Vanhuksia pahoinpideltiin ja nöyryytettiin vuosia Turun kaupunginsairaalassa.
Ketään työntekijöistä ei edes potkittu pois. :/
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/848886/Potilaita+pahoinpideltiin+vuosi…
Kommentit (258)
Vierailija kirjoitti:
En ole tuo kelle vastasit.
Tietenkään ei työskennellä puoliteholla, mistä sellaisen käsityksen sait?!!
Ei vain pysty tekemään töitä oman hyvinvointinsa kustannuksella, eli tekemään töitä ilman taukoja tai jäämään ylitöihin joka kerta kun jotain meinaa jäädä tekemättä.
Tällä alalla kaikkensa antaminen on nykyisin lähes mahdotonta, koska se tarkoittaisi epäinhimillisiin suorituksiin venymistä.
Kaikkensa antanutta et ole nähnytkään, jos jollain alalla se on mielestäsi mahdotonta. Epäinhimillinen suoritus työpaikalla ei todellakaan ole se, että työaika tehdään töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koko ketjua jaksa lukea. Mutta vanhempana hoitajana en yhtään ihmettele, jos tuollaista on tapahtunut. Nykyään johto suosii nuoria hoitajia. Innovatiivisia ja innokkaita, mutta hoitaja-aines on muuttunut suuresti sitten vanhan ajan, kun oli erikseen apuhoitajat yms. ja hoitajien piti olla 18v. ennen kuin pääsi kouluun. Ja kouluun oli vaikea päästä, ellei ollut ylioppilas.
Kaikenlaista olen keikkalaisena nähnyt ja jos menet vanhempana hoitajana kritisoimaan väärinkäytöksiä, töitä ei todellakaan riitä sen jälkeen. Hoitoala on todella muuttunut 30 vuoden aikana, eikä todellakaan parempaan suuntaan
Jotenkin en nyt täysin allekirjoita, että uudet ja nuoret hoitajat olisivat jotenkin huonompia.
On totta, että alalle voi päästä täysin hoitotyöhön sopimatonkin henkilö, mutta niin on päässyt aina ennenkin.
Alaa vaivaa nykyisin tämä alati kiristyvä säästäminen. Hoitaminen on muuttunut resurssien laskemiseksi: mitä ehdit tehdä, ja mitä et ehdi tehdä. Hoitajat ovat väsyneitä ja tyytymättömiä.
Väsymys tai mikään muukaan inhimillinen syy ei kuitenkaan selitä noita Turun tapahtumia. Syynä on vääränlainen henkilökunta, vääränlaiset esimiehet, vääränlainen johto. Vastuuta ei ilmeisesti ole kukaan ottanut.
Kyllä alaa vaivaa koulutuksen muuttuminen. Ennen hoitoala oli arvostettu ala, minne ei meinannut päästä millään. Minullakaan ei pisteet riittäneet lukion jälkeen, vaikka ka oli 8.5 ja kirjoitin Magnan paperit. Piti kerätä työkokemuspisteitä, että pääsin testeihin.
Nyt nuoret puhuu, että lähen lähäriksi, kun ei muuhun pääse. Ja hoitoala ei todellakaan ole arvostettu ammatti, minne yrittämällä yritettiin monta kertaa.
Hoitaja-aines on todellakin muuttunut paljon. Moraali on jossain määrin romahtanut. Nyt näkee tapahtuvan asioita, mitä ei olisi voinut 30 vuotta sitten kuvitella edes jonkun tekevän.
Onneksi ei ole enää työvuosia paljoa jäljellä, niin saa jättää tämän alan. Työ itsessään on edelleen yhtä palkitsevaa, mutta niin paljon on muuttunut vuosikymmenien aikana, että on tyytyväinen, kun pääsee eläkkeelle
Voi höpönhöpö. Tällä hetkellä hoitoala on yhteishaussa kirkkaasti suosituimpien alojen listalla, sinne hakee joka vuosi ennätysmäärä ihmisiä.
Se, mikä tässä on erona, on työkulttuurin muutos. Puheet kutsumusammateista ovat nykynuorten mielestä huvittavia, ja niin minunkin mielestäni. Kutsumusammatti tarkoittaa suomeksi sanottuna kurjia työolosuhteita ja oman ja perheen hyvinvoinnin uhraamista jollekulle toiselle, eikä se ole tätä nykypäivää. Useimmat nuoretkin ovat jo oppineet, että he ovat helposti korvattavissa missä tahansa työssä, ja siksi heidät myös korvataan, jos se jollain lailla tulee työnantajalle halvemmaksi. Jos lähtee tämän päivän työelämään sillä asenteella, että tässä nyt annan kaikkeni, ei jaksa.
