta. N40
Ei muuten ole viskareilla ainakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa ikäluokkaa kyseisen tyttösen kanssa enkä minäkään ole ikinä kuullut Florencesta (tai osannut edes lausua nimiä) tai en olisi tiennyt vanhinta yliopistoakaan. Miksi pitäisi? Missä tilanteessa nuo olisi pitänyt opiskella? Noista tiedoista ei lopulta ole mitään hyötyä kenenkään elämässä.
On tässä elämässä paljon tärkeämpiäkin asioita.Minua hävettäisi, jos olisit lapseni.
Ensinnäkin englannin oppiminen on nykyään helpompaa kuin koskaan ja se aloitetaan peruskoulussa jo aikaisessa vaiheessa. Aivan varmasti koulussa on sinunkin kohdallasi käsitelty Florence Nightingalen merkitystä sairaanhoidon kehittämisessä. Samoin olen varma, että jossain vaiheessa on ollut puhetta Oxfordista sekä myös Harvardista, koska molemmat ovat tuottaneet maailmalle ja kehitykselle merkityksellisiä ihmisiä.
Kuulut ilmeisesti siihen porukkaan, jolle some ja selfiet ovat tärkein asia elämässä. Taisivat olla jo kouluaikoinasi, koska ilmeisesti perin vähän tietoa on päähäsi jäänyt.
En ymmärrä tarvettasi kehuskella sivistymättömyydellä.
Ei minun kouluaikaan ollut selfievillitystä tai muutakaan mukavaa joka olisi häirinnyt opiskelua. No onneksi minulla onkin maailman ihanin äiti jota ei varmasti hävetä vaikkei lapsensa ole omatoimisesti ollut kiinnostunut sairaanhoidon kehityksestä niin että kyseinen nimi olisi tullut vastaan :) ja ei, koulussa ei ole ollut puhetta Oxfordista tai Harvardista mutta televisio-ohjelmista ne on tuttuja. En vain ole ikinä miettinyt kyseisiä kouluja sen kummemmin. Enkä minä kehuskele sivistömättömyydellä vaan halusin vain kertoa mielipiteeni siitä, että nykypäivänä on paljon tärkeämpiäkin asioita opetettavana että ehkäpä nuita asioita ei enään samallalailla opeteta koulussa koska on tärkeämpääkin. Ei tommoiset asiat minusta ihmistä tyhmäksi tee.
Sori vaan, kyllä tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen syntynyt 1992 ja voin melkein vannoa, ettei Nightingalea ole mainittu kertaakaan historian tunneilla. :O (No, näillä tunneilla tuli lähinnä nukuttua, se myönnettäköön.) Vastauksen olisin silti tiennyt, en vaan muista tarkalleen missä olen Nightingalesta kuullut, mutta mielestäni kuitenkin usein ja monessa eri yhteydessä.
Ei koulussa voida mitenkään opettaa kaikkea mahdollista tietoa. Pointti olikin se, että normaali, sivistynyt, asioista kiinnostunut ihminen oppii yleistietos ihan normaalissa arjessa elämällä: lukemalla, matkustamalla, ottamalla selvää asioista. Rräänlaisen osmoosin kautta.
Ihmiset olettavat, että opettajaksi opiskellut ihminen olisi kiinnostunut itsensä kehittämisestä. Tässä ei ole mitää ihmeellistä.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin viestin numero 106, mutta haluan jatkaa vielä vähän noista sukupolvien välisistä eroista.
Voi olla, että vanhemmilla sukupolvilla on laajempi yleistietopohja muunkin kuin pelkästään eletyn elämän takia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että nuoremmat ovat vain älypuhelimia räplääviä tyhjäpäitä. Onko teillä tuomitsijoilla tullut mieleen, että sukupolvien väliset erot voivat todellakin ulottua myös yleistiedon ulkopuolelle? Oma kokemukseni on osoittanut, että eri sukupolvien väliset erot tiedonhankintatavoissa ja tiedon jäsentelyssä eroavat merkittävästi toisistaan. Siinä missä vanhemmat ihmiset tuntuvat osaavan luetella kaikki Suomen järvet, presidentit ja hyötykasvit, nuoremmat sukupolvet joutuvat turvautumaan hakupalvelimeen. Mitä taas sitten tulee kriittiseen tiedon jäsentelyyn, useamman lähteen käyttöön ja avarakatseisuuteen, niin no, nämä ovat asioita joiden tärkeyttä on sittemmin alettu korostaa ulkomuistin käytön sijaan. Voisiko tällainen perustavanlaatuinen ajanhengen ero selittää kaiken sen "tyhjäpäisyyden"?
Ihan hyvä pointti, mutta miten nuoressa polvessa näkyy nämä mainitsemasi asiat? Oma käsitykseni on, että tieto otetaan vastaan kritiikittömästi, kyseenalaistamatta ja tarkistamatta. Se ei silloin suinkaan johda avarakatseisuuteen, vaan joukkoon ihmisiä, joiden ohjaileminen on äärettömän helppoa.
