Lue keskustelun säännöt.
Vanhuksia pahoinpideltiin ja nöyryytettiin vuosia Turun kaupunginsairaalassa.
18.02.2016 |
Ketään työntekijöistä ei edes potkittu pois. :/
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/848886/Potilaita+pahoinpideltiin+vuosi…
Kommentit (258)
Kaikkiin hoitolaitoksiin olisi saatava tallentavat valvontakamerat. Niitä saisi omaiset ja osastojen johtajat katsoa milloin vain netistä.
Yksityisyydensuoja hoidettaisiin niin, että kysyttäisiin hoidettavalta tai tämän edunvalvojalta kirjallinen lupa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin arvasin että tämä keskustelu kääntyy siihen että kaikki Suomen hoitajat haukutaan ja kauhistellaan hoitajien laiskuutta.
Sen kun haukutte, eipä ole ketään hoitamassa sitten kun olette vanhoja.
Toivon todellakin, ettet ole hoitoalalla. Kommentistasi tulee mieleen narsisti, joka kostaa, kun hänen toimiaan kritisoidaan ja kyseenalaistetaan.
Eikö tuo ole aivan selvää, ketjun loppu puoli on yleistystä "kaikkialla on samanlaista", kuka haluaa hoitajaksi kun kaikki hoitajat taas jälleen kerran luokitellaan rikollisiksi.
Miksi haluat ymmärtää noin, vaikka kyse on niiden hoitajien toimintatavoista, joilla moraali on hukassa ja jotka kohtelevat potilaita kaltoin, tai eivät hoida työtänsä. Paitsi jos kokemuksesta koet, että osui omaan nilkkaan, niin keino on yrittää saada huomio pois itse asiasta ja itsestä, yleistämällä että kun kaikkialla on samanlaista ja kaikki hoitajat luokitellaan rikollisiksi, naiivia.
Karmeaa on, että ammattisuoja on niin vahva, että jos nuo irtisanotaan tuolta, he ovat kohta jossain muualla.
Valvontakameroista näkisi kätevästi lääkkeidenkäytön ja hygieniankin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kaksi hoitajaa 37 potilasta kohden akuutilla vuodeosastolla yövuorossa. Kierrän 5krt yössä kaikki huoneet. Hoitajakutsuun vastataan heti kun voidaan. Lisäksi pyrin käymään erityistä tarkkailua vaativassa huoneessa (ei lain vaatimia tarkkailuja) kahdesti tunnissa esim. kuoleva, sekava, levoton potilas. Jokin hätä tilanne voi sitoa minut työparini kanssa potilaan vierelle 30min jolloin muut joutuvat odottamaan. Yövuoroihin kuuluu tilausten purkamista, parin rullakon tavaramäärän purkaminen voi viedä tunninkin. Iso osasto niin ei kuule mitä huoneissa tapahtuu. Joskus löytyy joku potilas makaamasta lattialla kiertäessä, kaikissa huoneissa kun ei voi olla koko ajan.
Lääkkeitä en ole havainnut kenenkään antavan enemmän kuin määräyksissä sallitaan. Meillä saa myös valvoa yöllä. Tosin valvominen yöllä +päivällä (ei nukuta ollenkaan) lisää potilaan sekavuutta niin pakkohan se kierre on saada poikki, siihen tarvitaan lääkkeitä. Joskus otan potilaan käytävälle pystyäkseni paremmin valvomaan vointia esim. keuhkosyöpä ja paha hengenahdistus.
Joskus sattuu rauhallisia öitä, mutta todella harvoin. Yleensä mitoitus ei millään riitä laadukkaaseen hoitoon, vierellä olemiseen. Akuutit asiat hoidetaan, mutta jostain on tingittävä, ensin aina tietysti niistä purku töistä. Kyllä jokunen hoitaja voi torkahtaa hetkeksi, istuviltaa, koska meillä ei ole sohvia tms. Niin kauan kun hoitajamitoitus pidetään minimissä niin on takuulla varmaa, että osa potilaista ei saa tarvitsemaansa valvontaa ja tukea.