Että töissä puoliteholla, jotta vaan jaksaisi? Onpas itsekästä ja tyhmää, ei tarvitse odotella työsuhteen jatkumista. Alalta löytyy varmasti muitakin tekijöitä, jotka töissään antavat kaikkensa ja pitävät työstään, työnantajaa kiinnostaa enemmän nämä tekijät. Hoitoalallako on tällainen mentaliteetti, että tässä ei anneta kaikkea? Ovatko he juuri näitä hiviöhoitajia?
En ole tuo kelle vastasit.
Tietenkään ei työskennellä puoliteholla, mistä sellaisen käsityksen sait?!!
Ei vain pysty tekemään töitä oman hyvinvointinsa kustannuksella, eli tekemään töitä ilman taukoja tai jäämään ylitöihin joka kerta kun jotain meinaa jäädä tekemättä.
Tällä alalla kaikkensa antaminen on nykyisin lähes mahdotonta, koska se tarkoittaisi epäinhimillisiin suorituksiin venymistä.
Ei kaikkensa antaminen tarkoita sitä, että pitäisi työskennellä alan tessiä vastaan. Jos työssä ei ole ollenkaan taukoja, lienee syytä kääntyä luottamusmiehen tms. puoleen. Mutta työajalla voi antaa kaikkensa, että tekee työnsä hyvin, eikä vedä sikeitä tai juorua kahvipöydässä aikaansa kuluttaen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tuo kelle vastasit.
Tietenkään ei työskennellä puoliteholla, mistä sellaisen käsityksen sait?!!
Ei vain pysty tekemään töitä oman hyvinvointinsa kustannuksella, eli tekemään töitä ilman taukoja tai jäämään ylitöihin joka kerta kun jotain meinaa jäädä tekemättä.
Tällä alalla kaikkensa antaminen on nykyisin lähes mahdotonta, koska se tarkoittaisi epäinhimillisiin suorituksiin venymistä.
Kaikkensa antanutta et ole nähnytkään, jos jollain alalla se on mielestäsi mahdotonta. Epäinhimillinen suoritus työpaikalla ei todellakaan ole se, että työaika tehdään töitä.
Et taida tietää hoitotyössä mitään, kun kerran noin ylimielisesti puhut.
Se, että työaikana tekee koko ajan töitä ei riitä jos töitä on enemmän kuin ehtii tehdä.
Mutta jatka toki vänkäämistäsi.
Jotenkin pelottaa, pitäköö Suomessa vain yrittää yrittämällä olla vahva, vaikka pää kainalossa, heikko ei täällä uskalla olla, jos pitää turvautua tällaiseen avunpiiriin. Kaupungin sairaanhoito ylipäätänsä kusee pahasti ympäri Suomea. Hoitohenkilökunnalla huono työilmapiiri ja jaksaminen muutoinkin, se heijastuu potilaiden kohteluun ja muuhun työnkuvaan. Hoitajiksi sekä myöskin lääkäreiksi hakeutuu ihmisiä, joille se työ ei oikeasti sovi, eivät itsekään psyykkisesti riittävän hyvinvoivia.
Mitäs te meinasitte tehdä näille sadoilletuhansille vanhuksille jotka roikkuvat henkiriepunsa viime metreillä hengissä?
Kuka hoitaa, kuka maksaa? Missä menee raja että hoito voidaan lopettaa? Onko teillä mitään oikeata argumenttia vai pelkkää tyhjää kauhistelua ja lätinää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koko ketjua jaksa lukea. Mutta vanhempana hoitajana en yhtään ihmettele, jos tuollaista on tapahtunut. Nykyään johto suosii nuoria hoitajia. Innovatiivisia ja innokkaita, mutta hoitaja-aines on muuttunut suuresti sitten vanhan ajan, kun oli erikseen apuhoitajat yms. ja hoitajien piti olla 18v. ennen kuin pääsi kouluun. Ja kouluun oli vaikea päästä, ellei ollut ylioppilas.
