Mies sanoi todella pahasti raskauden jälkeisestä vartalosta
Vauvamme on nyt vuoden ikäinen. Löysin eilen taas sivuhistorian täydeltä teinipornoa. Miehellä on aikaa vetää käteen esim. keskellä yötä klo 3 tai silla sekunnilla kun suljetaan ovi vauvan kanssa, mutta seksiä mun kanssani ei halua lähellekään samalla tavallla. Meille tuli siitä riita. Lopulta rauhotuttiin ja istuttiin keskustelemaan avoimesti.
Noh, mies sanoi suoraan, etten äitinä enää kiihota. Että rinnat ovat rupsahtaneet ja painoa liikaa, ettei seksi tunnu enää samalta. Kuitenkin kuulemma "rakastaa" minua. On hyvä isä. Osallistuu kotitöihin. Korosti sitä, että minun pitäisi olla kiitollinen hänen tekemisistään ja epävarmuuteni pilaa suhteemme. Piti siis ihan luonnollisena sitä, että äitiyden jälkeen ei vaimo enää haluta. Sanoi myös, että töissä on joku nainen, kuka muistuttaa mua "ennen kuin muutuin äidiksi". Kertoi avoimesti, että pientä ihastusta ilmassa muttei mitään olla tehty.
En oikein tiedä miten tästä eteenpäin. Eilinen meni hervottomaksi itkuksi. Tänään on ontto olo.
Pitääkö minun olla vain kiitollinen miehestäni ja niellä totuus?
Kommentit (539)
Vierailija kirjoitti:
Vauvamme on nyt vuoden ikäinen. Löysin eilen taas sivuhistorian täydeltä teinipornoa. Miehellä on aikaa vetää käteen esim. keskellä yötä klo 3 tai silla sekunnilla kun suljetaan ovi vauvan kanssa, mutta seksiä mun kanssani ei halua lähellekään samalla tavallla. Meille tuli siitä riita. Lopulta rauhotuttiin ja istuttiin keskustelemaan avoimesti.
Noh, mies sanoi suoraan, etten äitinä enää kiihota. Että rinnat ovat rupsahtaneet ja painoa liikaa, ettei seksi tunnu enää samalta. Kuitenkin kuulemma "rakastaa" minua. On hyvä isä. Osallistuu kotitöihin. Korosti sitä, että minun pitäisi olla kiitollinen hänen tekemisistään ja epävarmuuteni pilaa suhteemme. Piti siis ihan luonnollisena sitä, että äitiyden jälkeen ei vaimo enää haluta. Sanoi myös, että töissä on joku nainen, kuka muistuttaa mua "ennen kuin muutuin äidiksi". Kertoi avoimesti, että pientä ihastusta ilmassa muttei mitään olla tehty.
En oikein tiedä miten tästä eteenpäin. Eilinen meni hervottomaksi itkuksi. Tänään on ontto olo.
Pitääkö minun olla vain kiitollinen miehestäni ja niellä totuus?
Tässä kohtaa kannattaa keskustella miehen kanssa ja heittää pöytään avoin suhde -kortti. Kysy mitä mieltä hän olisi siitä, että saisi luvan ottaa kontaktia ihastukseensa mutta se tarkottaisi sitä, että sinä saisit mennä myös pokaamaan itsellesi seksiseuraa toisista miehistä.
Voit sanoa, että olet jo puutteessasi vähän treffipalstoja selannutkin ja sieltä löytyisi monta kiinnostavaa ehdokasta, mutta et toki ole mitään vielä tehnyt asialle, koska et tietenkään halua pettää tai tehdä mitään, ennenkuin asiasta on yhdessä sovittu.
Miehesi joko suostuu ideaan tai sitten hän on sen verran mustasukkainen, ettei halua edes ajatella sinua muiden miesten kanssa. Jokatapauksessa on varsin todennäköistä, että sinulle seksiseuraa jostain löytyisi vaikka raskaus olisi tehnyt keholle mitä. Ja nainen voi aina laittaa itsensä hyvännäköiseksi.
On kuitenkin pilvin pimein miehiä, jotka haluavat nimenomaan runsaampaa naista, toki he ovat vähemmistössä mutta heitä silti on paljon, jopa nuorten ja hyvännäköisten miesten joukossa.
Kun miehesi ymmärtää, että hän ei ole planeetan ainoa uros, joka voi kanssasi seksiä harrastaa, saattaa ääni muuttua kellossa kovastikin. Jos ei ymmärrä ja häntä edelleen houkuttaa ruoho aidan toisella puolella, sitten kannattaa harkita eroa. Parisuhdeterapiaa toki kannattaa kokeilla ennen sitä myös.
Vierailija kirjoitti:
Mistä näitä mulkkuja sikiää!!! Suututtaa! En katselis yhtään tollasta ukkoo, mut onneks mulla on mua haluava mies edelleen kahden synnytyksen(kin) jälkeen. Mieti nyt haluatko tollasta kohtelua???
Älä muuta sano!Mäkin olen kuullut vuoteessa milloin arvostelua vartalostani, milloin luonteestani eli vertausta vaikeasti mielisairaaseen sukulaiseeni "olette aivan samanlaisia" ja kadulla hokemista "olet lihonut niin että olet aivan eri ihminen kuin silloin ennen".Kaikki tietty mieheltä, jotka olis mahdollisesti "huolinut" mut pitempäänkin suhteeseen, mutta tollaiset jutut ovat olleet kyllä niin "turn offeja" ettei olisi tullut mieleenkään jatkaa suhdetta.Kommentointi on jättänyt ikuisen vastenmielisyyden ko ihmistä kohtaan, vaikka olen kuullut että samainen henkilö on ollut "ilkeä" mm. opettaessaan ystävättäreni lasta, eli se on hänen luonto.Eli parempi oli, ettei jutusta tullut mitään.Tosin olen kyllä kuullut kahdelta muultakin mieheltä ivaa ja arvostelua vartalostani.Nyt ei tarvitse enää koskaan ottaa sontaa vastaan, sillä olen jo aikapäiviä sitten tajunnut että "jos mulkkua hakee, niin mulkun saa",
Kyse ei ole nä kirjoitti:
Kyse ei ole näkemisestä tai minun mielipiteestäni, vaan tutkitusta faktasta. Miehet hylkäävät sairaan vaimonsa huomattavasti todennäköisemmin kuin toisin päin. Sä tietty näät sen oikeutettuna ja ihan okna, koska nainenhan menettää esim. syövän takia kaiken h
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, sule
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten, tuo, että miehet jättävät/pettävät sairastuneita vaimojaan on hyvin yleistä. Huomattavasti yleisempää myös noin kuin toisinpäin, eli vaimot jotka hylkäävät sairaan miehen .