No huh huh. Meidän akuutilla psykiatrisella vuodeosastolla on 15 potilaspaikkaa ja 2 yövuorolaista. Eikö teillä ole laitoshuoltoa? Meillä laikkarit purkaa tilaukset, päivällä. Kyllä täytyy olla onnellinen omasta työpaikastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan nähneeni joskus videon, jossa vanhuksen hoitaja jotain...ei kaunista katseltavaa. Oli kuvattu jollain nauhoittavalla valvontakameralla. Se pelasti vanhuksen.
Meillä eri kaupunki, mutta anoppi on sairaalassa saattohoidossa. Onneksi hänellä on niin hyvä tilanne, että sukulaisia on paljon ja joka ilta on joku katsomassa ja usein päivälläkin. Kun hän oli valittanut jostain asiasta, kostoksi oli jätetty ruoka tuomatta. Sukulainen oli käynyt hakemassa itse keittiöstä. Ei ollut mitään syytä jättää, osa lapsenlapsista (kolme) on itse hoitajia, eri paikassa tosin, ja ovat hyvin perillä missä mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä. Kukaan ei usko psykiatrista valtaa mitä psykiatrisella hoitohenkilökunnalla on. Esim jos hlö on saanut esim väärän diagnoosin niin on sitä kyllä hankala saada vieraita ihmisiä vakuuttuneiksi esim siitä, että dg on väärä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin arvasin että tämä keskustelu kääntyy siihen että kaikki Suomen hoitajat haukutaan ja kauhistellaan hoitajien laiskuutta.
Sen kun haukutte, eipä ole ketään hoitamassa sitten kun olette vanhoja.
Toivon todellakin, ettet ole hoitoalalla. Kommentistasi tulee mieleen narsisti, joka kostaa, kun hänen toimiaan kritisoidaan ja kyseenalaistetaan.
Eikö tuo ole aivan selvää, ketjun loppu puoli on yleistystä "kaikkialla on samanlaista", kuka haluaa hoitajaksi kun kaikki hoitajat taas jälleen kerran luokitellaan rikollisiksi.
Miksi haluat ymmärtää noin, vaikka kyse on niiden hoitajien toimintatavoista, joilla moraali on hukassa ja jotka kohtelevat potilaita kaltoin, tai eivät hoida työtänsä. Paitsi jos kokemuksesta koet, että osui omaan nilkkaan, niin keino on yrittää saada huomio pois itse asiasta ja itsestä, yleistämällä että kun kaikkialla on samanlaista ja kaikki hoitajat luokitellaan rikollisiksi, naiivia.
Minäkö yleistin, eikö tuossa ollut aikamonta valitusta kuin joka paikassa on samanlaista ja ei, ei sattunut omaan nilkkaan. Toisaalta emme yhtään tiedä mitä tuolla on tapahtunut? Oliko tapa nukkua jokaisella hoitajalla, lääkitsikö joka vuoro liikaa? Oliko lääkevarkaita useampia? Miksi ja kuka kertoi turkkarille nyt, eikä 3v sitten? Miksi tuollaista pääsi tapahtumaan? Aikamonta avointa kysymystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koko ketjua jaksa lukea. Mutta vanhempana hoitajana en yhtään ihmettele, jos tuollaista on tapahtunut. Nykyään johto suosii nuoria hoitajia. Innovatiivisia ja innokkaita, mutta hoitaja-aines on muuttunut suuresti sitten vanhan ajan, kun oli erikseen apuhoitajat yms. ja hoitajien piti olla 18v. ennen kuin pääsi kouluun. Ja kouluun oli vaikea päästä, ellei ollut ylioppilas.
Kaikenlaista olen keikkalaisena nähnyt ja jos menet vanhempana hoitajana kritisoimaan väärinkäytöksiä, töitä ei todellakaan riitä sen jälkeen. Hoitoala on todella muuttunut 30 vuoden aikana, eikä todellakaan parempaan suuntaan
Jotenkin en nyt täysin allekirjoita, että uudet ja nuoret hoitajat olisivat jotenkin huonompia.
On totta, että alalle voi päästä täysin hoitotyöhön sopimatonkin henkilö, mutta niin on päässyt aina ennenkin.
