Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa! Miten saan ruokaa kun en pääse paniikkihäiriön takia mihinkään.
14.02.2016 |
En pysty menemään ulos kun ahdistaa kamalasti ja on myös fyysisiä oireita esim. päänsärkyä, heikotusta ja huimausta. Ystäviä ei ole jotka vois auttaa. Ei ole ruokaa kun en ole päässyt kaupassa käymään. Masentaa ja itkettää tämä tilanne...
Kommentit (319)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset jotka ei tiedä asiasta yhtään mitään jaksaa silti kommentoida, huoh. Toivotaan että teillekkin iskee joskus paniikkihäiriö.
Ei sun auta kun tilata ne pitsat ja limsat kotiin jos syömistä haluat. Huomenna varaat ajan lääkärille.
Huoh. Toivottavasti pääset joskus eroon paniikkihäiriöstä ja tajuat, että ilmankin paniikkihäiriötä oleva ihminen voi ymmärtää maailmasta jotain.
Huoh, siinä sen huomaa, ettei paniikkihäiriöstä ymmärrä, jos ei itsellä paniikkihäiriötä ole. Maailmasta voi toki silti ymmärtää jotain. Mutta kun paniikkihäiriöstä ei vaan "päästä eroon". Sen kanssa toki voi oppia elämään ja oireet saada hallintaan, mutta silti alttius siihen säilyy. Eikä sitä tunnetta voi ymmärtää, jos ei itse ole paniikkikohtausta kokenut, silloin todella luulee kuolevansa siihen paikkaan.
Järjenkäyttö on sallittua. Jos ei siihen ole ennenkään kuollut niin ..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoin jo että en voi sille mitään jos ei kukaan ymmärrä. Mulle on sattunut tosi paljon kaikkea ja just niitä hylkäämisiä on ollut paljon. Perhettä ei asu täällä. Se mitä oisin toivonut että joku ihminen ois vaikka soittanut mulle tänään ja kysynyt miten voin ja tarjoutunut auttamaan mutta kaikki on näköjään minut hylänneet. En hae sääliä enkä kaipaa kyllä enempää syyttelyitäkään...
ap
Entäs sitten? Ei se sun tilannetta mihinkään muuta. Olet nyt kivikaudella luolassa ja ulkona on ruokaa ja muitakin saalistamassa ruokaa. Joko lähdet rohkeasti ulos saalistamaan sitä ruokaa tai jäät makaamaan luolaasi ja kuolet pois. Ketään ei kiinnosta, vaan valinta on sinun.
Siinä on vaan se, että ap:n välittäjäainetasot kertovat hänelle, että hän on se lauman sairas hylky-yksilö, jonka pitää eristäytyä omaan luolaan kuolemaan pois. Sitä vastaan tässä pitäisi osata taistella.
Ap, muista se suklaa, jos sulla ei ole serotoniinilääkettä!
Henkilö joka ei ole kokenut paniikkikohtausta ei todella tiedä millaista se on. Kuvitelkaa, että istutte lentokoneessa joka yllättäen alkaa äkisti menettää korkeutta. Tajuat että nyt on käsillä viimeiset hetket. Ikkunasta näkyy lähestyvä maa. Tätä hetkeä moni paniikkihäiriöinen elää, kuoleman pelkoa.
Vierailija kirjoitti:
Mä voin sua auttaa kun kerrot miten. Mtt:n päivystykseenkin voin sut käydä viemässä jos et halua kauppaan. Voit myös soittaa yhteispäivystykseen niin saat jutella ammattilaisten kanssa ja he osaavat neuvoa jatkot. T.73
Luulenpa ettei tätä trollia mitkään oikeat neuvot kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
En pysty menemään ulos kun ahdistaa kamalasti ja on myös fyysisiä oireita esim. päänsärkyä, heikotusta ja huimausta. Ystäviä ei ole jotka vois auttaa. Ei ole ruokaa kun en ole päässyt kaupassa käymään. Masentaa ja itkettää tämä tilanne...