Vierailija kirjoitti:
Tiedän miehen, joka aloitti yli vuoden kestäneen salasuhteen, kun vaimolla oli raju syöpä ja hän taisteli sitä vastaan. Oli kuulemma liian rankkaa katsoa vierestä toisen kärsimystä, joten miehen logiikalla päätti satuttaa vielä vähän lisää. No, nainen selvisi syövästä, mies päätti salasuhteensa ja "päätti tehdä oikein" eli jäi vaimonsa ja lastensa kanssa kotiin, suostui pariterapiaan jne. Terapian aikana naisen silmät kuitenkin avautuivat, kun hän tajusi ettei mies ollutkaan eikä edes yrittänyt olla se vastuunsa kantava elämänrakkaus. 20 vuotta kankkulankaivoon, ainoa hyvä puoli miehessä oli että lapset oli olemassa. Nyt ovat eronneet, mies näkee lapsia sen kaksi kertaa kuussa, nainen on onnellinen ilman mieslasta. Mies on sinkku ja anoo aika ajoin takaisin, mutta vain siksi että se oli niin helppo tie; vaimo kodin hengettärenä, mies lasten ajoittaisena riehuttajana, siis rusinat pullasta-tyyppinä. Mitäs otti rakastajattaren vaimon ollessa heikoilla, tuli todellinen karva esiin ja vaimo porskuttaa entistä vahvempana nyt, kun pahin menetyksen aiheuttama suru on helpottanut. On kuin Kauniista ja rohkeista, mutta surullisen totta.
Niin naiset odottaa, että saa miehen omaisuuden sen sijaan, että tyytyy puoleen.
Niin, sulle lassukkana on vaikeaa ymmärtää sellaista asiaa kuin tosirakkaus. Etkä tulekaan ymmärtämään. Toki se ihmisenä joka perustaa koko identiteettinsä sukupuoleensa on vaikea sulattaa sitä, että naiset saattaisivatkin olla uskollisempia ja uhrautuvampia.
Tää on teidän ongelma. Näette naiset uskollisina ja uhrautuvaisina ja katsotte miesten tekoja sysimustien lasien läpi.
iukset lähtevät, keho rapistuu eikä paneminen huvita/onnistu.
Kannattaisi oikeasti avartaa sitä mieltä, ja nähdä miten yleisesti ottaen naiset vaan on joissain asioissa parempia ihmisiä. Se on rankkaa, toki.
Ja kyllä, todellakin nään sairaan vaimon pettämisen/jättämisen sysimustieb lasien läpi.
Olen ollut siinä tilanteessa, missä kuvottavava tuttu mies yriti pokata kaikkea hengittävää kun vaimo majasi kuolemaisillaan sairaalassa. Jätti lapsiaan koko ajan äidilleen hoitoon ja paineli baareihin etsimään uutta lihaa.Ukko sitten yritti muakin, 20v nuorempaa tuttua tyttöä. Sanoin niin pahasti, että äijä jatkoi baarista matkaa. Varmaan hävetti jäädä kun koko baari tiesi minkälainen ihminen kyseessä.
En mä sano että sairaan vaimon jättäminen olisi oikein. Mutta miehen seksuaalusyus on usein visuaalisempaa, muttei silti mitenkään huonompaa. Ja onhan sitäkin tutkittu että naiset jättävät työttömäksi jääneen miehen paljin useammin. Naiset ja miehet ovat monelta tapaa erilaisia, muttei kumpikaan erityisesti toista parempi.
Vierailija kirjoitti:
En mä sano että sairaan vaimon jättäminen olisi oikein. Mutta miehen seksuaalusyus on usein visuaalisempaa, muttei silti mitenkään huonompaa. Ja onhan sitäkin tutkittu että naiset jättävät työttömäksi jääneen miehen paljin useammin. Naiset ja miehet ovat monelta tapaa erilaisia, muttei kumpikaan erityisesti toista parempi.
Ei ole.
Ihan vain muistutuksena ettei lassukakuvitelmat ole tutkimuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta halu miehillä, visuaalisina olentoina, on paljolti kiinni siitä, että mitä hän näkee. Tällaiseksi se nyt vain on luontoäiti miesparan muokannut, ja syytön hän tähän ominaisuuteen olkoon.
.
Kai sä tiedät, että toi sun hokema visuaalinen mies kiihottuu juttu on todistettu tutkimuksilla vääräksi, naiset kiihottuvat itse asiassa helpommin visuaalisesti....mieti sitä hetken aikaa.
Ihan tiedoksi vaan, että myös naiset haluaisivat miehensä olevan seksikäs, komea, lihaksikas, rikas, vähintään 20cm paksulla munalla varustettu, älykäs, hauska jne.
Normaalilla älyllä varustettu ihminen ymmärtää, että ihmiset ovat ihmisiä, eivät mitään omien toiveiden heijastumia.
Niin ihmiset ovat ihmisiä. Miksi siis miehell on muka velvollisuus kiihottua vaimostaan jos ei vaan kiihota. Ei se ole mikään loukkaus vaimoa kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs tätä yrität ratkoa, kun naiset ovat täysin haluttomia ymmärtämään miehen puolta. Hoetaan vaan ikuista "miehet ajattelee kyrvällään" -mantraa ja solvataan koko miessukupuolta. Ette näillä eväillä tule koskaan saamaan mitään hyviä miessuhteita, jos ette opi arvostamaan miestä erilaisena, mutta yhtä hyvänä olentona, vaan ajattelette ette miehet ovat säälittäviä runkkareita, joiden seksuaalisuus on alkukantaista, mitä on tässäkin ketjussa kuultu aika paljon.
Onneksi on erilaisiakin naisia olemassa eivätkä kaikki ole tätä av-saastaa.