Alaa vaivaa nykyisin tämä alati kiristyvä säästäminen. Hoitaminen on muuttunut resurssien laskemiseksi: mitä ehdit tehdä, ja mitä et ehdi tehdä. Hoitajat ovat väsyneitä ja tyytymättömiä.
Väsymys tai mikään muukaan inhimillinen syy ei kuitenkaan selitä noita Turun tapahtumia. Syynä on vääränlainen henkilökunta, vääränlaiset esimiehet, vääränlainen johto. Vastuuta ei ilmeisesti ole kukaan ottanut.
Kyllä alaa vaivaa koulutuksen muuttuminen. Ennen hoitoala oli arvostettu ala, minne ei meinannut päästä millään. Minullakaan ei pisteet riittäneet lukion jälkeen, vaikka ka oli 8.5 ja kirjoitin Magnan paperit. Piti kerätä työkokemuspisteitä, että pääsin testeihin.
Nyt nuoret puhuu, että lähen lähäriksi, kun ei muuhun pääse. Ja hoitoala ei todellakaan ole arvostettu ammatti, minne yrittämällä yritettiin monta kertaa.
Hoitaja-aines on todellakin muuttunut paljon. Moraali on jossain määrin romahtanut. Nyt näkee tapahtuvan asioita, mitä ei olisi voinut 30 vuotta sitten kuvitella edes jonkun tekevän.
Onneksi ei ole enää työvuosia paljoa jäljellä, niin saa jättää tämän alan. Työ itsessään on edelleen yhtä palkitsevaa, mutta niin paljon on muuttunut vuosikymmenien aikana, että on tyytyväinen, kun pääsee eläkkeelle
Voi höpönhöpö. Tällä hetkellä hoitoala on yhteishaussa kirkkaasti suosituimpien alojen listalla, sinne hakee joka vuosi ennätysmäärä ihmisiä.
Se, mikä tässä on erona, on työkulttuurin muutos. Puheet kutsumusammateista ovat nykynuorten mielestä huvittavia, ja niin minunkin mielestäni. Kutsumusammatti tarkoittaa suomeksi sanottuna kurjia työolosuhteita ja oman ja perheen hyvinvoinnin uhraamista jollekulle toiselle, eikä se ole tätä nykypäivää. Useimmat nuoretkin ovat jo oppineet, että he ovat helposti korvattavissa missä tahansa työssä, ja siksi heidät myös korvataan, jos se jollain lailla tulee työnantajalle halvemmaksi. Jos lähtee tämän päivän työelämään sillä asenteella, että tässä nyt annan kaikkeni, ei jaksa.
Että töissä puoliteholla, jotta vaan jaksaisi? Onpas itsekästä ja tyhmää, ei tarvitse odotella työsuhteen jatkumista. Alalta löytyy varmasti muitakin tekijöitä, jotka töissään antavat kaikkensa ja pitävät työstään, työnantajaa kiinnostaa enemmän nämä tekijät. Hoitoalallako on tällainen mentaliteetti, että tässä ei anneta kaikkea? Ovatko he juuri näitä hiviöhoitajia?
En ole tuo kelle vastasit.
Tietenkään ei työskennellä puoliteholla, mistä sellaisen käsityksen sait?!!
Ei vain pysty tekemään töitä oman hyvinvointinsa kustannuksella, eli tekemään töitä ilman taukoja tai jäämään ylitöihin joka kerta kun jotain meinaa jäädä tekemättä.
Tällä alalla kaikkensa antaminen on nykyisin lähes mahdotonta, koska se tarkoittaisi epäinhimillisiin suorituksiin venymistä.
Miksi potilaiden pitäisi siitä kärsiä, että työntekijöillä ei ole taukoja? Sama kuin jos poliisilla ei olisi kahvitaukoja, niin ei jaksa tarvittaessa lähteä hälytystehtäviin. Palokunnnallakin muutama hälytystehtävä peräkkäin, ei jaksa enää lähteä sammuttamaan. Kaupan kassa ei ole ehtinyt tauolle, menköön loput asiakkaat kassan ohi maksamatta. Maanviljelijällä kiire saada kuivat heinät paalattua ennen sadetta, ei jaksa kun ei ole ollut taukoja. Lehmät syököön kielensä talven jälkeen, jos homeinen heinä ei maita, not.