Kaikenlaista olen keikkalaisena nähnyt ja jos menet vanhempana hoitajana kritisoimaan väärinkäytöksiä, töitä ei todellakaan riitä sen jälkeen. Hoitoala on todella muuttunut 30 vuoden aikana, eikä todellakaan parempaan suuntaan
Jotenkin en nyt täysin allekirjoita, että uudet ja nuoret hoitajat olisivat jotenkin huonompia.
On totta, että alalle voi päästä täysin hoitotyöhön sopimatonkin henkilö, mutta niin on päässyt aina ennenkin.
Alaa vaivaa nykyisin tämä alati kiristyvä säästäminen. Hoitaminen on muuttunut resurssien laskemiseksi: mitä ehdit tehdä, ja mitä et ehdi tehdä. Hoitajat ovat väsyneitä ja tyytymättömiä.
Väsymys tai mikään muukaan inhimillinen syy ei kuitenkaan selitä noita Turun tapahtumia. Syynä on vääränlainen henkilökunta, vääränlaiset esimiehet, vääränlainen johto. Vastuuta ei ilmeisesti ole kukaan ottanut.
Kyllä alaa vaivaa koulutuksen muuttuminen. Ennen hoitoala oli arvostettu ala, minne ei meinannut päästä millään. Minullakaan ei pisteet riittäneet lukion jälkeen, vaikka ka oli 8.5 ja kirjoitin Magnan paperit. Piti kerätä työkokemuspisteitä, että pääsin testeihin.
Nyt nuoret puhuu, että lähen lähäriksi, kun ei muuhun pääse. Ja hoitoala ei todellakaan ole arvostettu ammatti, minne yrittämällä yritettiin monta kertaa.
Hoitaja-aines on todellakin muuttunut paljon. Moraali on jossain määrin romahtanut. Nyt näkee tapahtuvan asioita, mitä ei olisi voinut 30 vuotta sitten kuvitella edes jonkun tekevän.
Onneksi ei ole enää työvuosia paljoa jäljellä, niin saa jättää tämän alan. Työ itsessään on edelleen yhtä palkitsevaa, mutta niin paljon on muuttunut vuosikymmenien aikana, että on tyytyväinen, kun pääsee eläkkeelle
Voi höpönhöpö. Tällä hetkellä hoitoala on yhteishaussa kirkkaasti suosituimpien alojen listalla, sinne hakee joka vuosi ennätysmäärä ihmisiä.
Se, mikä tässä on erona, on työkulttuurin muutos. Puheet kutsumusammateista ovat nykynuorten mielestä huvittavia, ja niin minunkin mielestäni. Kutsumusammatti tarkoittaa suomeksi sanottuna kurjia työolosuhteita ja oman ja perheen hyvinvoinnin uhraamista jollekulle toiselle, eikä se ole tätä nykypäivää. Useimmat nuoretkin ovat jo oppineet, että he ovat helposti korvattavissa missä tahansa työssä, ja siksi heidät myös korvataan, jos se jollain lailla tulee työnantajalle halvemmaksi. Jos lähtee tämän päivän työelämään sillä asenteella, että tässä nyt annan kaikkeni, ei jaksa.
Että töissä puoliteholla, jotta vaan jaksaisi? Onpas itsekästä ja tyhmää, ei tarvitse odotella työsuhteen jatkumista. Alalta löytyy varmasti muitakin tekijöitä, jotka töissään antavat kaikkensa ja pitävät työstään, työnantajaa kiinnostaa enemmän nämä tekijät. Hoitoalallako on tällainen mentaliteetti, että tässä ei anneta kaikkea? Ovatko he juuri näitä hiviöhoitajia?
En ole tuo kelle vastasit.
Tietenkään ei työskennellä puoliteholla, mistä sellaisen käsityksen sait?!!
Ei vain pysty tekemään töitä oman hyvinvointinsa kustannuksella, eli tekemään töitä ilman taukoja tai jäämään ylitöihin joka kerta kun jotain meinaa jäädä tekemättä.
Tällä alalla kaikkensa antaminen on nykyisin lähes mahdotonta, koska se tarkoittaisi epäinhimillisiin suorituksiin venymistä.
Ei kaikkensa antaminen tarkoita sitä, että pitäisi työskennellä alan tessiä vastaan. Jos työssä ei ole ollenkaan taukoja, lienee syytä kääntyä luottamusmiehen tms. puoleen. Mutta työajalla voi antaa kaikkensa, että tekee työnsä hyvin, eikä vedä sikeitä tai juorua kahvipöydässä aikaansa kuluttaen.