Mitenkäs jos miehet ajattelisivat vähän sitä naista? Joka on ollut raskaana ja synnyttänyt? Jonka keho on kovilla raskauden, synnytyksen ja mahdollisen imetyksen vuoksi? Onko mahdotonta asettua sen naisen asemaan? Käsittää, että se pieni ihmisalku kuolee, jos ei saa tarpeitaan tyydytetyksi, toisin kuin mies ja kullinsa? Raskaus ei ole sairaus, mutta siitä toipuminen kestää silti oman aikansa ja sen aikaa sen miehen kyllä pitäisi pystyä odottelemaan!
AP kertoi lapsensa olevan jo vuoden ikäinen. Ja toisaalta kuinka monesti kuulee äidin suusta "nyt syödään kahden edestä". Jotenkin tuntuu, että moni ajattelee raskauden ja lasten saannin automaattisesti lihottavan ja se on ihan sallittua jne.
Jos lasta imettää, niin ei siinä kauheasti imetyksen aikana laihdutella, tai loppuun maidon tulo. Itse aloitin raivokkaan laihdutuskuurin lapsen ollessa 1 kk ikäinen - pystyin tekemään sen, koska en imettänyt! Ja laihduin 20 kg muutamassa kuukaudessa. MUTTA mieheni halusi minua aina, vaikka minulla oli parikymmentä liikakiloa. Onko AP muuten edes kertonut painoansa? Alussa mainitsi MIEHENSÄ sanoneen, että painoa on liikaa. Mitä ikinä se liikaa nyt tarkoittaakin. Surullista on, että naista ei pidetä edes ihmisarvossa, jos painoa on vähän enemmän. AP ei ansaitse rakkautta ja seksiä (mahdollisesti) lievän ylipainon takia?
Selityksiä selityksiä. Eihän kukaan sanonut, että pitää aloittaa raivokasta laihdutusta, mutta ihan perus terveellisellä ruokavaliolla se paino pysyy jo raskausaikana järkevissä luvuissa. Ja kyllä vuoden aikana pääsee normaaleihin mittoihin ilman mitään superdiettejä.
Rakkaudesta ei voi sanoa ap:n tarinan perusteella, mutta voihan se olla, ettei hän kiihota miestään seksuaalisesti. Minkäs sille voi? Kyllähän mammatkin täällä huutavat kovaan ääneen, kuinka möhömahainen mies ei kiinnossa seksimielessä. Toisinpäin asia ei ole sallittua ilmeisesti?
Öh, jos haluaa laihtua, täytyy ruokamäärää pienentää. Jos ruokamäärää pienentää, lähtee maidon määrä myös laskuun lähes kaikilla naisilla. Niin se vain valitettavasti on. Mutta hei, paskat sen lapsen syömisistä - parempi, että mamma alkaa laihduttamisen saman tien, jottei isin tarvitse tyytyä teinipornoon? Seksiähän AP:n mies saisi, mutta eipä kelpaa. Ja niin, onko AP edes kertonut paljonko sitä painoa on? Minun mielestäni kuulostaa lähinnä siltä, että AP:n miehellä on päänsisäisiä ongelmia, kun kerran katselee teinipornoa jatkuvasti. Hän ei ilmeisesti pysty kypsemmästä, aikuisesta naisesta kiihottumaan. Kyllä minun mielestäni on vähän epänormaalia, ettei mies kiihotu, jos nainen on lihonut kymmenen-parikymmentä kiloa. Sama toisin päin. Ehkäpä on hormonitoiminnassa jotain vikaa, tai porno on sekoittanut pään.
Ja minä kun luulin, että naiset ymmärtävä nämä asiat. No jos sitä ylipainoa on, niin todennäköisesti syö liikaa. Ja jos sen määrän rajoittaa edes ns. normaalille tasolle, niin se maidontulo ei vielä lopu. Tietysti joku äärilleen viety dietti on pahasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs tätä yrität ratkoa, kun naiset ovat täysin haluttomia ymmärtämään miehen puolta. Hoetaan vaan ikuista "miehet ajattelee kyrvällään" -mantraa ja solvataan koko miessukupuolta. Ette näillä eväillä tule koskaan saamaan mitään hyviä miessuhteita, jos ette opi arvostamaan miestä erilaisena, mutta yhtä hyvänä olentona, vaan ajattelette ette miehet ovat säälittäviä runkkareita, joiden seksuaalisuus on alkukantaista, mitä on tässäkin ketjussa kuultu aika paljon.
Onneksi on erilaisiakin naisia olemassa eivätkä kaikki ole tätä av-saastaa.
Mitenkäs jos miehet ajattelisivat vähän sitä naista? Joka on ollut raskaana ja synnyttänyt? Jonka keho on kovilla raskauden, synnytyksen ja mahdollisen imetyksen vuoksi? Onko mahdotonta asettua sen naisen asemaan? Käsittää, että se pieni ihmisalku kuolee, jos ei saa tarpeitaan tyydytetyksi, toisin kuin mies ja kullinsa? Raskaus ei ole sairaus, mutta siitä toipuminen kestää silti oman aikansa ja sen aikaa sen miehen kyllä pitäisi pystyä odottelemaan!
AP kertoi lapsensa olevan jo vuoden ikäinen. Ja toisaalta kuinka monesti kuulee äidin suusta "nyt syödään kahden edestä". Jotenkin tuntuu, että moni ajattelee raskauden ja lasten saannin automaattisesti lihottavan ja se on ihan sallittua jne.
Jos lasta imettää, niin ei siinä kauheasti imetyksen aikana laihdutella, tai loppuun maidon tulo. Itse aloitin raivokkaan laihdutuskuurin lapsen ollessa 1 kk ikäinen - pystyin tekemään sen, koska en imettänyt! Ja laihduin 20 kg muutamassa kuukaudessa. MUTTA mieheni halusi minua aina, vaikka minulla oli parikymmentä liikakiloa. Onko AP muuten edes kertonut painoansa? Alussa mainitsi MIEHENSÄ sanoneen, että painoa on liikaa. Mitä ikinä se liikaa nyt tarkoittaakin. Surullista on, että naista ei pidetä edes ihmisarvossa, jos painoa on vähän enemmän. AP ei ansaitse rakkautta ja seksiä (mahdollisesti) lievän ylipainon takia?