Niin mutta suurin osa hoitajista on naisia ja ei heiltä voi oikeaa työntekoa vaatia. Se on rasismia tai jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ko. juttu sattui kaupunginsairaalassa, mutta oletteko miettineet tulevaisuutta?
Hoiva-ala on paisuva ala, joka kiinnostaa valtavasti kaikkia toimijoita, niin monikansallisia kuin kotimaisiakin ketjuja. Kyseessä on kuitenkin bisnes, jonka tarkoitus on tuottaa voittoa mahdollisimman paljon. Kuinka se suuri voitto saavutetaan? No, ensimmäisenä tietysti vedetään hlökunta minimiin. Ei siinä paljoa voi hoivasta enää puhua.
Näiden valvonta on täysin retuperällä. Tarkastukset tehdään sopimalla niistä hyvissä ajoin etukäteen, joten tarkastuspäivälle osataan ottaa tarvittava henkilökuntamiehitys ja muutenkin saattaa asiat kuntoon. Tarkastuksia tehdään resurssipulasta johtuen vain harvoin.
Tämäkin on politiikkaa. On valittu malli, jossa yhteiskunnalle tuottamattomat vanhukset ovat vain taloudellinen rasite.
Muistan, kuinka oma sukulaiseni sai paikan pienestä yksityisestä hoitolaitoksesta, kunnan ostopalveluna. Henkilökunta teki työtään sydämellä, mitä kuvastaa se, että sukulaiseni tehdessä kuolemaa, tulivat vapaapäiväänsä viettävät hoitajat sanomaan hänelle hyvästit. Jokaista asukasta kohdeltiin kunnioittavasti, dementian asteesta riippumatta.
Nyt nämä pienet hoivakodit on (useimmiten pakosta, ketju tehnyt ensi alkuun halvan tarjouksen, jolloin pieni ei voi vastata siihen. Seuraavana vuonna hinta sitten pompsahtikin) myyty näille kasvottomille ketjuille.
Hallitus - tai lähinnä Kokoomus haluaisi yksityistettävän kaikki. Miettikää sitä seuraavan kerran äänestäessänne, sillä se voi ratkaista omankin kohtalonne vanhana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin arvasin että tämä keskustelu kääntyy siihen että kaikki Suomen hoitajat haukutaan ja kauhistellaan hoitajien laiskuutta.
Sen kun haukutte, eipä ole ketään hoitamassa sitten kun olette vanhoja.
Toivon todellakin, ettet ole hoitoalalla. Kommentistasi tulee mieleen narsisti, joka kostaa, kun hänen toimiaan kritisoidaan ja kyseenalaistetaan.
Eikö tuo ole aivan selvää, ketjun loppu puoli on yleistystä "kaikkialla on samanlaista", kuka haluaa hoitajaksi kun kaikki hoitajat taas jälleen kerran luokitellaan rikollisiksi.
Miksi haluat ymmärtää noin, vaikka kyse on niiden hoitajien toimintatavoista, joilla moraali on hukassa ja jotka kohtelevat potilaita kaltoin, tai eivät hoida työtänsä. Paitsi jos kokemuksesta koet, että osui omaan nilkkaan, niin keino on yrittää saada huomio pois itse asiasta ja itsestä, yleistämällä että kun kaikkialla on samanlaista ja kaikki hoitajat luokitellaan rikollisiksi, naiivia.
Minäkö yleistin, eikö tuossa ollut aikamonta valitusta kuin joka paikassa on samanlaista ja ei, ei sattunut omaan nilkkaan. Toisaalta emme yhtään tiedä mitä tuolla on tapahtunut? Oliko tapa nukkua jokaisella hoitajalla, lääkitsikö joka vuoro liikaa? Oliko lääkevarkaita useampia? Miksi ja kuka kertoi turkkarille nyt, eikä 3v sitten? Miksi tuollaista pääsi tapahtumaan? Aikamonta avointa kysymystä.