Olet ymmärtänyt väärin.
Se että ei anna kaikkeaan, ei tarkoita välttämättä sitä että on laiska ja lorvii. Se voi tarkoittaa myös sitä, että tekee sen minkä ehtii ja jättää loput tekemättä koska aina ei voi venyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tuo kelle vastasit.
Tietenkään ei työskennellä puoliteholla, mistä sellaisen käsityksen sait?!!
Ei vain pysty tekemään töitä oman hyvinvointinsa kustannuksella, eli tekemään töitä ilman taukoja tai jäämään ylitöihin joka kerta kun jotain meinaa jäädä tekemättä.
Tällä alalla kaikkensa antaminen on nykyisin lähes mahdotonta, koska se tarkoittaisi epäinhimillisiin suorituksiin venymistä.
Kaikkensa antanutta et ole nähnytkään, jos jollain alalla se on mielestäsi mahdotonta. Epäinhimillinen suoritus työpaikalla ei todellakaan ole se, että työaika tehdään töitä.
Et taida tietää hoitotyössä mitään, kun kerran noin ylimielisesti puhut.
Se, että työaikana tekee koko ajan töitä ei riitä jos töitä on enemmän kuin ehtii tehdä.
Mutta jatka toki vänkäämistäsi.
Iltalehden uutisessa lukee suoraan:
"Potilaita myös ylilääkittiin säännöllisesti vähintään tupla-annoksella rauhoittavia, jotta yöhoitajat pystyivät nukkumaan työvuorossaan."
Onhan se mielestäsi toki epäinhimillistä, jos työaika ei riitä työntekoon. Siihen tässä keskustellussa aiheessa ehdottamasi epäinhimillisen venymisen sijaan riittää ratkaisuksi, että tekee työaikana töitä.
Newsflash:
Yövuorolaisenkin kuuluu nukkua - kotona.
Jotenkin arvasin että tämä keskustelu kääntyy siihen että kaikki Suomen hoitajat haukutaan ja kauhistellaan hoitajien laiskuutta.
Sen kun haukutte, eipä ole ketään hoitamassa sitten kun olette vanhoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koko ketjua jaksa lukea. Mutta vanhempana hoitajana en yhtään ihmettele, jos tuollaista on tapahtunut. Nykyään johto suosii nuoria hoitajia. Innovatiivisia ja innokkaita, mutta hoitaja-aines on muuttunut suuresti sitten vanhan ajan, kun oli erikseen apuhoitajat yms. ja hoitajien piti olla 18v. ennen kuin pääsi kouluun. Ja kouluun oli vaikea päästä, ellei ollut ylioppilas.
Kaikenlaista olen keikkalaisena nähnyt ja jos menet vanhempana hoitajana kritisoimaan väärinkäytöksiä, töitä ei todellakaan riitä sen jälkeen. Hoitoala on todella muuttunut 30 vuoden aikana, eikä todellakaan parempaan suuntaan
Jotenkin en nyt täysin allekirjoita, että uudet ja nuoret hoitajat olisivat jotenkin huonompia.
On totta, että alalle voi päästä täysin hoitotyöhön sopimatonkin henkilö, mutta niin on päässyt aina ennenkin.
Alaa vaivaa nykyisin tämä alati kiristyvä säästäminen. Hoitaminen on muuttunut resurssien laskemiseksi: mitä ehdit tehdä, ja mitä et ehdi tehdä. Hoitajat ovat väsyneitä ja tyytymättömiä.
Väsymys tai mikään muukaan inhimillinen syy ei kuitenkaan selitä noita Turun tapahtumia. Syynä on vääränlainen henkilökunta, vääränlaiset esimiehet, vääränlainen johto. Vastuuta ei ilmeisesti ole kukaan ottanut.
Kyllä alaa vaivaa koulutuksen muuttuminen. Ennen hoitoala oli arvostettu ala, minne ei meinannut päästä millään. Minullakaan ei pisteet riittäneet lukion jälkeen, vaikka ka oli 8.5 ja kirjoitin Magnan paperit. Piti kerätä työkokemuspisteitä, että pääsin testeihin.
Nyt nuoret puhuu, että lähen lähäriksi, kun ei muuhun pääse. Ja hoitoala ei todellakaan ole arvostettu ammatti, minne yrittämällä yritettiin monta kertaa.