Seksi ei ole mikään ihmisoikeus eikä sitä voi pitää minään ihmisarvon mittarina. Maailma olisi ihan hullu paikka jos ihmiset pakotettaisiin seksiin ettei vaan kukaan pahoita mieltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs tätä yrität ratkoa, kun naiset ovat täysin haluttomia ymmärtämään miehen puolta. Hoetaan vaan ikuista "miehet ajattelee kyrvällään" -mantraa ja solvataan koko miessukupuolta. Ette näillä eväillä tule koskaan saamaan mitään hyviä miessuhteita, jos ette opi arvostamaan miestä erilaisena, mutta yhtä hyvänä olentona, vaan ajattelette ette miehet ovat säälittäviä runkkareita, joiden seksuaalisuus on alkukantaista, mitä on tässäkin ketjussa kuultu aika paljon.
Onneksi on erilaisiakin naisia olemassa eivätkä kaikki ole tätä av-saastaa.
Mitenkäs jos miehet ajattelisivat vähän sitä naista? Joka on ollut raskaana ja synnyttänyt? Jonka keho on kovilla raskauden, synnytyksen ja mahdollisen imetyksen vuoksi? Onko mahdotonta asettua sen naisen asemaan? Käsittää, että se pieni ihmisalku kuolee, jos ei saa tarpeitaan tyydytetyksi, toisin kuin mies ja kullinsa? Raskaus ei ole sairaus, mutta siitä toipuminen kestää silti oman aikansa ja sen aikaa sen miehen kyllä pitäisi pystyä odottelemaan!
AP kertoi lapsensa olevan jo vuoden ikäinen. Ja toisaalta kuinka monesti kuulee äidin suusta "nyt syödään kahden edestä". Jotenkin tuntuu, että moni ajattelee raskauden ja lasten saannin automaattisesti lihottavan ja se on ihan sallittua jne.
Jos lasta imettää, niin ei siinä kauheasti imetyksen aikana laihdutella, tai loppuun maidon tulo. Itse aloitin raivokkaan laihdutuskuurin lapsen ollessa 1 kk ikäinen - pystyin tekemään sen, koska en imettänyt! Ja laihduin 20 kg muutamassa kuukaudessa. MUTTA mieheni halusi minua aina, vaikka minulla oli parikymmentä liikakiloa. Onko AP muuten edes kertonut painoansa? Alussa mainitsi MIEHENSÄ sanoneen, että painoa on liikaa. Mitä ikinä se liikaa nyt tarkoittaakin. Surullista on, että naista ei pidetä edes ihmisarvossa, jos painoa on vähän enemmän. AP ei ansaitse rakkautta ja seksiä (mahdollisesti) lievän ylipainon takia?
Selityksiä selityksiä. Eihän kukaan sanonut, että pitää aloittaa raivokasta laihdutusta, mutta ihan perus terveellisellä ruokavaliolla se paino pysyy jo raskausaikana järkevissä luvuissa. Ja kyllä vuoden aikana pääsee normaaleihin mittoihin ilman mitään superdiettejä.
Rakkaudesta ei voi sanoa ap:n tarinan perusteella, mutta voihan se olla, ettei hän kiihota miestään seksuaalisesti. Minkäs sille voi? Kyllähän mammatkin täällä huutavat kovaan ääneen, kuinka möhömahainen mies ei kiinnossa seksimielessä. Toisinpäin asia ei ole sallittua ilmeisesti?
Öh, jos haluaa laihtua, täytyy ruokamäärää pienentää. Jos ruokamäärää pienentää, lähtee maidon määrä myös laskuun lähes kaikilla naisilla. Niin se vain valitettavasti on. Mutta hei, paskat sen lapsen syömisistä - parempi, että mamma alkaa laihduttamisen saman tien, jottei isin tarvitse tyytyä teinipornoon? Seksiähän AP:n mies saisi, mutta eipä kelpaa. Ja niin, onko AP edes kertonut paljonko sitä painoa on? Minun mielestäni kuulostaa lähinnä siltä, että AP:n miehellä on päänsisäisiä ongelmia, kun kerran katselee teinipornoa jatkuvasti. Hän ei ilmeisesti pysty kypsemmästä, aikuisesta naisesta kiihottumaan. Kyllä minun mielestäni on vähän epänormaalia, ettei mies kiihotu, jos nainen on lihonut kymmenen-parikymmentä kiloa. Sama toisin päin. Ehkäpä on hormonitoiminnassa jotain vikaa, tai porno on sekoittanut pään.
Ja minä kun luulin, että naiset ymmärtävä nämä asiat. No jos sitä ylipainoa on, niin todennäköisesti syö liikaa. Ja jos sen määrän rajoittaa edes ns. normaalille tasolle, niin se maidontulo ei vielä lopu. Tietysti joku äärilleen viety dietti on pahasta.
90 kg painava henkilö tarvitsee tietyn määrän energiaa voidakseen toimia normaalisti, esim. maidon tuottaminen. Tällä tietyllä energiamäärällä hän ei liho. Jos 90 kg painava yhtäkkiä puolittaa energiansaantinsa 45-kiloisen tasolle, niin energiamäärä ei silloin riitä kehon tavanomaiseen toimintaan, kuten maidontuotantoon, vaan saattaa käyttää energian muulla tavoin, esim. elintoimintojen ylläpitämiseksi. Kai tämän nyt yksinkertaisempikin ymmärtää? Että isompi keho vaatii enemmän energiaa, ja pienempi määrä energiaa vaikuttaa kehon toimintaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs tätä yrität ratkoa, kun naiset ovat täysin haluttomia ymmärtämään miehen puolta. Hoetaan vaan ikuista "miehet ajattelee kyrvällään" -mantraa ja solvataan koko miessukupuolta. Ette näillä eväillä tule koskaan saamaan mitään hyviä miessuhteita, jos ette opi arvostamaan miestä erilaisena, mutta yhtä hyvänä olentona, vaan ajattelette ette miehet ovat säälittäviä runkkareita, joiden seksuaalisuus on alkukantaista, mitä on tässäkin ketjussa kuultu aika paljon.
Onneksi on erilaisiakin naisia olemassa eivätkä kaikki ole tätä av-saastaa.
