Auttakaa! Miten saan ruokaa kun en pääse paniikkihäiriön takia mihinkään.
En pysty menemään ulos kun ahdistaa kamalasti ja on myös fyysisiä oireita esim. päänsärkyä, heikotusta ja huimausta. Ystäviä ei ole jotka vois auttaa. Ei ole ruokaa kun en ole päässyt kaupassa käymään. Masentaa ja itkettää tämä tilanne...
Kommentit (319)
Ota ap apua vastaan! Missä päin Oulua asustelet? Ei tartte tarkasti sanoa, mutta sano jotain suuntaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tosiaan ymmärrä tätä sairautta. Taidat sitten kuolla nälkään, jos et uskalla edes pizzakuskille päivää ja kiitos sanoa. Toivottavasti ryhdistäydyt ja paranet.
Toi on jo paljon, että myöntää käsityskyvyn rajat.
Ei se ole helppoa olla ihmisten ilmoilla, kun pelko jähmettää jalat ja mieli alkaa haluta pakoon. Sydän hakkaa ja tuntuu, ettei ole jalkoja eikä edes maata jalkojen alla. Tee siinä sitten ostoksia ja keräile koriisi rauhassa kaikkea kivaa. Jos pelkäät käärmeitä, voisitko rauhassa tehdä ostoksia, jos kaupan lattialla olisi käärmeitä ja sinun pitäisi vaan tehdä ostoksia, et saisi katsoa alas lainkaan. Voisi tulla kylmä rinki sinunkin pyllysi ympärille.
Nimenomaan pelkoon auttaa pelon kohtaaminen ja sen "tyhjäksi tekeminen".
Ei sisällä lällyttely.
Vierailija kirjoitti:
Sanoin jo että en voi sille mitään jos ei kukaan ymmärrä. Mulle on sattunut tosi paljon kaikkea ja just niitä hylkäämisiä on ollut paljon. Perhettä ei asu täällä. Se mitä oisin toivonut että joku ihminen ois vaikka soittanut mulle tänään ja kysynyt miten voin ja tarjoutunut auttamaan mutta kaikki on näköjään minut hylänneet. En hae sääliä enkä kaipaa kyllä enempää syyttelyitäkään...
ap
.mene terapiaan. Muillekin on sattunut traagisia asioita kuin sulle.
Vierailija kirjoitti:
Sanoin jo että en voi sille mitään jos ei kukaan ymmärrä. Mulle on sattunut tosi paljon kaikkea ja just niitä hylkäämisiä on ollut paljon. Perhettä ei asu täällä. Se mitä oisin toivonut että joku ihminen ois vaikka soittanut mulle tänään ja kysynyt miten voin ja tarjoutunut auttamaan mutta kaikki on näköjään minut hylänneet. En hae sääliä enkä kaipaa kyllä enempää syyttelyitäkään...
ap
Voisitko soittaa itse jollekulle? Täälläkin on tarjottu sulle apua. Ymmärrät varmaan, että aina ei voi saada juuri sitä mitä just silloin haluaa/tarvitsee, silloin pitää mennä sillä mikä on mahdollista. Nyt on mahdollista, että tartut täällä tarjottuun apuun, soitat itse jollekin tai päivystykseen, jos tuntuu paremmalta lähteä hetkeksi olemaan muualle, tilaat ruokaa kotiin tai menet itse kauppaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tosiaan ymmärrä tätä sairautta. Taidat sitten kuolla nälkään, jos et uskalla edes pizzakuskille päivää ja kiitos sanoa. Toivottavasti ryhdistäydyt ja paranet.
Toi on jo paljon, että myöntää käsityskyvyn rajat.
Ei se ole helppoa olla ihmisten ilmoilla, kun pelko jähmettää jalat ja mieli alkaa haluta pakoon. Sydän hakkaa ja tuntuu, ettei ole jalkoja eikä edes maata jalkojen alla. Tee siinä sitten ostoksia ja keräile koriisi rauhassa kaikkea kivaa. Jos pelkäät käärmeitä, voisitko rauhassa tehdä ostoksia, jos kaupan lattialla olisi käärmeitä ja sinun pitäisi vaan tehdä ostoksia, et saisi katsoa alas lainkaan. Voisi tulla kylmä rinki sinunkin pyllysi ympärille.