Hoitaja-aines on todellakin muuttunut paljon. Moraali on jossain määrin romahtanut. Nyt näkee tapahtuvan asioita, mitä ei olisi voinut 30 vuotta sitten kuvitella edes jonkun tekevän.
Onneksi ei ole enää työvuosia paljoa jäljellä, niin saa jättää tämän alan. Työ itsessään on edelleen yhtä palkitsevaa, mutta niin paljon on muuttunut vuosikymmenien aikana, että on tyytyväinen, kun pääsee eläkkeelle
Voi höpönhöpö. Tällä hetkellä hoitoala on yhteishaussa kirkkaasti suosituimpien alojen listalla, sinne hakee joka vuosi ennätysmäärä ihmisiä.
Se, mikä tässä on erona, on työkulttuurin muutos. Puheet kutsumusammateista ovat nykynuorten mielestä huvittavia, ja niin minunkin mielestäni. Kutsumusammatti tarkoittaa suomeksi sanottuna kurjia työolosuhteita ja oman ja perheen hyvinvoinnin uhraamista jollekulle toiselle, eikä se ole tätä nykypäivää. Useimmat nuoretkin ovat jo oppineet, että he ovat helposti korvattavissa missä tahansa työssä, ja siksi heidät myös korvataan, jos se jollain lailla tulee työnantajalle halvemmaksi. Jos lähtee tämän päivän työelämään sillä asenteella, että tässä nyt annan kaikkeni, ei jaksa.
Että töissä puoliteholla, jotta vaan jaksaisi? Onpas itsekästä ja tyhmää, ei tarvitse odotella työsuhteen jatkumista. Alalta löytyy varmasti muitakin tekijöitä, jotka töissään antavat kaikkensa ja pitävät työstään, työnantajaa kiinnostaa enemmän nämä tekijät. Hoitoalallako on tällainen mentaliteetti, että tässä ei anneta kaikkea? Ovatko he juuri näitä hiviöhoitajia?
En ole tuo kelle vastasit.
Tietenkään ei työskennellä puoliteholla, mistä sellaisen käsityksen sait?!!
Ei vain pysty tekemään töitä oman hyvinvointinsa kustannuksella, eli tekemään töitä ilman taukoja tai jäämään ylitöihin joka kerta kun jotain meinaa jäädä tekemättä.
Tällä alalla kaikkensa antaminen on nykyisin lähes mahdotonta, koska se tarkoittaisi epäinhimillisiin suorituksiin venymistä.
Miksi potilaiden pitäisi siitä kärsiä, että työntekijöillä ei ole taukoja? Sama kuin jos poliisilla ei olisi kahvitaukoja, niin ei jaksa tarvittaessa lähteä hälytystehtäviin. Palokunnnallakin muutama hälytystehtävä peräkkäin, ei jaksa enää lähteä sammuttamaan. Kaupan kassa ei ole ehtinyt tauolle, menköön loput asiakkaat kassan ohi maksamatta. Maanviljelijällä kiire saada kuivat heinät paalattua ennen sadetta, ei jaksa kun ei ole ollut taukoja. Lehmät syököön kielensä talven jälkeen, jos homeinen heinä ei maita, not.
Kamala juttu. Olen Kupittaan psykiatriselta Turusta kuullut muutoinkin paljon huonoa palautetta, nuorilta aikuisilta, joita siellä on hoidettu. Ovat kertomansa mukaan saaneet huonoa kohtelua, heitä on ainakin puhuteltu epäkunnioittavasti, tuo ainakin itsellä jäänyt kuulemastani päällimmäisenä mieleen. En ole itse asiassa kuullut Turun psykiatriselta muuta kuin huonoa palautetta, näiltä tyypeiltä, jotka ovat siellä hoidossa olleet. Kuvani Turun Kupittaan psykiatrisesta sairaalasta onkin ollut jo ennen tätä uutisointia huono ja epämiellyttävä. Todella huolestuttavaa. En itse sinne ainakaan haluaisi hoitoon tai ketään läheistäni. Minulla on yksi Turussa lähihoitajana hetken työskennellyt tuttava, joka ei kestänyt olla työssään vanhusten parissa, koska koki joutuvansa kohtelemaan heitä huonosti ajan ja työvoiman puutteen vuoksi. Vaihtoi sitten alaa. Mielestäni hän ei ollut psykiatrisella töissä, vaan jossain vanhaikodissa. Tällaisiin olisi todella syytä puuttua.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin arvasin että tämä keskustelu kääntyy siihen että kaikki Suomen hoitajat haukutaan ja kauhistellaan hoitajien laiskuutta.