Mitenkäs jos miehet ajattelisivat vähän sitä naista? Joka on ollut raskaana ja synnyttänyt? Jonka keho on kovilla raskauden, synnytyksen ja mahdollisen imetyksen vuoksi? Onko mahdotonta asettua sen naisen asemaan? Käsittää, että se pieni ihmisalku kuolee, jos ei saa tarpeitaan tyydytetyksi, toisin kuin mies ja kullinsa? Raskaus ei ole sairaus, mutta siitä toipuminen kestää silti oman aikansa ja sen aikaa sen miehen kyllä pitäisi pystyä odottelemaan!
AP kertoi lapsensa olevan jo vuoden ikäinen. Ja toisaalta kuinka monesti kuulee äidin suusta "nyt syödään kahden edestä". Jotenkin tuntuu, että moni ajattelee raskauden ja lasten saannin automaattisesti lihottavan ja se on ihan sallittua jne.
Jos lasta imettää, niin ei siinä kauheasti imetyksen aikana laihdutella, tai loppuun maidon tulo. Itse aloitin raivokkaan laihdutuskuurin lapsen ollessa 1 kk ikäinen - pystyin tekemään sen, koska en imettänyt! Ja laihduin 20 kg muutamassa kuukaudessa. MUTTA mieheni halusi minua aina, vaikka minulla oli parikymmentä liikakiloa. Onko AP muuten edes kertonut painoansa? Alussa mainitsi MIEHENSÄ sanoneen, että painoa on liikaa. Mitä ikinä se liikaa nyt tarkoittaakin. Surullista on, että naista ei pidetä edes ihmisarvossa, jos painoa on vähän enemmän. AP ei ansaitse rakkautta ja seksiä (mahdollisesti) lievän ylipainon takia?
Seksi ei ole mikään ihmisoikeus eikä sitä voi pitää minään ihmisarvon mittarina. Maailma olisi ihan hullu paikka jos ihmiset pakotettaisiin seksiin ettei vaan kukaan pahoita mieltään.
Ei ehkä ihmisoikeus, mutta kyllä se on velvollisuus avioliitossa, ellei toisin ole sovittu. Jos ei tätä velvollisuutta täytä, niin kyllä saa silloin puoliso ihan hyvällä omallatunnolla ottaa eron.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mä sano että sairaan vaimon jättäminen olisi oikein. Mutta miehen seksuaalusyus on usein visuaalisempaa, muttei silti mitenkään huonompaa. Ja onhan sitäkin tutkittu että naiset jättävät työttömäksi jääneen miehen paljin useammin. Naiset ja miehet ovat monelta tapaa erilaisia, muttei kumpikaan erityisesti toista parempi.
Ei ole.
Ihan vain muistutuksena ettei lassukakuvitelmat ole tutkimuksia.
Aha.. eli tuomainittu lähteetön tutkimus on faktaa, mutta minun mainitsemani lassukkakuvitelmaa?
Aika monille mammoille tulee itselle jossain vaiheessa se vaihe, että kaipaa entistä ulkoista olemustaan. Se, mikä on mukavaa on se, että sen voi myös saavuttaa kyllä. itselläni plösövuosia tuli vietettyä pari ja sitten vaan pikku hiljaa askel kerrallaan palasin entiseen. Siivousponnari vaihtui taas hyvään kampaukseen, kiloja lähti ne kaikki ylimääräiset ja oli tosi mukava taas käyttää rahaa omiinkin vaatteisiin. Jossakin välissä tuntui, että mies ja lapset näytti aina hyvältä ja itse oli räjähtänyt peikko ja aina paha mieli siitä, että mikään ei mahdu päälle. Nyt olen oma itseni taas.
Yksinhuoltajana viihtyvä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yh äidit saa kyllä etsimällä etsiä miestä, ei kovin haluttuja. Ja alapeukuttakaa tätäkin vaikka tämä on tosiasia, lisää tohon vielä se että olet lihonnut jne, ikää tullut niin onnea etsintään.
En tarvitse onnea etsintään. Vaikka olen yh, minulle on kyllä jatkuvasti tarjolla ihan hyvännäköisiä ja koulutettuja miehiä. En vaan jaksa seurustella enää. Miksi te Lassukat koetatte aina mustamaalata yksinhuoltajia? Me ollaan kuule ihan tavallisia ihmisiä. En käy edes pahemmin baareissa enkä ole työtönkään, niin kuin tunnutte kovasti kuvittelevan meistä yksinhuoltajista;) Elämä hymmyilee!
lassukalle nainen on pelkkä kodinkone ja hyödyke, ei ihminen. Yh-äiti on käytettyä mallia eli suurinpiirtein valmis roskikseen heitettäväksi. Samoin tietyn iän (25v) ylittäneet ovat pelkkää ylijäämäkamaa, rumista nyt puhumattakaan.
maailma ON hullu paikka ja miljoonat naiset pakotetaan päivittäin seksiin vastoin heidän tahtoaan, ihan vain siksi että jonkun kusipään kasseja kutittaa ja ne pitää päästä purkamaan. Ihmiskauppa, seksiorjuus, parittaminen, prostituutio (usein yhdessä tapauksessa yhdistyy nuo kaikki) on ihan miesten likaisten viettien syytä. Et niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs tätä yrität ratkoa, kun naiset ovat täysin haluttomia ymmärtämään miehen puolta. Hoetaan vaan ikuista "miehet ajattelee kyrvällään" -mantraa ja solvataan koko miessukupuolta. Ette näillä eväillä tule koskaan saamaan mitään hyviä miessuhteita, jos ette opi arvostamaan miestä erilaisena, mutta yhtä hyvänä olentona, vaan ajattelette ette miehet ovat säälittäviä runkkareita, joiden seksuaalisuus on alkukantaista, mitä on tässäkin ketjussa kuultu aika paljon.
Onneksi on erilaisiakin naisia olemassa eivätkä kaikki ole tätä av-saastaa.
Mitenkäs jos miehet ajattelisivat vähän sitä naista? Joka on ollut raskaana ja synnyttänyt? Jonka keho on kovilla raskauden, synnytyksen ja mahdollisen imetyksen vuoksi? Onko mahdotonta asettua sen naisen asemaan? Käsittää, että se pieni ihmisalku kuolee, jos ei saa tarpeitaan tyydytetyksi, toisin kuin mies ja kullinsa? Raskaus ei ole sairaus, mutta siitä toipuminen kestää silti oman aikansa ja sen aikaa sen miehen kyllä pitäisi pystyä odottelemaan!