Lukeminen on avain ajatteluun. Se kehittää kieltä ja kielen kehitys puolestaan johtaa monipuolisempaan ajatteluun. Lukeminen on nuorten keskuudessa ollut out jo pitkään. Voisiko se olla syy siihenkin, että suomalaisten älykkyys on tutkijoiden mukaan laskenut vuodesta 1997 lähtien?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei av-mammat ole kyseisessä kilpailussa, kun miljoona rapsahtaisi heti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Moni väittää, että korkeakoulutus = älykkyys+sivistys.
Tosiasiassa korkeakoulutus ei ole sen kummempaa kuin minkä tahansa ammatin opiskelu. Siinä saadaan tarvittava määrä tietoa tarvittavista asioista, ei enempää, ei vähempää. Ja älyä tarvitaan vain näiden asioiden opettelemiseen.
Todelliseen sivistyksen hankkimiseen tarvitaan utelias ja kyltymätön mieli.
Turha siis ihmetellä tuon tyttösen vajavaista yleissivistystä. Hän on saanut oppia tarvittavat tiedot opettaakseen alakouluikäisiä, ei enempää, ei vähempää.
Sulle siis a on ihan sama kuka ja mitä sun lapsellesi opetetaan tai b sulla ei ole lapsia.
Kummallinen kommentti.
Opetussuunnitelmat laaditaan Opetushallituksessa ja niitä tulee peruskoulussa noudattaa. On tarkkaan määritelty, mitä peruskoululaisten tulee milläkin luokalla oppia ja luokanopettajalle riittää, että hän osaa opettaa ne asiat. Meidän vanhempien tehtävä on innostaa lapsiamme tutkimaan asioita ja hankkimaan lisää tietoa.
Oletatko sinä, että koulu antaa vastauksen kaikkiin asioihin ja että koulusta saa kaiken tarvittavan tiedon? Eihän asia tokikaan niin ole. Koko ihmisen elämän tulisi olla opiskelua ja tiedonhankkimista.
Miten sä voit olla yhtä aikaa sekä sitä mieltä, että koko elämän tulisi olla jatkuvaa opiskelua ja tiedonhankintaa, ja sitä mieltä ettei opettajan tarvitse osata muuta kuin virallisen opetussuunnitelman tiedot?
Minulla oli kouluaikana todella monta sellaista opettajaa, joita ei kiinnostanut mikään muu kuin opetussuunnitelman läpivienti samalla kaavalla, jota oli toistettu vuosikausia. Muuten olivat täysin umpiossa. Eivät todellakaan olleet hyviä opettajia. Ja kyllä, ihan itse hankin tietoni ja sivistykseni koulun ulkopuolella, mutta olisihan se nyt ollut parempaa tehdä koulussa.
Vastaus kysymykseesi poimittu omasta kommentistasi.
Ole hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa kun saa tilaisuuden tuntea ylemmyyttä. Hähää se ei tiennyt, luuseri!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa ikäluokkaa kyseisen tyttösen kanssa enkä minäkään ole ikinä kuullut Florencesta (tai osannut edes lausua nimiä) tai en olisi tiennyt vanhinta yliopistoakaan. Miksi pitäisi? Missä tilanteessa nuo olisi pitänyt opiskella? Noista tiedoista ei lopulta ole mitään hyötyä kenenkään elämässä.
On tässä elämässä paljon tärkeämpiäkin asioita.Harvard ja Oxford nyt vaan on yksinkertaisesti yleistietoon kuuluvat käsitteet. Kysymyksenä oli että mikä on brittien vanhin yliopisto, joten jos et tiedä että Harvard on Yhdysvalloissa ja Oxford Englannissa, niin silloin olet kyllä todellinen tampio. Onnitteluni.
En tiennyt. Olen varmaan kauhea tampio sitten :D kertokaa missä tämmöiset asiat pitäisi oppia kun ne mukamas niin pitäisi kaikkien tietää? Onko nämä nyt jotain älykkyyden mittauspilareita vai miksi tuo on niin tärkeä tietää?
Ja lisään vielä, että kyllä olen kuullu Harvardista ja oxfordista, mutten ole sen enempää vaivannut päätäni sillä missä kyseiset koulut on. Eikä ne ole missään muussa kuin televisio-ohjelmissa tullu vastaan.
Nii-in, kun eivät ihmiset vissiin nykyään oikeen viitsi "vaivata päätään" millään asialla. Jos yhtään on kiinnostunut mistään muusta kuin jostain hottiksista, tietää kyllä sen, että Harvard on Yhdysvalloissa piste. Ja sitten nämä ihmiset kovaan ääneen ihmettelee, että miksi tällaista "nippelitietoa" pitää osata?! Tosi huolestuttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ainakaan minä pystyisi sitä miljoonaa millään voittamaan. Siinä 15 000 - 30 000 euron kohdalla kysymykset alkavat muuttua vaikeiksi.
t. Yksi av-mamma
Onko täällä menossa joku itsensäylentämiskisa?