Nimenomaan pelkoon auttaa pelon kohtaaminen ja sen "tyhjäksi tekeminen".
Ei sisällä lällyttely.
Pelon kohtaamiseen vaan tarvitaan sitä ammattiapua, jota ei olekaan niin helppo saada. Ei vaikeissa tapauksissa pysty pelkoa itse kohtamaan vaan siihen ihan oikeasti tarvitaan psykoterapeuttia. Itsellä ei paniikkihäiriötä, mutta toinen vaikea sairaus.
Tilaa pizza ja pyydä pizzakuskia työntämään pizza postiluukusta.
hihi ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et pääse kauppaan, niin kuolet. Kysy itseltäsi kumpi pelottaa enemmän?
Menet kauppaan ja ehkä kuolet, tai jäät kotiin ja kuolet varmasti.
Ei se ole siitä kiinni, usko jo.
Toi ihmisten karttelu kuulostaa kyllä siltä, että serotoniinitasossa on ongelmaa ja syömättömyys ja eristäytyminen laskevat tasoja entisestään. Sun pitäisi kokeilla lääkitystä ja vetää vaikka suklaata kaksin käsin hyvä tovi.
Serotoniintasoista tiedä, mutta psykoterpiasta ap voisi hyötyä.
Mitä apua ap nyt haluat / tarvitset, ihan konkreettisesti? Ruokaa kotiovelle? Jonkun käyttämään sua kaupassa ettei tarvitse mennä yksin? Jonkun sinne seuraksi sulle, koska kuulostaa että tunnet olisi myös yksinäiseksi? Vai haluatko olla vaan yksin etkä tavata ketään?
Apuahan sää todellakin tarvitset, mietin vaan että mikä ois sellaista missä palstalaiset vois auttaa sua nyt tänään. Tiedät varmaan itsekin että sun täytyy raahautua huomenna mielenterveyspäivystykseen vaikka väkisin.
Provo tai ei, mutta sympatiat ap: lle. Varmasti kamala tunne ja tilanne. Yritetään olla ihmisiä ihmiselle ja kaikki " terveet" ollaan onnellisia mitä meillä on.
Vierailija kirjoitti:
Sanoin jo että en voi sille mitään jos ei kukaan ymmärrä. Mulle on sattunut tosi paljon kaikkea ja just niitä hylkäämisiä on ollut paljon. Perhettä ei asu täällä. Se mitä oisin toivonut että joku ihminen ois vaikka soittanut mulle tänään ja kysynyt miten voin ja tarjoutunut auttamaan mutta kaikki on näköjään minut hylänneet. En hae sääliä enkä kaipaa kyllä enempää syyttelyitäkään...
ap
Entäs sitten? Ei se sun tilannetta mihinkään muuta. Olet nyt kivikaudella luolassa ja ulkona on ruokaa ja muitakin saalistamassa ruokaa. Joko lähdet rohkeasti ulos saalistamaan sitä ruokaa tai jäät makaamaan luolaasi ja kuolet pois. Ketään ei kiinnosta, vaan valinta on sinun.
Vierailija kirjoitti:
Sanoin jo että en voi sille mitään jos ei kukaan ymmärrä. Mulle on sattunut tosi paljon kaikkea ja just niitä hylkäämisiä on ollut paljon. Perhettä ei asu täällä. Se mitä oisin toivonut että joku ihminen ois vaikka soittanut mulle tänään ja kysynyt miten voin ja tarjoutunut auttamaan mutta kaikki on näköjään minut hylänneet. En hae sääliä enkä kaipaa kyllä enempää syyttelyitäkään...
ap
Entäs jos joku palstalainen tuo sulle oven taakse ruokaa? tai lähtee sun kanssa kauppaan?
No ymmärrätkö että se sisällä nysvääminen pitää yllä sitä paniikkia?
Ja lääkkeet on vain osa-apu. Lääke löytyy itsestä ja harjoittelusta sekä terapiasta.
Jostakin syystä luulet että kaikki katsoo sua.
Et varmaan niin erikoinen ole että olisit maailman napa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset jotka ei tiedä asiasta yhtään mitään jaksaa silti kommentoida, huoh. Toivotaan että teillekkin iskee joskus paniikkihäiriö.