AP kertoi lapsensa olevan jo vuoden ikäinen. Ja toisaalta kuinka monesti kuulee äidin suusta "nyt syödään kahden edestä". Jotenkin tuntuu, että moni ajattelee raskauden ja lasten saannin automaattisesti lihottavan ja se on ihan sallittua jne.
Jos lasta imettää, niin ei siinä kauheasti imetyksen aikana laihdutella, tai loppuun maidon tulo. Itse aloitin raivokkaan laihdutuskuurin lapsen ollessa 1 kk ikäinen - pystyin tekemään sen, koska en imettänyt! Ja laihduin 20 kg muutamassa kuukaudessa. MUTTA mieheni halusi minua aina, vaikka minulla oli parikymmentä liikakiloa. Onko AP muuten edes kertonut painoansa? Alussa mainitsi MIEHENSÄ sanoneen, että painoa on liikaa. Mitä ikinä se liikaa nyt tarkoittaakin. Surullista on, että naista ei pidetä edes ihmisarvossa, jos painoa on vähän enemmän. AP ei ansaitse rakkautta ja seksiä (mahdollisesti) lievän ylipainon takia?
Seksi ei ole mikään ihmisoikeus eikä sitä voi pitää minään ihmisarvon mittarina. Maailma olisi ihan hullu paikka jos ihmiset pakotettaisiin seksiin ettei vaan kukaan pahoita mieltään.
Melko moni miesvastaajista taitaa olla melko nuoria. Mitäs sitten, jos teille tulee vuosien varrella tilanteita, että ei oikein huvita, vähän masentaa, tulee syötyä ja juotua liikaa, joten paino nousee. Onko silloin mukava, jos vaimo sanoo, että et enää viehätä ja työpaikan Jarmo pistää sukat pyörimän jaloissa? Tuohon ei tarvitse muuta kuin murtunut jalka, sitten ei muutamaan viikkoon pääse mihinkään, kipujen vuoksi ei saa nukuttua ja se kipsikin on niin hankala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs tätä yrität ratkoa, kun naiset ovat täysin haluttomia ymmärtämään miehen puolta. Hoetaan vaan ikuista "miehet ajattelee kyrvällään" -mantraa ja solvataan koko miessukupuolta. Ette näillä eväillä tule koskaan saamaan mitään hyviä miessuhteita, jos ette opi arvostamaan miestä erilaisena, mutta yhtä hyvänä olentona, vaan ajattelette ette miehet ovat säälittäviä runkkareita, joiden seksuaalisuus on alkukantaista, mitä on tässäkin ketjussa kuultu aika paljon.
Onneksi on erilaisiakin naisia olemassa eivätkä kaikki ole tätä av-saastaa.
Mitenkäs jos miehet ajattelisivat vähän sitä naista? Joka on ollut raskaana ja synnyttänyt? Jonka keho on kovilla raskauden, synnytyksen ja mahdollisen imetyksen vuoksi? Onko mahdotonta asettua sen naisen asemaan? Käsittää, että se pieni ihmisalku kuolee, jos ei saa tarpeitaan tyydytetyksi, toisin kuin mies ja kullinsa? Raskaus ei ole sairaus, mutta siitä toipuminen kestää silti oman aikansa ja sen aikaa sen miehen kyllä pitäisi pystyä odottelemaan!
AP kertoi lapsensa olevan jo vuoden ikäinen. Ja toisaalta kuinka monesti kuulee äidin suusta "nyt syödään kahden edestä". Jotenkin tuntuu, että moni ajattelee raskauden ja lasten saannin automaattisesti lihottavan ja se on ihan sallittua jne.
Jos lasta imettää, niin ei siinä kauheasti imetyksen aikana laihdutella, tai loppuun maidon tulo. Itse aloitin raivokkaan laihdutuskuurin lapsen ollessa 1 kk ikäinen - pystyin tekemään sen, koska en imettänyt! Ja laihduin 20 kg muutamassa kuukaudessa. MUTTA mieheni halusi minua aina, vaikka minulla oli parikymmentä liikakiloa. Onko AP muuten edes kertonut painoansa? Alussa mainitsi MIEHENSÄ sanoneen, että painoa on liikaa. Mitä ikinä se liikaa nyt tarkoittaakin. Surullista on, että naista ei pidetä edes ihmisarvossa, jos painoa on vähän enemmän. AP ei ansaitse rakkautta ja seksiä (mahdollisesti) lievän ylipainon takia?
Seksi ei ole mikään ihmisoikeus eikä sitä voi pitää minään ihmisarvon mittarina. Maailma olisi ihan hullu paikka jos ihmiset pakotettaisiin seksiin ettei vaan kukaan pahoita mieltään.
Ei ehkä ihmisoikeus, mutta kyllä se on velvollisuus avioliitossa, ellei toisin ole sovittu. Jos ei tätä velvollisuutta täytä, niin kyllä saa silloin puoliso ihan hyvällä omallatunnolla ottaa eron.
Eron saa ottaa totta kai, mutta se että te yritätte määritellä mistä miehen pitäisi kiihottua on ihan paskaa. Jos olisi kyse jostain muusta tilanteesta ja erityisesti jos sukupuolet olisivat toisinpäin, niin re nimenomaan sanoisitte, ettei ole parempaa ja huonompaa seksuaaliasuutta.
Vierailija kirjoitti:
maailma ON hullu paikka ja miljoonat naiset pakotetaan päivittäin seksiin vastoin heidän tahtoaan, ihan vain siksi että jonkun kusipään kasseja kutittaa ja ne pitää päästä purkamaan. Ihmiskauppa, seksiorjuus, parittaminen, prostituutio (usein yhdessä tapauksessa yhdistyy nuo kaikki) on ihan miesten likaisten viettien syytä. Et niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs tätä yrität ratkoa, kun naiset ovat täysin haluttomia ymmärtämään miehen puolta. Hoetaan vaan ikuista "miehet ajattelee kyrvällään" -mantraa ja solvataan koko miessukupuolta. Ette näillä eväillä tule koskaan saamaan mitään hyviä miessuhteita, jos ette opi arvostamaan miestä erilaisena, mutta yhtä hyvänä olentona, vaan ajattelette ette miehet ovat säälittäviä runkkareita, joiden seksuaalisuus on alkukantaista, mitä on tässäkin ketjussa kuultu aika paljon.