Luonto karsii heikot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai minä sitten haluan kuolla vain pois...Tuntuu ettei enää edes henkeä saa ja olo on ihan hirveä ja yksinäinen...En kai minä täällä nyt voi mitään osotteita alkaa kertomaan. Apua en saa mistään ja terapiatkin on päätetty lopettaa mun kohdalla...
ap
Vierailija kirjoitti:
Kai minä sitten haluan kuolla vain pois...Tuntuu ettei enää edes henkeä saa ja olo on ihan hirveä ja yksinäinen...En kai minä täällä nyt voi mitään osotteita alkaa kertomaan. Apua en saa mistään ja terapiatkin on päätetty lopettaa mun kohdalla...
ap
Nyyh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoin jo että en voi sille mitään jos ei kukaan ymmärrä. Mulle on sattunut tosi paljon kaikkea ja just niitä hylkäämisiä on ollut paljon. Perhettä ei asu täällä. Se mitä oisin toivonut että joku ihminen ois vaikka soittanut mulle tänään ja kysynyt miten voin ja tarjoutunut auttamaan mutta kaikki on näköjään minut hylänneet. En hae sääliä enkä kaipaa kyllä enempää syyttelyitäkään...
ap
Entäs sitten? Ei se sun tilannetta mihinkään muuta. Olet nyt kivikaudella luolassa ja ulkona on ruokaa ja muitakin saalistamassa ruokaa. Joko lähdet rohkeasti ulos saalistamaan sitä ruokaa tai jäät makaamaan luolaasi ja kuolet pois. Ketään ei kiinnosta, vaan valinta on sinun.
Siinä on vaan se, että ap:n välittäjäainetasot kertovat hänelle, että hän on se lauman sairas hylky-yksilö, jonka pitää eristäytyä omaan luolaan kuolemaan pois. Sitä vastaan tässä pitäisi osata taistella.
Ap, muista se suklaa, jos sulla ei ole serotoniinilääkettä!
Tunne ei ole järki. Asiaa pitää ajatella järjellä, eikä siltä miltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Joo tilanne on nyt niin vakava etten nyt voi oikein kohdata muita ihmisiä, en edes sitä pitsalähettiä. Oon puolitoista kuukautta ollut nyt melkein pelkästään neljän seinän sisällä. Lääkärissä on käyty. Ei apua. Itkettää koko ajan. Senkään takia en pysty menemään mihinkään. En oo ryypännyt. Jos ei joku ymmärrä minkälaista on elää vakavasti masentuneena ja syrjäytyneenä niin en voi mitään. Tuo muiden ihmisten ilkeä asenne onkin juuri yksi syy mun sairauteen. Pelkään ihmisiä, koska pelkään ihmisten pilkkauksia ja kyttäämistä jonka takia kaupassa käynti on vaikeaa. Kyllä se varmasti näkyy ulospäin että mulla on ihan tarpeeksi paha olla jo muutenkin...Tälläkin hetkellä itkettää. Voimia ei ole...Ystävät on hylänneet...
ap
Niin tuttua! Mä tosin itse pystyin jotenkuten käymään koulussa, lintsasin toki paljon (ja kaiken lisäksi mua kiusattiin). Muuten en juuri kotoa poistunut. Yritin kehittää myös itselleni peittelymekanismin ettei kukaan huomaisi ahdistustani. Olin kuitenkin huonolla päällä ja 4 seinän sisällä koko ajan minkä takia useat ystävyyssuhteet menivät poikki. Päästyäni hoitoon ja tunnustettua sairauteni sain ystäväni takaisin. Toki monet jatkoivat välttelyä. Älä pelkää tunnustaa tilannettasi ihmisille, huono suhtautuminen kertoo enemmän heistä kuin sinusta.