Aivan, jospa pohtisimme sitä, että olisiko syy sittenkin jossain toisissa tai muussa, kuin itse hirviöhoitajissa. Mitähän siellä on tapahtunut, ehkä siivooja on sairastunut, ehkä sähköt oli poikki, ehkä palkanmaksut myöhässä. Nukkuiko vain osa hoitajista ja osa silitti nukkuvien päätä, antoiko joka vuoro tuplalääkkeet vai joka toinen vuoro, montako varasta oli ja kuka se oli joka suunsa lopulta avasi, siinäpä varsinainen juudas hirviöhoitajien keskuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa MOT:N ohjelmassa esiintynyt terveystaloustieteen professori Pekka Rissanen:
Pekka Rissanen: "Vanhainkoteja koskevasta tutkimuksesta on viitteitä siihen, että mitä korkeampi tuottavuus, mitä ikään kuin edullisemmin tuotetaan palveluja, niin sillä on vaikutusta siihen, että laatukin on huonompaa. Mutta ei me pystytä tässä yksityistapauksessa mitenkään sitä sanomaan, että onko näin."
Muistutan, että nämäkin palvelut maksetaan verovaroista, eli meidän kaikkien varoista. Onko siis oikein, että rahamme päätyvät veroparatiiseihin, kuten monen ketjun on käynyt. Sitä sopii miettiä, nekin rahat ovat pois suomalaisten pussista.
Pienissä hoivakodeissa pulaa asukkaista
29.1.2015 8:00
Kuva: Katja Juurikko
[Viime kesänä Sippolassa avattu kehitysvammaisten ryhmäkoti Villa Susanna odottaa yhä vakituisia asukkaita.]
Viime kesänä Sippolassa avattu kehitysvammaisten ryhmäkoti Villa Susanna odottaa yhä vakituisia asukkaita.
Miksi kaupunkiin rakennetaan uusia palveluasuntoja, vaikka olemassa olevissa on tyhjiä paikkoja?
Tätä ihmetellään muun muassa kehitysvammaisia varten viime kesänä perustetussa Villa Susannassa Sippolassa. Sama tilanne on useissa vanhuksille hoivaa tarjoavissa yksityisissä pienissä hoivakodeissa. Paikkoja on vapaana, mutta kaupunki ei osta palveluja, vaikka jonossa on palveluasumista tarvitsevia henkilöitä.
Susanna Pyötsiä Villa Susannasta yllättyi siitä, että Eskolanmäkeen rakennettavasta Attendon hoivakodista on kaupunki luvannut ostaa asumispalvelua kehitysvammaisille.
Palvelupäällikkö Minna Laakso Kouvolan kaupungilta vastaa, että kaupunki ei ole sitoutunut täyttämään kaikkia uuden hoivakodin paikkoja. Sen sijaan kaupungilla on voimassa oleva puitesopimus muun muassa Attendon kanssa, joten sen perusteella kaupunki voi ostaa siltä paikkoja ilman eri kilpailutusta.
Erityisryhmien, siis päihde- ja mielenterveysasiakkaiden sekä kehitysvammaisten, asumispalvelut kilpailutetaan määräajoin. Kilpailussa hyväksyttyjen kanssa kaupunki tekee puitesopimuksen, jolla se sitoutuu ostamaan kyseiseltä tuottajalta asumispalveluja. Ei kuitenkaan automaattisesti kaikkia paikkoja.
Jos kaupungin omat asumisyksiköt tai puitesopimuksen tehneiden tuottajien yksiköt eivät pysty vastaamaan jonkun asiakkaan tarpeeseen, voidaan asumispalvelua ostaa myös suoraan ilman puitesopimusta. Näitä tapauksia on pieni osa kaikista ostopalveluista.
Asiakkaan eli kehitysvammaisen kannalta katsottuna asuinpaikka on pysyvä eli hän saa asua valitussa paikassa niin kauan kuin palvelua tarvitsee.
Edellisen kerran asumispalveluita kilpailutettiin ja puitesopimuksia solmittiin neljä vuotta sitten. Tänä keväänä on uusi kilpailutuskierros, ja uusi sopimuskausi alkaa vuoden 2016 alussa.