Onneksi on erilaisiakin naisia olemassa eivätkä kaikki ole tätä av-saastaa.
Mitenkäs jos miehet ajattelisivat vähän sitä naista? Joka on ollut raskaana ja synnyttänyt? Jonka keho on kovilla raskauden, synnytyksen ja mahdollisen imetyksen vuoksi? Onko mahdotonta asettua sen naisen asemaan? Käsittää, että se pieni ihmisalku kuolee, jos ei saa tarpeitaan tyydytetyksi, toisin kuin mies ja kullinsa? Raskaus ei ole sairaus, mutta siitä toipuminen kestää silti oman aikansa ja sen aikaa sen miehen kyllä pitäisi pystyä odottelemaan!
AP kertoi lapsensa olevan jo vuoden ikäinen. Ja toisaalta kuinka monesti kuulee äidin suusta "nyt syödään kahden edestä". Jotenkin tuntuu, että moni ajattelee raskauden ja lasten saannin automaattisesti lihottavan ja se on ihan sallittua jne.
Jos lasta imettää, niin ei siinä kauheasti imetyksen aikana laihdutella, tai loppuun maidon tulo. Itse aloitin raivokkaan laihdutuskuurin lapsen ollessa 1 kk ikäinen - pystyin tekemään sen, koska en imettänyt! Ja laihduin 20 kg muutamassa kuukaudessa. MUTTA mieheni halusi minua aina, vaikka minulla oli parikymmentä liikakiloa. Onko AP muuten edes kertonut painoansa? Alussa mainitsi MIEHENSÄ sanoneen, että painoa on liikaa. Mitä ikinä se liikaa nyt tarkoittaakin. Surullista on, että naista ei pidetä edes ihmisarvossa, jos painoa on vähän enemmän. AP ei ansaitse rakkautta ja seksiä (mahdollisesti) lievän ylipainon takia?
Seksi ei ole mikään ihmisoikeus eikä sitä voi pitää minään ihmisarvon mittarina. Maailma olisi ihan hullu paikka jos ihmiset pakotettaisiin seksiin ettei vaan kukaan pahoita mieltään.
Ja tämä liittyy asiaan miten?
Vierailija kirjoitti:
Yksinhuoltajana viihtyvä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yh äidit saa kyllä etsimällä etsiä miestä, ei kovin haluttuja. Ja alapeukuttakaa tätäkin vaikka tämä on tosiasia, lisää tohon vielä se että olet lihonnut jne, ikää tullut niin onnea etsintään.
En tarvitse onnea etsintään. Vaikka olen yh, minulle on kyllä jatkuvasti tarjolla ihan hyvännäköisiä ja koulutettuja miehiä. En vaan jaksa seurustella enää. Miksi te Lassukat koetatte aina mustamaalata yksinhuoltajia? Me ollaan kuule ihan tavallisia ihmisiä. En käy edes pahemmin baareissa enkä ole työtönkään, niin kuin tunnutte kovasti kuvittelevan meistä yksinhuoltajista;) Elämä hymmyilee!
lassukalle nainen on pelkkä kodinkone ja hyödyke, ei ihminen. Yh-äiti on käytettyä mallia eli suurinpiirtein valmis roskikseen heitettäväksi. Samoin tietyn iän (25v) ylittäneet ovat pelkkää ylijäämäkamaa, rumista nyt puhumattakaan.
Suurin osa miehistä ei pidä TOISTEN lapsista. Eli siis yh-äideissä ärsyttää se lapsi joka tulee kaupanpäällisenä, ei se että nainen on tehnyt lapsen. Tää kuulostaa kauhean kylmältä ja surulliselta, mutta miehet pääsääntöisesti kiintyvät vain omiin lapsiin. Tuntus suoraan sanottuna kauhealta, että omassa asunnossa majailisi vieraan miehen lapsi.
- lassukkamies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs tätä yrität ratkoa, kun naiset ovat täysin haluttomia ymmärtämään miehen puolta. Hoetaan vaan ikuista "miehet ajattelee kyrvällään" -mantraa ja solvataan koko miessukupuolta. Ette näillä eväillä tule koskaan saamaan mitään hyviä miessuhteita, jos ette opi arvostamaan miestä erilaisena, mutta yhtä hyvänä olentona, vaan ajattelette ette miehet ovat säälittäviä runkkareita, joiden seksuaalisuus on alkukantaista, mitä on tässäkin ketjussa kuultu aika paljon.
Onneksi on erilaisiakin naisia olemassa eivätkä kaikki ole tätä av-saastaa.
Mitenkäs jos miehet ajattelisivat vähän sitä naista? Joka on ollut raskaana ja synnyttänyt? Jonka keho on kovilla raskauden, synnytyksen ja mahdollisen imetyksen vuoksi? Onko mahdotonta asettua sen naisen asemaan? Käsittää, että se pieni ihmisalku kuolee, jos ei saa tarpeitaan tyydytetyksi, toisin kuin mies ja kullinsa? Raskaus ei ole sairaus, mutta siitä toipuminen kestää silti oman aikansa ja sen aikaa sen miehen kyllä pitäisi pystyä odottelemaan!
AP kertoi lapsensa olevan jo vuoden ikäinen. Ja toisaalta kuinka monesti kuulee äidin suusta "nyt syödään kahden edestä". Jotenkin tuntuu, että moni ajattelee raskauden ja lasten saannin automaattisesti lihottavan ja se on ihan sallittua jne.
Jos lasta imettää, niin ei siinä kauheasti imetyksen aikana laihdutella, tai loppuun maidon tulo. Itse aloitin raivokkaan laihdutuskuurin lapsen ollessa 1 kk ikäinen - pystyin tekemään sen, koska en imettänyt! Ja laihduin 20 kg muutamassa kuukaudessa. MUTTA mieheni halusi minua aina, vaikka minulla oli parikymmentä liikakiloa. Onko AP muuten edes kertonut painoansa? Alussa mainitsi MIEHENSÄ sanoneen, että painoa on liikaa. Mitä ikinä se liikaa nyt tarkoittaakin. Surullista on, että naista ei pidetä edes ihmisarvossa, jos painoa on vähän enemmän. AP ei ansaitse rakkautta ja seksiä (mahdollisesti) lievän ylipainon takia?