Sen kun haukutte, eipä ole ketään hoitamassa sitten kun olette vanhoja.
Ja asennetta, jossa näyttää selvästi olevan korjaamisen syytä. Ehkä perin syy. Hyvä, että tulee ilmi, on mistä aloittaa.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin arvasin että tämä keskustelu kääntyy siihen että kaikki Suomen hoitajat haukutaan ja kauhistellaan hoitajien laiskuutta.
Sen kun haukutte, eipä ole ketään hoitamassa sitten kun olette vanhoja.
Jos tähän ketjuun tulee aukomaan päätä onnettomista työoloistaan, on kyllä ansainnut haukut. Ei ihan ensimmäisenä tule minulle mieleen avautua työoloista keskustelussa, jossa kerrottaisiin oman alani törkeistä laiminlyönneistä.
Jos ne omat työolot nousevat noita Turun vanhusten kohteluita tärkeämmäksi tässä ketjussa, silloin on ihan aihettakin epäillä, oletko oikealla alalla.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin arvasin että tämä keskustelu kääntyy siihen että kaikki Suomen hoitajat haukutaan ja kauhistellaan hoitajien laiskuutta.
Sen kun haukutte, eipä ole ketään hoitamassa sitten kun olette vanhoja.
Voi uhri, uhri.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin arvasin että tämä keskustelu kääntyy siihen että kaikki Suomen hoitajat haukutaan ja kauhistellaan hoitajien laiskuutta.
Sen kun haukutte, eipä ole ketään hoitamassa sitten kun olette vanhoja.
Jos sinusta hoitajien olot ovat se tärkein ja ensimmäinen ratkaistava asia Turussa, en yhtään pahoita mieltäni, jos jätät samanmielisten kollegoidesi kanssa työsi. Päiväkodista teille voisi löytyä parempi paikka. Sieltä kolmivuotiaiden osastolta kiukuttelevana lapsena.
Millä muulla alalla voisi tapahtua tällaista, että työaikana tehdään pääosin muutakuin töitä ja niin ettei kukaan ulkopuolinen saa tietää siitä?
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin arvasin että tämä keskustelu kääntyy siihen että kaikki Suomen hoitajat haukutaan ja kauhistellaan hoitajien laiskuutta.
Sen kun haukutte, eipä ole ketään hoitamassa sitten kun olette vanhoja.
Toivon todellakin, ettet ole hoitoalalla. Kommentistasi tulee mieleen narsisti, joka kostaa, kun hänen toimiaan kritisoidaan ja kyseenalaistetaan.
"Turun Sanomien lähteiden mukaan Turun psykiatrian johtaja kielsi kertomasta väärinkäytöksistä valvontaviranomaisille.
Käytäntöjä kritisoineet tai niihin puuttuneet hoitotyöntekijät yhteisö vaiensi pelolla. Moni pitää edelleenkin suunsa kiinni työpaikan ja toimeentulon menettämisen pelossa.
”Jos et saatana ota sitä lääkettä, haen aseen ja ammun sinut.” Esimerkiksi tällä tavalla yksi hoitajista puhutteli vanhuspotilasta. Vastaavia esimerkkejä julmuuksista ja laiminlyönneistä on runsaasti."
Jos dokumenttia aletaan rustaamaan niin hyvä on tutustua älä sairastu vakavasti Suomessa juttuihin.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin arvasin että tämä keskustelu kääntyy siihen että kaikki Suomen hoitajat haukutaan ja kauhistellaan hoitajien laiskuutta.
Sen kun haukutte, eipä ole ketään hoitamassa sitten kun olette vanhoja.
Miltä sijalta löydät itsesi? Aika monta hoitajaa tuolla, jotka moittivat työolojaan.
http://listverse.com/2012/10/30/10-female-concentration-camp-guards/
En ole tuo kelle vastasit.
Tietenkään ei työskennellä puoliteholla, mistä sellaisen käsityksen sait?!!
Ei vain pysty tekemään töitä oman hyvinvointinsa kustannuksella, eli tekemään töitä ilman taukoja tai jäämään ylitöihin joka kerta kun jotain meinaa jäädä tekemättä.
Tällä alalla kaikkensa antaminen on nykyisin lähes mahdotonta, koska se tarkoittaisi epäinhimillisiin suorituksiin venymistä.