Minna Laakson mukaan tulevien palveluntuottajien vertailussa huomioidaan hinta ja laatukriteerit. Miten hintaa ja muita kriteerejä painotetaan ja mitä muut kriteerit ovat päätetään aikuisväestön lautakunnan hyväksyessä kilpailutusasiakirjat tulevan kevään aikana.
Sijainti on yksi tarjoajille asetetuista vaatimuksista.
Myös ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen hankinta perustuu puitesopimuksiin. Nekin kilpailutetaan uusiksi tänä vuonna.
Tällä hetkellä kouvolalaisia kehitysvammaisia asuu noin 32 eri yksikössä. Luvussa ovat mukana kaupungin omat asumisyksiköt ja Carean asumisyksiköt ja laitoshoito Kuusankoskella. Carean asumispalveluissa on noin 70 kehitysvammaista ja laitoshoidossa noin 14. Asiakkaiden määrä vaihtelee kuukausittain.
Villa Susanna aikoo osallistua seuraavaan tarjouskilpailuun puitesopimuksista. Ryhmäkodissa on tällä hetkellä yksi asukas Kotkasta ja Kouvolan omaishoidon piirissä olevia asiakkaita käy Villa Susannassa satunnaisesti lyhyitä jaksoja. Talossa olisi paikka viidelle vakituiselle ja yhdelle tilapäiselle asukkaalle.
Laila Sairo
http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2015/01/29/Pieniss%C3%A4%20hoivako…
http://www.ts.fi/uutiset/turun+seutu/761890/Pihlajalinna+osti+hoivakote…
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/terveyspalveluyritysten-kasvu-ja…
Päivitetty 24.11.2015 10:50, julkaistu 24.11.2015 09:45
Kaupunginhallituksen kanta: Hoivakodin kaikki paikat yksityiselle
Annastiina SalonenLähetä palautetta toimittajallePitäisikö Vihnuskodin uuden yksikön hoivapaikat järjestää kaupungin omana työnä, ostopalveluna vai puoliksi molempina? Nokian kaupungin luottamuselimet ja johto ovat ottaneet tähän kysymykseen jo kolme eriävää kantaa.Kaupunginhallitus päätyi eilen kahden äänestyksen jälkeen siihen, että uuden hoivayksikön kaikki 60 paikkaa ulkoistetaan. Lisäksi hallitus esittää, että Nokialle perustettaisiin vanhuskoordinaattorin tehtävä vuonna 2017.Kaupunginhallituksen kanta eroaa sekä perusturvalautakunnan että kaupunginjohtajan näkemyksistä.Perusturvalautakunta on aikaisemmin esittänyt, että kaikki 60 paikkaa järjestetään kaupungin omana työnä. Sen jälkeen kaupunginjohtaja on esittänyt, että kaupunki järjestää paikoista puolet itse ja puolet ulkoistetaan. Kaupunginjohtajan esitys oli pohjaesityksenä kaupunginhallituksen käsittelyssä.Kaupunginhallitus päättyi hoivapaikkojen ulkoistamisen kannalle jo viikko sitten. Tällä viikolla asia avattiin uudelleen asian käsittelyssä tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi. Lopputulos pysyi kuitenkin samana.Kaupunginhallitus suoritti nyt uudelleen äänestykset kahden pohjaesityksestä poikenneen esityksen sekä pohjaesityksen välillä.Ensimmäisessä äänestyksessä olivat vastakkain kaupunginhallituksen jäsen Raija Nurmisen (sd) ja kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajan Piila Paalansen (kok) esitykset. Nurmisen esityksen mukaan uuden hoivarakennuksen paikoista sekä kaikki lyhytaikaishoidon (30) että pitkäaikaisen hoivan (60) paikat tuotettaisiin kaupungin omana toimintana. Paalanen puolestaan esitti, että kaikki pitkäaikaisen hoivan paikat (60) ulkoistetaan eli tuotetaan ostopalveluna ja että kaupunkiin perustetaan vanhuspalvelukoordinaattorin tehtävä vuonna 