Ja tuossa kun joku vastas sulle, että sun pitäis mennä suljetulle: et tod mene sinne! Liiallinen suojelu ulkomaailmalta vaan ruokkii sitä paniikkia. Terapia, lääkitys ja vertaistuki ovat se tie uuteen elämään. Tsemppiä!
T. Kohtalotoverisi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai minä sitten haluan kuolla vain pois...Tuntuu ettei enää edes henkeä saa ja olo on ihan hirveä ja yksinäinen...En kai minä täällä nyt voi mitään osotteita alkaa kertomaan. Apua en saa mistään ja terapiatkin on päätetty lopettaa mun kohdalla...
ap
voisitko kertoa kaupunginosan tai laittaa osoitteen esim jos joku antaa sähköpostin?
Vierailija kirjoitti:
Kai minä sitten haluan kuolla vain pois...Tuntuu ettei enää edes henkeä saa ja olo on ihan hirveä ja yksinäinen...En kai minä täällä nyt voi mitään osotteita alkaa kertomaan. Apua en saa mistään ja terapiatkin on päätetty lopettaa mun kohdalla...
ap
No se on sitten sinun päätöksesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai minä sitten haluan kuolla vain pois...Tuntuu ettei enää edes henkeä saa ja olo on ihan hirveä ja yksinäinen...En kai minä täällä nyt voi mitään osotteita alkaa kertomaan. Apua en saa mistään ja terapiatkin on päätetty lopettaa mun kohdalla...
ap
voisitko kertoa kaupunginosan tai laittaa osoitteen esim jos joku antaa sähköpostin?
En voi. Ei kukaan minua auta.
ap
Nälkä, josta kasvanut selviytymisvaisto varmaan sut kauppaan kuljettaa. Tai aina voit tilata kotiinkuljetuksen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai minä sitten haluan kuolla vain pois...Tuntuu ettei enää edes henkeä saa ja olo on ihan hirveä ja yksinäinen...En kai minä täällä nyt voi mitään osotteita alkaa kertomaan. Apua en saa mistään ja terapiatkin on päätetty lopettaa mun kohdalla...
ap
Soita vaikka ambulanssi, jos olo tuntuu noin toivottomalta. Sinä tarvitset apua. Hoitosi ei ole kunnossa.
Tiiätkö muuten, että kukaan ei välitä susta paskan vertaa siellä kaupassa, joten voit ihan hyvin mennä. (Meinaan, kun tuolla aikasemmin valitit mitä muut susta ajattele siellä kaupassa.. ei ne välitä)
Tilaa ruoka kotiin. Varaa myös aika lääkäriin.
Jos asut kaakkurissa tai metsokankaalla voisin tuoda jotain syötävää
N20
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai minä sitten haluan kuolla vain pois...Tuntuu ettei enää edes henkeä saa ja olo on ihan hirveä ja yksinäinen...En kai minä täällä nyt voi mitään osotteita alkaa kertomaan. Apua en saa mistään ja terapiatkin on päätetty lopettaa mun kohdalla...
ap
voisitko kertoa kaupunginosan tai laittaa osoitteen esim jos joku antaa sähköpostin?
En voi. Ei kukaan minua auta.
ap
Äh, minä voisin auttaa jos asut lähellä. Voin tuoda oven taakse ruokaa. t.oululainen
Minulla on paniikkihäiriö, ja se on ollut joskus tosi pahakin. Sen tiedän, että ikinä ei saa antaa periksi paniikkihäiriölle. Sen kanssa pitää mennä vaikka tulta päin kuvainnollisesti. Älä anna itsellesi lupaa jäädä kotiin paniikin takia, äläkä pyydä apua muilta. Tiedän, että tämä kuulostaa julmalta, mutta näin olen itse toiminut. Paniikkihäiriöinen ei saa alkaa vältellä tilanteita, jotka aiheuttavat paniikkia. Se pahentaa ongelmia.