Seksi ei ole mikään ihmisoikeus eikä sitä voi pitää minään ihmisarvon mittarina. Maailma olisi ihan hullu paikka jos ihmiset pakotettaisiin seksiin ettei vaan kukaan pahoita mieltään.
Ei ehkä ihmisoikeus, mutta kyllä se on velvollisuus avioliitossa, ellei toisin ole sovittu. Jos ei tätä velvollisuutta täytä, niin kyllä saa silloin puoliso ihan hyvällä omallatunnolla ottaa eron.
Eron saa ottaa totta kai, mutta se että te yritätte määritellä mistä miehen pitäisi kiihottua on ihan paskaa. Jos olisi kyse jostain muusta tilanteesta ja erityisesti jos sukupuolet olisivat toisinpäin, niin re nimenomaan sanoisitte, ettei ole parempaa ja huonompaa seksuaaliasuutta.
Höpö löpö, kyllä terve mies kiihottuu naisesta vaikka olisikin muutaman kilon yli- tai alipainoinen. Joku aivan vastenmielisen näköinen nainen on taas asia erikseen- mutta jos oma vaimo, joka on ensin ollut miehen mielestä viehättävä lihoo vähän, niin kyllä pitäisi edelleen kiihottaa. Selvästi on porno pehmentänyt aivot, jos vain yksi tietty tyyppi (silariteini) kiihottaa. Tämä on ihan tunnettu ongelma, että pornon ylikulutus johtaa tällaisiin ongelmiin. Miettikää nyt jotain Amazonissa asuvaa inkkarimiestä, kelpaisiko lievästi ylipainoinen nainen vuosi synntyksen jälkeen? Aivan varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs tätä yrität ratkoa, kun naiset ovat täysin haluttomia ymmärtämään miehen puolta. Hoetaan vaan ikuista "miehet ajattelee kyrvällään" -mantraa ja solvataan koko miessukupuolta. Ette näillä eväillä tule koskaan saamaan mitään hyviä miessuhteita, jos ette opi arvostamaan miestä erilaisena, mutta yhtä hyvänä olentona, vaan ajattelette ette miehet ovat säälittäviä runkkareita, joiden seksuaalisuus on alkukantaista, mitä on tässäkin ketjussa kuultu aika paljon.
Onneksi on erilaisiakin naisia olemassa eivätkä kaikki ole tätä av-saastaa.
Mitenkäs jos miehet ajattelisivat vähän sitä naista? Joka on ollut raskaana ja synnyttänyt? Jonka keho on kovilla raskauden, synnytyksen ja mahdollisen imetyksen vuoksi? Onko mahdotonta asettua sen naisen asemaan? Käsittää, että se pieni ihmisalku kuolee, jos ei saa tarpeitaan tyydytetyksi, toisin kuin mies ja kullinsa? Raskaus ei ole sairaus, mutta siitä toipuminen kestää silti oman aikansa ja sen aikaa sen miehen kyllä pitäisi pystyä odottelemaan!
No niinhän me yleensä ajattelemmekin ja annamme aikaa toipua ja parhaamme mukaan autamme ja osallistumme myös sen ihmistaimen hoitoon.
Naurattaa nämä AV:n kärjistykset kaikista miehistä. Onneksi on myös naisia, jotka ymmärtävät myös niinä vaikeina aikoina hoitaa sitä parisuhdettaan ja KYLLÄ myös sitä miehen fyysisen läheisyyden kaipuuta siihen rakkaaseen puolisoon.
Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan, pruukaavat sanoa.
Olen itseasiassa samaa mieltä kanssasi. Koskaan ei tule yleistää joidenkin taulapäiden aivoituksia koskemaan kokonaista ihmisryhmää, jota tämä kyseinen aasi nyt sattuu edustamaan.
Parisuhdetta tulee erityisesti perheen kasvaessa huoltaa ja miettiä monella tapaa uudestaan. Varmistaa jatkuvasti, että molemmat elävät samaa todellisuutta ja tilannetta. Itselleni tämä ei koskaan ole ollut vaikeaa ja olen tahtonut mieheni syliin heti fyysisesti kyettyäni. Mutta tähän parisuhteen huomioimiseen ja vaalimiseen ei ole koskaan kuulunut itseni "huoltaminen" millään tavalla eikä sitä ole koskaan puolisoni odottanut. Jostain kumman syystä viisari silti värähtää useita kertoja viikossa ja muutenkin ropeltaa jatkuvasti ohi mennessään. 4 lasta (kolme raskautta) ja yli 9v takana. Vieläkin sytyttää puolin ja toisin. Ja varsinkin kaksosten jättämät jäljet olivat todella iso muuton kroppaani, loput eivät tehneet siihen enää mitään.
Tähän tietenkin vaikuttaa paljon myös se, että ulkonäköni ei ollut miehelläni päällimmäisenä mielessä vaan se, ettei jäänyt leskeksi kahden vauvan kanssa. Traumat tuppaavat avaamaan silmät ja mielen sille, kuinka tärkeitä tietyt ihmiset meille ovat ja kuinka toiset eivät ole. Tunteensa tiedostava mies kyllä kiihottuu vaikka läjästä paskaa, jos se kyseinen läjä on miehelle rakkain asia hänen elämässään.
Aasit ja typerykset sitten asia erikseen.
Öh, jos haluaa laihtua, täytyy ruokamäärää pienentää. Jos ruokamäärää pienentää, lähtee maidon määrä myös laskuun lähes kaikilla naisilla. Niin se vain valitettavasti on. Mutta hei, paskat sen lapsen syömisistä - parempi, että mamma alkaa laihduttamisen saman tien, jottei isin tarvitse tyytyä teinipornoon? Seksiähän AP:n mies saisi, mutta eipä kelpaa. Ja niin, onko AP edes kertonut paljonko sitä painoa on? Minun mielestäni kuulostaa lähinnä siltä, että AP:n miehellä on päänsisäisiä ongelmia, kun kerran katselee teinipornoa jatkuvasti. Hän ei ilmeisesti pysty kypsemmästä, aikuisesta naisesta kiihottumaan. Kyllä minun mielestäni on vähän epänormaalia, ettei mies kiihotu, jos nainen on lihonut kymmenen-parikymmentä kiloa. Sama toisin päin. Ehkäpä on hormonitoiminnassa jotain vikaa, tai porno on sekoittanut pään.