Ei sun auta kun tilata ne pitsat ja limsat kotiin jos syömistä haluat. Huomenna varaat ajan lääkärille.
Huoh. Toivottavasti pääset joskus eroon paniikkihäiriöstä ja tajuat, että ilmankin paniikkihäiriötä oleva ihminen voi ymmärtää maailmasta jotain.
Huoh, siinä sen huomaa, ettei paniikkihäiriöstä ymmärrä, jos ei itsellä paniikkihäiriötä ole. Maailmasta voi toki silti ymmärtää jotain. Mutta kun paniikkihäiriöstä ei vaan "päästä eroon". Sen kanssa toki voi oppia elämään ja oireet saada hallintaan, mutta silti alttius siihen säilyy. Eikä sitä tunnetta voi ymmärtää, jos ei itse ole paniikkikohtausta kokenut, silloin todella luulee kuolevansa siihen paikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tosiaan ymmärrä tätä sairautta. Taidat sitten kuolla nälkään, jos et uskalla edes pizzakuskille päivää ja kiitos sanoa. Toivottavasti ryhdistäydyt ja paranet.
Toi on jo paljon, että myöntää käsityskyvyn rajat.
Ei se ole helppoa olla ihmisten ilmoilla, kun pelko jähmettää jalat ja mieli alkaa haluta pakoon. Sydän hakkaa ja tuntuu, ettei ole jalkoja eikä edes maata jalkojen alla. Tee siinä sitten ostoksia ja keräile koriisi rauhassa kaikkea kivaa. Jos pelkäät käärmeitä, voisitko rauhassa tehdä ostoksia, jos kaupan lattialla olisi käärmeitä ja sinun pitäisi vaan tehdä ostoksia, et saisi katsoa alas lainkaan. Voisi tulla kylmä rinki sinunkin pyllysi ympärille.
Nimenomaan pelkoon auttaa pelon kohtaaminen ja sen "tyhjäksi tekeminen".
Ei sisällä lällyttely.
Niin on. Muttaen ole varma, onko tässä asiassa sama, koska ainakaan minulla se ei ollut varsinaista pelkoa. Jos sulla on joku tuotteistettava metodi tuohon, rikastut kyllä sillä hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Tilaa pizza ja pyydä pizzakuskia työntämään pizza postiluukusta.
hihi ;)
Näin tein nimittäin itse kerran karmeassa krapulassa kun en halunnut ketään nähdä, vaikka viikot käynkin normaalisti töissä.
Mä voin sua auttaa kun kerrot miten. Mtt:n päivystykseenkin voin sut käydä viemässä jos et halua kauppaan. Voit myös soittaa yhteispäivystykseen niin saat jutella ammattilaisten kanssa ja he osaavat neuvoa jatkot. T.73
Mitä apua ap nyt kaipaat? Mitä sulla on jääkaapissa jäljellä?
Pizzalähettiä ei ole pakko nähdä, kun se soittaa ovikelloa niin laitat oven alta lapun jossa lukee "Valitettavasti en voi ovea avata, tässä rahat 25,30€, jätäthän ruuat oven taakse, kiitos!"
Ph:ssä on kyse perusturvan järkkymisestä, turvatasossa taannutaan ikään kuin olisi 3 v, joka on työnnetty yksin selviämään maailmasta. Kun se perusturva rakentuu, oireet helpottavat. Pelko ja fobia taas on sitä, kun joku muuten tasapainoinen ihminen kammoaa jotain asiaa, joten eivät ole täysin verrannollisia.
Voin tulla hätiin mutta matka on pitkä täältä etelästä.
Mikä pizza?
Sanoin jo että en voi sille mitään jos ei kukaan ymmärrä. Mulle on sattunut tosi paljon kaikkea ja just niitä hylkäämisiä on ollut paljon. Perhettä ei asu täällä. Se mitä oisin toivonut että joku ihminen ois vaikka soittanut mulle tänään ja kysynyt miten voin ja tarjoutunut auttamaan mutta kaikki on näköjään minut hylänneet. En hae sääliä enkä kaipaa kyllä enempää syyttelyitäkään...
ap