2017.Suoritetussa äänestyksessä Nurmisen muutosehdotus sai neljä ääntä (Raija Nurminen, Anneli Lehtonen (vas), Eero Salonen (skp) ja Mika Laakso (perussuom)). Edellisviikosta poiketen varapuheenjohtaja Paalasen ehdotus sai nyt neljä äänen sijasta viisi ääntä (Piila Paalanen, Johanna Matikka (kok), Jarmo Kork (kok), Esa Alanne (sd) ja Arja Laitinen (sd)).Toisessa äänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotus sai kaksi ääntä (Arja Laitinen ja Raija Nurminen) ja varapuheenjohtaja Paalasen ehdotus sai neljä ääntä (Piila Paalanen, Johanna Matikka, Esa Alanne ja Jarmo Kork) yhteensä kolmen jäsenen pidättäytyessä äänestämästä (Anneli Lehtonen, Eero Salonen ja Mika Laakso).Näin kaupunginhallitus hyväksyi Piila Paalasen esityksen kaikkien pitkäaikaisen hoivan paikkojen (60) ulkoistamisesta ja vanhuspalvelukoordinaattorin tehtävän perustamisesta.Hoivapaikkojen tuottaminen sisältyy kaupunginhallituksen kokonaispäätökseen kaupungin ensi vuoden talousarvio- eli budjettiesityksestä.Lopullisesti ensi vuoden talousarviosta ja tulevien vuosien taloussuunnitelmasta päättää kaupunginvaltuusto joulukuussa.
Lue lisää täältä:Hoivakodin paikat: Kaupunginhallituksen puheenjohtajan ääni ratkaisee
Hoivajätit iso riski veronmaksajille... Attendo, Esperi, Mehiläinen ym.
16.3.2015 17:57 kaija kelhu
Saako vanhuksilla tehdä bisnestä
Yksityiset terveysalan jätit valtaavat markkinat
[Hoivajätit iso riski veronmaksajille... Attendo, Esperi, Mehiläinen ym.]
[Milloin kustannukset räjähtävät käsiin..]
Milloin kustannukset räjähtävät käsiin..
Suomalaisten vanhusten, vammaisten, orpojen ja lasten sijoituksista vastaavat yhä enemmän yksityiset yritykset kuten mm. Attendo, jonka omistaa Jerseyn veroparatiisiin rekisteröity pääomasijoittaja IK Investment Partners. Isot ulkomaille rekisteröidyt hoivajätit nielaisevat pala palalta pienet hoivakodit ja hinnat nousevat samaan tahtiin. Kohta kilpailua ei enää ole ja veronmaksajat voivat vain jäädä ihmettelemään, että miten tässä näin kävikään.
Helsingin Sanomat kirjoitti erinomaisen kattavan selvityksen sunnuntain lehdessä 15.3. joka varmaankin herätti monen ihmetyksestä pyörittelemään silmiään. "Vuonna 1997 kunnat ostivat sosiaalipalveluja yksityisiltä 300 miljoonalla eurolla, viime vuonna luku oli jo yli kaksi miljardia euroa. Sosiaalipalvelut muodostavat jo kolme neljäsosaa kaikista kuntien ostoista." (Jussi Konttinen HS)
Suomessa arvioidaan olevan vuonna 2030 lähes kaksinkertainen määrä 75 vuotta täyttäneitä ja kymmenen seuraavan vuoden aikana meille tarvitaan jo arvion mukaan 40 000 uutta hoivapaikkaa. Pääomasijoittajien kiinnostus suomalaista sosiaalihuoltoa kohtaan on tietysti varsin ymmärrettävää, koska siinä liikkuvat isot rahat. Vanhusten hoiva voi maksaa 150 euroa ja lapset jopa 300 euroa päivässä. Bisnes on myös turvallista, kunta maksaa kiinteän vuorokausihinnan ja sijoitetun pääoman tuotto oli vuonna 2013 palveluissa jo 11 prosenttia.
Eipä ihme, että esimerkiksi Esperi on ostanut 64 sosiaalialan yritystä ja toimitusjohtaja Marja Aarnio Isohanni on kehunut tehneensä 50 miljonääriä ja yritys on kertonut investoivansa vielä kahden vuoden aikana sata miljoonaa euroa. Tyypillisellä 15 vanhuksen tai 7 lapsen yksiköllä on liikevaihtoa vuodessa satojatuhansia euroja.
