Tytär pyrkii teknilliseen!!
Hei auttakaa nyt! Kaikki mahdolliset huonot kokemukset tekniikan opiskelusta ja DIn työstä naisena!!
Tyttö on ihan kohtuu lahjakas, ka. 8.5, on jo kirjoittanut lyhyestä enkusta M, pitkästä matikasta L, kemiasta L ja biologiasta C. Koko lukio on mennyt sillä asenteella ja oletuksella, että tyttö pyrkii lääkikseen tai hammaslääkikseen. Ja ainakin pari vuotta yrittäisi, sitten menisi hoitajaksi. En vaan mitenkään näe tyttöä diplomi-Insinöörinä. Kuulemma biologia ja ihmiset ei kiinnosta, mutta luulen tuon olevan vain vaihe jota myöhemmin katuu.. Mitään almuja en anna jos tämän tempun tekee ja jää työttömäksi.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Ei teknillinen korkeakoulutus tai työelämä ole naisten paikkoja. Siitä kertoo jo se, miten vähän merkittäviä naisia on tieteessä ja teknisessä tieteessä. Muutama naiseksi merkattu hermafrodiitti tai sitten tuurilla sisään päässyt ja myöhemmin makuuhuoneen kautta työelämässä edennyt nainen löytyy. Fakta on että naisten aivoista ei ole siihen, millä kovissa tieteissä pärjätään. Ap on ihana, naisellinen ja naisen tason ymmärtävä sairaanhoitaja, joka haluaa tyttärelleen parasta, tosin kun palstan ylemmyyskiimoissa tutisevat feminatsit.
Kas kummaa kun tyttäreni on alalla ja ihan naisellinen nainen on. Reittä pitkinkään ei ole kiivennyt, mies it alalla toisessa firmassa. Tytär on isossa firmassa aika korkealla vakanssilla. Niin ja melkein vastavalmistuneena opetti vanhempia inssejä firman uusiin it saloihin
Ikävää torpata illuusiosi miesten kaikkivoipaisuudesta
Ikävää torpata illuusiosi miehisistä kyvyistä
Kuudessa vuodessa se ap:n lapsi voisi olla jo valmistunutkin? Saisimmeko raporttia asia edistymisestä?
Vierailija kirjoitti:
Kuudessa vuodessa se ap:n lapsi voisi olla jo valmistunutkin? Saisimmeko raporttia asia edistymisestä?
Hyvä kysymys.
Täytyy sanoa, että ap on harvinaisen lapsellinen, yksinkertainen ja asenteellisuudessaan vastenmielinen tyyppi. Ja vielä kertoo olevansa sairaanhoitaja. Toivottavasti en joudu tämän sairaanhoitajan potilaaksi.
Eiks kandeis opiskella sitä, mikä aidosti kiinnostaa? Onko se opiskelukaan sitten niin rankkaa, jos joka aamu haluu lähtee yliopistolle??