No, saatte kehut, jopa te olettekin viisaita. Kannattaa nyt mennä mensan testiin heti, kun tiesitte nightingalen ja tiesitte harvardin olevan jenkkilässä.
Mutta miksi meidän pitää tietää muuten amerikan eikä vaikka kiinan tai norjan yliopistot?
Enemmän kai tässä on kyse siitä, että ko. ihminen oli siis aivan kujalla ylipäänsä, että kuka ihme on Florence Nightingale. Jos minun pitäisi kirjoittaa yhtäkkiä essee aiheesta Florence Nightingalen anti modernin sairaanhoidin syntyyn, olisin aika avuton, mutta kyllä nimi sentään herranen aika soittaisi kelloja. Kyseisessä yhteydessä, jossa yksi vaihtoehto oli mm. Coco Chanel, jokainen edes keskinkertaisella ällillä pystyisi ajattelemaan että ei ainakaan tuo, eikä tuo. Kun vielä isä auttoi. "Oletko ihan varma?" "No, olen".
Tai yliopistokysymys. Tilanteessa 50/50. Ei ole koskaan kuullut kummastakaan yliopistosta? Ei tarvitse katsoa teinisarjoja, jos ikinä koskaan lukee yhtään mitään kaunokirjallisuutta, yleensä väistämätä törmää vähintään toiseen.
Toki tilanne on hankala ja jännittävä, en varmaan ikinä noin pöljänä menisi tuonne. Kun en mene nytkään. Vähän sama kuin Etruskien kanssa. Itse en heti todellakaan muistanut, missä Etruskit vaikuttivat, mutta hetken pohdiskelun tuloksena jo pystyi poissulkemaan kaksi vaihtoehtoa ja siitä sitten edes arvaamalla.
Tarkoitan siis sitä, että miten voi olla niin pölypää, ettei ole siis ensimmäistäkään hajua noista kysytyistä asioista, kysymykset olivat kuitenkin aika helppoja, kaksimetrisellä oli paljon vaikeampia.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin viestin numero 106, mutta haluan jatkaa vielä vähän noista sukupolvien välisistä eroista.
Voi olla, että vanhemmilla sukupolvilla on laajempi yleistietopohja muunkin kuin pelkästään eletyn elämän takia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että nuoremmat ovat vain älypuhelimia räplääviä tyhjäpäitä. Onko teillä tuomitsijoilla tullut mieleen, että sukupolvien väliset erot voivat todellakin ulottua myös yleistiedon ulkopuolelle? Oma kokemukseni on osoittanut, että eri sukupolvien väliset erot tiedonhankintatavoissa ja tiedon jäsentelyssä eroavat merkittävästi toisistaan. Siinä missä vanhemmat ihmiset tuntuvat osaavan luetella kaikki Suomen järvet, presidentit ja hyötykasvit, nuoremmat sukupolvet joutuvat turvautumaan hakupalvelimeen. Mitä taas sitten tulee kriittiseen tiedon jäsentelyyn, useamman lähteen käyttöön ja avarakatseisuuteen, niin no, nämä ovat asioita joiden tärkeyttä on sittemmin alettu korostaa ulkomuistin käytön sijaan. Voisiko tällainen perustavanlaatuinen ajanhengen ero selittää kaiken sen "tyhjäpäisyyden"?
Miksi ihmeessä lähteä sitten tietokilpailuun, jos ei ole oppinut omaksumaan tietoa itse, vaan luottaa siihen, että aina voi katsoa Googlesta?
Coco = suklaa. Ilman muuta. Siis tuo ihminen on oikeasti älykääpiö eikä sitä tosiseikkaa saa mitenkään kaunisteltua.
no joo kirjoitti:
Onko täällä menossa joku itsensäylentämiskisa?
No, saatte kehut, jopa te olettekin viisaita. Kannattaa nyt mennä mensan testiin heti, kun tiesitte nightingalen ja tiesitte harvardin olevan jenkkilässä.
Mutta miksi meidän pitää tietää muuten amerikan eikä vaikka kiinan tai norjan yliopistot?
Jos olisit vaivautunut ajatuksen kanssa lukemaan ketjun, olisit löytänyt vastauksen kysymykseesi.
Toistan sen sinulle: Sekä Oxford että Harvard ovat tuottaneet ihmisä, joiden merkitys maailmalle ja kehitykselle on ollut merkittävä ja lisäänpä vielä , että näin tulee olemaan tulevaisuudessakin.
Mun poika viidennellä ja ei ole puhuttu koko henkilöstä mitään.
Tiedän koska tenttaan poikaa kokeisiin.