Suurpääoman tuottamat sosiaalipalvelut rahoitetaan verovaroin, joten asia koskee meitä kaikkia suomalaisia. Onko yksityinen hoiva sitten halvempaa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen Kilpa-hankkeen mukaan kunnat hoitivat halvemmalla kuin yritykset ja järjestöt.
Näin tavallisen pulliaisenkin järjen mukaan sen pitäisikin olla paljonkin halvempaa, koska ylin johto ja kallis yksityinen organisaatio eivät vie miljoona-voittojaan sijoittajien taskuun. Monimutkaiset yritysten velkajärjestelyt vielä vievät voittoja pois verottajan taskusta, joka tosin on viime vuosista vähän parantunut siitä nousseen julkisen kohun johdosta.
Toinen asia onkin, että eikö julkinen puoli kunnissa pysty itse hoitamaan näinkään yksinkertaista hoivabisnestä, jossa tarvitaan vain toimiva tila ja hyvä henkilökunta. - Ja jos yksityisellä puolella on samat ongelmat ja he ovat myös itse suomalaisen koulutusjärjestelmän läpikäyneitä, niin miten julkiselle puolelle onkin jäänyt vain ne huonommat kortit käteen. Vai uskalttaako moista edes ääneen kysyä.
Toinen näkökulma on taas Valtion taloudellisella tutkimuskeskuksella. Heidän mielestään kunnan tuottamat palvelut ovat kalliimpia. Silloin kyllä täytyy säännöksissä ja palvelun tasossa olla isot erot. Eihän se nyt niin voi kaiken järjen mukaan olla. Tietysti organisaatiot ovat julkisella puolella raskaammat, kuten meillä on ollu tapana - eihän se muuten olisi paisunut kuin pullataikina vuosi vuodelta yhä suuremmaksi. Siinäkin voisi alkaa käyttää järkeä ja keskittää enemmän työntekijöitä hoivapuolelle, eikä kasvattaa vain johtoa... Vaikka se tietysti kivaa onkin.
THL:n entinen pääjohtaja Pekka Puska esimerkiksi on sanonut, että yritysten tehtävä on kasvattaa palveluidensa kysyntää ja keksiä niille aina uusia asioita, jotta bisnes kasvaa. Kuntaliiton kyselyssä 62 kuntaa kertoi ostavansa yrityksiltä lastensuojelun arviointia... Tämä kuullosti minun korvaani hyvin pahalta. Huostaanotto päätöksessä lapsen tilaa arvioi sama laitos, joka saa huostaan otettavasta lapsesta asiakkaan ehkä moneksi vuodeksikin 300 eurolla vuorokausi!
Tässä vuosien aikana on kuulunut hätähuutoja lasten vanhemmilta, jotka kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi ja lapsen huostaanotto on jatkunut pitkään ilman uusia tutkimuksia puolueettomalta taholta. Tähän maallikon on vaikea sanoa mitään, mutta jokainen turha huostaanotto on iso tragedia koko perheelle ja ennenkaikkea lapselle itselleen.
Onko tarkoitus vain kasvattaa bisnestä ja veronmaksajien taakkaa, siinä kysymys. Julkisen puolen olettaisi tarttuvan tilaisuuteen nyt eikä vasta sitten kun yksityinen sijoittajien rahat ovat vallanneet kaikki markkinat ja voivat itse sanella kustannusten tason oman mielensä mukaan.
Turun Sanomissa oli, että sairaalan johto oli aiemmin miettinyt mahdollisuutta erottaa ne väärinkäytöksiin syyllistyneet hoitajat, mutta suunnitelmasta luovuttiin. Miksi!? Miksi ei erotettu? Todella pistää miettimään, että mitä kaikkea siellä puhtoisten kulissien takana muhiikaan.
Eikö tuo ole aivan selvää, ketjun loppu puoli on yleistystä "kaikkialla on samanlaista", kuka haluaa hoitajaksi kun kaikki hoitajat taas jälleen kerran luokitellaan rikollisiksi.